http://www.ortodoksi.net/api.php?action=feedcontributions&feedformat=atom&user=Hannu 2026-10-29T06:13:23Z Käyttäjän muokkaukset MediaWiki 1.39.7 http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Petros_Sasaki_and_Friends_(kirja)&diff=65748 2026-10-27T17:09:46Z

<p>Hannu: </p> <hr /> <div>&lt;!--&lt;h2&gt;Japanista Suomeen – japanilainen kirja tuo Petros Sasakin suomalaisen elämäntyön näkyviin&lt;/h2&gt;<br /> [[Kuva:Petros_sasaki_and_friends_kansi.png|thumb|400 px|center|&lt;center&gt;Kirjan kansi&lt;/center&gt;]]<br /> &lt;i&gt;Petros Sasaki tuli Japanista Suomeen vuonna 1968 ja vaikutti merkittävästi suomalaisen ikonimaalauksen uudistumiseen. Hänen työnsä näkyy monissa kirkoissa, mutta erityisen vahvan kaaren muodostavat Lintulan luostari, Mikkelin ylienkeli Mikaelin kirkko ja Kajaanin Kristuksen kirkastumisen kirkko. Japanissa vuonna 2025 julkaistu kirja kertoo hänen elämästään, ikoneistaan ja ystävistään kahdessa maassa. Samalla se palauttaa Suomeen katsottavaksi elämäntyön, jonka merkitystä ei aina tule ajatelleeksi tuttujen kirkkoseinien äärellä.&lt;/i&gt;<br /> <br /> &lt;h3&gt;Suomesta kertova kirja Japanista&lt;/h3&gt;<br /> <br /> Japanissa maaliskuussa 2025 ilmestynyt &lt;b&gt;Pecha ja ystävät&lt;/b&gt; (jap. &lt;i&gt;ペーチャと仲間たち&lt;/i&gt;, &lt;i&gt;Pēcha to nakama-tachi&lt;/i&gt;) on jo lähtökohdaltaan kiinnostava teos. Sen englanninkielinen rinnakkaisnimi on &lt;i&gt;Petros Sasaki and Friends – The Japanese, Father of Finnish Iconography: His Life and Icons&lt;/i&gt;. Japanilaisessa nimessä Sasakia kuvataan suomalaisen ikonimaalauksen isäksi kutsutuksi japanilaiseksi.<br /> <br /> Osakan ortodoksisen seurakunnan julkaisema kirja on A4-kokoinen, 116-sivuinen nelivärinen teos, jonka tekstit ovat japaniksi ja englanniksi. Se on seurakuntayhteisössä syntynyt muisto- ja dokumenttijulkaisu, jonka taustalla ovat valokuvanäyttely sekä suomalaisten ja japanilaisten ystävien kokoamat muistot ja puheenvuorot. Julkaisijan esitteessä teosta kuvataan myös valokuvanäyttelyn dokumentaatioksi.<br /> <br /> Kirjan nimi kertoo siten jotakin olennaista sen näkökulmasta. Sasakia ei esitellä vain yksittäisenä taiteilijana, vaan ihmisenä, jonka elämä ja työ yhdistivät ystäviä, seurakuntia ja kulttuureja. Kuvien rinnalla kulkevat niiden ihmisten muistot, jotka tunsivat hänet ja hänen työnsä.<br /> <br /> Suomalaiselle lukijalle teos voi silti olla vaikeasti löydettävä. Julkaisijan esitteessä sitä tarjotaan tilattavaksi suoraan Osakan ortodoksisesta seurakunnasta, eikä käytettävissä olevista lähteistä ole voitu vahvistaa tavallista suomalaista kirjakauppajakelua tai suomenkielistä laitosta. Japanin CiNii-kirjastotietokanta ilmoittaa teokselle kaksi kirjastosijaintia. Tämä kertoo kuitenkin vain tietokantaan kirjatuista kokoelmista, ei kirjan painosmäärästä, kokonaislevikistä tai Suomessa olevien kappaleiden määrästä.<br /> <br /> Kirjaa ei siis voi näiden tietojen perusteella varmasti nimetä pienipainoksiseksi harvinaisuudeksi. Suomessa vähän tunnettu ja tavanomaisia hankintareittejä vaikeammin tavoitettava julkaisu se kuitenkin vaikuttaa olevan. Tässä on jotakin puhuttelevaa: Japanissa on koottu kuvallinen kirja miehestä, jonka elämäntyön näkyvin osa sijaitsee Suomen ortodoksisissa kirkoissa.<br /> <br /> &lt;h3&gt;Petros Sasaki – Japanista suomalaisen ikonimaalauksen uudistajaksi&lt;/h3&gt;<br /> <br /> &lt;b&gt;Petros Iwao Sasaki&lt;/b&gt; syntyi vuonna 1939 Ōdatessa Akitan prefektuurissa Pohjois-Japanissa ortodoksiseen perheeseen. Hän opiskeli Tokion ortodoksisessa seminaarissa, työskenteli lähetystyössä Osakassa ja lähti vuonna 1964 Kreikkaan opiskelemaan ortodoksista teologiaa ja bysanttilaista ikonimaalausta.<br /> <br /> Suomeen Sasaki saapui vuonna 1968. Keskeinen henkilö hänen suomalaisen elämänvaiheensa alkamisessa oli [[Paavali Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa|arkkipiispa Paavali]], joka kutsui Ateenassa opiskelleen nuoren ikonimaalarin Suomeen aikana, jolloin jälleenrakennettu Suomen ortodoksinen kirkko tarvitsi uusia ikoneja ja samalla syvempää yhteyttä perinteiseen ortodoksiseen kuvakieleen.<br /> <br /> Sasaki asettui Kuopioon. Hänen vaikutuksensa ei kuitenkaan rajoittunut omiin maalauksiin, sillä hänestä tuli myös merkittävä opettaja. Hänen ympärilleen kasvoi erityisesti Kuopion ja Oulun seuduilla uusi ikonimaalarien sukupolvi, jonka oppilaat puolestaan opettivat uusia maalareita. Siksi Sasakin vaikutus näkyy Suomessa paljon laajemmin kuin pelkästään niissä ikoneissa, joissa on hänen oma siveltimenjälkensä.<br /> <br /> Hänen taiteessaan kohtasivat bysanttilainen ja pohjoisvenäläinen ikoniperinne, japanilaisen kuvakulttuurin pelkistetty herkkyys sekä koptilaiset vaikutteet. Japanilaisen kirjan esittely vertaa hänen valoisaa värimaailmaansa Suomen kesäiseen kukkaniittyyn ja näkee hänen siveltimenkäytössään japanilaisen maalaustaiteen vaikutusta.<br /> <br /> Sasaki omaksui tradition, työskenteli sen sisällä ja antoi sen samalla kulkea oman persoonallisuutensa ja kulttuuritaustansa kautta. Suomessa hänestä tuli yksi modernin ikonimaalauksen keskeisistä uudistajista ja opettajista.<br /> <br /> &lt;h3&gt;Lintula – varhainen suurtyö ja viimeinen leposija&lt;/h3&gt;<br /> <br /> Jos Sasakin suomalaisesta elämäntyöstä nostetaan esiin kolme paikkaa, ensimmäinen on luontevasti [[Lintulan luostari]]. Sen &lt;i&gt;Pyhän Kolminaisuuden kirkon&lt;/i&gt; ikonit kuuluivat hänen ensimmäisiin suuriin suomalaisiin töihinsä. Hän maalasi kirkon ikonostaasin suuret ikonit sekä yli yhdeksän neliömetrin kokoisen Jumalansynnyttäjän Ennusmerkki-ikonin. Hänen töihinsä Lintulassa kuuluu myös pyhän [[Johannes Kronstadtilainen|Johannes Kronstadtilaisen]] ikoni.<br /> <br /> Japanilaisessa kirjassa Lintula saa näkyvän sijan. Osakan seurakunnan verkkoesittelyssä nostetaan esiin rovasti [[Vesa Takala|Vesa Takalan]] kuvaama kaksitoistaosainen valokuvasarja, jossa seurataan suuren ikonin syntyä vaihe vaiheelta. Kuvat tuovat näkyviin valmiin teoksen taustalla olevan työn.<br /> <br /> Samaa työvaihetta on dokumentoitu myös Suomessa. Lintulan luostari julkaisi vuonna 2023 teoksen &lt;i&gt;Nuori mestari – Petros Sasakin Jumalansynnyttäjä Ennusmerkki ja ikonostaasi Lintulassa&lt;/i&gt;, jossa Vesa Takalan valokuvia täydentävät Kari Kotkavaaran tekstit. Julkaisun esittely kertoo havainnollisen yksityiskohdan: Sasaki maalasi suuren Ennusmerkki-ikonin ja muita Lintulan kirkon ikoneita yksiössään Kuopion Suokadulla. Aiheeseen liittyvä valokuvanäyttely oli esillä Suomen ortodoksisessa kirkkomuseo RIISAssa vuonna 2024.<br /> <br /> Lintula on Sasakin elämässä myös paljon enemmän kuin hänen teostensa sijoituspaikka. Kun hän kuoli suuren viikon tiistaina 30. maaliskuuta 1999, hänet haudattiin Lintulan luostarin hautausmaalle. Luostariin liittyvät näin sekä hänen suomalaisen elämäntyönsä varhainen suurteos että hänen viimeinen leposijansa.<br /> <br /> &lt;h3&gt;Mikkeli – ikoni osana yhteistä liturgiaa&lt;/h3&gt;<br /> <br /> Toinen erityisen kiinnostava paikka on &lt;i&gt;Mikkelin ylienkeli Mikaelin kirkko&lt;/i&gt;. Vuonna 1990 valmistuneessa uudistuksessa Sasaki maalasi alttarin suuren [[Kristus Kaikkivaltias|Kristus Kaikkivaltias]] -seinämaalauksen ja uuden ikonostaasin ikonit sekä suunnitteli ikonostaasin mallin. Mikkelin merkitys ei kuitenkaan rajoitu yksittäisiin teoksiin. Se kertoo myös siitä, miten hän ajatteli kirkkotilaa ja ikonia.<br /> <br /> Mikkelin ikonostaasista tehtiin tarkoituksellisesti matala ja avoin. Sasaki ei halunnut korostaa sitä muurina, joka erottaa alttarin kirkkokansasta, vaan osana yhteisen liturgisen tilan muodostumista. Vuoden 1990 haastattelussa hän muisteli pohtineensa tällaisia kysymyksiä jo parikymmentä vuotta aikaisemmin arkkipiispa Paavalin kanssa.<br /> <br /> Mikkelissä konkretisoituu yksi Sasakin perinnön tärkeistä puolista: ikoni kuuluu rukoukseen, liturgiaan ja kirkkotilaan. Hänen työnsä äärellä huomio kiinnittyy siksi maalaustavan lisäksi siihen, miten kuvat palvelevat koko jumalanpalvelukseen kokoontunutta yhteisöä.<br /> <br /> &lt;h3&gt;Kajaani – suuri viimeinen työ ja sen jatkajat&lt;/h3&gt;<br /> <br /> Kolmas paikka on Kajaani. Kristuksen kirkastumisen kirkosta tuli Sasakin elämäntyön vaikuttavimpia kokonaisuuksia. Hän maalasi kirkon ikoneita ja seinämaalauksia sekä suunnitteli ikonostaasin. Erityisesti alttarin ja solean kuvallinen kokonaisuus on vahvasti hänen työnsä leimaama.<br /> <br /> Kirkon seinämaalaustyö alkoi vuonna 1988. Sasaki työskenteli sen parissa noin kymmenen vuoden ajan, ja hänen osuutensa keskittyi alttarialueeseen. Maalaukset on toteutettu kuivalle pinnalle &lt;i&gt;al secco&lt;/i&gt; -tekniikalla, joten usein käytetty fresko-nimitys ei ole niiden kohdalla teknisesti täsmällinen.<br /> <br /> Kajaani saa huomattavan paikan myös japanilaisessa kirjassa. Sen esittelyssä nostetaan erikseen esiin Kristuksen kirkastumisen kirkon maalaukset sekä Sasakin viimeiset elämänvaiheet. Osakan seurakunnan verkkosivulla Kajaanin kirkkoa esitellään hänen viimeisenä työnään.<br /> <br /> Sasaki jatkoi Kajaanin maalauksia vielä vain muutamia kuukausia ennen kuolemaansa. Hänen viimeiset siveltimenjälkensä löytyvät Johannes Kastajaa esittävästä maalauksesta. Hänen poikansa &lt;i&gt;Simeon Sasaki&lt;/i&gt; on myöhemmin kuvannut suuren kirkkotyön merkitystä isälleen sanoen sen ikään kuin pitäneen hänet hengissä hänen viimeisinä kuukausinaan.<br /> <br /> Koko kirkon nykyinen maalauskokonaisuus ei kuitenkaan ole Sasakin tekemä. Hänen kuolemansa jälkeen työtä jatkoi kyproslainen &lt;i&gt;Alkiviadis Kepolas&lt;/i&gt; avustajineen, ja kokonaisuus valmistui vuonna 2005. Kajaanin kirkossa näkyvät siten sekä Sasakin elämäntyön suuri loppuvaihe että toisten taiteilijoiden työ sen jatkamiseksi.<br /> <br /> Lintula, Mikkeli ja Kajaani muodostavat lähes elämäkerrallisen kaaren. Lintulassa näkyy Suomeen asettuneen nuoren ikonimaalarin varhainen suurtyö, Mikkelissä hänen liturginen näkemyksensä saa selkeän muodon ja Kajaanissa hänen työnsä jatkuu viimeisiin elämänvaiheisiin saakka.<br /> <br /> &lt;h3&gt;Ketkä suomalaiset ovat mukana japanilaisessa kirjassa?&lt;/h3&gt;<br /> <br /> Julkaisijan sisältöesittelyssä suomalaisista henkilöistä nimetään rovasti &lt;b&gt;Vesa Takala&lt;/b&gt; ja taidehistorioitsija &lt;b&gt;[[Katariina Husso]]&lt;/b&gt;. Heidän nimiinsä merkitty osuus käsittelee Petros Sasakin vaiheita ja tuotantoa Suomessa. Takalan merkitys on erityinen myös siksi, että hänen historialliset valokuvansa dokumentoivat Lintulan ikonien syntyä.<br /> <br /> Kirjan kuvaamassa suomalaisessa elämäntarinassa keskeinen henkilö on lisäksi &lt;i&gt;arkkipiispa Paavali&lt;/i&gt;. Sisältöesittelyssä mainitaan nimenomaisesti Sasakin tulo Suomeen ja kohtaaminen arkkipiispan kanssa. Paavali ei siis esiinny samalla tavalla puheenvuoron pitäjänä kuin Takala ja Husso, vaan Sasakin elämänvaiheisiin olennaisesti vaikuttaneena henkilönä.<br /> <br /> Japanin puolelta muistonsa Sasakista kertoo muun muassa emeritusprofessori &lt;i&gt;Makarii Masahisa Hirooka&lt;/i&gt;. Kirjassa käsitellään myös Sasakin oppilaita, ystäviä ja työtovereita, mutta julkinen sisältöesittely ei nimeä heitä kaikkia. Täydellinen henkilöluettelo edellyttäisi itse kirjan tarkastamista.<br /> <br /> Takalan ja Husson mukanaolo tekee teoksesta suomalaiselle lukijalle erityisen kiinnostavan. Japanilainen julkaisu antaa tilaa myös suomalaisille hänen työnsä tuntijoille ja heidän näkemyksilleen siitä, miten Sasakin elämä ja työ täällä muotoutuivat.<br /> <br /> &lt;h3&gt;Ikonien lisäksi kirkkolaulua ja muistojen säilyttämistä&lt;/h3&gt;<br /> <br /> Kirjan 116 sivulle mahtuu paljon. Se seuraa Sasakia lapsuudesta Ōdatessa Tokion seminaariin, Osakan lähetystyöhön ja Kreikkaan sekä sieltä Suomeen. Mukana ovat Lintulan ikonit, ylösnousemusaiheinen seinämaalaus, pyhän Japanin Nikolain ikoni, Sasakin suunnittelemat ristit ja hautaustoimituksiin liittyvät esineet, hänen oppilaansa sekä Kajaanin kirkkomaalaukset. Lisäksi kirjassa esitellään hänen ikonimaalaustapaansa.<br /> <br /> Julkaisun sisältö ulottuu myös kirkkomusiikkiin. Esitteessä mainitaan Sasakia ja kirkkolaulua käsittelevä osuus sekä lahja Osakan seurakunnan kuorolle. Lahjan tarkempi luonne ei käy ilmi lyhyestä esittelystä, mutta aihe tuo näkyviin hänen yhteytensä seurakunnan jumalanpalveluselämään myös kuvataiteen ulkopuolella.<br /> <br /> Kirjassa on lisäksi &lt;i&gt;epitafionin eli Kristuksen hautakuvan restaurointia&lt;/i&gt; käsittelevä osuus. Näin teos dokumentoi myös kirkollisen esineistön säilyttämistä. Kuvien, muistojen ja puheenvuorojen rinnalla kulkee kysymys siitä, miten saatu perintö pidetään elävänä tuleville sukupolville.<br /> <br /> &lt;h3&gt;Suomalaisen ikonimaalauksen elävä jatkumo&lt;/h3&gt;<br /> <br /> Petros Sasaki toi Suomeen mukanaan Japanin, Kreikan ja laajan ortodoksisen kuvaperinteen kokemuksen. Suomessa hän kohtasi arkkipiispa Paavalin, luostarit, seurakunnat, papiston ja vähitellen oman oppilasjoukkonsa. Hänen vaikutuksensa juurtui syvälle suomalaiseen ikonimaalaukseen.<br /> <br /> Japanilaisen kirjan käyttämä luonnehdinta ”Suomen ikonimaalauksen isä” on kunnianosoitus hänen työlleen. Historiallisesti on kuitenkin täsmällisempää puhua suomalaisen ikonimaalauksen merkittävästä uudistajasta ja opettajasta: ortodoksinen ikoniperinne oli Suomessa olemassa kauan ennen häntä.<br /> <br /> Sasakin tärkeä perintö on hänen omien teostensa lisäksi &lt;b&gt;jatkumo&lt;/b&gt;. Hän opetti ihmisiä, jotka opettivat seuraavia. Hänen käsityksensä ikonista kirkon kuvana, rukouksen välineenä ja liturgisen tilan osana jäi elämään hänen jälkeensä. Hänen vaikutuksensa ulottuu siksi myös sellaisiin kirkkotiloihin ja ikoneihin, joissa ei ole hänen omaa siveltimenjälkeään.<br /> <br /> &lt;h3&gt;Mistä kirjaa voi tiedustella?&lt;/h3&gt;<br /> <br /> Osakan ortodoksisen seurakunnan verkossa olevassa kirjaesitteessä teoksen hinnaksi ilmoitetaan &lt;i&gt;1 500 jeniä&lt;/i&gt;. Esitteen 200 jenin postimaksu koskee Japanin sisäisiä lähetyksiä. Kirjan tämänhetkinen saatavuus, toimitusmahdollisuus Suomeen sekä ulkomaan postikulut on siksi syytä tiedustella erikseen.<br /> <br /> Julkaisijan ilmoittama tilaus- ja tiedusteluosoite on &lt;b&gt;osaka.orthodox.church@gmail.com&lt;/b&gt;. Kirjasta on saatavilla myös englanninkielinen verkkoesite, jonka linkki löytyy lähdeluettelosta.<br /> <br /> Japanista lähtenyt nuori mies matkusti Kreikan kautta Suomeen, asettui Kuopioon ja jätti työnsä jäljet Lintulaan, Mikkeliin, Kajaaniin ja moniin muihin suomalaisiin pyhäkköihin. Vuosikymmeniä myöhemmin hänen elämästään ja ystävistään koottiin Japanissa kirja. Teos ansaitsisi tulla paremmin tunnetuksi myös Suomessa, sillä huomattava osa sen kertomasta historiasta on samalla meidän omaa kirkollista ja kulttuurista perintöämme.<br /> <br /> &lt;b&gt;Ortodoksi.net / Hannu Pyykkönen&lt;/b&gt;<br /> <br /> &lt;h3&gt;Lähteet ja tausta-aineisto&lt;/h3&gt;<br /> <br /> * Osaka Orthodox Church: [https://orthodox-jp.com/osaka/wp-content/uploads/2025/05/English.pdf Petya and Friends – englanninkielinen kirjaesite], sisältö ja tilausohjeet.<br /> * Osaka Orthodox Church: [https://orthodox-jp.com/osaka/wp-content/uploads/2025/05/%E3%83%9A%E3%83%88%E3%83%AD%E3%82%B9%E6%9C%AC%E5%AE%A3%E4%BC%9D-2s.pdf Pecha ja ystävät] – japaninkielinen kirjaesite.<br /> * Osaka Orthodox Church: [https://orthodox-jp.com/osaka/?page_id=1113 Sasaki Pecha and Friends] – valokuvia sekä Lintulan ja Kajaanin aineistoa.<br /> * CiNii Research: [https://cir.nii.ac.jp/crid/1130023063517150466 Pecha ja ystävät / Petros Sasaki and Friends] – bibliografiset tiedot ja tietokantaan kirjatut kirjastosijainnit.<br /> * Pikku-Bysantti: [https://www.pikkubysantti.fi/product/737/nuori-mestari Nuori mestari] – Vesa Takalan ja Kari Kotkavaaran Lintula-aiheisen julkaisun esittely.<br /> * Ortodoksi.net: [[Petros Sasaki|Petros Sasaki – elämä, tuotanto ja työ Suomessa.]]<br /> * Ortodoksi.net: [[Mikkeliin valmistui uusi fresko ja ikonostaasi (1990)|Mikkeliin valmistui uusi fresko ja ikonostaasi (1990).]]<br /> * Ortodoksi.net: [[Bysantin kulttuurin vaalija Pohjolassa|Bysantin kulttuurin vaalija Pohjolassa]] – Petros Sasakin suurtyö.<br /> * Yle: [https://yle.fi/a/3-9456398 17 vuotta ja kaksi taiteilijaa – Kajaanin ortodoksikirkko on taideharvinaisuus: ”Mykistävä ja upea”], 13.2.2017.<br /> * Yle: [https://yle.fi/a/3-10733470 Japanilainen ikonitaiteen mestari viimeisteli huipputyönsä vain muutamia kuukausia ennen kuolemaansa – ”Se piti hänet hengissä”], 2019.<br /> <br /> [[Luokka:Artikkelit]]--&gt;</div>

Hannu http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Tiedosto:Petros_sasaki_and_friends_kansi.png&diff=65747 2026-10-27T17:07:58Z

<p>Hannu: Kirjan: &quot;Petros Sasaki and Friends&quot; / ペーチャと仲間たち, &quot;Pēcha to nakama-tachi&quot; kansi. Luokka:Kuvat/Kirjat</p> <hr /> <div>== Yhteenveto ==<br /> Kirjan: &quot;Petros Sasaki and Friends&quot; / ペーチャと仲間たち, &quot;Pēcha to nakama-tachi&quot; kansi.<br /> <br /> [[Luokka:Kuvat/Kirjat]]</div>

Hannu http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Sotilaspapin_kertomukset_avaavat_Mikkelin_ortodoksisen_sotilaskirkon_historiaa&diff=65746 2026-10-27T16:30:57Z

<p>Hannu: /* Suuren torstain viimeiset tunnit */</p> <hr /> <div>== Sotilaspapin kertomukset avaavat Mikkelin ortodoksisen sotilaskirkon historiaa ==<br /> <br /> ''Mikkelin sotilaskirkon historiaan kuuluu muutakin kuin näyttävä kirkkorakennus ja sen surullinen loppu. Sotilaspappi Nikolai Runkevitšin kirjoituksissa tulevat vastaan lainattu ikonostaasi, pääsiäiseksi kiireellä valmisteltu kirkkotila, arvokas muistoikoni ja kirkonpalvelija, jota vartioitiin jopa jumalanpalveluksessa.''&lt;br&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> '''Hannu''' ja '''Petja Pyykkösen''' vuonna 2008 julkaisema [[Mikkelin_sotilaskirkko_(kirja)|''Mikkelin ortodoksinen sotilaskirkko'']] kertoo pyhän [[Georgios Voittaja]]n kirkosta ja sen vaiheista. Vuosina 1906–1907 rakennettu kirkko päätyi myöhemmin muun muassa varastoksi ja radioasemaksi, kunnes se purettiin vuonna 1958. Nyt tarkasteltavat sotilaspapin kirjoitukset tuovat kertomukseen lisää ihmisiä, arkisia yksityiskohtia ja aikalaisten omaa ääntä.<br /> &lt;br&gt;<br /> Venäläisessä ''Sotilaspapiston lehdessä'' julkaistut '''Nikolai Runkevitšin''' tekstit vievät aikaan, jolloin Mikkelin varuskunnassa vasta järjestettiin ortodoksista jumalanpalveluselämää. Ne kertovat sekä yhteisestä innostuksesta että ongelmista, joita juhlavampiin historiakuvauksiin harvemmin mahtuu.<br /> <br /> === Kirkko syntyi kerhotaloon ===<br /> [[Kuva:Sotilaskirkko_aliupseeriklubi_hap.png|thumb|400 px|&lt;center&gt;Mikkelin vanhan varuskunnan aliupseeriklubi 1900-luvun alussa. Todennäköisesti sama paikka, jonne väliaikainen kirkko tehtiin ennen varsinaisen sotilaskirkon rakentamista 1907-08&lt;/center&gt;&lt;br&gt;&lt;center&gt;(''Kuva Hannu Pyykkösen sotilaskirkkokokoelmista.'')&lt;/center&gt;]]<br /> Uudelleen muodostetun ''5. Suomalaisen kiväärirykmentin ensimmäinen pataljoona'' sijoitettiin Kuopioon, ''toinen pataljoona ja esikunta'' Mikkeliin. Kirkolliset olot olivat kaupungeissa erilaiset: Kuopiossa sotilaat saattoivat liittyä olemassa olevan ortodoksisen kirkon jumalanpalveluselämään, mutta Mikkelissä vastaavaa mahdollisuutta ei ollut.<br /> &lt;br&gt;<br /> Runkevitšin mukaan Mikkelissä asui ortodokseja, etenkin kauppiaita, vähintään yhtä paljon kuin Kuopiossa. Silti kaupunkiin saapuneet sotilaat joutuivat olemaan lähes kaksi kuukautta ilman mahdollisuutta osallistua kirkossa sunnuntai- ja juhlapäivien jumalanpalveluksiin. Uudella joukko-osastolla ei ollut edes tarvittavaa kirkollista välineistöä.<br /> &lt;br&gt;<br /> Maaliskuussa palveluspaikalleen saapunut pappi ryhtyi toimeen. Hän kävi Viipurissa, sai apua ja välttämättömiä tarvikkeita sekä saattoi palattuaan aloittaa [[vigilia]]n ja [[typika]]n toimittamisen. Jumalanpalvelustila löytyi kasarmialueen laidalla olleesta puisesta aliupseerikerhosta.<br /> &lt;br&gt;<br /> Papin kuvaus tekee rakennuksen melkein näkyväksi: korkea kivijalka, kuusia ja pensaita, katettu kuisti sekä sali, jonka kolmessa suuressa ikkunassa oli pyöristetyt yläosat. Saliin liittyi pienempi kabinetti. Tästä arkisesta ympäristöstä piti saada kirkko ennen pääsiäistä.<br /> <br /> === Käytetty ikonostaasi ratkaisi pulman ===<br /> <br /> Aluksi toivottiin apua Hämeenlinnasta. Siellä käytöstä poistunut vanha puukirkko olisi voitu luovuttaa rykmentille, mutta rakennus todettiin liian huonokuntoiseksi kuljetettavaksi.<br /> &lt;br&gt;<br /> Ratkaisu löytyi upseerien muistista. Eräs heistä kertoi nähneensä Tuusulassa varastoon pannun ikonostaasin, ja muut siellä palvelleet vahvistivat tiedon. Ikonostaasi saatiin lainaksi. Samaan aikaan Runkevitš matkusti Pietariin ostamaan kirkollista esineistöä tarkoitukseen osoitetuilla 500 ruplalla. Suomen silloisen markan ja elinkustannusten muutoksen kautta arvioituna summa vastaisi suuruusluokaltaan noin 7 000–8 000 euroa vuoden 2025 rahassa.<br /> &lt;br&gt;<br /> Kun ikonostaasi saapui, kerhotalossa alkoi ripeä muutos. Salin ja kabinetin välinen seinä purettiin, lattiaa korotettiin noin 26 senttimetriä, katto maalattiin valkoiseksi ja seinät vihreiksi. Rykmentin työpajassa valmistettiin alttaripöytä, ehtoollislahjojen valmistamiseen tarvittava pöytä ja kolme lukupöytää. Töitä johti esikuntakapteeni '''M. K. Vitkovski'''.<br /> &lt;br&gt;<br /> Runkevitšin kertomuksessa kiire tuntuu:<br /> <br /> &lt;blockquote&gt;<br /> ”Suuri viikko oli jo alkanut, ja työtä oli vielä paljon. Alemmat miehet, puusepät, muurarit ja maalarit, työskentelivät aamusta myöhään yöhön. Koska lähestyviä juhlapyhiä varten oli näin turvattu varsin kelvollinen tila, minun huolekseni jäi pyhän [[antiminssi]]n saaminen.”<br /> &lt;/blockquote&gt;<br /> <br /> Antiminssi on piispan vihkimä, pyhäinjäännöksen sisältävä liina, jota tarvitaan liturgian toimittamiseen. Pelkkä valmis huone ja paikoilleen nostettu [[ikonostaasi]] eivät siis vielä riittäneet.<br /> <br /> === Suuren torstain viimeiset tunnit ===<br /> <br /> Pappi lähti [[Suuri viikko|suuren viikon]] tiistai-iltana uudelleen Viipuriin. Keskiviikkona hän sai kuulla, että antiminssin hankkimiseen tarvittava kirje oli saapunut. Torstaiaamuna hän oli jo takaisin Mikkelissä antiminssi mukanaan.<br /> &lt;br&gt;<br /> Aikataulu oli tiukka: kahdelta iltapäivällä kirkko oli koristeltu ja esineistö paikoillaan. Neljältä kokoontuivat pataljoona ja kaupungin upseerit. Runkevitš piti puheen, toimitti pienen vedenpyhityksen ja pirskotti tilan esineistöineen pyhällä vedellä. Hänen vihkimiseksi nimittämänsä tilaisuus kuvataan siis ennen kaikkea käyttöön otettavan kirkkotilan siunaamisena.<br /> &lt;br&gt;<br /> Samana päivänä saapui vielä keisari [https://fi.wikipedia.org/wiki/Nikolai_II '''Nikolai II''':n] lahjoittama papin jumalanpalveluspuku. Illalla seitsemältä alkoi Kristuksen kärsimyksiä muistava palvelus.<br /> &lt;br&gt;<br /> Tapahtumasta lähetettiin sähkeet kirkollisille ja sotilaallisille esimiehille. Vastauksen antoi myös kenraaliadjutantti [https://fi.wikipedia.org/wiki/Nikolai_Bobrikov '''Nikolai Bobrikov''']. Suomen historiassa sortokauden keskeisenä hahmona tunnettu mies esiintyy tässä lähteessä sotilaiden kirkollisesta elämästä iloitsevana esimiehenä. Se muistuttaa, kuinka eri tavoin sama historiallinen henkilö saattoi näyttäytyä eri yhteisöjen näkökulmista.<br /> <br /> === Hopeinen ikoni kertoi rykmentin tarinan ===<br /> <br /> Toisessa kirjoituksessaan Runkevitš kuvaa rykmentin miehistön valmistuttamaa muistoikonia. Se liittyi vuonna 1903 saatuun sotilaslippuun ja sen vihkimiseen. Ikonin hinnaksi ilmoitettiin peräti 600 ruplaa, mikä vastaisi samalla suuntaa antavalla laskutavalla noin 9 000 euroa vuoden 2025 rahassa. Summa oli suurempi kuin väliaikaisen kirkon tarpeistohankintoihin aiemmin osoitettu määräraha.<br /> &lt;br&gt;<br /> Kyseessä oli hopeinen ja kullattu, kahdella avautuvalla ovella varustettu taittoikoni. Keskellä oli pyhä [[Georgios Voittaja]], ovissa marttyyri [[Tryfon Lampsakoslainen|Tryfon]] ja pyhä [[Nikolaos Ihmeidentekijä|Nikolai Ihmeidentekijä]], meillä paremmin tunnettu etunimellä Nikolaos.<br /> &lt;br&gt;<br /> Pyhien valinta kertoi samalla rykmentin taustasta. Georgios yhdisti sen joukko-osastoon, josta oli saatu huomattava osa uuden rykmentin miehistöstä. Trifonin muistopäivä liittyi rykmentin muodostamiseen, ja Nikolai muistutti toisesta sen täydentämiseen osallistuneesta rykmentistä.<br /> &lt;br&gt;<br /> Runkevitš tiivisti ajatuksen näin:<br /> <br /> &lt;blockquote&gt;<br /> ”Näin tämän nuoren rykmentin tärkeimmät vaiheet ja elämänsuhteet on ilmaistu kuvatussa rykmenttiikonissa.”<br /> &lt;/blockquote&gt;<br /> <br /> Ikonin taustapuolelle kaiverrettiin 44 upseerin sukunimet arvoineen ja tehtävineen sekä rykmentin virkamiesten ja papin nimet. Etupuolella olivat suomennoksen mukaan Mikkelin nimi muodossa ''S:t Michel'' ja päivämäärä 6. toukokuuta 1903. Ikoni sijoitettiin kirkkoon oikean kuoropaikan viereen.<br /> &lt;br&gt;<br /> Kuvaus tarjoaa kiinnostavia tuntomerkkejä esineen mahdollisten myöhempien vaiheiden selvittämiseen. Tästä aineistosta ei kuitenkaan käy ilmi, missä ikoni nykyään on.<br /> <br /> === Kirkonpalvelija ja hänen varjonsa ===<br /> <br /> Kaikki Runkevitšin tekstit eivät kuvaa onnistumisia. Kirjoituksessa vakinaisten psalmistojen tarpeesta hän kertoo kirkonpalvelijasta, joka oli toistuvasti tavattu päihtyneenä. Rangaistukseksi miehelle määrättiin valvoja, joka seurasi häntä kaikkialle – myös jumalanpalvelukseen.<br /> &lt;br&gt;<br /> Pappi piti tilannetta nöyryyttävänä sekä ihmiselle että kirkon tehtävän kannalta. Hänen kuvauksensa on poikkeuksellisen suora:<br /> <br /> &lt;blockquote&gt;<br /> ”Kirkonpalvelijani on siis tähän asti ollut valvonnan alaisena. Kuin salaperäinen varjo häntä seuraa kaikkialla hänelle määrätty kivääriampuja, eikä päästä häntä hetkeksikään näkyvistään. Surullisinta on, ettei tätä ’häpeää’ oteta häneltä pois edes jumalanpalveluksen ajaksi.”<br /> &lt;/blockquote&gt;<br /> <br /> Ongelmaa pahensi se, ettei miehelle ollut korvaajaa. Hän osasi lukea jumalanpalvelustekstit ja johtaa laulajia kirkon järjestyksen mukaisesti. Tehtävä vaati osaamista, jota ei voinut antaa kenelle tahansa.<br /> &lt;br&gt;<br /> Runkevitš ei tyytynyt moittimaan yksittäistä sotilasta. Hän vaati pysyvämpää ratkaisua: rykmenttikirkon jumalanpalveluselämä ei saanut riippua siitä, sattuiko kulloinkin palvelevan miehistön joukossa olemaan tehtäviin sopiva henkilö.<br /> <br /> === Historiaa seinien sisältä ===<br /> <br /> Runkevitšin kirjoituksia on luettava myös oman aikansa teksteinä. Niissä ortodoksinen usko, sotilasyhteisö ja uskollisuus keisarille liittyvät läheisesti toisiinsa. Pappi kirjoitti sotilaspapiston lehteen ja tarkasteli tapahtumia oman tehtävänsä ja yhteisönsä sisältä.<br /> &lt;br&gt;<br /> Juuri siksi kertomukset ovat arvokkaita. Ne tuovat rakennusten ja vuosilukujen rinnalle lainatavarat, yömyöhään jatkuneet työt, hankintamatkat, juhlan ilon ja henkilöstöpulan. Mikkelin sotilaskirkon historiaan kuuluivat näyttävien seinien lisäksi ihmiset, jotka yrittivät järjestää niiden sisälle toimivan kirkollisen elämän.&lt;br&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> '''Hannu Pyykkönen'''&lt;br&gt;<br /> 27.10.2026<br /> &lt;br&gt;<br /> === Lähteet ja huomautukset ===<br /> <br /> * Nikolai Runkevitš: ''Viidennen Suomen kiväärirykmentin väliaikaisen kirkon perustaminen ja vihkiminen''. Sotilaspapiston lehti, nro 11, s. 334–337. Käytössä toimitukselle saatu suomennos.<br /> * Nikolai Runkevitš: ''Rykmentin ikonin valmistaminen''. Sotilaspapiston lehti, nro 1; aineistossa mainittu s. 28 sekä viittaus vuoden 1903 numeroon 13, s. 404–407. Käytössä toimitukselle saatu suomennos.<br /> * Nikolai Runkevitš: vakinaisia psalmistoja käsittelevän kirjoituksen jälkikirjoitus ja päätössanat. Sotilaspapiston lehti, nro 21, s. 664 ja sitä edeltävä sivu. Käytössä toimitukselle saatu suomennos.<br /> * Hannu ja Petja Pyykkönen: ''Mikkelin ortodoksinen sotilaskirkko'' (2008). Ortodoksi.net: [[Mikkelin sotilaskirkko (kirja)|Kirjan esittely]].<br /> * Tilastokeskus: [https://stat.fi/fi/palvelut/laskurit/rahanarvonmuunnin Rahanarvonmuunnin].<br /> * Kysy kirjastonhoitajalta: [https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-teoksesta-ilmenisi-minka-arvoinen Venäjän ruplan historiallinen arvo ja suhde Suomen markkaan].<br /> <br /> ''Lainaukset ovat allekirjoittaneen saamasta suomennoksesta, jonka kirkollista sanastoa on tässä paikoin yhtenäistetty. Lehtikirjoitusten julkaisuvuodet eivät käy kaikilta osin ilmi käytössä olevasta aineistosta. Tekstit käsittelevät 1900-luvun alun tapahtumia, ja ikonia koskeva kirjoitus viittaa vuoden 1903 tapahtumiin.''<br /> &lt;br&gt;<br /> ''Euroarviot kuvaavat vain rahamäärien suuruusluokkaa. Vertailussa lähtökohtana on 1900-luvun alun ruplan noin 2,66 markan arvo ja Suomen elinkustannusten muutos. Näin saatu arvio ei vastaa suoraan Venäjän silloista ostovoimaa, palkkatasoa tai rahamäärän nykyistä kulta-arvoa.''<br /> <br /> [[Luokka:Artikkelit]]</div>

Hannu http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Sotilaspapin_kertomukset_avaavat_Mikkelin_ortodoksisen_sotilaskirkon_historiaa&diff=65745 2026-10-27T16:29:12Z

<p>Hannu: /* Hopeinen ikoni kertoi rykmentin tarinan */</p> <hr /> <div>== Sotilaspapin kertomukset avaavat Mikkelin ortodoksisen sotilaskirkon historiaa ==<br /> <br /> ''Mikkelin sotilaskirkon historiaan kuuluu muutakin kuin näyttävä kirkkorakennus ja sen surullinen loppu. Sotilaspappi Nikolai Runkevitšin kirjoituksissa tulevat vastaan lainattu ikonostaasi, pääsiäiseksi kiireellä valmisteltu kirkkotila, arvokas muistoikoni ja kirkonpalvelija, jota vartioitiin jopa jumalanpalveluksessa.''&lt;br&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> '''Hannu''' ja '''Petja Pyykkösen''' vuonna 2008 julkaisema [[Mikkelin_sotilaskirkko_(kirja)|''Mikkelin ortodoksinen sotilaskirkko'']] kertoo pyhän [[Georgios Voittaja]]n kirkosta ja sen vaiheista. Vuosina 1906–1907 rakennettu kirkko päätyi myöhemmin muun muassa varastoksi ja radioasemaksi, kunnes se purettiin vuonna 1958. Nyt tarkasteltavat sotilaspapin kirjoitukset tuovat kertomukseen lisää ihmisiä, arkisia yksityiskohtia ja aikalaisten omaa ääntä.<br /> &lt;br&gt;<br /> Venäläisessä ''Sotilaspapiston lehdessä'' julkaistut '''Nikolai Runkevitšin''' tekstit vievät aikaan, jolloin Mikkelin varuskunnassa vasta järjestettiin ortodoksista jumalanpalveluselämää. Ne kertovat sekä yhteisestä innostuksesta että ongelmista, joita juhlavampiin historiakuvauksiin harvemmin mahtuu.<br /> <br /> === Kirkko syntyi kerhotaloon ===<br /> [[Kuva:Sotilaskirkko_aliupseeriklubi_hap.png|thumb|400 px|&lt;center&gt;Mikkelin vanhan varuskunnan aliupseeriklubi 1900-luvun alussa. Todennäköisesti sama paikka, jonne väliaikainen kirkko tehtiin ennen varsinaisen sotilaskirkon rakentamista 1907-08&lt;/center&gt;&lt;br&gt;&lt;center&gt;(''Kuva Hannu Pyykkösen sotilaskirkkokokoelmista.'')&lt;/center&gt;]]<br /> Uudelleen muodostetun ''5. Suomalaisen kiväärirykmentin ensimmäinen pataljoona'' sijoitettiin Kuopioon, ''toinen pataljoona ja esikunta'' Mikkeliin. Kirkolliset olot olivat kaupungeissa erilaiset: Kuopiossa sotilaat saattoivat liittyä olemassa olevan ortodoksisen kirkon jumalanpalveluselämään, mutta Mikkelissä vastaavaa mahdollisuutta ei ollut.<br /> &lt;br&gt;<br /> Runkevitšin mukaan Mikkelissä asui ortodokseja, etenkin kauppiaita, vähintään yhtä paljon kuin Kuopiossa. Silti kaupunkiin saapuneet sotilaat joutuivat olemaan lähes kaksi kuukautta ilman mahdollisuutta osallistua kirkossa sunnuntai- ja juhlapäivien jumalanpalveluksiin. Uudella joukko-osastolla ei ollut edes tarvittavaa kirkollista välineistöä.<br /> &lt;br&gt;<br /> Maaliskuussa palveluspaikalleen saapunut pappi ryhtyi toimeen. Hän kävi Viipurissa, sai apua ja välttämättömiä tarvikkeita sekä saattoi palattuaan aloittaa [[vigilia]]n ja [[typika]]n toimittamisen. Jumalanpalvelustila löytyi kasarmialueen laidalla olleesta puisesta aliupseerikerhosta.<br /> &lt;br&gt;<br /> Papin kuvaus tekee rakennuksen melkein näkyväksi: korkea kivijalka, kuusia ja pensaita, katettu kuisti sekä sali, jonka kolmessa suuressa ikkunassa oli pyöristetyt yläosat. Saliin liittyi pienempi kabinetti. Tästä arkisesta ympäristöstä piti saada kirkko ennen pääsiäistä.<br /> <br /> === Käytetty ikonostaasi ratkaisi pulman ===<br /> <br /> Aluksi toivottiin apua Hämeenlinnasta. Siellä käytöstä poistunut vanha puukirkko olisi voitu luovuttaa rykmentille, mutta rakennus todettiin liian huonokuntoiseksi kuljetettavaksi.<br /> &lt;br&gt;<br /> Ratkaisu löytyi upseerien muistista. Eräs heistä kertoi nähneensä Tuusulassa varastoon pannun ikonostaasin, ja muut siellä palvelleet vahvistivat tiedon. Ikonostaasi saatiin lainaksi. Samaan aikaan Runkevitš matkusti Pietariin ostamaan kirkollista esineistöä tarkoitukseen osoitetuilla 500 ruplalla. Suomen silloisen markan ja elinkustannusten muutoksen kautta arvioituna summa vastaisi suuruusluokaltaan noin 7 000–8 000 euroa vuoden 2025 rahassa.<br /> &lt;br&gt;<br /> Kun ikonostaasi saapui, kerhotalossa alkoi ripeä muutos. Salin ja kabinetin välinen seinä purettiin, lattiaa korotettiin noin 26 senttimetriä, katto maalattiin valkoiseksi ja seinät vihreiksi. Rykmentin työpajassa valmistettiin alttaripöytä, ehtoollislahjojen valmistamiseen tarvittava pöytä ja kolme lukupöytää. Töitä johti esikuntakapteeni '''M. K. Vitkovski'''.<br /> &lt;br&gt;<br /> Runkevitšin kertomuksessa kiire tuntuu:<br /> <br /> &lt;blockquote&gt;<br /> ”Suuri viikko oli jo alkanut, ja työtä oli vielä paljon. Alemmat miehet, puusepät, muurarit ja maalarit, työskentelivät aamusta myöhään yöhön. Koska lähestyviä juhlapyhiä varten oli näin turvattu varsin kelvollinen tila, minun huolekseni jäi pyhän [[antiminssi]]n saaminen.”<br /> &lt;/blockquote&gt;<br /> <br /> Antiminssi on piispan vihkimä, pyhäinjäännöksen sisältävä liina, jota tarvitaan liturgian toimittamiseen. Pelkkä valmis huone ja paikoilleen nostettu [[ikonostaasi]] eivät siis vielä riittäneet.<br /> <br /> === Suuren torstain viimeiset tunnit ===<br /> <br /> Pappi lähti [[Suuri viikko|suuren viikon]] tiistai-iltana uudelleen Viipuriin. Keskiviikkona hän sai kuulla, että antiminssin hankkimiseen tarvittava kirje oli saapunut. Torstaiaamuna hän oli jo takaisin Mikkelissä antiminssi mukanaan.<br /> &lt;br&gt;<br /> Aikataulu oli tiukka: kahdelta iltapäivällä kirkko oli koristeltu ja esineistö paikoillaan. Neljältä kokoontuivat pataljoona ja kaupungin upseerit. Runkevitš piti puheen, toimitti pienen vedenpyhityksen ja pirskotti tilan esineistöineen pyhällä vedellä. Hänen vihkimiseksi nimittämänsä tilaisuus kuvataan siis ennen kaikkea käyttöön otettavan kirkkotilan siunaamisena.<br /> &lt;br&gt;<br /> Samana päivänä saapui vielä keisari '''Nikolai II''':n lahjoittama papin jumalanpalveluspuku. Illalla seitsemältä alkoi Kristuksen kärsimyksiä muistava palvelus.<br /> &lt;br&gt;<br /> Tapahtumasta lähetettiin sähkeet kirkollisille ja sotilaallisille esimiehille. Vastauksen antoi myös kenraaliadjutantti [https://fi.wikipedia.org/wiki/Nikolai_Bobrikov '''Nikolai Bobrikov''']. Suomen historiassa sortokauden keskeisenä hahmona tunnettu mies esiintyy tässä lähteessä sotilaiden kirkollisesta elämästä iloitsevana esimiehenä. Se muistuttaa, kuinka eri tavoin sama historiallinen henkilö saattoi näyttäytyä eri yhteisöjen näkökulmista.<br /> <br /> === Hopeinen ikoni kertoi rykmentin tarinan ===<br /> <br /> Toisessa kirjoituksessaan Runkevitš kuvaa rykmentin miehistön valmistuttamaa muistoikonia. Se liittyi vuonna 1903 saatuun sotilaslippuun ja sen vihkimiseen. Ikonin hinnaksi ilmoitettiin peräti 600 ruplaa, mikä vastaisi samalla suuntaa antavalla laskutavalla noin 9 000 euroa vuoden 2025 rahassa. Summa oli suurempi kuin väliaikaisen kirkon tarpeistohankintoihin aiemmin osoitettu määräraha.<br /> &lt;br&gt;<br /> Kyseessä oli hopeinen ja kullattu, kahdella avautuvalla ovella varustettu taittoikoni. Keskellä oli pyhä [[Georgios Voittaja]], ovissa marttyyri [[Tryfon Lampsakoslainen|Tryfon]] ja pyhä [[Nikolaos Ihmeidentekijä|Nikolai Ihmeidentekijä]], meillä paremmin tunnettu etunimellä Nikolaos.<br /> &lt;br&gt;<br /> Pyhien valinta kertoi samalla rykmentin taustasta. Georgios yhdisti sen joukko-osastoon, josta oli saatu huomattava osa uuden rykmentin miehistöstä. Trifonin muistopäivä liittyi rykmentin muodostamiseen, ja Nikolai muistutti toisesta sen täydentämiseen osallistuneesta rykmentistä.<br /> &lt;br&gt;<br /> Runkevitš tiivisti ajatuksen näin:<br /> <br /> &lt;blockquote&gt;<br /> ”Näin tämän nuoren rykmentin tärkeimmät vaiheet ja elämänsuhteet on ilmaistu kuvatussa rykmenttiikonissa.”<br /> &lt;/blockquote&gt;<br /> <br /> Ikonin taustapuolelle kaiverrettiin 44 upseerin sukunimet arvoineen ja tehtävineen sekä rykmentin virkamiesten ja papin nimet. Etupuolella olivat suomennoksen mukaan Mikkelin nimi muodossa ''S:t Michel'' ja päivämäärä 6. toukokuuta 1903. Ikoni sijoitettiin kirkkoon oikean kuoropaikan viereen.<br /> &lt;br&gt;<br /> Kuvaus tarjoaa kiinnostavia tuntomerkkejä esineen mahdollisten myöhempien vaiheiden selvittämiseen. Tästä aineistosta ei kuitenkaan käy ilmi, missä ikoni nykyään on.<br /> <br /> === Kirkonpalvelija ja hänen varjonsa ===<br /> <br /> Kaikki Runkevitšin tekstit eivät kuvaa onnistumisia. Kirjoituksessa vakinaisten psalmistojen tarpeesta hän kertoo kirkonpalvelijasta, joka oli toistuvasti tavattu päihtyneenä. Rangaistukseksi miehelle määrättiin valvoja, joka seurasi häntä kaikkialle – myös jumalanpalvelukseen.<br /> &lt;br&gt;<br /> Pappi piti tilannetta nöyryyttävänä sekä ihmiselle että kirkon tehtävän kannalta. Hänen kuvauksensa on poikkeuksellisen suora:<br /> <br /> &lt;blockquote&gt;<br /> ”Kirkonpalvelijani on siis tähän asti ollut valvonnan alaisena. Kuin salaperäinen varjo häntä seuraa kaikkialla hänelle määrätty kivääriampuja, eikä päästä häntä hetkeksikään näkyvistään. Surullisinta on, ettei tätä ’häpeää’ oteta häneltä pois edes jumalanpalveluksen ajaksi.”<br /> &lt;/blockquote&gt;<br /> <br /> Ongelmaa pahensi se, ettei miehelle ollut korvaajaa. Hän osasi lukea jumalanpalvelustekstit ja johtaa laulajia kirkon järjestyksen mukaisesti. Tehtävä vaati osaamista, jota ei voinut antaa kenelle tahansa.<br /> &lt;br&gt;<br /> Runkevitš ei tyytynyt moittimaan yksittäistä sotilasta. Hän vaati pysyvämpää ratkaisua: rykmenttikirkon jumalanpalveluselämä ei saanut riippua siitä, sattuiko kulloinkin palvelevan miehistön joukossa olemaan tehtäviin sopiva henkilö.<br /> <br /> === Historiaa seinien sisältä ===<br /> <br /> Runkevitšin kirjoituksia on luettava myös oman aikansa teksteinä. Niissä ortodoksinen usko, sotilasyhteisö ja uskollisuus keisarille liittyvät läheisesti toisiinsa. Pappi kirjoitti sotilaspapiston lehteen ja tarkasteli tapahtumia oman tehtävänsä ja yhteisönsä sisältä.<br /> &lt;br&gt;<br /> Juuri siksi kertomukset ovat arvokkaita. Ne tuovat rakennusten ja vuosilukujen rinnalle lainatavarat, yömyöhään jatkuneet työt, hankintamatkat, juhlan ilon ja henkilöstöpulan. Mikkelin sotilaskirkon historiaan kuuluivat näyttävien seinien lisäksi ihmiset, jotka yrittivät järjestää niiden sisälle toimivan kirkollisen elämän.&lt;br&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> '''Hannu Pyykkönen'''&lt;br&gt;<br /> 27.10.2026<br /> &lt;br&gt;<br /> === Lähteet ja huomautukset ===<br /> <br /> * Nikolai Runkevitš: ''Viidennen Suomen kiväärirykmentin väliaikaisen kirkon perustaminen ja vihkiminen''. Sotilaspapiston lehti, nro 11, s. 334–337. Käytössä toimitukselle saatu suomennos.<br /> * Nikolai Runkevitš: ''Rykmentin ikonin valmistaminen''. Sotilaspapiston lehti, nro 1; aineistossa mainittu s. 28 sekä viittaus vuoden 1903 numeroon 13, s. 404–407. Käytössä toimitukselle saatu suomennos.<br /> * Nikolai Runkevitš: vakinaisia psalmistoja käsittelevän kirjoituksen jälkikirjoitus ja päätössanat. Sotilaspapiston lehti, nro 21, s. 664 ja sitä edeltävä sivu. Käytössä toimitukselle saatu suomennos.<br /> * Hannu ja Petja Pyykkönen: ''Mikkelin ortodoksinen sotilaskirkko'' (2008). Ortodoksi.net: [[Mikkelin sotilaskirkko (kirja)|Kirjan esittely]].<br /> * Tilastokeskus: [https://stat.fi/fi/palvelut/laskurit/rahanarvonmuunnin Rahanarvonmuunnin].<br /> * Kysy kirjastonhoitajalta: [https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-teoksesta-ilmenisi-minka-arvoinen Venäjän ruplan historiallinen arvo ja suhde Suomen markkaan].<br /> <br /> ''Lainaukset ovat allekirjoittaneen saamasta suomennoksesta, jonka kirkollista sanastoa on tässä paikoin yhtenäistetty. Lehtikirjoitusten julkaisuvuodet eivät käy kaikilta osin ilmi käytössä olevasta aineistosta. Tekstit käsittelevät 1900-luvun alun tapahtumia, ja ikonia koskeva kirjoitus viittaa vuoden 1903 tapahtumiin.''<br /> &lt;br&gt;<br /> ''Euroarviot kuvaavat vain rahamäärien suuruusluokkaa. Vertailussa lähtökohtana on 1900-luvun alun ruplan noin 2,66 markan arvo ja Suomen elinkustannusten muutos. Näin saatu arvio ei vastaa suoraan Venäjän silloista ostovoimaa, palkkatasoa tai rahamäärän nykyistä kulta-arvoa.''<br /> <br /> [[Luokka:Artikkelit]]</div>

Hannu http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Sotilaspapin_kertomukset_avaavat_Mikkelin_ortodoksisen_sotilaskirkon_historiaa&diff=65744 2026-10-27T16:26:51Z

<p>Hannu: /* Lähteet ja huomautukset */</p> <hr /> <div>== Sotilaspapin kertomukset avaavat Mikkelin ortodoksisen sotilaskirkon historiaa ==<br /> <br /> ''Mikkelin sotilaskirkon historiaan kuuluu muutakin kuin näyttävä kirkkorakennus ja sen surullinen loppu. Sotilaspappi Nikolai Runkevitšin kirjoituksissa tulevat vastaan lainattu ikonostaasi, pääsiäiseksi kiireellä valmisteltu kirkkotila, arvokas muistoikoni ja kirkonpalvelija, jota vartioitiin jopa jumalanpalveluksessa.''&lt;br&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> '''Hannu''' ja '''Petja Pyykkösen''' vuonna 2008 julkaisema [[Mikkelin_sotilaskirkko_(kirja)|''Mikkelin ortodoksinen sotilaskirkko'']] kertoo pyhän [[Georgios Voittaja]]n kirkosta ja sen vaiheista. Vuosina 1906–1907 rakennettu kirkko päätyi myöhemmin muun muassa varastoksi ja radioasemaksi, kunnes se purettiin vuonna 1958. Nyt tarkasteltavat sotilaspapin kirjoitukset tuovat kertomukseen lisää ihmisiä, arkisia yksityiskohtia ja aikalaisten omaa ääntä.<br /> &lt;br&gt;<br /> Venäläisessä ''Sotilaspapiston lehdessä'' julkaistut '''Nikolai Runkevitšin''' tekstit vievät aikaan, jolloin Mikkelin varuskunnassa vasta järjestettiin ortodoksista jumalanpalveluselämää. Ne kertovat sekä yhteisestä innostuksesta että ongelmista, joita juhlavampiin historiakuvauksiin harvemmin mahtuu.<br /> <br /> === Kirkko syntyi kerhotaloon ===<br /> [[Kuva:Sotilaskirkko_aliupseeriklubi_hap.png|thumb|400 px|&lt;center&gt;Mikkelin vanhan varuskunnan aliupseeriklubi 1900-luvun alussa. Todennäköisesti sama paikka, jonne väliaikainen kirkko tehtiin ennen varsinaisen sotilaskirkon rakentamista 1907-08&lt;/center&gt;&lt;br&gt;&lt;center&gt;(''Kuva Hannu Pyykkösen sotilaskirkkokokoelmista.'')&lt;/center&gt;]]<br /> Uudelleen muodostetun ''5. Suomalaisen kiväärirykmentin ensimmäinen pataljoona'' sijoitettiin Kuopioon, ''toinen pataljoona ja esikunta'' Mikkeliin. Kirkolliset olot olivat kaupungeissa erilaiset: Kuopiossa sotilaat saattoivat liittyä olemassa olevan ortodoksisen kirkon jumalanpalveluselämään, mutta Mikkelissä vastaavaa mahdollisuutta ei ollut.<br /> &lt;br&gt;<br /> Runkevitšin mukaan Mikkelissä asui ortodokseja, etenkin kauppiaita, vähintään yhtä paljon kuin Kuopiossa. Silti kaupunkiin saapuneet sotilaat joutuivat olemaan lähes kaksi kuukautta ilman mahdollisuutta osallistua kirkossa sunnuntai- ja juhlapäivien jumalanpalveluksiin. Uudella joukko-osastolla ei ollut edes tarvittavaa kirkollista välineistöä.<br /> &lt;br&gt;<br /> Maaliskuussa palveluspaikalleen saapunut pappi ryhtyi toimeen. Hän kävi Viipurissa, sai apua ja välttämättömiä tarvikkeita sekä saattoi palattuaan aloittaa [[vigilia]]n ja [[typika]]n toimittamisen. Jumalanpalvelustila löytyi kasarmialueen laidalla olleesta puisesta aliupseerikerhosta.<br /> &lt;br&gt;<br /> Papin kuvaus tekee rakennuksen melkein näkyväksi: korkea kivijalka, kuusia ja pensaita, katettu kuisti sekä sali, jonka kolmessa suuressa ikkunassa oli pyöristetyt yläosat. Saliin liittyi pienempi kabinetti. Tästä arkisesta ympäristöstä piti saada kirkko ennen pääsiäistä.<br /> <br /> === Käytetty ikonostaasi ratkaisi pulman ===<br /> <br /> Aluksi toivottiin apua Hämeenlinnasta. Siellä käytöstä poistunut vanha puukirkko olisi voitu luovuttaa rykmentille, mutta rakennus todettiin liian huonokuntoiseksi kuljetettavaksi.<br /> &lt;br&gt;<br /> Ratkaisu löytyi upseerien muistista. Eräs heistä kertoi nähneensä Tuusulassa varastoon pannun ikonostaasin, ja muut siellä palvelleet vahvistivat tiedon. Ikonostaasi saatiin lainaksi. Samaan aikaan Runkevitš matkusti Pietariin ostamaan kirkollista esineistöä tarkoitukseen osoitetuilla 500 ruplalla. Suomen silloisen markan ja elinkustannusten muutoksen kautta arvioituna summa vastaisi suuruusluokaltaan noin 7 000–8 000 euroa vuoden 2025 rahassa.<br /> &lt;br&gt;<br /> Kun ikonostaasi saapui, kerhotalossa alkoi ripeä muutos. Salin ja kabinetin välinen seinä purettiin, lattiaa korotettiin noin 26 senttimetriä, katto maalattiin valkoiseksi ja seinät vihreiksi. Rykmentin työpajassa valmistettiin alttaripöytä, ehtoollislahjojen valmistamiseen tarvittava pöytä ja kolme lukupöytää. Töitä johti esikuntakapteeni '''M. K. Vitkovski'''.<br /> &lt;br&gt;<br /> Runkevitšin kertomuksessa kiire tuntuu:<br /> <br /> &lt;blockquote&gt;<br /> ”Suuri viikko oli jo alkanut, ja työtä oli vielä paljon. Alemmat miehet, puusepät, muurarit ja maalarit, työskentelivät aamusta myöhään yöhön. Koska lähestyviä juhlapyhiä varten oli näin turvattu varsin kelvollinen tila, minun huolekseni jäi pyhän [[antiminssi]]n saaminen.”<br /> &lt;/blockquote&gt;<br /> <br /> Antiminssi on piispan vihkimä, pyhäinjäännöksen sisältävä liina, jota tarvitaan liturgian toimittamiseen. Pelkkä valmis huone ja paikoilleen nostettu [[ikonostaasi]] eivät siis vielä riittäneet.<br /> <br /> === Suuren torstain viimeiset tunnit ===<br /> <br /> Pappi lähti [[Suuri viikko|suuren viikon]] tiistai-iltana uudelleen Viipuriin. Keskiviikkona hän sai kuulla, että antiminssin hankkimiseen tarvittava kirje oli saapunut. Torstaiaamuna hän oli jo takaisin Mikkelissä antiminssi mukanaan.<br /> &lt;br&gt;<br /> Aikataulu oli tiukka: kahdelta iltapäivällä kirkko oli koristeltu ja esineistö paikoillaan. Neljältä kokoontuivat pataljoona ja kaupungin upseerit. Runkevitš piti puheen, toimitti pienen vedenpyhityksen ja pirskotti tilan esineistöineen pyhällä vedellä. Hänen vihkimiseksi nimittämänsä tilaisuus kuvataan siis ennen kaikkea käyttöön otettavan kirkkotilan siunaamisena.<br /> &lt;br&gt;<br /> Samana päivänä saapui vielä keisari '''Nikolai II''':n lahjoittama papin jumalanpalveluspuku. Illalla seitsemältä alkoi Kristuksen kärsimyksiä muistava palvelus.<br /> &lt;br&gt;<br /> Tapahtumasta lähetettiin sähkeet kirkollisille ja sotilaallisille esimiehille. Vastauksen antoi myös kenraaliadjutantti [https://fi.wikipedia.org/wiki/Nikolai_Bobrikov '''Nikolai Bobrikov''']. Suomen historiassa sortokauden keskeisenä hahmona tunnettu mies esiintyy tässä lähteessä sotilaiden kirkollisesta elämästä iloitsevana esimiehenä. Se muistuttaa, kuinka eri tavoin sama historiallinen henkilö saattoi näyttäytyä eri yhteisöjen näkökulmista.<br /> <br /> === Hopeinen ikoni kertoi rykmentin tarinan ===<br /> <br /> Toisessa kirjoituksessaan Runkevitš kuvaa rykmentin miehistön valmistuttamaa muistoikonia. Se liittyi vuonna 1903 saatuun sotilaslippuun ja sen vihkimiseen. Ikonin hinnaksi ilmoitettiin peräti 600 ruplaa, mikä vastaisi samalla suuntaa antavalla laskutavalla noin 9 000 euroa vuoden 2025 rahassa. Summa oli suurempi kuin väliaikaisen kirkon tarpeistohankintoihin aiemmin osoitettu määräraha.<br /> &lt;br&gt;<br /> Kyseessä oli hopeinen ja kullattu, kahdella avautuvalla ovella varustettu taittoikoni. Keskellä oli pyhä [[Georgios Voittaja]], ovissa marttyyri [[Tryfon Lampsakoslainen|'''Tryfon''']] ja pyhä [[Nikolaos Ihmeidentekijä|'''Nikolai Ihmeidentekijä''']], meillä paremmin tunnettu etunimellä Nikolaos.<br /> &lt;br&gt;<br /> Pyhien valinta kertoi samalla rykmentin taustasta. Georgios yhdisti sen joukko-osastoon, josta oli saatu huomattava osa uuden rykmentin miehistöstä. Trifonin muistopäivä liittyi rykmentin muodostamiseen, ja Nikolai muistutti toisesta sen täydentämiseen osallistuneesta rykmentistä.<br /> &lt;br&gt;<br /> Runkevitš tiivisti ajatuksen näin:<br /> <br /> &lt;blockquote&gt;<br /> ”Näin tämän nuoren rykmentin tärkeimmät vaiheet ja elämänsuhteet on ilmaistu kuvatussa rykmenttiikonissa.”<br /> &lt;/blockquote&gt;<br /> <br /> Ikonin taustapuolelle kaiverrettiin 44 upseerin sukunimet arvoineen ja tehtävineen sekä rykmentin virkamiesten ja papin nimet. Etupuolella olivat suomennoksen mukaan Mikkelin nimi muodossa ''S:t Michel'' ja päivämäärä 6. toukokuuta 1903. Ikoni sijoitettiin kirkkoon oikean kuoropaikan viereen.<br /> &lt;br&gt;<br /> Kuvaus tarjoaa kiinnostavia tuntomerkkejä esineen mahdollisten myöhempien vaiheiden selvittämiseen. Tästä aineistosta ei kuitenkaan käy ilmi, missä ikoni nykyään on.<br /> <br /> === Kirkonpalvelija ja hänen varjonsa ===<br /> <br /> Kaikki Runkevitšin tekstit eivät kuvaa onnistumisia. Kirjoituksessa vakinaisten psalmistojen tarpeesta hän kertoo kirkonpalvelijasta, joka oli toistuvasti tavattu päihtyneenä. Rangaistukseksi miehelle määrättiin valvoja, joka seurasi häntä kaikkialle – myös jumalanpalvelukseen.<br /> &lt;br&gt;<br /> Pappi piti tilannetta nöyryyttävänä sekä ihmiselle että kirkon tehtävän kannalta. Hänen kuvauksensa on poikkeuksellisen suora:<br /> <br /> &lt;blockquote&gt;<br /> ”Kirkonpalvelijani on siis tähän asti ollut valvonnan alaisena. Kuin salaperäinen varjo häntä seuraa kaikkialla hänelle määrätty kivääriampuja, eikä päästä häntä hetkeksikään näkyvistään. Surullisinta on, ettei tätä ’häpeää’ oteta häneltä pois edes jumalanpalveluksen ajaksi.”<br /> &lt;/blockquote&gt;<br /> <br /> Ongelmaa pahensi se, ettei miehelle ollut korvaajaa. Hän osasi lukea jumalanpalvelustekstit ja johtaa laulajia kirkon järjestyksen mukaisesti. Tehtävä vaati osaamista, jota ei voinut antaa kenelle tahansa.<br /> &lt;br&gt;<br /> Runkevitš ei tyytynyt moittimaan yksittäistä sotilasta. Hän vaati pysyvämpää ratkaisua: rykmenttikirkon jumalanpalveluselämä ei saanut riippua siitä, sattuiko kulloinkin palvelevan miehistön joukossa olemaan tehtäviin sopiva henkilö.<br /> <br /> === Historiaa seinien sisältä ===<br /> <br /> Runkevitšin kirjoituksia on luettava myös oman aikansa teksteinä. Niissä ortodoksinen usko, sotilasyhteisö ja uskollisuus keisarille liittyvät läheisesti toisiinsa. Pappi kirjoitti sotilaspapiston lehteen ja tarkasteli tapahtumia oman tehtävänsä ja yhteisönsä sisältä.<br /> &lt;br&gt;<br /> Juuri siksi kertomukset ovat arvokkaita. Ne tuovat rakennusten ja vuosilukujen rinnalle lainatavarat, yömyöhään jatkuneet työt, hankintamatkat, juhlan ilon ja henkilöstöpulan. Mikkelin sotilaskirkon historiaan kuuluivat näyttävien seinien lisäksi ihmiset, jotka yrittivät järjestää niiden sisälle toimivan kirkollisen elämän.&lt;br&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> '''Hannu Pyykkönen'''&lt;br&gt;<br /> 27.10.2026<br /> &lt;br&gt;<br /> === Lähteet ja huomautukset ===<br /> <br /> * Nikolai Runkevitš: ''Viidennen Suomen kiväärirykmentin väliaikaisen kirkon perustaminen ja vihkiminen''. Sotilaspapiston lehti, nro 11, s. 334–337. Käytössä toimitukselle saatu suomennos.<br /> * Nikolai Runkevitš: ''Rykmentin ikonin valmistaminen''. Sotilaspapiston lehti, nro 1; aineistossa mainittu s. 28 sekä viittaus vuoden 1903 numeroon 13, s. 404–407. Käytössä toimitukselle saatu suomennos.<br /> * Nikolai Runkevitš: vakinaisia psalmistoja käsittelevän kirjoituksen jälkikirjoitus ja päätössanat. Sotilaspapiston lehti, nro 21, s. 664 ja sitä edeltävä sivu. Käytössä toimitukselle saatu suomennos.<br /> * Hannu ja Petja Pyykkönen: ''Mikkelin ortodoksinen sotilaskirkko'' (2008). Ortodoksi.net: [[Mikkelin sotilaskirkko (kirja)|Kirjan esittely]].<br /> * Tilastokeskus: [https://stat.fi/fi/palvelut/laskurit/rahanarvonmuunnin Rahanarvonmuunnin].<br /> * Kysy kirjastonhoitajalta: [https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-teoksesta-ilmenisi-minka-arvoinen Venäjän ruplan historiallinen arvo ja suhde Suomen markkaan].<br /> <br /> ''Lainaukset ovat allekirjoittaneen saamasta suomennoksesta, jonka kirkollista sanastoa on tässä paikoin yhtenäistetty. Lehtikirjoitusten julkaisuvuodet eivät käy kaikilta osin ilmi käytössä olevasta aineistosta. Tekstit käsittelevät 1900-luvun alun tapahtumia, ja ikonia koskeva kirjoitus viittaa vuoden 1903 tapahtumiin.''<br /> &lt;br&gt;<br /> ''Euroarviot kuvaavat vain rahamäärien suuruusluokkaa. Vertailussa lähtökohtana on 1900-luvun alun ruplan noin 2,66 markan arvo ja Suomen elinkustannusten muutos. Näin saatu arvio ei vastaa suoraan Venäjän silloista ostovoimaa, palkkatasoa tai rahamäärän nykyistä kulta-arvoa.''<br /> <br /> [[Luokka:Artikkelit]]</div>

Hannu http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Sotilaspapin_kertomukset_avaavat_Mikkelin_ortodoksisen_sotilaskirkon_historiaa&diff=65743 2026-10-27T16:25:35Z

<p>Hannu: /* Kirkko syntyi kerhotaloon */</p> <hr /> <div>== Sotilaspapin kertomukset avaavat Mikkelin ortodoksisen sotilaskirkon historiaa ==<br /> <br /> ''Mikkelin sotilaskirkon historiaan kuuluu muutakin kuin näyttävä kirkkorakennus ja sen surullinen loppu. Sotilaspappi Nikolai Runkevitšin kirjoituksissa tulevat vastaan lainattu ikonostaasi, pääsiäiseksi kiireellä valmisteltu kirkkotila, arvokas muistoikoni ja kirkonpalvelija, jota vartioitiin jopa jumalanpalveluksessa.''&lt;br&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> '''Hannu''' ja '''Petja Pyykkösen''' vuonna 2008 julkaisema [[Mikkelin_sotilaskirkko_(kirja)|''Mikkelin ortodoksinen sotilaskirkko'']] kertoo pyhän [[Georgios Voittaja]]n kirkosta ja sen vaiheista. Vuosina 1906–1907 rakennettu kirkko päätyi myöhemmin muun muassa varastoksi ja radioasemaksi, kunnes se purettiin vuonna 1958. Nyt tarkasteltavat sotilaspapin kirjoitukset tuovat kertomukseen lisää ihmisiä, arkisia yksityiskohtia ja aikalaisten omaa ääntä.<br /> &lt;br&gt;<br /> Venäläisessä ''Sotilaspapiston lehdessä'' julkaistut '''Nikolai Runkevitšin''' tekstit vievät aikaan, jolloin Mikkelin varuskunnassa vasta järjestettiin ortodoksista jumalanpalveluselämää. Ne kertovat sekä yhteisestä innostuksesta että ongelmista, joita juhlavampiin historiakuvauksiin harvemmin mahtuu.<br /> <br /> === Kirkko syntyi kerhotaloon ===<br /> [[Kuva:Sotilaskirkko_aliupseeriklubi_hap.png|thumb|400 px|&lt;center&gt;Mikkelin vanhan varuskunnan aliupseeriklubi 1900-luvun alussa. Todennäköisesti sama paikka, jonne väliaikainen kirkko tehtiin ennen varsinaisen sotilaskirkon rakentamista 1907-08&lt;/center&gt;&lt;br&gt;&lt;center&gt;(''Kuva Hannu Pyykkösen sotilaskirkkokokoelmista.'')&lt;/center&gt;]]<br /> Uudelleen muodostetun ''5. Suomalaisen kiväärirykmentin ensimmäinen pataljoona'' sijoitettiin Kuopioon, ''toinen pataljoona ja esikunta'' Mikkeliin. Kirkolliset olot olivat kaupungeissa erilaiset: Kuopiossa sotilaat saattoivat liittyä olemassa olevan ortodoksisen kirkon jumalanpalveluselämään, mutta Mikkelissä vastaavaa mahdollisuutta ei ollut.<br /> &lt;br&gt;<br /> Runkevitšin mukaan Mikkelissä asui ortodokseja, etenkin kauppiaita, vähintään yhtä paljon kuin Kuopiossa. Silti kaupunkiin saapuneet sotilaat joutuivat olemaan lähes kaksi kuukautta ilman mahdollisuutta osallistua kirkossa sunnuntai- ja juhlapäivien jumalanpalveluksiin. Uudella joukko-osastolla ei ollut edes tarvittavaa kirkollista välineistöä.<br /> &lt;br&gt;<br /> Maaliskuussa palveluspaikalleen saapunut pappi ryhtyi toimeen. Hän kävi Viipurissa, sai apua ja välttämättömiä tarvikkeita sekä saattoi palattuaan aloittaa [[vigilia]]n ja [[typika]]n toimittamisen. Jumalanpalvelustila löytyi kasarmialueen laidalla olleesta puisesta aliupseerikerhosta.<br /> &lt;br&gt;<br /> Papin kuvaus tekee rakennuksen melkein näkyväksi: korkea kivijalka, kuusia ja pensaita, katettu kuisti sekä sali, jonka kolmessa suuressa ikkunassa oli pyöristetyt yläosat. Saliin liittyi pienempi kabinetti. Tästä arkisesta ympäristöstä piti saada kirkko ennen pääsiäistä.<br /> <br /> === Käytetty ikonostaasi ratkaisi pulman ===<br /> <br /> Aluksi toivottiin apua Hämeenlinnasta. Siellä käytöstä poistunut vanha puukirkko olisi voitu luovuttaa rykmentille, mutta rakennus todettiin liian huonokuntoiseksi kuljetettavaksi.<br /> &lt;br&gt;<br /> Ratkaisu löytyi upseerien muistista. Eräs heistä kertoi nähneensä Tuusulassa varastoon pannun ikonostaasin, ja muut siellä palvelleet vahvistivat tiedon. Ikonostaasi saatiin lainaksi. Samaan aikaan Runkevitš matkusti Pietariin ostamaan kirkollista esineistöä tarkoitukseen osoitetuilla 500 ruplalla. Suomen silloisen markan ja elinkustannusten muutoksen kautta arvioituna summa vastaisi suuruusluokaltaan noin 7 000–8 000 euroa vuoden 2025 rahassa.<br /> &lt;br&gt;<br /> Kun ikonostaasi saapui, kerhotalossa alkoi ripeä muutos. Salin ja kabinetin välinen seinä purettiin, lattiaa korotettiin noin 26 senttimetriä, katto maalattiin valkoiseksi ja seinät vihreiksi. Rykmentin työpajassa valmistettiin alttaripöytä, ehtoollislahjojen valmistamiseen tarvittava pöytä ja kolme lukupöytää. Töitä johti esikuntakapteeni '''M. K. Vitkovski'''.<br /> &lt;br&gt;<br /> Runkevitšin kertomuksessa kiire tuntuu:<br /> <br /> &lt;blockquote&gt;<br /> ”Suuri viikko oli jo alkanut, ja työtä oli vielä paljon. Alemmat miehet, puusepät, muurarit ja maalarit, työskentelivät aamusta myöhään yöhön. Koska lähestyviä juhlapyhiä varten oli näin turvattu varsin kelvollinen tila, minun huolekseni jäi pyhän [[antiminssi]]n saaminen.”<br /> &lt;/blockquote&gt;<br /> <br /> Antiminssi on piispan vihkimä, pyhäinjäännöksen sisältävä liina, jota tarvitaan liturgian toimittamiseen. Pelkkä valmis huone ja paikoilleen nostettu [[ikonostaasi]] eivät siis vielä riittäneet.<br /> <br /> === Suuren torstain viimeiset tunnit ===<br /> <br /> Pappi lähti [[Suuri viikko|suuren viikon]] tiistai-iltana uudelleen Viipuriin. Keskiviikkona hän sai kuulla, että antiminssin hankkimiseen tarvittava kirje oli saapunut. Torstaiaamuna hän oli jo takaisin Mikkelissä antiminssi mukanaan.<br /> &lt;br&gt;<br /> Aikataulu oli tiukka: kahdelta iltapäivällä kirkko oli koristeltu ja esineistö paikoillaan. Neljältä kokoontuivat pataljoona ja kaupungin upseerit. Runkevitš piti puheen, toimitti pienen vedenpyhityksen ja pirskotti tilan esineistöineen pyhällä vedellä. Hänen vihkimiseksi nimittämänsä tilaisuus kuvataan siis ennen kaikkea käyttöön otettavan kirkkotilan siunaamisena.<br /> &lt;br&gt;<br /> Samana päivänä saapui vielä keisari '''Nikolai II''':n lahjoittama papin jumalanpalveluspuku. Illalla seitsemältä alkoi Kristuksen kärsimyksiä muistava palvelus.<br /> &lt;br&gt;<br /> Tapahtumasta lähetettiin sähkeet kirkollisille ja sotilaallisille esimiehille. Vastauksen antoi myös kenraaliadjutantti [https://fi.wikipedia.org/wiki/Nikolai_Bobrikov '''Nikolai Bobrikov''']. Suomen historiassa sortokauden keskeisenä hahmona tunnettu mies esiintyy tässä lähteessä sotilaiden kirkollisesta elämästä iloitsevana esimiehenä. Se muistuttaa, kuinka eri tavoin sama historiallinen henkilö saattoi näyttäytyä eri yhteisöjen näkökulmista.<br /> <br /> === Hopeinen ikoni kertoi rykmentin tarinan ===<br /> <br /> Toisessa kirjoituksessaan Runkevitš kuvaa rykmentin miehistön valmistuttamaa muistoikonia. Se liittyi vuonna 1903 saatuun sotilaslippuun ja sen vihkimiseen. Ikonin hinnaksi ilmoitettiin peräti 600 ruplaa, mikä vastaisi samalla suuntaa antavalla laskutavalla noin 9 000 euroa vuoden 2025 rahassa. Summa oli suurempi kuin väliaikaisen kirkon tarpeistohankintoihin aiemmin osoitettu määräraha.<br /> &lt;br&gt;<br /> Kyseessä oli hopeinen ja kullattu, kahdella avautuvalla ovella varustettu taittoikoni. Keskellä oli pyhä [[Georgios Voittaja]], ovissa marttyyri [[Tryfon Lampsakoslainen|'''Tryfon''']] ja pyhä [[Nikolaos Ihmeidentekijä|'''Nikolai Ihmeidentekijä''']], meillä paremmin tunnettu etunimellä Nikolaos.<br /> &lt;br&gt;<br /> Pyhien valinta kertoi samalla rykmentin taustasta. Georgios yhdisti sen joukko-osastoon, josta oli saatu huomattava osa uuden rykmentin miehistöstä. Trifonin muistopäivä liittyi rykmentin muodostamiseen, ja Nikolai muistutti toisesta sen täydentämiseen osallistuneesta rykmentistä.<br /> &lt;br&gt;<br /> Runkevitš tiivisti ajatuksen näin:<br /> <br /> &lt;blockquote&gt;<br /> ”Näin tämän nuoren rykmentin tärkeimmät vaiheet ja elämänsuhteet on ilmaistu kuvatussa rykmenttiikonissa.”<br /> &lt;/blockquote&gt;<br /> <br /> Ikonin taustapuolelle kaiverrettiin 44 upseerin sukunimet arvoineen ja tehtävineen sekä rykmentin virkamiesten ja papin nimet. Etupuolella olivat suomennoksen mukaan Mikkelin nimi muodossa ''S:t Michel'' ja päivämäärä 6. toukokuuta 1903. Ikoni sijoitettiin kirkkoon oikean kuoropaikan viereen.<br /> &lt;br&gt;<br /> Kuvaus tarjoaa kiinnostavia tuntomerkkejä esineen mahdollisten myöhempien vaiheiden selvittämiseen. Tästä aineistosta ei kuitenkaan käy ilmi, missä ikoni nykyään on.<br /> <br /> === Kirkonpalvelija ja hänen varjonsa ===<br /> <br /> Kaikki Runkevitšin tekstit eivät kuvaa onnistumisia. Kirjoituksessa vakinaisten psalmistojen tarpeesta hän kertoo kirkonpalvelijasta, joka oli toistuvasti tavattu päihtyneenä. Rangaistukseksi miehelle määrättiin valvoja, joka seurasi häntä kaikkialle – myös jumalanpalvelukseen.<br /> &lt;br&gt;<br /> Pappi piti tilannetta nöyryyttävänä sekä ihmiselle että kirkon tehtävän kannalta. Hänen kuvauksensa on poikkeuksellisen suora:<br /> <br /> &lt;blockquote&gt;<br /> ”Kirkonpalvelijani on siis tähän asti ollut valvonnan alaisena. Kuin salaperäinen varjo häntä seuraa kaikkialla hänelle määrätty kivääriampuja, eikä päästä häntä hetkeksikään näkyvistään. Surullisinta on, ettei tätä ’häpeää’ oteta häneltä pois edes jumalanpalveluksen ajaksi.”<br /> &lt;/blockquote&gt;<br /> <br /> Ongelmaa pahensi se, ettei miehelle ollut korvaajaa. Hän osasi lukea jumalanpalvelustekstit ja johtaa laulajia kirkon järjestyksen mukaisesti. Tehtävä vaati osaamista, jota ei voinut antaa kenelle tahansa.<br /> &lt;br&gt;<br /> Runkevitš ei tyytynyt moittimaan yksittäistä sotilasta. Hän vaati pysyvämpää ratkaisua: rykmenttikirkon jumalanpalveluselämä ei saanut riippua siitä, sattuiko kulloinkin palvelevan miehistön joukossa olemaan tehtäviin sopiva henkilö.<br /> <br /> === Historiaa seinien sisältä ===<br /> <br /> Runkevitšin kirjoituksia on luettava myös oman aikansa teksteinä. Niissä ortodoksinen usko, sotilasyhteisö ja uskollisuus keisarille liittyvät läheisesti toisiinsa. Pappi kirjoitti sotilaspapiston lehteen ja tarkasteli tapahtumia oman tehtävänsä ja yhteisönsä sisältä.<br /> &lt;br&gt;<br /> Juuri siksi kertomukset ovat arvokkaita. Ne tuovat rakennusten ja vuosilukujen rinnalle lainatavarat, yömyöhään jatkuneet työt, hankintamatkat, juhlan ilon ja henkilöstöpulan. Mikkelin sotilaskirkon historiaan kuuluivat näyttävien seinien lisäksi ihmiset, jotka yrittivät järjestää niiden sisälle toimivan kirkollisen elämän.&lt;br&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> '''Hannu Pyykkönen'''&lt;br&gt;<br /> 27.10.2026<br /> &lt;br&gt;<br /> === Lähteet ja huomautukset ===<br /> <br /> * Nikolai Runkevitš: ''Viidennen Suomen kiväärirykmentin väliaikaisen kirkon perustaminen ja vihkiminen''. Sotilaspapiston lehti, nro 11, s. 334–337. Käytössä toimitukselle saatu suomennos.<br /> * Nikolai Runkevitš: ''Rykmentin ikonin valmistaminen''. Sotilaspapiston lehti, nro 1; aineistossa mainittu s. 28 sekä viittaus vuoden 1903 numeroon 13, s. 404–407. Käytössä toimitukselle saatu suomennos.<br /> * Nikolai Runkevitš: vakinaisia psalmistoja käsittelevän kirjoituksen jälkikirjoitus ja päätössanat. Sotilaspapiston lehti, nro 21, s. 664 ja sitä edeltävä sivu. Käytössä toimitukselle saatu suomennos.<br /> * Hannu ja Petja Pyykkönen: ''Mikkelin ortodoksinen sotilaskirkko'' (2008). Ortodoksi.net: [[Mikkelin sotilaskirkko (kirja)|Kirjan esittely]].<br /> * Tilastokeskus: [https://stat.fi/fi/palvelut/laskurit/rahanarvonmuunnin Rahanarvonmuunnin].<br /> * Kysy kirjastonhoitajalta: [https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-teoksesta-ilmenisi-minka-arvoinen Venäjän ruplan historiallinen arvo ja suhde Suomen markkaan].<br /> <br /> ''Lainaukset ovat allekirjoittaneen saamasta suomennoksesta, jonka kirkollista sanastoa on tässä paikoin yhtenäistetty. Lehtikirjoitusten julkaisuvuodet eivät käy kaikilta osin ilmi käytössä olevasta aineistosta. Tekstit käsittelevät 1900-luvun alun tapahtumia, ja ikonia koskeva kirjoitus viittaa vuoden 1903 tapahtumiin. Suomennoksen Tuusula-paikannimi on syytä vielä varmistaa alkuperäislähteestä.''<br /> &lt;br&gt;<br /> ''Euroarviot kuvaavat vain rahamäärien suuruusluokkaa. Vertailussa lähtökohtana on 1900-luvun alun ruplan noin 2,66 markan arvo ja Suomen elinkustannusten muutos. Näin saatu arvio ei vastaa suoraan Venäjän silloista ostovoimaa, palkkatasoa tai rahamäärän nykyistä kulta-arvoa.''<br /> <br /> [[Luokka:Artikkelit]]</div>

Hannu http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Tiedosto:Sotilaskirkko_aliupseeriklubi_hap.png&diff=65742 2026-10-27T16:17:12Z

<p>Hannu: Mikkelin varuskunnan aliupseeriklubi 1900-luvun alussa. Todennäköisesti juuri se paikka, jonne väliaikainen kirkko rakennettiin ennen varsinaisen sotilaskirkon rakentamista (&#039;&#039;Kuva Hannu Pyykkösen sotilaskirkkokokoelmasta&#039;&#039;) Luokka:Kuvat</p> <hr /> <div>== Yhteenveto ==<br /> Mikkelin varuskunnan aliupseeriklubi 1900-luvun alussa. Todennäköisesti juuri se paikka, jonne väliaikainen kirkko rakennettiin ennen varsinaisen sotilaskirkon rakentamista<br /> <br /> (''Kuva Hannu Pyykkösen sotilaskirkkokokoelmasta'')<br /> <br /> [[Luokka:Kuvat]]</div>

Hannu http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Sotilaspapin_kertomukset_avaavat_Mikkelin_ortodoksisen_sotilaskirkon_historiaa&diff=65741 2026-10-27T15:51:04Z

<p>Hannu: Ak: Uusi sivu: == Sotilaspapin kertomukset avaavat Mikkelin ortodoksisen sotilaskirkon historiaa == &#039;&#039;Mikkelin sotilaskirkon historiaan kuuluu muutakin kuin näyttävä kirkkorakennus ja sen surullinen loppu. Sotilaspappi Nikolai Runkevitšin kirjoituksissa tulevat vastaan lainattu ikonostaasi, pääsiäiseksi kiireellä valmisteltu kirkkotila, arvokas muistoikoni ja kirkonpalvelija, jota vartioitiin jopa jumalanpalveluksessa.&#039;&#039;&lt;br&gt; &lt;br&gt; &#039;&#039;&#039;Hannu&#039;&#039;&#039; ja &#039;&#039;&#039;Petja Pyykkösen&#039;&#039;&#039; vuonna 2008 ju...</p> <hr /> <div>== Sotilaspapin kertomukset avaavat Mikkelin ortodoksisen sotilaskirkon historiaa ==<br /> <br /> ''Mikkelin sotilaskirkon historiaan kuuluu muutakin kuin näyttävä kirkkorakennus ja sen surullinen loppu. Sotilaspappi Nikolai Runkevitšin kirjoituksissa tulevat vastaan lainattu ikonostaasi, pääsiäiseksi kiireellä valmisteltu kirkkotila, arvokas muistoikoni ja kirkonpalvelija, jota vartioitiin jopa jumalanpalveluksessa.''&lt;br&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> '''Hannu''' ja '''Petja Pyykkösen''' vuonna 2008 julkaisema [[Mikkelin_sotilaskirkko_(kirja)|''Mikkelin ortodoksinen sotilaskirkko'']] kertoo pyhän [[Georgios Voittaja]]n kirkosta ja sen vaiheista. Vuosina 1906–1907 rakennettu kirkko päätyi myöhemmin muun muassa varastoksi ja radioasemaksi, kunnes se purettiin vuonna 1958. Nyt tarkasteltavat sotilaspapin kirjoitukset tuovat kertomukseen lisää ihmisiä, arkisia yksityiskohtia ja aikalaisten omaa ääntä.<br /> &lt;br&gt;<br /> Venäläisessä ''Sotilaspapiston lehdessä'' julkaistut '''Nikolai Runkevitšin''' tekstit vievät aikaan, jolloin Mikkelin varuskunnassa vasta järjestettiin ortodoksista jumalanpalveluselämää. Ne kertovat sekä yhteisestä innostuksesta että ongelmista, joita juhlavampiin historiakuvauksiin harvemmin mahtuu.<br /> <br /> === Kirkko syntyi kerhotaloon ===<br /> <br /> Uudelleen muodostetun ''5. Suomalaisen kiväärirykmentin ensimmäinen pataljoona'' sijoitettiin Kuopioon, ''toinen pataljoona ja esikunta'' Mikkeliin. Kirkolliset olot olivat kaupungeissa erilaiset: Kuopiossa sotilaat saattoivat liittyä olemassa olevan ortodoksisen kirkon jumalanpalveluselämään, mutta Mikkelissä vastaavaa mahdollisuutta ei ollut.<br /> &lt;br&gt;<br /> Runkevitšin mukaan Mikkelissä asui ortodokseja, etenkin kauppiaita, vähintään yhtä paljon kuin Kuopiossa. Silti kaupunkiin saapuneet sotilaat joutuivat olemaan lähes kaksi kuukautta ilman mahdollisuutta osallistua kirkossa sunnuntai- ja juhlapäivien jumalanpalveluksiin. Uudella joukko-osastolla ei ollut edes tarvittavaa kirkollista välineistöä.<br /> &lt;br&gt;<br /> Maaliskuussa palveluspaikalleen saapunut pappi ryhtyi toimeen. Hän kävi Viipurissa, sai apua ja välttämättömiä tarvikkeita sekä saattoi palattuaan aloittaa [[vigilia]]n ja [[typika]]n toimittamisen. Jumalanpalvelustila löytyi kasarmialueen laidalla olleesta puisesta aliupseerikerhosta.<br /> &lt;br&gt;<br /> Papin kuvaus tekee rakennuksen melkein näkyväksi: korkea kivijalka, kuusia ja pensaita, katettu kuisti sekä sali, jonka kolmessa suuressa ikkunassa oli pyöristetyt yläosat. Saliin liittyi pienempi kabinetti. Tästä arkisesta ympäristöstä piti saada kirkko ennen pääsiäistä.<br /> <br /> === Käytetty ikonostaasi ratkaisi pulman ===<br /> <br /> Aluksi toivottiin apua Hämeenlinnasta. Siellä käytöstä poistunut vanha puukirkko olisi voitu luovuttaa rykmentille, mutta rakennus todettiin liian huonokuntoiseksi kuljetettavaksi.<br /> &lt;br&gt;<br /> Ratkaisu löytyi upseerien muistista. Eräs heistä kertoi nähneensä Tuusulassa varastoon pannun ikonostaasin, ja muut siellä palvelleet vahvistivat tiedon. Ikonostaasi saatiin lainaksi. Samaan aikaan Runkevitš matkusti Pietariin ostamaan kirkollista esineistöä tarkoitukseen osoitetuilla 500 ruplalla. Suomen silloisen markan ja elinkustannusten muutoksen kautta arvioituna summa vastaisi suuruusluokaltaan noin 7 000–8 000 euroa vuoden 2025 rahassa.<br /> &lt;br&gt;<br /> Kun ikonostaasi saapui, kerhotalossa alkoi ripeä muutos. Salin ja kabinetin välinen seinä purettiin, lattiaa korotettiin noin 26 senttimetriä, katto maalattiin valkoiseksi ja seinät vihreiksi. Rykmentin työpajassa valmistettiin alttaripöytä, ehtoollislahjojen valmistamiseen tarvittava pöytä ja kolme lukupöytää. Töitä johti esikuntakapteeni '''M. K. Vitkovski'''.<br /> &lt;br&gt;<br /> Runkevitšin kertomuksessa kiire tuntuu:<br /> <br /> &lt;blockquote&gt;<br /> ”Suuri viikko oli jo alkanut, ja työtä oli vielä paljon. Alemmat miehet, puusepät, muurarit ja maalarit, työskentelivät aamusta myöhään yöhön. Koska lähestyviä juhlapyhiä varten oli näin turvattu varsin kelvollinen tila, minun huolekseni jäi pyhän [[antiminssi]]n saaminen.”<br /> &lt;/blockquote&gt;<br /> <br /> Antiminssi on piispan vihkimä, pyhäinjäännöksen sisältävä liina, jota tarvitaan liturgian toimittamiseen. Pelkkä valmis huone ja paikoilleen nostettu [[ikonostaasi]] eivät siis vielä riittäneet.<br /> <br /> === Suuren torstain viimeiset tunnit ===<br /> <br /> Pappi lähti [[Suuri viikko|suuren viikon]] tiistai-iltana uudelleen Viipuriin. Keskiviikkona hän sai kuulla, että antiminssin hankkimiseen tarvittava kirje oli saapunut. Torstaiaamuna hän oli jo takaisin Mikkelissä antiminssi mukanaan.<br /> &lt;br&gt;<br /> Aikataulu oli tiukka: kahdelta iltapäivällä kirkko oli koristeltu ja esineistö paikoillaan. Neljältä kokoontuivat pataljoona ja kaupungin upseerit. Runkevitš piti puheen, toimitti pienen vedenpyhityksen ja pirskotti tilan esineistöineen pyhällä vedellä. Hänen vihkimiseksi nimittämänsä tilaisuus kuvataan siis ennen kaikkea käyttöön otettavan kirkkotilan siunaamisena.<br /> &lt;br&gt;<br /> Samana päivänä saapui vielä keisari '''Nikolai II''':n lahjoittama papin jumalanpalveluspuku. Illalla seitsemältä alkoi Kristuksen kärsimyksiä muistava palvelus.<br /> &lt;br&gt;<br /> Tapahtumasta lähetettiin sähkeet kirkollisille ja sotilaallisille esimiehille. Vastauksen antoi myös kenraaliadjutantti [https://fi.wikipedia.org/wiki/Nikolai_Bobrikov '''Nikolai Bobrikov''']. Suomen historiassa sortokauden keskeisenä hahmona tunnettu mies esiintyy tässä lähteessä sotilaiden kirkollisesta elämästä iloitsevana esimiehenä. Se muistuttaa, kuinka eri tavoin sama historiallinen henkilö saattoi näyttäytyä eri yhteisöjen näkökulmista.<br /> <br /> === Hopeinen ikoni kertoi rykmentin tarinan ===<br /> <br /> Toisessa kirjoituksessaan Runkevitš kuvaa rykmentin miehistön valmistuttamaa muistoikonia. Se liittyi vuonna 1903 saatuun sotilaslippuun ja sen vihkimiseen. Ikonin hinnaksi ilmoitettiin peräti 600 ruplaa, mikä vastaisi samalla suuntaa antavalla laskutavalla noin 9 000 euroa vuoden 2025 rahassa. Summa oli suurempi kuin väliaikaisen kirkon tarpeistohankintoihin aiemmin osoitettu määräraha.<br /> &lt;br&gt;<br /> Kyseessä oli hopeinen ja kullattu, kahdella avautuvalla ovella varustettu taittoikoni. Keskellä oli pyhä [[Georgios Voittaja]], ovissa marttyyri [[Tryfon Lampsakoslainen|'''Tryfon''']] ja pyhä [[Nikolaos Ihmeidentekijä|'''Nikolai Ihmeidentekijä''']], meillä paremmin tunnettu etunimellä Nikolaos.<br /> &lt;br&gt;<br /> Pyhien valinta kertoi samalla rykmentin taustasta. Georgios yhdisti sen joukko-osastoon, josta oli saatu huomattava osa uuden rykmentin miehistöstä. Trifonin muistopäivä liittyi rykmentin muodostamiseen, ja Nikolai muistutti toisesta sen täydentämiseen osallistuneesta rykmentistä.<br /> &lt;br&gt;<br /> Runkevitš tiivisti ajatuksen näin:<br /> <br /> &lt;blockquote&gt;<br /> ”Näin tämän nuoren rykmentin tärkeimmät vaiheet ja elämänsuhteet on ilmaistu kuvatussa rykmenttiikonissa.”<br /> &lt;/blockquote&gt;<br /> <br /> Ikonin taustapuolelle kaiverrettiin 44 upseerin sukunimet arvoineen ja tehtävineen sekä rykmentin virkamiesten ja papin nimet. Etupuolella olivat suomennoksen mukaan Mikkelin nimi muodossa ''S:t Michel'' ja päivämäärä 6. toukokuuta 1903. Ikoni sijoitettiin kirkkoon oikean kuoropaikan viereen.<br /> &lt;br&gt;<br /> Kuvaus tarjoaa kiinnostavia tuntomerkkejä esineen mahdollisten myöhempien vaiheiden selvittämiseen. Tästä aineistosta ei kuitenkaan käy ilmi, missä ikoni nykyään on.<br /> <br /> === Kirkonpalvelija ja hänen varjonsa ===<br /> <br /> Kaikki Runkevitšin tekstit eivät kuvaa onnistumisia. Kirjoituksessa vakinaisten psalmistojen tarpeesta hän kertoo kirkonpalvelijasta, joka oli toistuvasti tavattu päihtyneenä. Rangaistukseksi miehelle määrättiin valvoja, joka seurasi häntä kaikkialle – myös jumalanpalvelukseen.<br /> &lt;br&gt;<br /> Pappi piti tilannetta nöyryyttävänä sekä ihmiselle että kirkon tehtävän kannalta. Hänen kuvauksensa on poikkeuksellisen suora:<br /> <br /> &lt;blockquote&gt;<br /> ”Kirkonpalvelijani on siis tähän asti ollut valvonnan alaisena. Kuin salaperäinen varjo häntä seuraa kaikkialla hänelle määrätty kivääriampuja, eikä päästä häntä hetkeksikään näkyvistään. Surullisinta on, ettei tätä ’häpeää’ oteta häneltä pois edes jumalanpalveluksen ajaksi.”<br /> &lt;/blockquote&gt;<br /> <br /> Ongelmaa pahensi se, ettei miehelle ollut korvaajaa. Hän osasi lukea jumalanpalvelustekstit ja johtaa laulajia kirkon järjestyksen mukaisesti. Tehtävä vaati osaamista, jota ei voinut antaa kenelle tahansa.<br /> &lt;br&gt;<br /> Runkevitš ei tyytynyt moittimaan yksittäistä sotilasta. Hän vaati pysyvämpää ratkaisua: rykmenttikirkon jumalanpalveluselämä ei saanut riippua siitä, sattuiko kulloinkin palvelevan miehistön joukossa olemaan tehtäviin sopiva henkilö.<br /> <br /> === Historiaa seinien sisältä ===<br /> <br /> Runkevitšin kirjoituksia on luettava myös oman aikansa teksteinä. Niissä ortodoksinen usko, sotilasyhteisö ja uskollisuus keisarille liittyvät läheisesti toisiinsa. Pappi kirjoitti sotilaspapiston lehteen ja tarkasteli tapahtumia oman tehtävänsä ja yhteisönsä sisältä.<br /> &lt;br&gt;<br /> Juuri siksi kertomukset ovat arvokkaita. Ne tuovat rakennusten ja vuosilukujen rinnalle lainatavarat, yömyöhään jatkuneet työt, hankintamatkat, juhlan ilon ja henkilöstöpulan. Mikkelin sotilaskirkon historiaan kuuluivat näyttävien seinien lisäksi ihmiset, jotka yrittivät järjestää niiden sisälle toimivan kirkollisen elämän.&lt;br&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> '''Hannu Pyykkönen'''&lt;br&gt;<br /> 27.10.2026<br /> &lt;br&gt;<br /> === Lähteet ja huomautukset ===<br /> <br /> * Nikolai Runkevitš: ''Viidennen Suomen kiväärirykmentin väliaikaisen kirkon perustaminen ja vihkiminen''. Sotilaspapiston lehti, nro 11, s. 334–337. Käytössä toimitukselle saatu suomennos.<br /> * Nikolai Runkevitš: ''Rykmentin ikonin valmistaminen''. Sotilaspapiston lehti, nro 1; aineistossa mainittu s. 28 sekä viittaus vuoden 1903 numeroon 13, s. 404–407. Käytössä toimitukselle saatu suomennos.<br /> * Nikolai Runkevitš: vakinaisia psalmistoja käsittelevän kirjoituksen jälkikirjoitus ja päätössanat. Sotilaspapiston lehti, nro 21, s. 664 ja sitä edeltävä sivu. Käytössä toimitukselle saatu suomennos.<br /> * Hannu ja Petja Pyykkönen: ''Mikkelin ortodoksinen sotilaskirkko'' (2008). Ortodoksi.net: [[Mikkelin sotilaskirkko (kirja)|Kirjan esittely]].<br /> * Tilastokeskus: [https://stat.fi/fi/palvelut/laskurit/rahanarvonmuunnin Rahanarvonmuunnin].<br /> * Kysy kirjastonhoitajalta: [https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-teoksesta-ilmenisi-minka-arvoinen Venäjän ruplan historiallinen arvo ja suhde Suomen markkaan].<br /> <br /> ''Lainaukset ovat allekirjoittaneen saamasta suomennoksesta, jonka kirkollista sanastoa on tässä paikoin yhtenäistetty. Lehtikirjoitusten julkaisuvuodet eivät käy kaikilta osin ilmi käytössä olevasta aineistosta. Tekstit käsittelevät 1900-luvun alun tapahtumia, ja ikonia koskeva kirjoitus viittaa vuoden 1903 tapahtumiin. Suomennoksen Tuusula-paikannimi on syytä vielä varmistaa alkuperäislähteestä.''<br /> &lt;br&gt;<br /> ''Euroarviot kuvaavat vain rahamäärien suuruusluokkaa. Vertailussa lähtökohtana on 1900-luvun alun ruplan noin 2,66 markan arvo ja Suomen elinkustannusten muutos. Näin saatu arvio ei vastaa suoraan Venäjän silloista ostovoimaa, palkkatasoa tai rahamäärän nykyistä kulta-arvoa.''<br /> <br /> [[Luokka:Artikkelit]]</div>

Hannu http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Etusivu&diff=65740 2026-10-26T07:51:39Z

<p>Hannu: /* Ortodoksi.netissä äskettäin */</p> <hr /> <div>[[Kuva:On_logo_20v.jpg|thumb|center|400 px|&lt;center&gt;&lt;/center&gt;]]<br /> __NOTOC__ <br /> &lt;!--[[Kuva:Js syvarin luostarista hap.jpg|thumb|300 px|&lt;center&gt;Kristus ja Jumalanäiti - seinämaalaus Venäjän Karjalasta Pt. Aleksanteri Syväriläisen luostarista.&lt;br&gt;Kuva © Ortodoksi.net / Hannu Pyykkönen&lt;/center&gt;]]--&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> <br /> == Ortodoksi.netissä äskettäin ==<br /> &lt;!--&lt;span style=&quot;font-size:x-small;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;color:red&quot;&gt;'''VL = VIIMEKSI LISÄTTYJÄ'''&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;<br /> * Viimeksi lisätyt: [[Suuri paasto17|'''2''']], [[Suuri paasto16|'''3''']] ja [[Kristus ei ole Platonin varjo|'''1''']]--&gt;<br /> * Ajankohtaista:<br /> ** [[UO ja tekoäly 03|'''Auttaako tekoäly opettajaa opettamaan ja oppilasta ymmärtämään?''']] - (26.10.2026)<br /> ** '''[[Missä ortodoksinen ääni kuuluu kirjakilpailussa]]''' - (25.10.2026)<br /> ** '''[[Kirkoilta odotetaan sovintoa]]''' – mitä se merkitsee ortodokseille? - (22.10.2026)<br /> ** '''[[Rukous Kaikkeinpyhimmälle Jumalansynnyttäjälle hädän ja murheen aikana]]''' - (19.10.2026)<br /> ** '''[[Tervetuloa keskustelemaan]]''' - (17.10.2026)<br /> ** '''[[Golgatan risti]]''' - mitä sen kirjaimet ja symbolit kertovat? - (8.10.2026)<br /> ** '''&quot;[[Ammuttu Kristus]]&quot;''' - (5.10.2026)<br /> ** '''[[Kirkon on tultava lähelle]]''' - (3.10.2026)<br /> ---<br /> * '''[[Tekoäly ja ortodoksinen kirkko]]''' &lt;- siirry alavalikkoon<br /> * '''[[Konstantinopolin ekumeenisen patriarkka Bartholomeoksen puheita]]''' &lt;- siirry alavalikkoon<br /> * '''[[Muiden hierarkkien puheita]]''' &lt;- siirry alavalikkoon<br /> ---<br /> * Käytä artikkelien tai asian hakuun tällä sivulla olevaa Ortodoksi.netin [https://www.ortodoksi.net/index.php?search hakuruutua]. Kirjoita ruutuun hakusana ja paina enter.&lt;br&gt;<br /> &lt;small&gt;(Jos huomaat sivuilla vanhentunutta tai muuttunutta tietoa, kerro siitä meille sähköpostilla: '''ortodoksinet.yllapito(at)gmail.com''' tai '''info(at)ortodoksi.net'''&lt;/small&gt;<br /> <br /> == Ortodoksisuus tutuksi ==<br /> * Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 1 - [[Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin|'''Liittyisinkö ortodoksiseen kirkkoon?''']] - (27.7.2025)<br /> * Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 2 - '''[[Jumalan huone: Mitä ortodoksisessa kirkossa on?]]''' - (3.8.2025)<br /> * Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 3 - '''[[Mitä kirkossa tapahtuu: Jumalanpalvelus]]''' - (5.8.2025)<br /> * Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 4 - '''[[Pyhä Eukaristia – Elämän lähde ja kirkon sydän]]''' - (13.8.2025)<br /> * Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 5 - '''[[Ortodoksisen kirkon sakramentit eli mysteeriot]]''' - (26.8.2025)<br /> * Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 6 - '''[[Ortodoksisen kirkon erityiset palvelukset ja siunaukset]]''' - (24.10.2025)<br /> * Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 7 - '''[[Ortodoksisen kirkon opetus]]''' - (3.1.2026)<br /> * Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 8 - '''[[Hengellinen elämä Suomessa]]''' - (10.1.2026)<br /> * Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 9 - '''[[Ortodoksisen kirkon historia]]''' - (14.1.2026)<br /> * Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 10 - '''[[Ortodoksiksi tuleminen]]''' - (8.3.2026)<br /> * '''[[Pyhät esineet]]''' - (5.10.2025)<br /> &lt;!--<br /> == Nikea (325-2025) - 1700 vuotta ==<br /> * '''[[Rakastakaamme toinen toisiamme ...]]''' - (14.8.2025)<br /> * Patriarkka Bartholomeos: [[Ekumeenisen patriarkan kiertokirje 2025|'''Ekumeenisen patriarkka Bartholomeoksen kiertokirje ensimmäisen ekumeenisen kirkolliskokouksen 1700-vuotisjuhlan kunniaksi''']] - (29.5.2025)<br /> * '''[[Nikean kirkolliskokouksen merkitys uskomme turvaamisessa]]'''- Ateena (20.5.20225)<br /> * Patriarkka Daniel: [[Romanian patriarkka Danielin puhe Nikean ensimmäisestä kirkolliskokouksesta|'''Nikean ensimmäinen ekumeeninen kirkolliskokous (325): ortodoksinen usko – kirkon yhtenäisyyden perusta''']] - (14.5.2025)<br /> * Patriarkka Bartholomeos: '''[[Nikean henki on jälleen sytytyttävä kristillisen sanoman]]''' - (6.5.2025)<br /> * Patriarkka Bartholomeos: '''[[Nikean kirkolliskokous virstanpylväänä kirkon opillisen identiteetin muovaamisessa]]''' - 14.3.2025--&gt;<br /> <br /> == Ortodoksi.net suosittelee ==<br /> * '''[[Ortodoksi.netin virtuaaliset ikoninäyttelyt|Ortodoksi.netin sivuilla olevat virtuaaliset ikoninäyttelyt]]''' - (6.3.2025)<br /> ** Neljäs virtuaalinen ikoninäyttely on avattu 1.8.2024. Näyttelyn on nimetty juuri alkaneen [[Jumalanäidin paasto]]n mukaan: [[Jumalanäiti -Taivaallinen suojelijamme (ikoninäyttely)|'''&quot;Jumalanäiti - Taivaallinen suojelijamme&quot;''']]. - (1.8.2024)<br /> ** 27.5.2024 avautui uusi, jo kolmas virtuaalinen ikoninäyttely, [[Humaus taivaasta (ikoninäyttely)|'''&quot;Humaus taivaasta&quot;''']] - (27.5.2024)<br /> ** [[Kohtalona Kurbinovon freskot (ikoninäyttely)|'''&quot;Kohtalona Kurbinovon freskot&quot;''']] - toinen virtuaalinen ikoninäyttelu Ortodoksi.netin sivuilla - (12.2.2024)<br /> ** Virtuaalinen ikoninäyttely Ortodoksi.netissä - munkki Stefanos Rasimäkeläinen: [[Joulunaika - lapsuuden aika (ikoninäyttely)|'''&quot;Joulunaika - lapsuuden aika&quot;''']] - Ikoneja Jeesuksen lapsuudesta - (15.11.2023)<br /> * [[Ortodoksisia kirjoja Celianetissä 1|'''Ortodoksisia kirjoja Celianetissä''']] - haluatko kuunnella ortodoksisia kirjoja netin kautta? - (26.1.2024)<br /> <br /> == Ortodoksisia oppikirjoja ==<br /> * '''Dimitri Tarvasaho: [[Ortodoksisen kirkon pyhät toimitukset]]''' - oppikirja vuodelta 1965<br /> * '''Dimitri Tarvasaho: [[Dimitri Tarvasaho: Ortodoksisen kirkon historia|Ortodoksisen kirkon historia]]''' - oppikirja vuodelta 1954<br /> == 360-panoraamakuvia ==<br /> * [[360-kuvia ortodoksisista kirkoista|'''Ns. 360-panoraamakuvia Suomen ortodoksisista kirkoista''']]<br /> == Uusia julkaisuja ==<br /> * Uusia ortodoksisuutta käsitteleviä tai sitä sivuavia kirjoja<br /> ** Arkkipiispa Leo: [[Kirkkovuosi / Kirikkövuozi (kirja)|'''Kirkkovuosi / Kirikkövuozi''']] - (13.10.2026)<br /> ** Munkki Ignatios: [[Rikas elämä (kirja)|'''Rikas elämä''']] - (5.6.2026)<br /> ** Elina Kahla: [[Gulagin viisas (kirja)|'''Gulagin viisas''']] - (16.11.2025)<br /> ** Riko Saatsi: [[Yönistujat (kirja)|'''Yönistujat''']] - (11.11.2025)<br /> <br /> {{Malline:Kk}}<br /> <br /> == Ortodoksi.net [[Tutustu|sosiaalisessa mediassa]] ==<br /> * Ortodoksi.netin [https://www.youtube.com/@Ortodoksinetti YouTube-kanava @Ortodoksinetti]<br /> &lt;!--* Ortodoksi.netin Facebook-ryhmäsivu on nimeltään [https://www.facebook.com/groups/ortodoksi.net.info '''Ortodoksi.net INFO'''] ja sivulle pääset tuosta nimestä aukeavan linkin kautta. Tuo INFO-ryhmäsivusto Facebookissa edellyttää siis omalla '''oikealla''' nimellä rekisteröitymisen ohessa '''myös''' vastaamisen yhteen rekisteröitymisen yhteydessä esitettyyn helppoon kysymykseen. Ilman oikeaa vastausa rekisteröitymistä ei tapahdu, vastaamaton jäsenpyyntö poistetaan parin päivän kuluttua.--&gt; <br /> * Ortodoksi.netin Instagram on toistaiseksi tauolla ja se löytyy osoitteesta [https://www.instagram.com/ortodoksinet/ https://www.instagram.com/ortodoksinet/].<br /> &lt;!--* Ortodoksi.net on lopettanut toimintansa [http://twitter.com/Ortodoksinet Twitterissä]. Katso vanhoja twiittejä.--&gt;<br /> * Ortodoksi.netin ylläpidolle voi lähettää sähköpostia gmail-osoitteeseen, jonka alkuosana on: '''ortodoksinet.yllapito''' (huomaa, ettei sanassa ortodoksinet ole pistettä välissä). Varaosoitteena on sähköposti, jonka alkuosa on: '''info''' ja loppuosa: '''ortodoksi.net'''. <br /> * Ortodoksi.netistä on myös jotain (tosin hieman vanhentunuttakin) tietoa Wikipediassa:[https://fi.wikipedia.org/wiki/Ortodoksi.net Ortodoksi.net Wikipediassa]<br /> ---------<br /> Näillä sivuillamme ovat saattavat jotkut tiedot (mm. srk-yhteystiedot) olla vanhentuneita tai jopa virheellisiä tai jotkut linkit eivät toimi. Resurssimme eivät riitä aina niiden havaitsemiseen ja korjaamiseen, siksi:<br /> * kun törmäät virheisiin, puutteisiin tai sellaiselle sivulle, jonka tiedot eivät ole ajan tasalla, ole ystävällinen ja auta meitä tekemään sivuista parempia ja kerro puutteista, virheistä, korjaus- ja lisäysehdotuksista ylläpidolle ylläolevalla sähköpostilla. Käytä viestityksessä molempia osoitteita, varsinaista ja varaosoitetta.<br /> * tarkista tiedot ko. kohteen omilta nettisivuilta<br /> ---------<br /> {{Footer}}</div>

Hannu http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Teko%C3%A4ly_ja_ortodoksinen_kirkko&diff=65739 2026-10-26T07:49:26Z

<p>Hannu: </p> <hr /> <div>'''TÄMÄ ON ORTODOKSI.NET SIVUSTON [[Etusivu|ETUSIVUN]] ALAVALIKKO'''<br /> &lt;hr&gt;<br /> ** '''[[Kirkkoisien tekstien ajaton merkitys digitaalisella aikakaudella]]''' - (25.9.2026)<br /> ** '''UO ja tekoäly''' - [[UO ja tekoäly 01|'''OSA 01''']] - (22.9.2026) -&gt; [[UO ja tekoäly 02|'''OSA 02''']] - (17.10.2026) -&gt; [[UO ja tekoäly 03|'''OSA 03''']] - (26.10.2026)<br /> ** '''[[Athos ja tekoäly]]''' - (21.8.2026) - &lt;span style=&quot;color:red&quot;&gt;('''VL''')&lt;/span&gt;<br /> ** '''[[Teknologia ja ortodoksisuus OSA 2]]''' - (18.1.2026) <br /> ** '''[[Teknologia ja ortodoksisuus OSA 1]]''' - (12.1.2026)<br /> ** '''[[Leikkaavatko jumalallinen ja digitaalinen toisensa 2]]''' - AI &amp; Theology Conference, USA, toinen päivä pe. 1.11.2025 (5.11.2025)<br /> ** '''[[Leikkaavatko jumalallinen ja digitaalinen toisensa 1]]''' - AI &amp; Theology Conference, USA, ensimmäinen päivä to. 30.10.2025 - (4.11.2025)<br /> ** Arkkipiispa Elpidoforods: '''[[Missä ja miten jumalallinen ja digitaalinen kohtaavat]]''' - (2.11.2025)<br /> ** Yannis Papakonstantnou: '''[[Usko, tekoäly ja ihmisyys]]''' - (30.10.2025) <br /> ** '''[[Ortodoksinen tekoäly]]''' - uusi tekoälypalvelu ortodoksiselle kirkolle - (21.10.2025)<br /> ** Kilkisin metropoliitta Bartholomeos: '''[[Kirkko, liturgia ja digitaalinen aikakausi]]''' - (8.10.2025)<br /> ** Achilleas P. Dellopoulos: '''[[Kirkon elämä ei ole katsomista vaan osallistumista]]''' - (7.10.2025)<br /> ** Chris Flordellis: '''[[Ihmisluonnon ontologinen uhka uuden biologian ja tekoälyn aikakaudella]]''' - (6.10.2025) <br /> ** Marina Stojanovic: '''[[Luovuus digitaalisella aikakaudella|Luovuus digitaalisella aikakaudella: tekoäly, teologia ja kirkollinen taide]]''' - (3.10.2025)<br /> ** Arkkimandriitta Isidoros Katsos: '''[[Tekoäly ja teologian haaste]]''' - (2.10.2025)<br /> ** Metropoliitta Gabriël: '''[[Sosiaalisen median ontologia ja evankeliumin julistamisen mahdollisuus]]''' - (1.10.2025)<br /> &lt;hr&gt;<br /> Takaisin etusivulle -&gt; '''[[Etusivu]]'''</div>

Hannu http://www.ortodoksi.net/index.php?title=UO_ja_teko%C3%A4ly_03&diff=65738 2026-10-26T07:47:19Z

<p>Hannu: </p> <hr /> <div>&lt;h2&gt;Auttaako tekoäly opettajaa opettamaan ja oppilasta ymmärtämään?&lt;/h2&gt;<br /> <br /> Suomalaisen ortodoksisen uskonnonopettajan ryhmä voi olla pieni mutta vaativa: samalla tunnilla opiskelee eri-ikäisiä oppilaita, joiden kotikieli on esimerkiksi suomi, ukraina tai venäjä ja joiden tiedot ortodoksisuudesta vaihtelevat. Pienet oppilasmäärät, ortodoksien vähemmistöasema ja pitkät etäisyydet vaikuttavat opetuksen järjestämiseen. Näitä lähtökohtia olemme käsitelleet jo sarjan [[UO ja tekoäly 01|ensimmäisessä]] ja [[UO ja tekoäly 02|toisessa artikkelissa]]. Asia on kuitenkin niin vakavasti otettava, että siihen kannattaa palata hieman eri kulmista. Tuore tutkimus antaa aihetta tarkastella erityisesti opettajan arviointiosaamista ja ortodoksisen sisällön säilymistä tekoälyn muokkaamissa aineistoissa.&lt;br&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> Aiemmissa teksteissä pohdittiin, miten tekoäly voisi auttaa tehtävien valmistelussa, kielellisessä tuessa ja opetuksen eriyttämisessä. Nyt kysymystä on syytä tarkentaa: mistä tiedämme, että nopeasti valmistunut aineisto auttaa myös ymmärtämään? Teksti voi olla helppolukuinen ja tehtävä sopivan mittainen, vaikka käsiteltävän asian keskeinen merkitys olisi muokkauksessa ohentunut.<br /> <br /> &lt;h3&gt;Uskonnonopettajalle ei riitä yleinen tietotekninen osaaminen&lt;/h3&gt;<br /> <br /> Tekoälypalvelun käyttäminen on vain yksi osa tarvittavaa osaamista. Opettajan pitää myös tunnistaa, mitä oppilaan on tarkoitus oppia, millainen selitys auttaa häntä ja missä kohdassa yksinkertaistaminen alkaa vääristää sisältöä. Uskonnonopetuksessa tämä edellyttää pedagogisen harkinnan lisäksi teologista aineenhallintaa. Sujuva käyttäjä ei välttämättä huomaa sisällöllistä puutetta, jonka oppiaineensa hyvin tunteva opettaja tunnistaa heti.&lt;br&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> &lt;b&gt;Ioanna Komninoun&lt;/b&gt; lokakuussa 2026 julkaistu tutkimus tuo keskusteluun kreikkalaisen vertailukohdan. Siinä tarkasteltiin 54:n tekoälyä käsittelevään täydennyskoulutukseen osallistuneen uskonnonopettajan käsityksiä. Opettajat kuvasivat hyötyjä opetuksen valmistelussa ja eriyttämisessä mutta myös huolia vastausten luotettavuudesta ja uskonnollisen sisällön syvyydestä. Tutkimus perustuu koulutuksen jälkeiseen itsearviointiin, joten se ei osoita koulutuksen vaikutuksia oppimiseen eikä kuvaa kaikkia Kreikan uskonnonopettajia.&lt;br&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> Suomen kannalta kiinnostava kysymys on, millaista osaamista koulutuksessa harjoiteltaisiin. Pelkkä välineiden esittely tai tehokkaiden kehotteiden opettelu ei riitä. Opettajan pitäisi päästä tutkimaan myös uskottavilta näyttäviä mutta puutteellisia vastauksia: miksi tämä selitys johtaa harhaan, mitä siitä puuttuu ja millä lähteellä asian voi tarkistaa? Näin opettajan varauksellisuuskin voisi muuttua yhteisen arvioinnin voimavaraksi. Perusteltu teologinen huoli ansaitsee tulla kuulluksi.<br /> <br /> &lt;h3&gt;Vastaus voi olla virheetön ja silti riittämätön&lt;/h3&gt;<br /> <br /> Tekoälyn ongelmista puhuttaessa huomio kohdistuu usein keksittyihin tietoihin ja olemattomiin lähteisiin. Vaikeammin havaittava ongelma syntyy, kun vastaus sisältää sinänsä oikeita asioita mutta jättää olennaisimman sivuun. &lt;i&gt;Opilliset, kulttuuriset ja yhteisölliset erityispiirteet voivat silloin tasoittua yleiseksi keskiarvoksi.&lt;/i&gt;&lt;br&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> AP:n tuoreessa analyysissa haastatellut tutkijat varoittavat uskontojen käsittelemisestä kokoelmana moraalisia periaatteita, jotka voidaan irrottaa niiden opista, käytännöistä ja yhteisöistä. Eri perinteiden yhdistäminen tekoälyn vastauksiin voi häivyttää juuri niitä eroja, joiden avulla perinteitä ymmärretään.&lt;br&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> UO-opetuksessa tällainen kaventuminen voisi näkyä pääsiäistekstissä, jossa puhutaan toivosta, uudesta alusta ja yhdessäolosta mutta ylösnousemuksen merkitys jää epäselväksi. Ikonia käsittelevä selitys voisi kuvata tarkasti värejä ja henkilöitä mutta sivuuttaa ikonin yhteyden rukoukseen ja kirkon uskoon. Nämä ovat havainnollistavia esimerkkejä mahdollisista puutteista, eivät mainitussa analyysissa tutkittuja opetustilanteita.&lt;br&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> Opettajan on siksi kysyttävä oikeellisuuden lisäksi riittävyyttä: välittääkö teksti sen asian, jota tällä tunnilla pitäisi oppia? Kaikkea ei tarvitse kertoa jokaisessa tekstissä, mutta poisjättämisen pitäisi perustua opetuksen tavoitteeseen. Nuorellekin oppilaalle voi selittää olennaisen yksinkertaisesti, kun opettaja itse tietää, mikä olennaista on.<br /> <br /> &lt;h3&gt;Monikielisessä ryhmässä myös erot kuuluvat opetukseen&lt;/h3&gt;<br /> <br /> Käännöksen onnistumista ei voi arvioida vain sen perusteella, kuulostaako se luontevalta. Myös käsitteen merkityksen ja tekstin näkökulman pitäisi säilyä. Suomen ortodoksista kirkkoa käsittelevään aineistoon ei saisi huomaamatta tulla jonkin toisen paikalliskirkon käytäntöjä koko ortodoksisuutta koskevina sääntöinä.&lt;br&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> Opetuksen tavoitteena ei silti ole häivyttää oppilaiden tuntemia erilaisia tapoja. Päinvastoin niitä voidaan tarkastella yhdessä: mikä liittyy yhteiseen uskoon, mikä paikalliseen perinteeseen ja mikä oman perheen elämään? Tekoälyn tuottama yhtenäinen kuvaus voi peittää tämän moninaisuuden. Toisaalta se voi myös liioitella eroja, jos se yhdistää kielen liian suoraviivaisesti kansallisuuteen tai kirkolliseen taustaan.&lt;br&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> Opettajalta vaaditaan tässä sekä sisältöosaamista että herkkyyttä oppilaiden kokemuksille. Lapsen oma kertomus voi avata tärkeän näkökulman, mutta häntä ei pidä tehdä koko kieliryhmän tai kirkkoperinteen edustajaksi. Eri taustoista tulevien oppilaiden yhteinen keskustelu auttaa näkemään sellaista, mikä valmiista tekoälytekstistä helposti puuttuu.<br /> <br /> &lt;h3&gt;Mitä opettajan pitäisi osata huomata?&lt;/h3&gt;<br /> <br /> Aiemmassa artikkelissa ehdotettua rajattua kokeilua voisi nyt syventää ottamalla tarkasteluun aineiston muokkauksessa tapahtuvat muutokset. Opettaja valitsisi yhden luotettavan lähteen ja vertaisi sitä tekoälyn tekemään lyhennelmään, helpotettuun tekstiin ja tehtäviin. Tarkoituksena olisi selvittää, mitkä merkitykset säilyvät ja mitkä katoavat.&lt;br&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> Esimerkiksi ikonin kunnioittamista käsittelevästä tekstistä voisi tarkistaa, säilyykö siinä ero kunnioittamisen ja Jumalalle kuuluvan palvonnan välillä. Sen jälkeen arvioitaisiin, auttaako tehtävä oppilasta ymmärtämään eroa vai ainoastaan toistamaan sanoja. Vanhempi oppilas voisi selittää asian omin sanoin ja perustella vastauksensa lähteen avulla. Nuoremmalle samaa ymmärrystä voisi arvioida keskustellen ja kuvia tarkastellen.&lt;br&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> Tällainen työskentely tekisi näkyväksi myös opettajan tarvitseman tuen. Jos aineiston arviointi on vaikeaa, ratkaisu ei ole vain parempi tekoälyohje. Tarvitaan mahdollisuus kysyä kollegalta, tarkistaa asia luotettavasta aineistosta ja tarvittaessa vahvistaa omaa aineenhallintaa. Yhteiseen koulutukseen kuuluisi siten myös harjoittelu siinä, milloin tekoälyn tuotosta ei kannata käyttää.&lt;br&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> Tekoälyn hyötyä pitäisi arvioida lopulta oppitunnilla: saako opettaja paremmin selville, mitä oppilas ymmärtää, ja pystyykö hän auttamaan tätä eteenpäin? Jos aineisto valmistuu nopeammin mutta opetuksen sisältö ohenee tai oppilaan ajattelu jää piiloon, hyöty on kyseenalainen. Jos taas opettajalle jää enemmän aikaa kuunnella, selittää ja tarkentaa, tekoäly voi tukea opetuksen varsinaista tehtävää.&lt;br&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> '''Ortodoksi.net'''&lt;br&gt;<br /> 26.10.2026<br /> <br /> &lt;h3&gt;Lähteet ja tausta-aineisto&lt;/h3&gt;<br /> <br /> * Ortodoksi.net: [[UO ja tekoäly 01]].<br /> * Ortodoksi.net: [[UO ja tekoäly 02]].<br /> * Komninou, Ioanna, Journal of Religious Education (22.10.2026): [https://doi.org/10.1007/s40839-026-00308-4 Artificial intelligence in religious education: teacher perspectives from a national professional development context].<br /> * Fauria, Krysta, Associated Press (25.10.2026): [https://apnews.com/article/anthropic-moral-artificial-intelligence-religion-2bb91e3334fd6d732edf22288cabf4ec Companies turn to faith to make AI morally good but experts say there’s more to religion than rules]. Journalistinen analyysi.<br /> * Opetushallitus ja opetus- ja kulttuuriministeriö (2025, päivittyvä aineisto): [https://www.oph.fi/fi/tekoaly-varhaiskasvatuksessa-ja-koulutuksessa-lainsaadanto-ja-suositukset Tekoäly varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa – lainsäädäntö ja suositukset].<br /> <br /> [[Luokka:Artikkelit]]<br /> [[Luokka:Tekoäly]]</div>

Hannu http://www.ortodoksi.net/index.php?title=UO_ja_teko%C3%A4ly_03&diff=65737 2026-10-26T07:46:31Z

<p>Hannu: Ak: Uusi sivu: &lt;h2&gt;Auttaako tekoäly opettajaa opettamaan ja oppilasta ymmärtämään?&lt;/h2&gt; Suomalaisen ortodoksisen uskonnonopettajan ryhmä voi olla pieni mutta vaativa: samalla tunnilla opiskelee eri-ikäisiä oppilaita, joiden kotikieli on esimerkiksi suomi, ukraina tai venäjä ja joiden tiedot ortodoksisuudesta vaihtelevat. Pienet oppilasmäärät, ortodoksien vähemmistöasema ja pitkät etäisyydet vaikuttavat opetuksen järjestämiseen. Näitä lähtökohtia olemme käsitelleet j...</p> <hr /> <div>&lt;h2&gt;Auttaako tekoäly opettajaa opettamaan ja oppilasta ymmärtämään?&lt;/h2&gt;<br /> <br /> Suomalaisen ortodoksisen uskonnonopettajan ryhmä voi olla pieni mutta vaativa: samalla tunnilla opiskelee eri-ikäisiä oppilaita, joiden kotikieli on esimerkiksi suomi, ukraina tai venäjä ja joiden tiedot ortodoksisuudesta vaihtelevat. Pienet oppilasmäärät, ortodoksien vähemmistöasema ja pitkät etäisyydet vaikuttavat opetuksen järjestämiseen. Näitä lähtökohtia olemme käsitelleet jo sarjan [[UO ja tekoäly 01|ensimmäisessä]] ja [[UO ja tekoäly 02|toisessa artikkelissa]]. Asia on kuitenkin niin vakavasti otettava, että siihen kannattaa palata hieman eri kulmista. Tuore tutkimus antaa aihetta tarkastella erityisesti opettajan arviointiosaamista ja ortodoksisen sisällön säilymistä tekoälyn muokkaamissa aineistoissa.&lt;br&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> Aiemmissa teksteissä pohdittiin, miten tekoäly voisi auttaa tehtävien valmistelussa, kielellisessä tuessa ja opetuksen eriyttämisessä. Nyt kysymystä on syytä tarkentaa: mistä tiedämme, että nopeasti valmistunut aineisto auttaa myös ymmärtämään? Teksti voi olla helppolukuinen ja tehtävä sopivan mittainen, vaikka käsiteltävän asian keskeinen merkitys olisi muokkauksessa ohentunut.<br /> <br /> &lt;h3&gt;Uskonnonopettajalle ei riitä yleinen tietotekninen osaaminen&lt;/h3&gt;<br /> <br /> Tekoälypalvelun käyttäminen on vain yksi osa tarvittavaa osaamista. Opettajan pitää myös tunnistaa, mitä oppilaan on tarkoitus oppia, millainen selitys auttaa häntä ja missä kohdassa yksinkertaistaminen alkaa vääristää sisältöä. Uskonnonopetuksessa tämä edellyttää pedagogisen harkinnan lisäksi teologista aineenhallintaa. Sujuva käyttäjä ei välttämättä huomaa sisällöllistä puutetta, jonka oppiaineensa hyvin tunteva opettaja tunnistaa heti.&lt;br&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> &lt;b&gt;Ioanna Komninoun&lt;/b&gt; lokakuussa 2026 julkaistu tutkimus tuo keskusteluun kreikkalaisen vertailukohdan. Siinä tarkasteltiin 54:n tekoälyä käsittelevään täydennyskoulutukseen osallistuneen uskonnonopettajan käsityksiä. Opettajat kuvasivat hyötyjä opetuksen valmistelussa ja eriyttämisessä mutta myös huolia vastausten luotettavuudesta ja uskonnollisen sisällön syvyydestä. Tutkimus perustuu koulutuksen jälkeiseen itsearviointiin, joten se ei osoita koulutuksen vaikutuksia oppimiseen eikä kuvaa kaikkia Kreikan uskonnonopettajia.&lt;br&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> Suomen kannalta kiinnostava kysymys on, millaista osaamista koulutuksessa harjoiteltaisiin. Pelkkä välineiden esittely tai tehokkaiden kehotteiden opettelu ei riitä. Opettajan pitäisi päästä tutkimaan myös uskottavilta näyttäviä mutta puutteellisia vastauksia: miksi tämä selitys johtaa harhaan, mitä siitä puuttuu ja millä lähteellä asian voi tarkistaa? Näin opettajan varauksellisuuskin voisi muuttua yhteisen arvioinnin voimavaraksi. Perusteltu teologinen huoli ansaitsee tulla kuulluksi.<br /> <br /> &lt;h3&gt;Vastaus voi olla virheetön ja silti riittämätön&lt;/h3&gt;<br /> <br /> Tekoälyn ongelmista puhuttaessa huomio kohdistuu usein keksittyihin tietoihin ja olemattomiin lähteisiin. Vaikeammin havaittava ongelma syntyy, kun vastaus sisältää sinänsä oikeita asioita mutta jättää olennaisimman sivuun. &lt;i&gt;Opilliset, kulttuuriset ja yhteisölliset erityispiirteet voivat silloin tasoittua yleiseksi keskiarvoksi.&lt;/i&gt;&lt;br&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> AP:n tuoreessa analyysissa haastatellut tutkijat varoittavat uskontojen käsittelemisestä kokoelmana moraalisia periaatteita, jotka voidaan irrottaa niiden opista, käytännöistä ja yhteisöistä. Eri perinteiden yhdistäminen tekoälyn vastauksiin voi häivyttää juuri niitä eroja, joiden avulla perinteitä ymmärretään.&lt;br&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> UO-opetuksessa tällainen kaventuminen voisi näkyä pääsiäistekstissä, jossa puhutaan toivosta, uudesta alusta ja yhdessäolosta mutta ylösnousemuksen merkitys jää epäselväksi. Ikonia käsittelevä selitys voisi kuvata tarkasti värejä ja henkilöitä mutta sivuuttaa ikonin yhteyden rukoukseen ja kirkon uskoon. Nämä ovat havainnollistavia esimerkkejä mahdollisista puutteista, eivät mainitussa analyysissa tutkittuja opetustilanteita.&lt;br&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> Opettajan on siksi kysyttävä oikeellisuuden lisäksi riittävyyttä: välittääkö teksti sen asian, jota tällä tunnilla pitäisi oppia? Kaikkea ei tarvitse kertoa jokaisessa tekstissä, mutta poisjättämisen pitäisi perustua opetuksen tavoitteeseen. Nuorellekin oppilaalle voi selittää olennaisen yksinkertaisesti, kun opettaja itse tietää, mikä olennaista on.<br /> <br /> &lt;h3&gt;Monikielisessä ryhmässä myös erot kuuluvat opetukseen&lt;/h3&gt;<br /> <br /> Käännöksen onnistumista ei voi arvioida vain sen perusteella, kuulostaako se luontevalta. Myös käsitteen merkityksen ja tekstin näkökulman pitäisi säilyä. Suomen ortodoksista kirkkoa käsittelevään aineistoon ei saisi huomaamatta tulla jonkin toisen paikalliskirkon käytäntöjä koko ortodoksisuutta koskevina sääntöinä.&lt;br&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> Opetuksen tavoitteena ei silti ole häivyttää oppilaiden tuntemia erilaisia tapoja. Päinvastoin niitä voidaan tarkastella yhdessä: mikä liittyy yhteiseen uskoon, mikä paikalliseen perinteeseen ja mikä oman perheen elämään? Tekoälyn tuottama yhtenäinen kuvaus voi peittää tämän moninaisuuden. Toisaalta se voi myös liioitella eroja, jos se yhdistää kielen liian suoraviivaisesti kansallisuuteen tai kirkolliseen taustaan.&lt;br&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> Opettajalta vaaditaan tässä sekä sisältöosaamista että herkkyyttä oppilaiden kokemuksille. Lapsen oma kertomus voi avata tärkeän näkökulman, mutta häntä ei pidä tehdä koko kieliryhmän tai kirkkoperinteen edustajaksi. Eri taustoista tulevien oppilaiden yhteinen keskustelu auttaa näkemään sellaista, mikä valmiista tekoälytekstistä helposti puuttuu.<br /> <br /> &lt;h3&gt;Mitä opettajan pitäisi osata huomata?&lt;/h3&gt;<br /> <br /> Aiemmassa artikkelissa ehdotettua rajattua kokeilua voisi nyt syventää ottamalla tarkasteluun aineiston muokkauksessa tapahtuvat muutokset. Opettaja valitsisi yhden luotettavan lähteen ja vertaisi sitä tekoälyn tekemään lyhennelmään, helpotettuun tekstiin ja tehtäviin. Tarkoituksena olisi selvittää, mitkä merkitykset säilyvät ja mitkä katoavat.&lt;br&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> Esimerkiksi ikonin kunnioittamista käsittelevästä tekstistä voisi tarkistaa, säilyykö siinä ero kunnioittamisen ja Jumalalle kuuluvan palvonnan välillä. Sen jälkeen arvioitaisiin, auttaako tehtävä oppilasta ymmärtämään eroa vai ainoastaan toistamaan sanoja. Vanhempi oppilas voisi selittää asian omin sanoin ja perustella vastauksensa lähteen avulla. Nuoremmalle samaa ymmärrystä voisi arvioida keskustellen ja kuvia tarkastellen.&lt;br&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> Tällainen työskentely tekisi näkyväksi myös opettajan tarvitseman tuen. Jos aineiston arviointi on vaikeaa, ratkaisu ei ole vain parempi tekoälyohje. Tarvitaan mahdollisuus kysyä kollegalta, tarkistaa asia luotettavasta aineistosta ja tarvittaessa vahvistaa omaa aineenhallintaa. Yhteiseen koulutukseen kuuluisi siten myös harjoittelu siinä, milloin tekoälyn tuotosta ei kannata käyttää.&lt;br&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> Tekoälyn hyötyä pitäisi arvioida lopulta oppitunnilla: saako opettaja paremmin selville, mitä oppilas ymmärtää, ja pystyykö hän auttamaan tätä eteenpäin? Jos aineisto valmistuu nopeammin mutta opetuksen sisältö ohenee tai oppilaan ajattelu jää piiloon, hyöty on kyseenalainen. Jos taas opettajalle jää enemmän aikaa kuunnella, selittää ja tarkentaa, tekoäly voi tukea opetuksen varsinaista tehtävää.<br /> &lt;br&gt;<br /> '''Ortodoksi.net'''&lt;br&gt;<br /> 26.10.2026<br /> <br /> &lt;h3&gt;Lähteet ja tausta-aineisto&lt;/h3&gt;<br /> <br /> * Ortodoksi.net: [[UO ja tekoäly 01]].<br /> * Ortodoksi.net: [[UO ja tekoäly 02]].<br /> * Komninou, Ioanna, Journal of Religious Education (22.10.2026): [https://doi.org/10.1007/s40839-026-00308-4 Artificial intelligence in religious education: teacher perspectives from a national professional development context].<br /> * Fauria, Krysta, Associated Press (25.10.2026): [https://apnews.com/article/anthropic-moral-artificial-intelligence-religion-2bb91e3334fd6d732edf22288cabf4ec Companies turn to faith to make AI morally good but experts say there’s more to religion than rules]. Journalistinen analyysi.<br /> * Opetushallitus ja opetus- ja kulttuuriministeriö (2025, päivittyvä aineisto): [https://www.oph.fi/fi/tekoaly-varhaiskasvatuksessa-ja-koulutuksessa-lainsaadanto-ja-suositukset Tekoäly varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa – lainsäädäntö ja suositukset].<br /> <br /> [[Luokka:Artikkelit]]<br /> [[Luokka:Tekoäly]]</div>

Hannu http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Etusivu&diff=65736 2026-10-25T11:11:15Z

<p>Hannu: </p> <hr /> <div>[[Kuva:On_logo_20v.jpg|thumb|center|400 px|&lt;center&gt;&lt;/center&gt;]]<br /> __NOTOC__ <br /> &lt;!--[[Kuva:Js syvarin luostarista hap.jpg|thumb|300 px|&lt;center&gt;Kristus ja Jumalanäiti - seinämaalaus Venäjän Karjalasta Pt. Aleksanteri Syväriläisen luostarista.&lt;br&gt;Kuva © Ortodoksi.net / Hannu Pyykkönen&lt;/center&gt;]]--&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> <br /> == Ortodoksi.netissä äskettäin ==<br /> &lt;!--&lt;span style=&quot;font-size:x-small;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;color:red&quot;&gt;'''VL = VIIMEKSI LISÄTTYJÄ'''&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;<br /> * Viimeksi lisätyt: [[Suuri paasto17|'''2''']], [[Suuri paasto16|'''3''']] ja [[Kristus ei ole Platonin varjo|'''1''']]--&gt;<br /> * Ajankohtaista:<br /> ** '''[[Missä ortodoksinen ääni kuuluu kirjakilpailussa]]''' - (25.10.2026)<br /> ** '''[[Kirkoilta odotetaan sovintoa]]''' – mitä se merkitsee ortodokseille? - (22.10.2026)<br /> ** '''[[Rukous Kaikkeinpyhimmälle Jumalansynnyttäjälle hädän ja murheen aikana]]''' - (19.10.2026)<br /> ** '''[[Tervetuloa keskustelemaan]]''' - (17.10.2026)<br /> ** '''[[Golgatan risti]]''' - mitä sen kirjaimet ja symbolit kertovat? - (8.10.2026)<br /> ** '''&quot;[[Ammuttu Kristus]]&quot;''' - (5.10.2026)<br /> ** '''[[Kirkon on tultava lähelle]]''' - (3.10.2026)<br /> ---<br /> * '''[[Tekoäly ja ortodoksinen kirkko]]''' &lt;- siirry alavalikkoon<br /> * '''[[Konstantinopolin ekumeenisen patriarkka Bartholomeoksen puheita]]''' &lt;- siirry alavalikkoon<br /> * '''[[Muiden hierarkkien puheita]]''' &lt;- siirry alavalikkoon<br /> ---<br /> * Käytä artikkelien tai asian hakuun tällä sivulla olevaa Ortodoksi.netin [https://www.ortodoksi.net/index.php?search hakuruutua]. Kirjoita ruutuun hakusana ja paina enter.&lt;br&gt;<br /> &lt;small&gt;(Jos huomaat sivuilla vanhentunutta tai muuttunutta tietoa, kerro siitä meille sähköpostilla: '''ortodoksinet.yllapito(at)gmail.com''' tai '''info(at)ortodoksi.net'''&lt;/small&gt;<br /> <br /> == Ortodoksisuus tutuksi ==<br /> * Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 1 - [[Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin|'''Liittyisinkö ortodoksiseen kirkkoon?''']] - (27.7.2025)<br /> * Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 2 - '''[[Jumalan huone: Mitä ortodoksisessa kirkossa on?]]''' - (3.8.2025)<br /> * Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 3 - '''[[Mitä kirkossa tapahtuu: Jumalanpalvelus]]''' - (5.8.2025)<br /> * Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 4 - '''[[Pyhä Eukaristia – Elämän lähde ja kirkon sydän]]''' - (13.8.2025)<br /> * Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 5 - '''[[Ortodoksisen kirkon sakramentit eli mysteeriot]]''' - (26.8.2025)<br /> * Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 6 - '''[[Ortodoksisen kirkon erityiset palvelukset ja siunaukset]]''' - (24.10.2025)<br /> * Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 7 - '''[[Ortodoksisen kirkon opetus]]''' - (3.1.2026)<br /> * Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 8 - '''[[Hengellinen elämä Suomessa]]''' - (10.1.2026)<br /> * Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 9 - '''[[Ortodoksisen kirkon historia]]''' - (14.1.2026)<br /> * Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 10 - '''[[Ortodoksiksi tuleminen]]''' - (8.3.2026)<br /> * '''[[Pyhät esineet]]''' - (5.10.2025)<br /> &lt;!--<br /> == Nikea (325-2025) - 1700 vuotta ==<br /> * '''[[Rakastakaamme toinen toisiamme ...]]''' - (14.8.2025)<br /> * Patriarkka Bartholomeos: [[Ekumeenisen patriarkan kiertokirje 2025|'''Ekumeenisen patriarkka Bartholomeoksen kiertokirje ensimmäisen ekumeenisen kirkolliskokouksen 1700-vuotisjuhlan kunniaksi''']] - (29.5.2025)<br /> * '''[[Nikean kirkolliskokouksen merkitys uskomme turvaamisessa]]'''- Ateena (20.5.20225)<br /> * Patriarkka Daniel: [[Romanian patriarkka Danielin puhe Nikean ensimmäisestä kirkolliskokouksesta|'''Nikean ensimmäinen ekumeeninen kirkolliskokous (325): ortodoksinen usko – kirkon yhtenäisyyden perusta''']] - (14.5.2025)<br /> * Patriarkka Bartholomeos: '''[[Nikean henki on jälleen sytytyttävä kristillisen sanoman]]''' - (6.5.2025)<br /> * Patriarkka Bartholomeos: '''[[Nikean kirkolliskokous virstanpylväänä kirkon opillisen identiteetin muovaamisessa]]''' - 14.3.2025--&gt;<br /> <br /> == Ortodoksi.net suosittelee ==<br /> * '''[[Ortodoksi.netin virtuaaliset ikoninäyttelyt|Ortodoksi.netin sivuilla olevat virtuaaliset ikoninäyttelyt]]''' - (6.3.2025)<br /> ** Neljäs virtuaalinen ikoninäyttely on avattu 1.8.2024. Näyttelyn on nimetty juuri alkaneen [[Jumalanäidin paasto]]n mukaan: [[Jumalanäiti -Taivaallinen suojelijamme (ikoninäyttely)|'''&quot;Jumalanäiti - Taivaallinen suojelijamme&quot;''']]. - (1.8.2024)<br /> ** 27.5.2024 avautui uusi, jo kolmas virtuaalinen ikoninäyttely, [[Humaus taivaasta (ikoninäyttely)|'''&quot;Humaus taivaasta&quot;''']] - (27.5.2024)<br /> ** [[Kohtalona Kurbinovon freskot (ikoninäyttely)|'''&quot;Kohtalona Kurbinovon freskot&quot;''']] - toinen virtuaalinen ikoninäyttelu Ortodoksi.netin sivuilla - (12.2.2024)<br /> ** Virtuaalinen ikoninäyttely Ortodoksi.netissä - munkki Stefanos Rasimäkeläinen: [[Joulunaika - lapsuuden aika (ikoninäyttely)|'''&quot;Joulunaika - lapsuuden aika&quot;''']] - Ikoneja Jeesuksen lapsuudesta - (15.11.2023)<br /> * [[Ortodoksisia kirjoja Celianetissä 1|'''Ortodoksisia kirjoja Celianetissä''']] - haluatko kuunnella ortodoksisia kirjoja netin kautta? - (26.1.2024)<br /> <br /> == Ortodoksisia oppikirjoja ==<br /> * '''Dimitri Tarvasaho: [[Ortodoksisen kirkon pyhät toimitukset]]''' - oppikirja vuodelta 1965<br /> * '''Dimitri Tarvasaho: [[Dimitri Tarvasaho: Ortodoksisen kirkon historia|Ortodoksisen kirkon historia]]''' - oppikirja vuodelta 1954<br /> == 360-panoraamakuvia ==<br /> * [[360-kuvia ortodoksisista kirkoista|'''Ns. 360-panoraamakuvia Suomen ortodoksisista kirkoista''']]<br /> == Uusia julkaisuja ==<br /> * Uusia ortodoksisuutta käsitteleviä tai sitä sivuavia kirjoja<br /> ** Arkkipiispa Leo: [[Kirkkovuosi / Kirikkövuozi (kirja)|'''Kirkkovuosi / Kirikkövuozi''']] - (13.10.2026)<br /> ** Munkki Ignatios: [[Rikas elämä (kirja)|'''Rikas elämä''']] - (5.6.2026)<br /> ** Elina Kahla: [[Gulagin viisas (kirja)|'''Gulagin viisas''']] - (16.11.2025)<br /> ** Riko Saatsi: [[Yönistujat (kirja)|'''Yönistujat''']] - (11.11.2025)<br /> <br /> {{Malline:Kk}}<br /> <br /> == Ortodoksi.net [[Tutustu|sosiaalisessa mediassa]] ==<br /> * Ortodoksi.netin [https://www.youtube.com/@Ortodoksinetti YouTube-kanava @Ortodoksinetti]<br /> &lt;!--* Ortodoksi.netin Facebook-ryhmäsivu on nimeltään [https://www.facebook.com/groups/ortodoksi.net.info '''Ortodoksi.net INFO'''] ja sivulle pääset tuosta nimestä aukeavan linkin kautta. Tuo INFO-ryhmäsivusto Facebookissa edellyttää siis omalla '''oikealla''' nimellä rekisteröitymisen ohessa '''myös''' vastaamisen yhteen rekisteröitymisen yhteydessä esitettyyn helppoon kysymykseen. Ilman oikeaa vastausa rekisteröitymistä ei tapahdu, vastaamaton jäsenpyyntö poistetaan parin päivän kuluttua.--&gt; <br /> * Ortodoksi.netin Instagram on toistaiseksi tauolla ja se löytyy osoitteesta [https://www.instagram.com/ortodoksinet/ https://www.instagram.com/ortodoksinet/].<br /> &lt;!--* Ortodoksi.net on lopettanut toimintansa [http://twitter.com/Ortodoksinet Twitterissä]. Katso vanhoja twiittejä.--&gt;<br /> * Ortodoksi.netin ylläpidolle voi lähettää sähköpostia gmail-osoitteeseen, jonka alkuosana on: '''ortodoksinet.yllapito''' (huomaa, ettei sanassa ortodoksinet ole pistettä välissä). Varaosoitteena on sähköposti, jonka alkuosa on: '''info''' ja loppuosa: '''ortodoksi.net'''. <br /> * Ortodoksi.netistä on myös jotain (tosin hieman vanhentunuttakin) tietoa Wikipediassa:[https://fi.wikipedia.org/wiki/Ortodoksi.net Ortodoksi.net Wikipediassa]<br /> ---------<br /> Näillä sivuillamme ovat saattavat jotkut tiedot (mm. srk-yhteystiedot) olla vanhentuneita tai jopa virheellisiä tai jotkut linkit eivät toimi. Resurssimme eivät riitä aina niiden havaitsemiseen ja korjaamiseen, siksi:<br /> * kun törmäät virheisiin, puutteisiin tai sellaiselle sivulle, jonka tiedot eivät ole ajan tasalla, ole ystävällinen ja auta meitä tekemään sivuista parempia ja kerro puutteista, virheistä, korjaus- ja lisäysehdotuksista ylläpidolle ylläolevalla sähköpostilla. Käytä viestityksessä molempia osoitteita, varsinaista ja varaosoitetta.<br /> * tarkista tiedot ko. kohteen omilta nettisivuilta<br /> ---------<br /> {{Footer}}</div>

Hannu http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Teko%C3%A4ly_ja_ortodoksinen_kirkko&diff=65735 2026-10-25T11:09:12Z

<p>Hannu: </p> <hr /> <div>'''TÄMÄ ON ORTODOKSI.NET SIVUSTON [[Etusivu|ETUSIVUN]] ALAVALIKKO'''<br /> &lt;hr&gt;<br /> ** '''[[Kirkkoisien tekstien ajaton merkitys digitaalisella aikakaudella]]''' - (25.9.2026)<br /> ** '''UO ja tekoäly''' - [[UO ja tekoäly 01|'''OSA 01''']] - (22.9.2026) -&gt; [[UO ja tekoäly 02|'''OSA 02''']] - (17.10.2026)<br /> ** '''[[Athos ja tekoäly]]''' - (21.8.2026) - &lt;span style=&quot;color:red&quot;&gt;('''VL''')&lt;/span&gt;<br /> ** '''[[Teknologia ja ortodoksisuus OSA 2]]''' - (18.1.2026) <br /> ** '''[[Teknologia ja ortodoksisuus OSA 1]]''' - (12.1.2026)<br /> ** '''[[Leikkaavatko jumalallinen ja digitaalinen toisensa 2]]''' - AI &amp; Theology Conference, USA, toinen päivä pe. 1.11.2025 (5.11.2025)<br /> ** '''[[Leikkaavatko jumalallinen ja digitaalinen toisensa 1]]''' - AI &amp; Theology Conference, USA, ensimmäinen päivä to. 30.10.2025 - (4.11.2025)<br /> ** Arkkipiispa Elpidoforods: '''[[Missä ja miten jumalallinen ja digitaalinen kohtaavat]]''' - (2.11.2025)<br /> ** Yannis Papakonstantnou: '''[[Usko, tekoäly ja ihmisyys]]''' - (30.10.2025) <br /> ** '''[[Ortodoksinen tekoäly]]''' - uusi tekoälypalvelu ortodoksiselle kirkolle - (21.10.2025)<br /> ** Kilkisin metropoliitta Bartholomeos: '''[[Kirkko, liturgia ja digitaalinen aikakausi]]''' - (8.10.2025)<br /> ** Achilleas P. Dellopoulos: '''[[Kirkon elämä ei ole katsomista vaan osallistumista]]''' - (7.10.2025)<br /> ** Chris Flordellis: '''[[Ihmisluonnon ontologinen uhka uuden biologian ja tekoälyn aikakaudella]]''' - (6.10.2025) <br /> ** Marina Stojanovic: '''[[Luovuus digitaalisella aikakaudella|Luovuus digitaalisella aikakaudella: tekoäly, teologia ja kirkollinen taide]]''' - (3.10.2025)<br /> ** Arkkimandriitta Isidoros Katsos: '''[[Tekoäly ja teologian haaste]]''' - (2.10.2025)<br /> ** Metropoliitta Gabriël: '''[[Sosiaalisen median ontologia ja evankeliumin julistamisen mahdollisuus]]''' - (1.10.2025)<br /> &lt;hr&gt;<br /> Takaisin etusivulle -&gt; '''[[Etusivu]]'''</div>

Hannu http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Miss%C3%A4_ortodoksinen_%C3%A4%C3%A4ni_kuuluu_kirjakilpailussa&diff=65734 2026-10-25T10:51:03Z

<p>Hannu: Ak: Uusi sivu: &lt;h1&gt;Missä ortodoksinen ääni kuuluu kirjakilpailussa?&lt;/h1&gt; &lt;p&gt;Vuoden kristillinen kirja 2026 on Auli Viitalan ja Päivi Vähäkankaan &lt;i&gt;Suurin niistä on vapaus. Vuoropuhelua kristinuskosta&lt;/i&gt;. Vastapainon kustantama kirja perustuu kirjeenvaihtoon, jossa uskoa lähestytään kysellen ja keskustellen. Ortodoksinenkin lukija voi iloita siitä, että kristillisyyttä käsittelevä teos antaa tilaa vaikeille kysymyksille ja toisen kuuntelemiselle.&lt;/p&gt; &lt;p&gt;Samalla herää kys...</p> <hr /> <div>&lt;h1&gt;Missä ortodoksinen ääni kuuluu kirjakilpailussa?&lt;/h1&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Vuoden kristillinen kirja 2026 on Auli Viitalan ja Päivi Vähäkankaan &lt;i&gt;Suurin niistä on vapaus. Vuoropuhelua kristinuskosta&lt;/i&gt;. Vastapainon kustantama kirja perustuu kirjeenvaihtoon, jossa uskoa lähestytään kysellen ja keskustellen. Ortodoksinenkin lukija voi iloita siitä, että kristillisyyttä käsittelevä teos antaa tilaa vaikeille kysymyksille ja toisen kuuntelemiselle.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Samalla herää kysymys: kuinka hyvin ortodoksinen kirjallisuus näkyy tässä suomalaisen hengellisen kirjallisuuden näyteikkunassa?&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;h2&gt;Näkyvyyttä on ollut&lt;/h2&gt;<br /> [[Kuva:Vapaus_kansi.jpg|thumb|400 px|&lt;center&gt;Vuoden 2007 voittakirjan kansi&lt;/center&gt;]]<br /> &lt;p&gt;Ortodoksinen ääni on kilpailussa myös palkittu. Vuonna 2007 voittajaksi valittiin munkki Serafimin [[Mystikkofilosofin pohdintaa vapaudesta|&lt;i&gt;Vapaus – Johdatus mysteeriin&lt;/i&gt;]]. Vuonna 2022 Serafim Seppälän &lt;i&gt;Antiikista Bysanttiin – Aatehistoriallisia murroksia&lt;/i&gt; ylsi finalistien joukkoon. Nämä esimerkit osoittavat, että idän kristilliseen perinteeseen nojaava ajattelu voi saada tunnustusta kirkkokuntarajojen yli.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Kaikkea pyhiä, luostareita tai mystiikkaa käsittelevää kirjallisuutta ei silti pidä laskea ortodoksiseksi. Tämän vuoden finalisti &lt;i&gt;Pyhimys naapurissa&lt;/i&gt; tarkastelee keskiajan Suomen läntistä kristillistä elämää. Aihe voi olla ortodoksille läheinen, mutta yhteiset kiinnostuksenkohteet eivät tee kirjasta oman kirkkomme puheenvuoroa.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;h2&gt;Ensin on päästävä mukaan&lt;/h2&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Ennen kuin kyselemme ortodoksisten kirjojen puuttumista palkintopöydästä, on kysyttävä jotakin arkisempaa: mitä kirjoja kilpailuun on ilmoitettu? Esiraati arvioi vain mukaan lähetettyjä teoksia. Pelkkä finalistiluettelo ei siis kerro, onko ortodoksista kirjallisuutta sivuutettu vai onko sitä ollut tarjolla vähän.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Tämä kääntää katseen myös meihin itseemme. Miten kirjoista kerrotaan oman lukijapiirin ulkopuolelle? Saavatko ne arvioita, keskustelua ja lukijoita, joille ortodoksinen sanasto ei ole ennestään tuttua? Kynnystä voi madaltaa ilman, että sisällöstä tingitään.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;h2&gt;Palkintoa suurempi tehtävä&lt;/h2&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Kirjakilpailu ei mittaa hengellisen perinteen arvoa. Silti näkyvyydellä on merkitystä: hyväkin kirja jää helposti lukematta, jos siitä ei kuulla.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Ortodoksisella kirjallisuudella on annettavaa yksinäisyydestä, kärsimyksestä, toivosta ja vapaudesta käytävään keskusteluun. Sen ei tarvitse puhutella vain niitä, jotka jo osaavat kirkkovuoden ja tuntevat rukouskirjan.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Ehkä tärkein kysymys ei lopulta ole, milloin seuraava palkinto tulee. Tärkeämpää on, löytääkö seuraava lukija kirjan, jonka äärellä hän huomaa: tämähän puhuu myös minun elämästäni.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;h2&gt;Lähteet&lt;/h2&gt;<br /> <br /> * Seurakuntalainen: [https://www.seurakuntalainen.fi/uutiset/vuoden-kristillinen-kirja-on-auli-viitalan-ja-paivi-vahakankaan-teos-suurin-niista-on-vapaus/ Vuoden kristillinen kirja 2026]<br /> * Ortodoksi.net: [[Serafim Seppälä]]<br /> * Gaudeamus: [https://www.gaudeamus.fi/antiikista-bysanttiin-vuoden-kristillinen-kirja-ehdokkaaksi/ Gaudeamus: Antiikista Bysanttiin vuoden kristillinen kirja -ehdokkaaksi]<br /> * Kuopion luterilainen hiippakunta: [https://www.kuopionhiippakunta.fi/ajankohtaista/piispan-tietokirja-eteni-loppukilpailuun/ Vuoden 2026 finalistit]<br /> * Turun yliopisto: [https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/mediatiedote/pyhimykset-olivat-keskiajan-suomalaisille-tarkeita-lahimmaisia Pyhimykset olivat keskiajan suomalaisille tärkeitä lähimmäisiä]<br /> * Olli Seppälä: [https://www.kotimaa.fi/blogit/vuoden-kristillinen-kirja-4-finalistit-on-valittu/ Olli Seppälä: Vuoden kristillinen kirja 4 – Finalistit on valittu]<br /> <br /> [[Luokka:Artikkelit]]</div>

Hannu http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Etusivu&diff=65733 2026-10-22T10:19:04Z

<p>Hannu: </p> <hr /> <div>[[Kuva:On_logo_20v.jpg|thumb|center|400 px|&lt;center&gt;&lt;/center&gt;]]<br /> __NOTOC__ <br /> &lt;!--[[Kuva:Js syvarin luostarista hap.jpg|thumb|300 px|&lt;center&gt;Kristus ja Jumalanäiti - seinämaalaus Venäjän Karjalasta Pt. Aleksanteri Syväriläisen luostarista.&lt;br&gt;Kuva © Ortodoksi.net / Hannu Pyykkönen&lt;/center&gt;]]--&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> <br /> == Ortodoksi.netissä äskettäin ==<br /> &lt;!--&lt;span style=&quot;font-size:x-small;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;color:red&quot;&gt;'''VL = VIIMEKSI LISÄTTYJÄ'''&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;<br /> * Viimeksi lisätyt: [[Suuri paasto17|'''2''']], [[Suuri paasto16|'''3''']] ja [[Kristus ei ole Platonin varjo|'''1''']]--&gt;<br /> * Ajankohtaista:<br /> ** '''[[Kirkoilta odotetaan sovintoa]]''' – mitä se merkitsee ortodokseille? - (22.10.2026)<br /> ** '''[[Rukous Kaikkeinpyhimmälle Jumalansynnyttäjälle hädän ja murheen aikana]]''' - (19.10.2026)<br /> ** '''[[Tervetuloa keskustelemaan]]''' - (17.10.2026)<br /> ** '''[[Golgatan risti]]''' - mitä sen kirjaimet ja symbolit kertovat? - (8.10.2026)<br /> ** '''&quot;[[Ammuttu Kristus]]&quot;''' - (5.10.2026)<br /> ** '''[[Kirkon on tultava lähelle]]''' - (3.10.2026)<br /> ** '''[[Onko seurakunnan tehtävä selviytyä vai välittää toivoa]]''' - (29.9.2026)<br /> ** '''[[Kirkon hajaannus heikentää sen rauhanviestiä]]''' - (26.9.2026)<br /> ** '''[[Kirkkoisien tekstien ajaton merkitys digitaalisella aikakaudella]]''' - (25.9.2026)<br /> ** '''[[Lapsen ei pidä joutua piilottamaan sitä, kuka hän on]]''' - (24.9.2026)<br /> ** '''[[Kirkko kuuluu myös kuuroille ja sokeille]]''' - (Kansainvälisenä viittomakielen päivänä 23.9.2026)<br /> ** '''[[UO ja tekoäly]]''' - (22.9.2026)<br /> ** '''[[Mitä Hagia Sofian alla on]]?''' - (18.9.2026)<br /> ** '''[[Kanonit eivät ole vain kieltoja]]''' - (18.9.2026)<br /> ** '''[[Media:UO_ylioppilaskoe_syksy_2026_kooste.pdf|Syksyn 2026 ortodoksisen uskonnon ylioppilaskoe ja analyysikooste (PDF)]]''' - (16.9.2026)<br /> ** '''[[Mitä nuorille opetetaan?]]''' - (16.9.2026)<br /> ** '''[[Millä kielellä rukoilemme]]''' - (15.9.2026)<br /> ** '''[[Valamon timanttiristi]]''' - (14.9.2026)<br /> ** '''[[Ukrainalaiset keskuudessamme]]''' - Ukrainan sota on kadonnut otsikoista – pakolaiset eivät ole kadonneet - (13.9.2026)<br /> ** [[Arvo Pärt palkittiin|'''Arvo Pärt – kun ortodoksinen rukous soi maailman konserttisaleissa''']] - (12.9.2026)<br /> ** '''[[Ortodoksisten radiojumalanpalvelusten historiaa]]''' - (7.9.2026)<br /> ** '''[[Uusia romanialaisia pyhiä]]''' - (1.9.2026)<br /> ---<br /> * '''[[Tekoäly ja ortodoksinen kirkko]]''' &lt;- siirry alavalikkoon<br /> * '''[[Konstantinopolin ekumeenisen patriarkka Bartholomeoksen puheita]]''' &lt;- siirry alavalikkoon<br /> * '''[[Muiden hierarkkien puheita]]''' &lt;- siirry alavalikkoon<br /> ---<br /> * Käytä artikkelien tai asian hakuun tällä sivulla olevaa Ortodoksi.netin [https://www.ortodoksi.net/index.php?search hakuruutua]. Kirjoita ruutuun hakusana ja paina enter.&lt;br&gt;<br /> &lt;small&gt;(Jos huomaat sivuilla vanhentunutta tai muuttunutta tietoa, kerro siitä meille sähköpostilla: '''ortodoksinet.yllapito(at)gmail.com''' tai '''info(at)ortodoksi.net'''&lt;/small&gt;<br /> <br /> == Ortodoksisuus tutuksi ==<br /> * Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 1 - [[Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin|'''Liittyisinkö ortodoksiseen kirkkoon?''']] - (27.7.2025)<br /> * Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 2 - '''[[Jumalan huone: Mitä ortodoksisessa kirkossa on?]]''' - (3.8.2025)<br /> * Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 3 - '''[[Mitä kirkossa tapahtuu: Jumalanpalvelus]]''' - (5.8.2025)<br /> * Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 4 - '''[[Pyhä Eukaristia – Elämän lähde ja kirkon sydän]]''' - (13.8.2025)<br /> * Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 5 - '''[[Ortodoksisen kirkon sakramentit eli mysteeriot]]''' - (26.8.2025)<br /> * Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 6 - '''[[Ortodoksisen kirkon erityiset palvelukset ja siunaukset]]''' - (24.10.2025)<br /> * Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 7 - '''[[Ortodoksisen kirkon opetus]]''' - (3.1.2026)<br /> * Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 8 - '''[[Hengellinen elämä Suomessa]]''' - (10.1.2026)<br /> * Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 9 - '''[[Ortodoksisen kirkon historia]]''' - (14.1.2026)<br /> * Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 10 - '''[[Ortodoksiksi tuleminen]]''' - (8.3.2026)<br /> * '''[[Pyhät esineet]]''' - (5.10.2025)<br /> &lt;!--<br /> == Nikea (325-2025) - 1700 vuotta ==<br /> * '''[[Rakastakaamme toinen toisiamme ...]]''' - (14.8.2025)<br /> * Patriarkka Bartholomeos: [[Ekumeenisen patriarkan kiertokirje 2025|'''Ekumeenisen patriarkka Bartholomeoksen kiertokirje ensimmäisen ekumeenisen kirkolliskokouksen 1700-vuotisjuhlan kunniaksi''']] - (29.5.2025)<br /> * '''[[Nikean kirkolliskokouksen merkitys uskomme turvaamisessa]]'''- Ateena (20.5.20225)<br /> * Patriarkka Daniel: [[Romanian patriarkka Danielin puhe Nikean ensimmäisestä kirkolliskokouksesta|'''Nikean ensimmäinen ekumeeninen kirkolliskokous (325): ortodoksinen usko – kirkon yhtenäisyyden perusta''']] - (14.5.2025)<br /> * Patriarkka Bartholomeos: '''[[Nikean henki on jälleen sytytyttävä kristillisen sanoman]]''' - (6.5.2025)<br /> * Patriarkka Bartholomeos: '''[[Nikean kirkolliskokous virstanpylväänä kirkon opillisen identiteetin muovaamisessa]]''' - 14.3.2025--&gt;<br /> <br /> == Ortodoksi.net suosittelee ==<br /> * '''[[Ortodoksi.netin virtuaaliset ikoninäyttelyt|Ortodoksi.netin sivuilla olevat virtuaaliset ikoninäyttelyt]]''' - (6.3.2025)<br /> ** Neljäs virtuaalinen ikoninäyttely on avattu 1.8.2024. Näyttelyn on nimetty juuri alkaneen [[Jumalanäidin paasto]]n mukaan: [[Jumalanäiti -Taivaallinen suojelijamme (ikoninäyttely)|'''&quot;Jumalanäiti - Taivaallinen suojelijamme&quot;''']]. - (1.8.2024)<br /> ** 27.5.2024 avautui uusi, jo kolmas virtuaalinen ikoninäyttely, [[Humaus taivaasta (ikoninäyttely)|'''&quot;Humaus taivaasta&quot;''']] - (27.5.2024)<br /> ** [[Kohtalona Kurbinovon freskot (ikoninäyttely)|'''&quot;Kohtalona Kurbinovon freskot&quot;''']] - toinen virtuaalinen ikoninäyttelu Ortodoksi.netin sivuilla - (12.2.2024)<br /> ** Virtuaalinen ikoninäyttely Ortodoksi.netissä - munkki Stefanos Rasimäkeläinen: [[Joulunaika - lapsuuden aika (ikoninäyttely)|'''&quot;Joulunaika - lapsuuden aika&quot;''']] - Ikoneja Jeesuksen lapsuudesta - (15.11.2023)<br /> * [[Ortodoksisia kirjoja Celianetissä 1|'''Ortodoksisia kirjoja Celianetissä''']] - haluatko kuunnella ortodoksisia kirjoja netin kautta? - (26.1.2024)<br /> <br /> == Ortodoksisia oppikirjoja ==<br /> * '''Dimitri Tarvasaho: [[Ortodoksisen kirkon pyhät toimitukset]]''' - oppikirja vuodelta 1965<br /> * '''Dimitri Tarvasaho: [[Dimitri Tarvasaho: Ortodoksisen kirkon historia|Ortodoksisen kirkon historia]]''' - oppikirja vuodelta 1954<br /> == 360-panoraamakuvia ==<br /> * [[360-kuvia ortodoksisista kirkoista|'''Ns. 360-panoraamakuvia Suomen ortodoksisista kirkoista''']]<br /> == Uusia julkaisuja ==<br /> * Uusia ortodoksisuutta käsitteleviä tai sitä sivuavia kirjoja<br /> ** Arkkipiispa Leo: [[Kirkkovuosi / Kirikkövuozi (kirja)|'''Kirkkovuosi / Kirikkövuozi''']] - (13.10.2026)<br /> ** Munkki Ignatios: [[Rikas elämä (kirja)|'''Rikas elämä''']] - (5.6.2026)<br /> ** Elina Kahla: [[Gulagin viisas (kirja)|'''Gulagin viisas''']] - (16.11.2025)<br /> ** Riko Saatsi: [[Yönistujat (kirja)|'''Yönistujat''']] - (11.11.2025)<br /> <br /> {{Malline:Kk}}<br /> <br /> == Ortodoksi.net [[Tutustu|sosiaalisessa mediassa]] ==<br /> * Ortodoksi.netin [https://www.youtube.com/@Ortodoksinetti YouTube-kanava @Ortodoksinetti]<br /> &lt;!--* Ortodoksi.netin Facebook-ryhmäsivu on nimeltään [https://www.facebook.com/groups/ortodoksi.net.info '''Ortodoksi.net INFO'''] ja sivulle pääset tuosta nimestä aukeavan linkin kautta. Tuo INFO-ryhmäsivusto Facebookissa edellyttää siis omalla '''oikealla''' nimellä rekisteröitymisen ohessa '''myös''' vastaamisen yhteen rekisteröitymisen yhteydessä esitettyyn helppoon kysymykseen. Ilman oikeaa vastausa rekisteröitymistä ei tapahdu, vastaamaton jäsenpyyntö poistetaan parin päivän kuluttua.--&gt; <br /> * Ortodoksi.netin Instagram on toistaiseksi tauolla ja se löytyy osoitteesta [https://www.instagram.com/ortodoksinet/ https://www.instagram.com/ortodoksinet/].<br /> &lt;!--* Ortodoksi.net on lopettanut toimintansa [http://twitter.com/Ortodoksinet Twitterissä]. Katso vanhoja twiittejä.--&gt;<br /> * Ortodoksi.netin ylläpidolle voi lähettää sähköpostia gmail-osoitteeseen, jonka alkuosana on: '''ortodoksinet.yllapito''' (huomaa, ettei sanassa ortodoksinet ole pistettä välissä). Varaosoitteena on sähköposti, jonka alkuosa on: '''info''' ja loppuosa: '''ortodoksi.net'''. <br /> * Ortodoksi.netistä on myös jotain (tosin hieman vanhentunuttakin) tietoa Wikipediassa:[https://fi.wikipedia.org/wiki/Ortodoksi.net Ortodoksi.net Wikipediassa]<br /> ---------<br /> Näillä sivuillamme ovat saattavat jotkut tiedot (mm. srk-yhteystiedot) olla vanhentuneita tai jopa virheellisiä tai jotkut linkit eivät toimi. Resurssimme eivät riitä aina niiden havaitsemiseen ja korjaamiseen, siksi:<br /> * kun törmäät virheisiin, puutteisiin tai sellaiselle sivulle, jonka tiedot eivät ole ajan tasalla, ole ystävällinen ja auta meitä tekemään sivuista parempia ja kerro puutteista, virheistä, korjaus- ja lisäysehdotuksista ylläpidolle ylläolevalla sähköpostilla. Käytä viestityksessä molempia osoitteita, varsinaista ja varaosoitetta.<br /> * tarkista tiedot ko. kohteen omilta nettisivuilta<br /> ---------<br /> {{Footer}}</div>

Hannu http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Kirkoilta_odotetaan_sovintoa&diff=65732 2026-10-22T10:16:48Z

<p>Hannu: Ak: Uusi sivu: &lt;h2&gt;Kirkoilta odotetaan sovintoa – mitä se merkitsee ortodokseille?&lt;/h2&gt; Suomalaiset odottavat kirkoilta nykyistä enemmän työtä vastakkainasettelun vähentämiseksi. Suomen Ekumeenisen Neuvoston tilaaman kyselyn mukaan 63 prosenttia suomalaisista uskoo, että kirkot ja kristilliset yhteisöt voisivat tehdä enemmän polarisaation eli yhteiskunnallisen vastakkainasettelun ja leiriytymisen lieventämiseksi. Samalla 70 prosenttia pitää vastakkainasettelua vakavana tai...</p> <hr /> <div>&lt;h2&gt;Kirkoilta odotetaan sovintoa – mitä se merkitsee ortodokseille?&lt;/h2&gt;<br /> <br /> Suomalaiset odottavat kirkoilta nykyistä enemmän työtä vastakkainasettelun vähentämiseksi. Suomen Ekumeenisen Neuvoston tilaaman kyselyn mukaan 63 prosenttia suomalaisista uskoo, että kirkot ja kristilliset yhteisöt voisivat tehdä enemmän polarisaation eli yhteiskunnallisen vastakkainasettelun ja leiriytymisen lieventämiseksi. Samalla 70 prosenttia pitää vastakkainasettelua vakavana tai erittäin vakavana ongelmana. Joka neljäs arvioi kirkkojen myös voimistaneen sitä.&lt;br&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> Taloustutkimuksen toteuttamaan kyselyyn vastasi 1 111 suomalaista 21.9.–1.10.2026. Käytettävissä olevissa uutistiedoissa ei esitetä Suomen ortodoksista kirkkoa koskevia erillisiä tuloksia. Vastauksia ei siksi voi tulkita suoraan arvioksi oman kirkkomme toiminnasta, mutta ne antavat aihetta pohtia myös ortodoksien vastuuta yhteisen keskustelukulttuurin rakentamisessa.<br /> <br /> &lt;h3&gt;Yhteyden rakentaminen kuuluu myös meille&lt;/h3&gt;<br /> <br /> Suomen ortodoksinen kirkko on Suomen Ekumeenisen Neuvoston jäsen, ja neuvoston hallituksen puheenjohtajana toimii kaudella 2025–2027 arkkipiispa Elia. Yhteyden rakentaminen on kirkollemme siten myös konkreettinen yhteistyötehtävä. Neuvosto on muun muassa kouluttanut keskusteluohjaajia ja tarjonnut seurakunnille keskustelupohjia &lt;i&gt;Hyvin sanottu&lt;/i&gt; -hankkeen yhteydessä.&lt;br&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> Ortodoksisissa seurakunnissa olisi hyvä kysyä, kuinka tämä tehtävä näkyy arjessa. Saako ihminen esittää vaikeita kysymyksiä, olla epävarma ja arvostella toimintatapoja ilman, että hänen uskonsa tai kuulumisensa yhteisöön asetetaan kyseenalaiseksi? Omasta vakaumuksesta kiinni pitäminen ja toisen kuunteleminen sopivat yhteen. Rakentava keskustelu tarvitsee myös valmiutta tunnustaa omat virheet.<br /> <br /> &lt;h3&gt;Erimielisyydelle tilaa, halventamiselle rajat&lt;/h3&gt;<br /> <br /> Ortodoksi.netin kirjoituksessa &lt;i&gt;[[Tervetuloa keskustelemaan|Tervetuloa keskustelemaan yhteistä rauhaa kunnioittaen]]&lt;/i&gt; käsitellään juuri tätä vastuuta. Sen lähtökohtana on, että kysymykset ja perustellut erimielisyydet kuuluvat keskusteluun. Toisen vakaumuksen halventaminen, painostaminen ja henkilöön käyvä puhe rikkovat yhteistä tilaa. Sama kunnioituksen vaatimus koskee ortodoksisia keskustelijoita ja ylläpitoa.&lt;br&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> Tämä on käyttökelpoinen lähtökohta laajemminkin kirkollisessa elämässä. Kirkon puolustaminen ei oikeuta loukkaamaan ihmistä, eikä jokainen kriittinen kysymys ole hyökkäys. Piispojen, papiston, työntekijöiden ja luottamushenkilöiden esimerkillä on merkitystä, mutta keskustelun sävy syntyy myös jokaisen seurakuntalaisen valinnoista. Sosiaalisessa mediassa pieni harkintatauko ennen vastaamista voi olla hyvin käytännöllistä rauhantyötä.<br /> <br /> &lt;h3&gt;Sovinto tarvitsee myös tekoja&lt;/h3&gt;<br /> <br /> Vastakkainasettelun lieventäminen liittyy siihenkin, ketkä pääsevät yhteisössä osallisiksi ja ketkä jäävät sivuun. Ortodoksi.netin artikkeli &lt;i&gt;[[Kuka huomaa, että joku puuttuu|Kuka huomaa, että joku puuttuu?]]&lt;/i&gt; kysyy, huomaammeko yksinäisen kirkkokahveilla tai otammeko yhteyttä ihmiseen, joka ei enää pääse mukaan. Kirjoitus käsittelee myös sodan ja erilaisten kansallisten taustojen seurakuntiin tuomia jännitteitä: ihmistä on kohdattava hänen oman elämänsä perusteella, ja kärsineen kokemukselle on annettava tilaa.&lt;br&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> Samaa käytännön vastuuta avaa &lt;i&gt;[[Auttamista ilman vastapalvelusta]]&lt;/i&gt;. Luottamus vahvistuu, kun apua saa ilman velvollisuutta maksaa sitä takaisin tai osoittaa auttajalle tämän odottamaa kiitollisuutta. Yhteinen auttamistyö muiden kristillisten yhteisöjen kanssa voisi samalla tarjota luontevia kohtaamisia yli totuttujen rajojen.&lt;br&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> Kyselyn herättämään odotukseen voi vastata aloittamalla läheltä: kuuntelemalla eri mieltä olevaa, kutsumalla sivuun jääneen mukaan ja pitämällä annetun avun lupauksen. Seurakunnassa rauhan pitäisi tuntua myös siinä, miten ihminen otetaan vastaan.&lt;br&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> '''Ortodoksi.net'''&lt;br&gt;<br /> 22.10.2026<br /> <br /> &lt;h3&gt;Lähteet ja tausta-aineisto&lt;/h3&gt;<br /> <br /> * Yle Teksti-TV: [https://yle.fi/aihe/tekstitv?P=106 Suomalaisilla toive kirkoille], sivu 106, luettu 22.10.2026. Sivun sisältö vaihtuu.<br /> * Suomen evankelis-luterilainen kirkko: [https://evl.fi/tiedote/kyselytutkimus-kirkoilla-olisi-potentiaalia-toimia-polarisaation-vastavoimana/ Kyselytutkimus: Kirkoilla olisi potentiaalia toimia polarisaation vastavoimana], 22.10.2026.<br /> * Kirkko ja kaupunki: [https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/kaksi-kolmesta-suomalaisesta-uskoo-etta-kirkot-voisivat-tehda-enemman-vastakkainasettelun-vahentamiseksi Kaksi kolmesta suomalaisesta uskoo, että kirkot voisivat tehdä enemmän vastakkainasettelun vähentämiseksi], 22.10.2026.<br /> * Suomen Ekumeeninen Neuvosto: [https://ekumenia.fi/hyvin-sanottu-hanke-paattyi-mutta-tyo-polarisaation-ehkaisemiseksi-jatkuu/ Hyvin sanottu -hanke päättyi, mutta työ polarisaation ehkäisemiseksi jatkuu], 6.2.2026.<br /> * Suomen ortodoksinen kirkko: [https://ort.fi/ylosnousemuksen-kirkko/ekumenia/ Ekumenia].<br /> * Ortodoksi.net: [[Tervetuloa keskustelemaan|Tervetuloa keskustelemaan yhteistä rauhaa kunnioittaen]].<br /> * Ortodoksi.net: [[Kuka huomaa, että joku puuttuu|Kuka huomaa, että joku puuttuu? Yksinäisyys haastaa myös Suomen ortodoksisen kirkon]].<br /> * Ortodoksi.net: [[Auttamista ilman vastapalvelusta|Auttamista ilman vastapalvelusta – mitä palkattaparantajat opettavat meille?]].<br /> <br /> [[Luokka:Artikkelit]]</div>

Hannu http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Pyh%C3%A4t_rinnallamme_1:_Pyh%C3%A4n_valitseminen&diff=65731 2026-10-20T15:30:56Z

<p>Hannu: </p> <hr /> <div>&lt;h2&gt;Pyhät rinnallamme 1: Pyhää ei tarvitse osata valita oikein&lt;/h2&gt;<br /> [[Kuva:Deesis01.jpg|thumb|500 px|center|&lt;center&gt;''Deesis eli esirukousasetelma: Jumalansynnyttäjä ja Johannes Edelläkävijä kääntyvät Kristuksen puoleen. Pyhien esirukoukset kuuluvat kirkon yhteiseen rukoukseen. Kuva: ©''&lt;br&gt;&lt;small&gt;(''Kuva: © Ortodoksi.net'')&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]]<br /> &lt;p&gt;Kun läheinen sairastuu, jokin asia huolestuttaa tai omat voimat tuntuvat vähäisiltä, moni pyytää toiselta ihmiseltä: ”Muistaisitko minua rukouksissasi?” Ortodoksisessa kirkossa saman pyynnön voi esittää myös pyhälle. Sen taustalla on luottamus siihen, ettei kuolema katkaise yhteyttä Kristuksessa. Pyhät kuuluvat samaan kirkkoon kanssamme, ja heiltä pyydetään esirukouksia aivan kuten täällä eläviltä lähimmäisiltä.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Tämä ei edellytä laajaa pyhien tuntemusta eikä oikean nimen löytämistä johonkin tiettyyn tilanteeseen. Rukoukseen saa tulla sen kanssa, mikä juuri nyt painaa mieltä. Jumalaa voi aina lähestyä suoraan. Pyhien esirukousten pyytäminen ei vie hänestä kauemmaksi, vaan on osa yhteistä rukousta hänen edessään.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;h3&gt;Läheisyys voi kasvaa vähitellen&lt;/h3&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Kaikki pyhät eivät tunnu yhtä tutuilta, eikä tarvitsekaan. Jonkun elämäkerrassa voi olla jotakin, mikä koskettaa omaa elämää: vaikeita menetyksiä, sitkeää toivoa, lähimmäisistä huolehtimista tai uskollisuutta tavallisten tehtävien keskellä. Joskus yksi pieni tapahtuma jää mieleen paremmin kuin pitkä luettelo suurista saavutuksista.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Läheisyys voi syntyä myös tutun ikonin, kirkon tai rukouksen kautta. Pyhän nimi on ehkä kuulunut lapsuudenkodin puheisiin, tai hänen muistopäiväänsä on vietetty omassa seurakunnassa. Toisinaan kiinnostus herää vasta myöhemmin, kun jokin elämässä muuttuu ja aikaisemmin etäiseltä tuntunut kertomus alkaakin puhutella.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Pyhään tutustumisessa ei tarvitse kiirehtiä. Hänen elämästään voi lukea vähän kerrallaan ja pohtia, mikä siinä rohkaisee. Tarkoitus ei ole verrata omaa arkea pyhän elämään ja todeta itseään kelvottomaksi. Esikuva voi pikemminkin auttaa huomaamaan, että uskoa eletään todeksi monenlaisissa oloissa ja hyvin erilaisin voimin.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;h3&gt;Esirukoilija, ei vaatimusten vartija&lt;/h3&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Pyhien kunnioittamisen keskuksessa on Jumala. Kirkko kunnioittaa pyhissä hänen työtään ja armoaan. Pyhää ei ajatella itsenäisenä voimana, jonka avulla saataisiin varmasti haluttu tulos. Häneltä pyydetään rukousta Jumalan puoleen.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Siksi ei tarvitse pelätä, että rukous menisi väärään osoitteeseen, jos pyhän elämä tai hänelle omistettu rukousteksti ei ole tuttu. Omin sanoin voi pyytää yksinkertaisesti: &lt;i&gt;”Pyhä Jumalan palvelija, rukoile puolestani.”&lt;/i&gt; Valmiit rukoukset voivat auttaa, mutta rukous ei ole muistamisen koe.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Pyhien puoleen voi kääntyä myös ilossa ja kiitollisuudessa. Kaiken ei tarvitse olla huonosti ennen kuin muistaa rukouksen. Hyvä päivä, läheisen saama apu tai pitkään vaivanneen asian selviäminen voivat yhtä hyvin pysäyttää kiittämään Jumalaa.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;h3&gt;Rukouksessa saa olla keskeneräinen&lt;/h3&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Joskus rukous sujuu, joskus mielessä pyörivät aivan muut asiat. Väsynyt ei ehkä jaksa kuin muutaman sanan. Silloinkin voi pyytää toisia rukoilemaan puolestaan. Kirkon yhteinen rukous kantaa myös silloin, kun omat sanat ovat vähissä.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Pyhien esirukouksissa onkin pohjimmiltaan kyse yhteydestä: kristitty ei rukoile irrallaan muista. Kirkon rukoukseen kuuluvat sekä lähellä että kaukana olevat, tässä ajassa elävät ja jo Jumalan luo siirtyneet.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Kaikkia pyhiä ei tarvitse tuntea. Voi aloittaa yhdestä, jonka elämä herättää kiinnostusta, tai pyytää kaikkien pyhien esirukouksia. Olennaisinta ei ole osata valita oikein, vaan uskaltaa rukoilla ja luottaa siihen, ettei tarvitse olla yksin.&lt;/p&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> '''Ortodoksi.net'''&lt;br&gt;<br /> 1.11.2026<br /> <br /> &lt;h3&gt;Lähteet ja tausta-aineisto&lt;/h3&gt;<br /> <br /> * Orthodox Church in America: [https://www.oca.org/reflections/fr.-lawrence-farley/praying-to-the-saints Praying to the Saints]. Pyhien esirukoukset ja kirkon yhteys kuoleman rajan yli.<br /> * Orthodox Church in America: [https://www.oca.org/orthodoxy/the-orthodox-faith/spirituality/prayer-fasting-and-almsgiving/intercessory-prayer The Orthodox Faith – Intercessory Prayer]. Esirukous osana kristittyjen yhteistä elämää.<br /> * Orthodox Church in America: [https://www.oca.org/orthodoxy/the-orthodox-faith/worship/the-daily-cycles-of-prayer/prayer The Orthodox Faith – Prayer]. Rukouksen perusteet sekä Jumalansynnyttäjän ja pyhien esirukoukset.<br /> &lt;hr&gt;<br /> Lue myös Pyhät rinnallamme 2: Pyhän &quot;erikoistumminen&quot;. Julkaistaan 8.11.2026<br /> <br /> [[Luokka:Artikkelit]]</div>

Hannu http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Pyh%C3%A4t_rinnallamme_1:_Pyh%C3%A4n_valitseminen&diff=65730 2026-10-20T15:30:04Z

<p>Hannu: </p> <hr /> <div>&lt;h2&gt;Pyhät rinnallamme 1: Pyhää ei tarvitse osata valita oikein&lt;/h2&gt;<br /> [[Kuva:Deesis01.jpg|thumb|500 px|center|&lt;center&gt;''Deesis eli esirukousasetelma: Jumalansynnyttäjä ja Johannes Edelläkävijä kääntyvät Kristuksen puoleen. Pyhien esirukoukset kuuluvat kirkon yhteiseen rukoukseen. Kuva: ©''&lt;br&gt;&lt;small&gt;(''Kuva: © Ortodoksi.net'')&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]]<br /> &lt;p&gt;Kun läheinen sairastuu, jokin asia huolestuttaa tai omat voimat tuntuvat vähäisiltä, moni pyytää toiselta ihmiseltä: ”Muistaisitko minua rukouksissasi?” Ortodoksisessa kirkossa saman pyynnön voi esittää myös pyhälle. Sen taustalla on luottamus siihen, ettei kuolema katkaise yhteyttä Kristuksessa. Pyhät kuuluvat samaan kirkkoon kanssamme, ja heiltä pyydetään esirukouksia aivan kuten täällä eläviltä lähimmäisiltä.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Tämä ei edellytä laajaa pyhien tuntemusta eikä oikean nimen löytämistä johonkin tiettyyn tilanteeseen. Rukoukseen saa tulla sen kanssa, mikä juuri nyt painaa mieltä. Jumalaa voi aina lähestyä suoraan. Pyhien esirukousten pyytäminen ei vie hänestä kauemmaksi, vaan on osa yhteistä rukousta hänen edessään.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;h3&gt;Läheisyys voi kasvaa vähitellen&lt;/h3&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Kaikki pyhät eivät tunnu yhtä tutuilta, eikä tarvitsekaan. Jonkun elämäkerrassa voi olla jotakin, mikä koskettaa omaa elämää: vaikeita menetyksiä, sitkeää toivoa, lähimmäisistä huolehtimista tai uskollisuutta tavallisten tehtävien keskellä. Joskus yksi pieni tapahtuma jää mieleen paremmin kuin pitkä luettelo suurista saavutuksista.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Läheisyys voi syntyä myös tutun ikonin, kirkon tai rukouksen kautta. Pyhän nimi on ehkä kuulunut lapsuudenkodin puheisiin, tai hänen muistopäiväänsä on vietetty omassa seurakunnassa. Toisinaan kiinnostus herää vasta myöhemmin, kun jokin elämässä muuttuu ja aikaisemmin etäiseltä tuntunut kertomus alkaakin puhutella.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Pyhään tutustumisessa ei tarvitse kiirehtiä. Hänen elämästään voi lukea vähän kerrallaan ja pohtia, mikä siinä rohkaisee. Tarkoitus ei ole verrata omaa arkea pyhän elämään ja todeta itseään kelvottomaksi. Esikuva voi pikemminkin auttaa huomaamaan, että uskoa eletään todeksi monenlaisissa oloissa ja hyvin erilaisin voimin.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;h3&gt;Esirukoilija, ei vaatimusten vartija&lt;/h3&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Pyhien kunnioittamisen keskuksessa on Jumala. Kirkko kunnioittaa pyhissä hänen työtään ja armoaan. Pyhää ei ajatella itsenäisenä voimana, jonka avulla saataisiin varmasti haluttu tulos. Häneltä pyydetään rukousta Jumalan puoleen.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Siksi ei tarvitse pelätä, että rukous menisi väärään osoitteeseen, jos pyhän elämä tai hänelle omistettu rukousteksti ei ole tuttu. Omin sanoin voi pyytää yksinkertaisesti: &lt;i&gt;”Pyhä Jumalan palvelija, rukoile puolestani.”&lt;/i&gt; Valmiit rukoukset voivat auttaa, mutta rukous ei ole muistamisen koe.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Pyhien puoleen voi kääntyä myös ilossa ja kiitollisuudessa. Kaiken ei tarvitse olla huonosti ennen kuin muistaa rukouksen. Hyvä päivä, läheisen saama apu tai pitkään vaivanneen asian selviäminen voivat yhtä hyvin pysäyttää kiittämään Jumalaa.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;h3&gt;Rukouksessa saa olla keskeneräinen&lt;/h3&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Joskus rukous sujuu, joskus mielessä pyörivät aivan muut asiat. Väsynyt ei ehkä jaksa kuin muutaman sanan. Silloinkin voi pyytää toisia rukoilemaan puolestaan. Kirkon yhteinen rukous kantaa myös silloin, kun omat sanat ovat vähissä.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Pyhien esirukouksissa onkin pohjimmiltaan kyse yhteydestä: kristitty ei rukoile irrallaan muista. Kirkon rukoukseen kuuluvat sekä lähellä että kaukana olevat, tässä ajassa elävät ja jo Jumalan luo siirtyneet.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Kaikkia pyhiä ei tarvitse tuntea. Voi aloittaa yhdestä, jonka elämä herättää kiinnostusta, tai pyytää kaikkien pyhien esirukouksia. Olennaisinta ei ole osata valita oikein, vaan uskaltaa rukoilla ja luottaa siihen, ettei tarvitse olla yksin.&lt;/p&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> '''Ortodoksi.net'''&lt;br&gt;<br /> 1.11.2026<br /> <br /> &lt;h3&gt;Lähteet ja tausta-aineisto&lt;/h3&gt;<br /> <br /> * Orthodox Church in America: [https://www.oca.org/reflections/fr.-lawrence-farley/praying-to-the-saints Praying to the Saints]. Pyhien esirukoukset ja kirkon yhteys kuoleman rajan yli.<br /> * Orthodox Church in America: [https://www.oca.org/orthodoxy/the-orthodox-faith/spirituality/prayer-fasting-and-almsgiving/intercessory-prayer The Orthodox Faith – Intercessory Prayer]. Esirukous osana kristittyjen yhteistä elämää.<br /> * Orthodox Church in America: [https://www.oca.org/orthodoxy/the-orthodox-faith/worship/the-daily-cycles-of-prayer/prayer The Orthodox Faith – Prayer]. Rukouksen perusteet sekä Jumalansynnyttäjän ja pyhien esirukoukset.<br /> &lt;hr&gt;<br /> '''Lue myös Pyhät rinnallamme 2: Pyhän &quot;erikoistumminen&quot;|seuraava osa 2.''' JUlkaistaan 8.11.2026<br /> <br /> [[Luokka:Artikkelit]]</div>

Hannu http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Pyh%C3%A4t_rinnallamme_1:_Pyh%C3%A4n_valitseminen&diff=65729 2026-10-20T15:26:22Z

<p>Hannu: </p> <hr /> <div>&lt;h2&gt;Pyhät rinnallamme 1: Pyhää ei tarvitse osata valita oikein&lt;/h2&gt;<br /> [[Kuva:Deesis01.jpg|thumb|500 px|center|&lt;center&gt;''Deesis eli esirukousasetelma: Jumalansynnyttäjä ja Johannes Edelläkävijä kääntyvät Kristuksen puoleen. Pyhien esirukoukset kuuluvat kirkon yhteiseen rukoukseen. Kuva: ©''&lt;br&gt;&lt;small&gt;(''Kuva: © Ortodoksi.net'')&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]]<br /> &lt;p&gt;Kun läheinen sairastuu, jokin asia huolestuttaa tai omat voimat tuntuvat vähäisiltä, moni pyytää toiselta ihmiseltä: ”Muistaisitko minua rukouksissasi?” Ortodoksisessa kirkossa saman pyynnön voi esittää myös pyhälle. Sen taustalla on luottamus siihen, ettei kuolema katkaise yhteyttä Kristuksessa. Pyhät kuuluvat samaan kirkkoon kanssamme, ja heiltä pyydetään esirukouksia aivan kuten täällä eläviltä lähimmäisiltä.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Tämä ei edellytä laajaa pyhien tuntemusta eikä oikean nimen löytämistä johonkin tiettyyn tilanteeseen. Rukoukseen saa tulla sen kanssa, mikä juuri nyt painaa mieltä. Jumalaa voi aina lähestyä suoraan. Pyhien esirukousten pyytäminen ei vie hänestä kauemmaksi, vaan on osa yhteistä rukousta hänen edessään.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;h3&gt;Läheisyys voi kasvaa vähitellen&lt;/h3&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Kaikki pyhät eivät tunnu yhtä tutuilta, eikä tarvitsekaan. Jonkun elämäkerrassa voi olla jotakin, mikä koskettaa omaa elämää: vaikeita menetyksiä, sitkeää toivoa, lähimmäisistä huolehtimista tai uskollisuutta tavallisten tehtävien keskellä. Joskus yksi pieni tapahtuma jää mieleen paremmin kuin pitkä luettelo suurista saavutuksista.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Läheisyys voi syntyä myös tutun ikonin, kirkon tai rukouksen kautta. Pyhän nimi on ehkä kuulunut lapsuudenkodin puheisiin, tai hänen muistopäiväänsä on vietetty omassa seurakunnassa. Toisinaan kiinnostus herää vasta myöhemmin, kun jokin elämässä muuttuu ja aikaisemmin etäiseltä tuntunut kertomus alkaakin puhutella.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Pyhään tutustumisessa ei tarvitse kiirehtiä. Hänen elämästään voi lukea vähän kerrallaan ja pohtia, mikä siinä rohkaisee. Tarkoitus ei ole verrata omaa arkea pyhän elämään ja todeta itseään kelvottomaksi. Esikuva voi pikemminkin auttaa huomaamaan, että uskoa eletään todeksi monenlaisissa oloissa ja hyvin erilaisin voimin.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;h3&gt;Esirukoilija, ei vaatimusten vartija&lt;/h3&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Pyhien kunnioittamisen keskuksessa on Jumala. Kirkko kunnioittaa pyhissä hänen työtään ja armoaan. Pyhää ei ajatella itsenäisenä voimana, jonka avulla saataisiin varmasti haluttu tulos. Häneltä pyydetään rukousta Jumalan puoleen.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Siksi ei tarvitse pelätä, että rukous menisi väärään osoitteeseen, jos pyhän elämä tai hänelle omistettu rukousteksti ei ole tuttu. Omin sanoin voi pyytää yksinkertaisesti: &lt;i&gt;”Pyhä Jumalan palvelija, rukoile puolestani.”&lt;/i&gt; Valmiit rukoukset voivat auttaa, mutta rukous ei ole muistamisen koe.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Pyhien puoleen voi kääntyä myös ilossa ja kiitollisuudessa. Kaiken ei tarvitse olla huonosti ennen kuin muistaa rukouksen. Hyvä päivä, läheisen saama apu tai pitkään vaivanneen asian selviäminen voivat yhtä hyvin pysäyttää kiittämään Jumalaa.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;h3&gt;Rukouksessa saa olla keskeneräinen&lt;/h3&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Joskus rukous sujuu, joskus mielessä pyörivät aivan muut asiat. Väsynyt ei ehkä jaksa kuin muutaman sanan. Silloinkin voi pyytää toisia rukoilemaan puolestaan. Kirkon yhteinen rukous kantaa myös silloin, kun omat sanat ovat vähissä.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Pyhien esirukouksissa onkin pohjimmiltaan kyse yhteydestä: kristitty ei rukoile irrallaan muista. Kirkon rukoukseen kuuluvat sekä lähellä että kaukana olevat, tässä ajassa elävät ja jo Jumalan luo siirtyneet.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Kaikkia pyhiä ei tarvitse tuntea. Voi aloittaa yhdestä, jonka elämä herättää kiinnostusta, tai pyytää kaikkien pyhien esirukouksia. Olennaisinta ei ole osata valita oikein, vaan uskaltaa rukoilla ja luottaa siihen, ettei tarvitse olla yksin.&lt;/p&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> '''Ortodoksi.net'''&lt;br&gt;<br /> 2026<br /> <br /> &lt;h3&gt;Lähteet ja tausta-aineisto&lt;/h3&gt;<br /> <br /> * Orthodox Church in America: [https://www.oca.org/reflections/fr.-lawrence-farley/praying-to-the-saints Praying to the Saints]. Pyhien esirukoukset ja kirkon yhteys kuoleman rajan yli.<br /> * Orthodox Church in America: [https://www.oca.org/orthodoxy/the-orthodox-faith/spirituality/prayer-fasting-and-almsgiving/intercessory-prayer The Orthodox Faith – Intercessory Prayer]. Esirukous osana kristittyjen yhteistä elämää.<br /> * Orthodox Church in America: [https://www.oca.org/orthodoxy/the-orthodox-faith/worship/the-daily-cycles-of-prayer/prayer The Orthodox Faith – Prayer]. Rukouksen perusteet sekä Jumalansynnyttäjän ja pyhien esirukoukset.<br /> &lt;hr&gt;<br /> '''Lue myös [[Pyhät rinnallamme 2: Pyhän &quot;erikoistumminen&quot;|seuraava osa 2]].'''<br /> <br /> [[Luokka:Artikkelit]]</div>

Hannu http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Pyh%C3%A4t_rinnallamme_9:_Mit%C3%A4_pyh%C3%A4n_k%C3%A4dess%C3%A4_on%3F&diff=65728 2026-10-20T15:15:34Z

<p>Hannu: Ak: Uusi sivu: &lt;!--&lt;h2&gt;Pyhät rinnallamme 9: Mitä pyhän ikonin kädessä on?&lt;/h2&gt; Panteleimon &lt;br&gt;muistopäivä 27.7.&lt;br&gt;&lt;small&gt;Ikoni 1200-luvulta,&lt;br&gt;Pyhän Katariinan luostari, Siinai&lt;br&gt;Kuva: Wikipedia&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]] &lt;p&gt;Ikonin äärellä katse hakeutuu usein ensimmäiseksi kasvoihin. Seuraavaksi saattaa huomata kädessä olevan esineen: ristin, kirjan, pienen lippaan tai jo...</p> <hr /> <div>&lt;!--&lt;h2&gt;Pyhät rinnallamme 9: Mitä pyhän ikonin kädessä on?&lt;/h2&gt;<br /> [[Kuva:Sm Panteleimon.jpg|500px|thumb|center|&lt;center&gt;Suurmarttyyri ja parantaja [[Panteleimon Parantaja|Panteleimon]] &lt;br&gt;muistopäivä 27.7.&lt;br&gt;&lt;small&gt;Ikoni 1200-luvulta,&lt;br&gt;[[Pyhän Katariinan luostari]], Siinai&lt;br&gt;Kuva: Wikipedia&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]]<br /> &lt;p&gt;Ikonin äärellä katse hakeutuu usein ensimmäiseksi kasvoihin. Seuraavaksi saattaa huomata kädessä olevan esineen: ristin, kirjan, pienen lippaan tai jotakin, mikä näyttää rakennuksen pienoismallilta. Miksi juuri se on kuvassa? Onko kyse pyhän ammatista, hänen elämänsä tapahtumasta vai jostakin muusta?&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Ikonin pienet yksityiskohdat voivat kertoa paljon. Niiden avulla tuodaan näkyviin pyhän elämäntyötä, opetusta ja suhdetta Kristukseen. Kaikkia merkityksiä ei tarvitse tuntea etukäteen. Yhdenkin yksityiskohdan huomaaminen voi avata tutusta kuvasta uuden puolen ja herättää halun tutustua siinä kuvattuun pyhään.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;h3&gt;Risti kertoo uskollisuudesta Kristukselle&lt;/h3&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Moni marttyyri pitää ikonissa kädessään pientä ristiä. Se kertoo hänen todistuksestaan ja uskollisuudestaan Kristukselle myös vainon ja kuoleman edessä. Risti yhdistää pyhän kärsimyksen Kristuksen kärsimykseen ja voittoon kuolemasta.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Kädessä oleva risti ei siis tarkoita, että kyseinen pyhä olisi välttämättä kuollut ristiinnaulittuna. Marttyyrien elämänvaiheet ja kuolintavat ovat erilaisia, mutta sama risti voi kuvata heidän yhteistä uskoaan. Esine tiivistää jotakin olennaista, eikä sen tehtävänä ole kertoa kaikkia elämäkerran yksityiskohtia.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Risti ei myöskään yksin riitä pyhän tunnistamiseen. Sitä kuvataan muidenkin pyhien yhteydessä. Ikonin kokonaisuus, vaatetus ja ennen kaikkea nimikirjoitus auttavat selvittämään, kuka kuvassa on.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;h3&gt;Kirja ja kirjakäärö kutsuvat kuuntelemaan&lt;/h3&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Evankelistalla tai pyhällä piispalla voi olla kädessään evankeliumikirja. Se kertoo ilosanoman julistamisesta ja kirkon opettamisesta. Esimerkiksi Nikolaoksen ikoneissa kirja liittyy hänen tehtäväänsä piispana. Kristuksen kädessä evankeliumikirja puolestaan ohjaa kuuntelemaan hänen omaa opetustaan.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Profeetat, apostolit ja monet muut pyhät voivat kantaa kirjakääröä. Avoimeen kääröön on saatettu kirjoittaa raamatunkohta, rukous tai pyhän opetukseen liittyvä teksti. Suljettukin käärö voi viitata sanoman välittämiseen. Kaikki kirjaa tai kääröä kantavat pyhät eivät siis ole kirjoittaneet omaa teosta.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Jos tekstistä saa selvää, sitä kannattaa pysähtyä lukemaan. Se voi auttaa ymmärtämään, miksi pyhä on kuvattu juuri näin. Vieraskielisestä tai kuluneesta kirjoituksesta voi kysyä papilta tai ikonimaalaukseen perehtyneeltä. Ikonin äärellä saa aivan hyvin sanoa: &lt;i&gt;”En tiedä, mitä tässä lukee.”&lt;/i&gt;&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;h3&gt;Lääkelipas kertoo auttavista käsistä&lt;/h3&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Parantajapyhien, kuten Panteleimonin, Kosmaksen ja Damianoksen, ikoneissa voi näkyä pieni lääkelipas ja lääkärin työväline. Väline saattaa muistuttaa lusikkaa tai ohutta lastaa. Kuvaustavat vaihtelevat, eikä jokaista pientä esinettä ole aina helppo tunnistaa.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Nämä esineet liittyvät pyhien työhön sairaiden auttajina. Ne eivät ole taikavälineitä, vaan muistuttavat taidosta, huolenpidosta ja palvelemisesta. Ikoniin on otettu mukaan jotakin hyvin arkista: väline, jota tarvittiin toisen ihmisen hoitamiseen.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Sama pyhä voi olla sekä parantaja että marttyyri. Siksi hänen eri ikoneissaan voidaan painottaa eri asioita: yhdessä näkyvät hoitovälineet, toisessa myös risti. Kuvat eivät tällöin kumoa toisiaan, vaan kertovat saman elämän eri puolista.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;h3&gt;Pieni kirkko ja rukousnauha&lt;/h3&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Jos pyhä kantaa kirkon tai luostarin pienoismallia, se liittyy usein hänen työhönsä kyseisen pyhäkön tai yhteisön perustajana, rakentajana tai tukijana. Rakennuksen kuva voi kertoa siitä, mitä hän on ollut saattamassa Jumalan palvelemisen käyttöön. Tarkka yhteys selviää pyhän elämästä ja kyseisen ikonin taustasta.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Luostarissa kilvoitelleen pyhän kädessä voi puolestaan olla rukousnauha. Se muistuttaa rukouselämästä ja pitkäjänteisestä kilvoituksesta. Toisessa kädessä voi olla risti tai opetustekstiä sisältävä käärö. Pienillä yksityiskohdilla voidaan näin kertoa sekä pyhän omasta rukouksesta että hänen toisille antamastaan ohjauksesta.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Kaikilla pyhillä ei kuitenkaan ole kädessään esinettä. Myös ele puhuu. Siunaava käsi, rukoukseen kohotetut kädet tai Kristukseen osoittava käsi kuuluvat ikonin kuvakieleen. Jumalansynnyttäjän Kristusta kohti suuntautuva käsi ohjaa katsojan huomion hänen Poikaansa.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;h3&gt;Ikoni ei ole arvauskilpailu&lt;/h3&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Esineistä on apua ikonin ymmärtämisessä, mutta niistä ei kannata rakentaa liian yksinkertaista tunnistusluetteloa. Sama esine voi esiintyä monilla pyhillä, ja sama pyhä voidaan kuvata eri tavoin. Eri aikojen ja alueiden ikoniperinteissä on myös eroja.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Hyvä alku on katsoa rauhassa koko kuvaa: kuka siinä on, mitä hän tekee ja mitä hänen yhteyteensä on kirjoitettu? Sen jälkeen voi tutustua elämäkertaan. Kuvan ja kertomuksen yhteys alkaa usein avautua vähitellen. Kaikelle ei tarvitse keksiä omaa vertauskuvallista selitystä, jos merkitys ei ole tiedossa.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Ikonia saa tarkastella kiinnostuneena, mutta sen äärelle saa myös vain pysähtyä rukoilemaan. Pyhän läheisyys ei riipu siitä, osaako katsoja nimetä jokaisen esineen tai tulkita kaikki värit.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;h3&gt;Kuvasta takaisin tavalliseen elämään&lt;/h3&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Tässä sarjassa pyhät ovat tulleet vastaan sairauden, matkojen, kodin ja toimeentulohuolten keskellä. Ikonien yksityiskohdissa samat elämänalueet tulevat näkyviksi. Kirja kertoo opetuksesta, lääkelipas hoitamisesta ja pieni kirkko yhteisön rakentamisesta. Risti muistuttaa uskollisuudesta Kristukselle.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Ne antavat samalla aihetta pohtia omaa arkea. Mitä omissa käsissämme on, ja miten käytämme sitä toisten hyväksi? Jollakin on ammattitaitoa, toisella aikaa kuunnella, kolmannella mahdollisuus auttaa käytännön asioissa. Pyhien esimerkit näyttävät, kuinka erilaisin tavoin ihminen voi palvella Jumalaa ja lähimmäisiään.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Seuraavan kerran tutun ikonin edessä voi siis katsoa myös käsiä. Pieni yksityiskohta saattaa kertoa suuren asian: usko on tullut näkyväksi siinä, mitä ihminen on tehnyt ja kenestä hän on pitänyt huolta.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;hr /&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;&lt;b&gt;Ortodoksi.net&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;<br /> 2026&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;h3&gt;Lähteet ja tausta-aineisto&lt;/h3&gt;<br /> <br /> * Ortodoksi.net: [[Ikoni]]. Ikonin merkitys ortodoksisessa kirkossa.<br /> * Ortodoksi.net: [[Kristus Kaikkivaltias]]. Kristuksen ikonin kirja ja siunaava käsi.<br /> * Ortodoksi.net: [[Panteleimon Parantaja]]. Parantajapyhän elämä ja ikonit.<br /> * A Reader’s Guide to Orthodox Icons: [https://iconreader.wordpress.com/2011/05/15/what-do-the-objects-held-by-saints-in-icons-mean/ The meaning of objects held by Saints in Icons]. Yleistajuinen katsaus pyhien kädessä kuvattuihin esineisiin.<br /> * Damianos, Siinain arkkipiispa: [https://www.austriaca.at/0xc1aa5572%200x00178c45.pdf The Medical Saints of the Orthodox Church in Byzantine Art]. Parantajapyhien kuvaperinne ja lääkärin työvälineet (PDF, englanniksi).<br /> * Orthodox Church in America: [https://www.oca.org/orthodoxy/the-orthodox-faith/worship/the-church-building/icons The Orthodox Faith – Icons]. Ikonit kirkon uskossa ja jumalanpalveluselämässä.<br /> <br /> [[Luokka:Artikkelit]]</div>

Hannu http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Pyh%C3%A4t_rinnallamme_8:_Miksi_kirkolla_on_oma_pyh%C3%A4%3F&diff=65727 2026-10-20T15:04:59Z

<p>Hannu: Ak: Uusi sivu: &lt;!--&lt;h2&gt;Pyhät rinnallamme 8: Miksi kirkolla on oma pyhä?&lt;/h2&gt; &lt;center&gt;Pyhä ylienkeli Mikael, Mikkelin ortodoksisen kirkon suojeluspyhä. Oman pyhäkön nimikkopyhä tulee tutuksi ikonien, jumalanpalvelusten ja yhteisen juhlapäivän kautta. Ikoni: Jyrki Pouta&lt;br&gt;&lt;small&gt;(kuva &amp;copy; Ortodoksi.net / HAP)&lt;/small&gt;&lt;/center&gt; &lt;p&gt;Oman kirkon nimi tulee tutuksi usein jo ennen kuin sen merkitystä pysähtyy ajattelemaan. Puhut...</p> <hr /> <div>&lt;!--&lt;h2&gt;Pyhät rinnallamme 8: Miksi kirkolla on oma pyhä?&lt;/h2&gt;<br /> [[Kuva:Sotilaskirkon_riisa_hap.jpg|thumb|500 px|center|&lt;center&gt;Pyhä ylienkeli Mikael, Mikkelin ortodoksisen kirkon suojeluspyhä. Oman pyhäkön nimikkopyhä tulee tutuksi ikonien, jumalanpalvelusten ja yhteisen juhlapäivän kautta. Ikoni: Jyrki Pouta&lt;br&gt;&lt;small&gt;(kuva &amp;copy; Ortodoksi.net / HAP)&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]]<br /> &lt;p&gt;Oman kirkon nimi tulee tutuksi usein jo ennen kuin sen merkitystä pysähtyy ajattelemaan. Puhutaan Nikolaoksen kirkosta, Elian kirkosta tai ylienkeli Mikaelin kirkosta. Nimi auttaa kertomaan, minne ollaan menossa, mutta se kertoo myös jotakin siitä, minkä muiston ympärille juuri tässä pyhäkössä kokoonnutaan.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Samoin kuin ihmisellä voi olla oma nimikkopyhä, myös kirkkoyhteisöllä on yhteinen taivaallinen esirukoilija. Hänen muistonsa kulkee mukana jumalanpalveluksissa, ikoneissa ja vuosittaisessa juhlassa. Oman kirkon pyhä voi vähitellen tulla läheiseksi myös sellaiselle, jonka henkilökohtainen nimikkopyhä on joku aivan toinen.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;h3&gt;Kaikkia kirkkoja ei ole nimetty henkilön mukaan&lt;/h3&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Ortodoksinen kirkko tai tsasouna eli rukoushuone pyhitetään tietyn pyhän tai kirkollisen juhlan muistolle. Nimi voi liittyä esimerkiksi apostoliin, marttyyriin tai ylienkeliin. Se voi viitata myös Kristuksen elämän tapahtumaan tai Jumalansynnyttäjän juhlaan. Siksi puhutaan esimerkiksi Kristuksen kirkastumisen tai Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen kirkosta.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Kaikilla pyhäköillä ei siis ole yhtä nimettyä suojeluspyhää. Yhteistä niille on, että niiden nimi liittää paikallisen rukouselämän kirkon yhteiseen uskoon ja kirkkovuoteen. Nimi antaa seurakuntalaisille aiheen, johon voi palata yhä uudelleen ja josta voi löytää uutta.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Pyhälle omistettu kirkko on silti Jumalan palvelemisen paikka. Siellä rukoillaan Jumalaa ja vietetään liturgiaa. Kirkon omaa pyhää kunnioitetaan ja häneltä pyydetään esirukouksia, kuten muiltakin pyhiltä.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;h3&gt;Oma juhlapäivä kokoaa ihmiset yhteen&lt;/h3&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Pyhäkön nimikkopyhän tai nimikkojuhlan päivänä vietetään sen &lt;i&gt;temppelijuhlaa eli praasniekkaa&lt;/i&gt;. Sitä voisi verrata kirkon nimipäivään. Kyse ei tavallisesti ole rakennuksen valmistumisen vuosipäivästä, vaan siitä pyhästä muistosta, jolle kirkko on omistettu.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Praasniekan keskuksena ovat jumalanpalvelukset. Juhlaan voi kuulua myös vedenpyhitys, ristisaatto ja yhteinen ateria tai kirkkokahvit. Paikalliset tavat ja mahdollisuudet vaihtelevat, mutta juhlan ajatus on sama: oman pyhäkön äärelle tullaan rukoilemaan ja iloitsemaan yhdessä.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Pienellä paikkakunnalla praasniekka voi olla vuoden odotettu kohtaaminen. Paikalle saapuu muualla asuvia, kesävieraita ja ihmisiä naapuriseurakunnista. Tuttuja tervehditään, kuulumisia vaihdetaan ja joku muistaa, kuinka samassa juhlassa käytiin jo lapsena. Kahvipöytäkin kuuluu iloon, vaikka juhlan tärkein asia tapahtuu ennen kahvinkeittimen käynnistymistä.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;h3&gt;Mikkelin kirkossa muistetaan ylienkeli Mikaelia&lt;/h3&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Mikkelissä ortodoksinen kirkko on pyhitetty ylienkeli Mikaelille. Hänen muistonsa liittyy myös kaupungin nimeen ja paikalliseen historiaan. Kirkon oma pyhä ei siten jää vain kalenterissa olevaksi nimeksi, vaan hän tulee vastaan sekä kaupungista puhuttaessa että kirkkoon astuttaessa.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Mikkelin kirkossa on Jyrki Poudan maalaama ylienkeli Mikaelin ikoni, jonka yhteydessä on säilynyt vanhasta sotilaskirkosta peräisin olevaa esineistöä. Tällaisessa kuvassa kohtaavat oman pyhäkön rukouselämä ja aikaisempien sukupolvien historia. Kirkossa käyvät ihmiset vaihtuvat, mutta sama pyhä muistuttaa yhteydestä, joka ulottuu omaa elämää kauemmaksi.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Oman kirkon nimikkopyhään voi tutustua aivan samoin kuin omaan henkilökohtaiseen nimikkopyhään. Kuka hän on? Miksi juuri hänen muistolleen tämä kirkko on pyhitetty? Mitä hänen juhlassaan lauletaan ja rukoillaan? Näitä asioita voi kysyä papilta tai selvittää pyhäkön historiasta. Kaikkea ei tarvitse tietää voidakseen tuntea kirkon omakseen.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;h3&gt;Yhteinen pyhä, avoin ovi&lt;/h3&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Kirkon nimikkopyhä kuuluu koko siellä rukoilevalle yhteisölle. Hänen esirukouksiaan voivat pyytää vanhat seurakuntalaiset, paikkakunnalle muuttaneet ja ensimmäistä kertaa ovesta tulevat. Kirkkoon ei tarvitse tulla valmiiksi tuttuna.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Yhteinen pyhä voi myös auttaa katsomaan omaa yhteisöä laajemmin. Jos kirkko on omistettu lähimmäisiä auttaneelle pyhälle, hänen muistonsa kutsuu kysymään, kuinka avuntarvitsija kohdataan tänään. Jos nimikkojuhla kertoo Jumalan kirkkaudesta tai ylösnousemuksesta, se voi rohkaista pitämään toivoa esillä myös vaikeina aikoina.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Suojeluspyhän nimi ei tarkoita, että rakennus tai sen yhteisö olisi suojassa kaikilta vahingoilta ja vaikeuksilta. Kirkostakin on pidettävä huolta, ja seurakuntalaiset tarvitsevat toisiaan. Pyhän muistaminen kutsuu rukoukseen ja vastuuseen siitä paikasta, joka on uskottu yhteiseen käyttöön.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;h3&gt;Tuttu nimi voi avata uuden oven&lt;/h3&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Seuraavalla kerralla omaan kirkkoon mennessä voi pysähtyä hetkeksi sen nimikkopyhän tai juhlan ikonin eteen. Tutusta kuvasta saattaa huomata jotakin, mikä on aikaisemmin jäänyt katsomatta. Lyhyt rukouskin riittää: &lt;i&gt;”Rukoile meidän ja kaikkien tähän kirkkoon tulevien puolesta.”&lt;/i&gt;&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Kirkon oma pyhä muistuttaa, ettei seurakunta elä vain tämän päivän varassa. Ennen meitä on rukoiltu, meidän kanssamme rukoillaan ja meidän jälkeemme toivottavasti rukoillaan. Oma tehtävämme on pitää huolta siitä, että myös seuraava tulija löytää avoimen oven ja paikan yhteisessä rukouksessa.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;hr /&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;&lt;b&gt;Ortodoksi.net&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;<br /> 2026&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;h3&gt;Lähteet ja tausta-aineisto&lt;/h3&gt;<br /> <br /> * Suomen ortodoksinen kirkko: [https://ort.fi/news/heinakuun-praasniekat/ Heinäkuun praasniekat]. Pyhäkköjen nimeäminen pyhien ja kirkollisten juhlien mukaan sekä temppelijuhlan merkitys.<br /> * Ortodoksi.net: [[Praasniekka]]. Temppelijuhla ja sen viettäminen.<br /> * Ortodoksi.net: [[Ortodoksisuutta Mikkelissä ja ylienkeli Mikaelin kirkko]]. Mikkelin pyhäkön historia ja ylienkeli Mikaelin ikoni.<br /> * Ortodoksi.net: [[Loppusiunaus]]. Pyhäkön nimikkopyhän muistaminen jumalanpalveluksessa.<br /> <br /> [[Luokka:Artikkelit]]</div>

Hannu http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Pyh%C3%A4t_rinnallamme_7:_Turva_ja_toimeentulo&diff=65726 2026-10-20T14:58:15Z

<p>Hannu: Ak: Uusi sivu: &lt;!--&lt;h2&gt;Pyhät rinnallamme 7: Kun turva ja toimeentulo horjuvat&lt;/h2&gt; &lt;center&gt;Pyhä Johannes Laupias, Aleksandrian patriarkka, järjesti apua köyhille ja turvattomille. Hänen esimerkkinsä muistuttaa, että rukous ja käytännön huolenpito kuuluvat yhteen. &lt;br&gt;&lt;small&gt;Valokuva: © Pyykkönen.&lt;/small&gt;&lt;/center&gt; &lt;p&gt;Joskus huoli alkaa kirjekuoresta tai puhelimeen tulleesta viestistä. Lasku pitäisi maksaa, mutta rahat eivät riit...</p> <hr /> <div>&lt;!--&lt;h2&gt;Pyhät rinnallamme 7: Kun turva ja toimeentulo horjuvat&lt;/h2&gt;<br /> [[Kuva:Johannes laupias01.jpg|thumb|500|center|&lt;center&gt;Pyhä Johannes Laupias, Aleksandrian patriarkka, järjesti apua köyhille ja turvattomille. Hänen esimerkkinsä muistuttaa, että rukous ja käytännön huolenpito kuuluvat yhteen. &lt;br&gt;&lt;small&gt;Valokuva: © Pyykkönen.&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]]<br /> &lt;p&gt;Joskus huoli alkaa kirjekuoresta tai puhelimeen tulleesta viestistä. Lasku pitäisi maksaa, mutta rahat eivät riitä. Työ on loppunut, sairaus muuttanut arjen tai asumisen jatkuminen käynyt epävarmaksi. Ulospäin elämä voi näyttää entiseltään, vaikka mielessä pyörii jatkuvasti kysymys siitä, kuinka seuraavasta kuukaudesta selvitään.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Tällaiset huolet kuuluvat myös rukoukseen. Jumalalle saa puhua vuokrasta, ruuasta ja työpaikasta yhtä hyvin kuin muistakin elämän asioista. Pyhien joukossa on ihmisiä, joiden elämäntyössä köyhien auttaminen, vainottujen suojeleminen ja vääryyttä kärsineiden puolustaminen olivat keskeisellä sijalla. Heidän esirukouksiaan voi pyytää oman turvan horjuessa. Samalla heidän esimerkkinsä kysyy meiltä, huomaammeko toisen ihmisen hädän.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;h3&gt;Johannes Laupias – kirkon varat ihmisten avuksi&lt;/h3&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;600-luvun alussa Aleksandrian patriarkkana toiminut pyhä Johannes Laupias tunnetaan erityisesti köyhistä huolehtimisesta. Hänen elämäkertansa mukaan hän selvitti kaupungin avuntarvitsijoiden määrän ja järjesti heille säännöllistä tukea kirkon varoista. Hän auttoi myös sairaita ja sodan vuoksi vaikeuksiin joutuneita. Laupeus näkyi sekä henkilökohtaisissa kohtaamisissa että avun järjestämisessä.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Johanneksen esimerkissä on jotakin hyvin käytännöllistä. Avuntarvetta ei jätetty sen varaan, sattuiko joku huomaamaan tai jaksamaan pyytää. Ihmisten tilanteista otettiin selvää, ja auttamiseen käytettiin yhteisiä voimavaroja. Kirkon omaisuudella oli tehtävä: sen tuli palvella myös niitä, joilla oli vähän tai ei mitään.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Tämä antaa pohdittavaa nykyiseenkin seurakuntaelämään. Tietääkö vaikeuksiin joutunut, kenen puoleen voi kääntyä? Onko apua helppo pyytää, ja saako ihminen kertoa tilanteestaan rauhassa? Hyvä tarkoitus tarvitsee rinnalleen toimivan tavan auttaa.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;h3&gt;Maria Pariisilainen – ovi auki turvattomalle&lt;/h3&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Pyhä Maria Pariisilainen eli äiti Maria Skobtsova eli vuosina 1891–1945. Venäjältä Ranskaan muuttaneena hän tunsi pakolaisuuden ja elämän suuret menetykset. Nunnaksi vihkiydyttyään hän omistautui Pariisissa köyhien ja kodittomien auttamiseen. Hän järjesti majoitusta ja ruokaa sekä kohtasi ihmisiä, jotka olivat jääneet muiden huolenpidon ulkopuolelle.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Natsimiehityksen aikana Maria osallistui myös vainottujen juutalaisten auttamiseen. Hänen elämässään turvan antaminen merkitsi enemmän kuin ystävällistä suhtautumista: se vaati toimintaa ja oman turvallisuuden vaarantamista. Hänen muistonsa tuo lähelle myös ne, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa sodan tai vainon vuoksi.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Maria Pariisilaisen esimerkki muistuttaa siitä, ettei avuntarvitsija ole vain tapaus tai ongelma. Hänellä on nimi, oma historia ja toiveita tulevaisuudesta. Ruoka ja yösija ovat välttämättömiä, mutta niiden rinnalla tarvitaan kokemus siitä, että on tervetullut eikä pelkkä rasite.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;h3&gt;Avun tarvitseminen ei vähennä ihmisarvoa&lt;/h3&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Toimeentulohuoliin liittyy usein häpeää. Ihminen voi jättää tapaamisen väliin, koska kahvilakäyntiin ei ole varaa, tai sanoa pärjäävänsä, vaikka jääkaapissa on vähän syötävää. Ulkopuolelta on helppo tarjota säästämisneuvoja tietämättä, kuinka tarkasti jokainen euro on jo laskettu.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Köyhyys ei ole hengellisen epäonnistumisen merkki eikä varallisuus todiste Jumalan erityisestä suosiosta. Myös pitkään muita auttanut voi joutua itse avun tarvitsijaksi. Elämäntilanteet vaihtuvat, mutta ihmisen arvo pysyy.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Pyhien esirukouksia voi pyytää myös silloin, kun oma tilanne tuntuu sekavalta tai sen kertominen vaikealta. Rukouksen ei tarvitse olla huoliteltu: &lt;i&gt;”Herra, auta minua löytämään tie eteenpäin. Anna rohkeutta pyytää apua ja lähetä rinnalleni ihmisiä, joiden kanssa voin selvittää asioita.”&lt;/i&gt;&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;h3&gt;Rukouksen rinnalle tarvitaan apua&lt;/h3&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Johannes Laupias ja Maria Pariisilainen eivät jättäneet nälkäistä pelkän rohkaisun varaan. Heidän esimerkkinsä ohjaa etsimään käytännön ratkaisuja. Oman seurakunnan diakoniatyöstä voi kysyä tukea ja neuvoa. Tilanteen mukaan tarvitaan myös yhteiskunnan palveluja, talous- ja velkaneuvontaa tai muuta asiantuntevaa apua. Kaikkea ei tarvitse osata selvittää yksin.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Pyhiltä ei pyydetä esirukouksia varman taloudellisen menestyksen toivossa. Rukous ei ole keino taata työpaikkaa tai saada velkoja katoamaan. Siinä saa kuitenkin pyytää aivan konkreettisesti toimeentuloa, turvallista kotia ja oikeudenmukaista kohtelua sekä voimia seuraavan askeleen ottamiseen.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Jos ihminen on joutunut vääryyden kohteeksi, häntä ei pidä vaientaa kehottamalla vain kärsivällisyyteen. Hänen kokemuksensa on kuultava, ja häntä voi auttaa etsimään neuvoja ja puolustamaan oikeuksiaan. Laupeuteen kuuluu myös epäoikeudenmukaisuuden huomaaminen.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;h3&gt;Apua niin, että arvokkuus säilyy&lt;/h3&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Kaikki eivät voi auttaa rahallisesti, mutta apua voi antaa monella tavalla. Yhdessä voi täyttää hakemuksen, soittaa tarvittavan puhelun tai lähteä mukaan tapaamiseen. Joskus tärkein tehtävä on kuunnella ja auttaa jäsentämään, mistä aloitetaan. Auttamisen tavasta on hyvä sopia ihmisen itsensä kanssa.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Avun vastaanottajan ei tarvitse luovuttaa vastineeksi yksityisyyttään tai kertomustaan muiden nähtäväksi. Hän saa säilyttää omat rajansa ja päätösvaltansa. Myös kiitollisuutta saa ilmaista omalla tavallaan, eikä auttajan pidä vaatia siitä näyttöä.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Kun turva ja toimeentulo horjuvat, koko tulevaisuutta ei ehkä vielä pysty näkemään. Silloin tämän päivän apu on tärkeää: ruokaa pöytään, ihminen rinnalle ja yksi asia kerrallaan selvitettäväksi. Pyhien muistossa rukous ja tällainen huolenpito kuuluvat yhteen.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;hr /&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;&lt;b&gt;Ortodoksi.net&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;<br /> 2026&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;h3&gt;Lähteet ja tausta-aineisto&lt;/h3&gt;<br /> <br /> * Ortodoksi.net: [[Johannes Laupias]]. Aleksandrian patriarkan elämä ja köyhien auttaminen.<br /> * Suomen ortodoksinen kirkko: [https://ort.fi/synaksario/pyha-johannes-laupias-aleksandrian-arkkipiispa/ Pyhä Johannes Laupias, Aleksandrian arkkipiispa]. Pyhän elämäkertaperinne.<br /> * Ortodoksi.net: [[Maria Pariisilainen]]. Äiti Maria Skobtsovan elämä ja työ köyhien, pakolaisten ja vainottujen hyväksi.<br /> * Orthodox Church in America: [https://www.oca.org/orthodoxy/the-orthodox-faith/spirituality/prayer-fasting-and-almsgiving/intercessory-prayer The Orthodox Faith – Intercessory Prayer]. Toisten puolesta rukoileminen.<br /> <br /> [[Luokka:Artikkelit]]</div>

Hannu http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Pyh%C3%A4t_rinnallamme_6:_Kodin_ja_l%C3%A4heisten_puolesta&diff=65725 2026-10-20T14:51:47Z

<p>Hannu: </p> <hr /> <div>&lt;!--&lt;h2&gt;Pyhät rinnallamme 6: Kodin ja läheisten puolesta&lt;/h2&gt;<br /> [[Kuva:Joakimin_ja_annan_rakkaus01.jpg|500px|thumb|center|&lt;center&gt;''Vanhurskaiden Joakimin ja Annan rakkaus. Jumalansynnyttäjän vanhempien muisto kutsuu rukoilemaan läheisten puolesta ja vaalimaan keskinäistä huolenpitoa.&lt;br&gt;Ikoni: isä Mitro Repo, Pieksämäen Neitsyt Marian syntymän kirkko.&lt;br&gt;&lt;small&gt;Valokuva &amp;copy; Hannu Pyykkönen&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]]<br /> &lt;p&gt;Kodin asiat kulkevat mukana silloinkin, kun itse on muualla. Mielessä voi olla lapsen koulupäivä, puolison jaksaminen tai se, kuinka iäkäs vanhempi pärjää yksin. Joskus huoli herää siitä, ettei läheisestä ole kuulunut mitään. Toisinaan taas tavallinen yhteinen ateria saa huomaamaan, kuinka paljon hyvää omassa elämässä on.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Nämä kaikki mahtuvat rukoukseen. Jumalalle saa puhua läheisistään nimeltä, ilman että osaa selittää heidän tilannettaan valmiiksi. Myös pyhiltä voi pyytää esirukouksia kodin ja sen ihmisten puolesta. Erityisen läheisiksi voivat tulla pyhät, joiden elämässä oli vanhemmuutta, puolisoiden keskinäistä huolenpitoa tai huolta oman lapsen tulevaisuudesta.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;h3&gt;Joakim ja Anna – odotusta ja yhteistä elämää&lt;/h3&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Pyhät Joakim ja Anna tunnetaan kirkon perinteessä Jumalansynnyttäjän Neitsyt Marian vanhempina. Heidän elämäkertakertomuksessaan on pitkää lapsettomuutta, surua ja rukousta sekä lopulta ilo Marian syntymästä. Heitä muistetaan yhdessä, ja heidän kauttaan myös vanhemmuus ja isovanhemmuus saavat paikan kirkon pyhien muistossa.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Joakimin ja Annan kertomus voi puhutella erityisesti lasta toivovia. Sitä on kuitenkin luettava hienotunteisesti. Kertomus ei lupaa, että jokainen lapsen puolesta rukoileva saa lapsen, eikä lapsettomuus kerro puutteellisesta uskosta. Ihmisen tai avioliiton arvo ei riipu lasten saamisesta. Pyhien esirukouksia saa pyytää myös suruun, epävarmuuteen ja sellaisen elämän hyväksymiseen, joka on muodostunut toisenlaiseksi kuin toivoi.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Heidän muistonsa antaa aihetta ajatella myös sukupolvien välistä huolenpitoa. Isovanhempi, kummi tai muu läheinen aikuinen voi olla lapselle tärkeä kuuntelija ja turvallinen ihminen. Kaikkea ei tarvitse osata opettaa. Joskus yhteinen aika ja rauhallinen läsnäolo jäävät mieleen pidemmäksi aikaa kuin parhaatkaan neuvot.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;h3&gt;Monica – äidin huoli aikuisesta lapsesta&lt;/h3&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;300-luvulla elänyt pyhä Monica tunnetaan Augustinuksen äitinä. Hänen elämäkerrassaan kerrotaan pitkästä huolesta pojan elämänvalintojen vuoksi sekä rukouksesta, joka jatkui vuosien ajan. Monica sai lopulta nähdä poikansa kääntyvän kristilliseen uskoon. Hänen elämässään oli myös avioliiton vaikeuksia ja leskeyttä.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Monican kertomuksessa moni vanhempi voi tunnistaa jotakin tuttua. Lapsen aikuistuminen ei lopeta välittämistä, vaikka vanhemman mahdollisuudet vaikuttaa muuttuvat. Läheinen tekee omat valintansa, eikä hänen elämäänsä voi järjestää hänen puolestaan. Rukouksessa huolen saa tuoda Jumalalle myös silloin, kun yhteistä kieltä on vaikea löytää.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Monican esimerkistä ei silti pidä tehdä vaatimusta, jonka mukaan vanhemman olisi rukoiltava lapsensa tietynlaiseksi. Toisen puolesta rukoileminen voi auttaa myös rukoilijaa kuuntelemaan paremmin ja antamaan tilaa. Aikuiselle lapselle voi joskus olla tärkeintä kuulla: &lt;i&gt;”Olet minulle rakas, ja voit soittaa.”&lt;/i&gt;&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;h3&gt;Kaikki kodit eivät ole samanlaisia&lt;/h3&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Kodin ja läheisten puolesta rukoileminen ei kuulu vain lapsiperheille. Koti voi olla yhden ihmisen asunto, puolisoiden yhteinen koti tai paikka, jossa asutaan vuorotellen eri kokoonpanoissa. Joku elää leskenä, toinen eron jälkeen, kolmas on asunut aina yksin. Läheisimpiä ihmisiä voivat olla ystävät, sisarukset, kummilapset tai naapurit.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Yksin asuva ei ole rukouksessa sivustakatsoja. Hänelläkin on koti, jonka rauhasta saa kiittää ja jonka hiljaisuus voi joskus tuntua raskaalta. Myös hänen nimensä kuuluu yhteiseen rukoukseen. Seurakunnassa olisi hyvä muistaa erityisesti niitä, joilla ei ole ketään kyselemässä kuulumisia.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Pyhien elämästä ei tarvitse etsiä täsmälleen omaa perhetilannetta vastaavaa kertomusta. Joakimin ja Annan, Monican tai oman nimikkopyhän esirukouksia voi pyytää kaikkien läheistensä puolesta. Rukouksessa ei tarvitse todistaa, että oma koti sopii johonkin malliin.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;h3&gt;Kodin rauha rakentuu pienistä teoista&lt;/h3&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Kotona rukous voi olla lyhyt hetki ikonin edessä tai hiljainen pyyntö kesken päivän. Omin sanoin voi rukoilla esimerkiksi: &lt;i&gt;”Herra, siunaa kotiamme ja läheisiämme. Auta meitä kuuntelemaan toisiamme ja huomaamaan, milloin joku tarvitsee apua.”&lt;/i&gt; Päivän päätteeksi voi kiittää myös siitä, mikä sujui hyvin.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Rukous ei edellytä täydellistä järjestystä eikä sitä, että kaikki ovat aina hyvällä tuulella. Pyykkikori voi olla täynnä ja tiskipöydällä eilisen jälkiä. Kodin hengellinen elämä näkyy myös siinä, kuinka puhumme toisillemme, jaammeko vastuuta ja osaammeko pyytää anteeksi.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Vaikeuksista ei kuitenkaan tarvitse selvitä vain omin voimin. Jos kotona on pelkoa, alistamista tai väkivaltaa, rukouksen rinnalla tarvitaan turvaa ja ulkopuolista apua. Pyhien kärsivällisyys ei ole peruste vaatia ketään jäämään vahingoittavaan tilanteeseen.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Läheisen puolesta rukoileminen voi jatkua puhelinsoittona, ruoan tekemisenä tai tarjouksena tulla hetkeksi avuksi. Kaikkea ei voi korjata, mutta toiselle voi osoittaa, ettei hän ole unohtunut. Kodin ja läheisten puolesta lausuttu rukous saa silloin hyvin tavallisen ja tärkeän jatkon: &lt;i&gt;”Mitä sinulle kuuluu?”&lt;/i&gt;&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;hr /&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;&lt;b&gt;Ortodoksi.net&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;<br /> 2026&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;h3&gt;Lähteet ja tausta-aineisto&lt;/h3&gt;<br /> <br /> * Ortodoksi.net: [[Joakim ja Anna]]. Jumalansynnyttäjän vanhempien elämäkertaperinne ja kirkollinen muistaminen.<br /> * Suomen ortodoksinen kirkko: [https://ort.fi/synaksario/pyha-monica-augustinuksen-aiti/ Pyhä Monica, Augustinuksen äiti]. Monican elämäkerta.<br /> * Suomen ortodoksinen kirkko: [https://ort.fi/avun-tarpeessa/esirukouspyynnot/ Esirukouspyynnöt]. Läheisten ja muiden ihmisten puolesta rukoileminen.<br /> * Orthodox Church in America: [https://www.oca.org/orthodoxy/the-orthodox-faith/spirituality/prayer-fasting-and-almsgiving/intercessory-prayer The Orthodox Faith – Intercessory Prayer]. Esirukous osana kristillistä elämää.<br /> <br /> [[Luokka:Artikkelit]]</div>

Hannu http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Pyh%C3%A4t_rinnallamme_6:_Kodin_ja_l%C3%A4heisten_puolesta&diff=65724 2026-10-20T14:10:47Z

<p>Hannu: Ak: Uusi sivu: tulossa</p> <hr /> <div>tulossa</div>

Hannu http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Pyh%C3%A4t_rinnallamme_5:_Matkustavien_pyh%C3%A4&diff=65723 2026-10-20T14:10:15Z

<p>Hannu: </p> <hr /> <div>&lt;!--&lt;h2&gt;Pyhät rinnallamme 5: Matkustavien pyhä – matkalle siunauksen kanssa&lt;/h2&gt;<br /> <br /> [[Kuva:Nikolaos ihmeidentekija02.jpg|thumb|500|center|&lt;center&gt;''Pyhä Nikolaos Ihmeidentekijä,&lt;br&gt; Myran piispa''&lt;br&gt; &lt;small&gt;''Kuva: Pyykkönen''&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]]<br /> <br /> &lt;p&gt;Matkalle lähtemiseen liittyy usein odotusta, joskus myös huolta. Edessä voi olla lomamatka, vierailu läheisen luona tai aivan tavallinen työmatka. Toisinaan lähdetään sairaalaan, muutetaan uuteen kotiin tai matkustetaan kauas ihmisistä, joiden seurassa on ollut turvallista elää. Ortodoksisessa elämässä myös tällaiset lähdöt kuuluvat rukouksen piiriin. Jumalan siunausta voi pyytää niin pitkälle taipaleelle kuin arkiselle matkalle.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Matkustavien ja merenkulkijoiden erityisenä esirukoilijana tunnetaan &lt;b&gt;pyhä Nikolaos Ihmeidentekijä&lt;/b&gt;. Hänen puoleensa kääntyminen on pyyntö, että hän rukoilisi kanssamme Jumalaa, jonka huolenpitoon jätämme itsemme, läheisemme ja kaikki matkalla kohtaamamme ihmiset.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Kuten sarjan aiemmissa osissa on todettu, pyhien esirukoukset eivät rajoitu tiettyihin elämäntilanteisiin. Matkalle lähtiessä voi pyytää myös oman nimikkopyhän tai jonkun muun läheiseksi tulleen pyhän esirukouksia. Jumalaa voi aina lähestyä suoraan. Olennaista ei ole löytää juuri matkustamiseen ”erikoistunutta” pyhää, vaan lähteä matkaan rukoillen ja Jumalaan turvautuen.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;h3&gt;Pyhä Nikolaos – auttaja hädän keskellä&lt;/h3&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Pyhä Nikolaos toimi Myran piispana Vähässä-Aasiassa nykyisen Turkin alueella. Hänen elämästään säilyneet historialliset tiedot ovat niukkoja, mutta kirkon perinteessä hänet muistetaan myötätuntoisena auttajana, heikkojen puolustajana ja hädässä olevien rinnalla kulkijana. Hänen kunnioituksensa ulottuu laajalle koko kristikuntaan.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Nikolaokseen liittyvissä pyhien elämäkertaperinteen kertomuksissa kuvataan myös merihätään joutuneiden pelastumista ja apua myrskyn keskellä. Näiden kertomusten myötä hänestä tuli erityisesti merenkulkijoiden ja matkustavien rakastama esirukoilija. Kertomusten hengellinen ydin on luottamuksessa Jumalan apuun ja siinä, ettei hädässä olevaa jätetä yksin.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;h3&gt;Matka kuuluu rukoukseen&lt;/h3&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Matkustaminen on muuttunut paljon niistä ajoista, jolloin merelle lähteminen saattoi merkitä pitkää eroa läheisistä ilman mahdollisuutta kertoa kuulumisia. Silti kaikkea ei nykyäänkään voi ennakoida. Sää, oma jaksaminen, muiden toiminta ja monet pienet sattumat vaikuttavat matkan kulkuun. Huolellisesti laadittu suunnitelmakaan ei anna ihmiselle valtaa kaikkeen.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Kirkon yhteisessä rukouksessa muistetaan myös matkustavia. Suuressa ekteniassa eli yhteisten rukouspyyntöjen sarjassa rukoillaan matkustavien, sairaiden, kärsivien ja vangittujen puolesta. Rukous avartaa katsetta oman perheen ja matkaseurueen ulkopuolelle: samalla tiellä, merellä ja ilmassa liikkuu muitakin, joilla on omat läheisensä, huolensa ja toiveensa. Myös kuljettajat, miehistöt ja kaikki matkustamisen turvallisuudesta huolehtivat tarvitsevat voimia ja viisautta tehtäväänsä.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Ennen lähtöä voi tehdä ristinmerkin ja pyytää omin sanoin Jumalan siunausta. Pyhää Nikolaosta voi puolestaan pyytää rukoilemaan matkalle lähtevien puolesta. Rukouksen ei tarvitse olla pitkä tai juhlallinen. Se voi syntyä kotiovella, asemalla tai hetken hiljaisuudessa ennen auton käynnistämistä.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;h3&gt;Siunaus ja vastuullisuus kuuluvat yhteen&lt;/h3&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Rukous ei vapauta matkustajaa huolellisuudesta. Turvavyö kiinnitetään, ajoneuvon kunnosta huolehditaan ja väsyneenä pysähdytään lepäämään. Liikenteessä annetaan tilaa toisille ja hyväksytään sekin, ettei perille tarvitse päästä juuri sillä minuutilla, jonka navigaattori alun perin lupasi.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Autossa oleva ikoni voi muistuttaa rukouksesta ja Jumalan läsnäolosta, mutta se ei ole onnettomuuksia estävä taikakalu. Sen äärellä voi muistaa myös oman vastuunsa. Pyhältä Nikolaokselta ei kannata odottaa apua siihen, että ehtisi ohittaa vielä yhden auton ennen risteystä. Kärsivällisyyttä sen sijaan voi aivan hyvin pyytää.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Toisen huomioiminen tekee matkasta myös hengellisesti merkityksellisen. Se voi tarkoittaa paikan antamista väsyneelle, matkatavaroiden nostamista toisen puolesta tai rauhallista suhtautumista ihmiseen, joka ei vielä tiedä, mistä oikea laituri löytyy. Lähimmäisenrakkaus kulkee mukana myös asemien kiireessä ja taukopaikkojen jonoissa.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;h3&gt;Kaikki eivät lähde matkalle omasta tahdostaan&lt;/h3&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Matkasta puhutaan helposti lomana tai virkistävänä vaihteluna. Kaikille lähteminen ei kuitenkaan ole iloinen asia. Joku matkustaa hoitoon, toinen joutuu eroon perheestään, kolmas jättää kotinsa sodan tai turvattomuuden vuoksi. Myös heidän matkansa ja heidän huolensa kuuluvat kirkon rukoukseen.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Pyhän Nikolaoksen muistaminen kutsuu siksi muuhunkin kuin oman matkan puolesta rukoilemiseen. Hänen esimerkkinsä ohjaa huomaamaan ihmisen, joka tarvitsee apua juuri nyt. Matkalla olevalle vieras ympäristö voi muuttua hieman turvallisemmaksi yhden ystävällisen ihmisen ansiosta.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;h3&gt;Perille päästyä voi myös kiittää&lt;/h3&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Matkarukous ei pääty siihen, että kotiovi sulkeutuu lähtijän takana. Perille saavuttua voi pysähtyä kiittämään: turvallisesta matkasta, kohtaamisista, avusta ja siitä, että joku odotti vastassa. Kiitoksen aihe voi olla myös aivan tavallinen paluu kotiin, omien tavaroiden ja tutun arjen keskelle.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Pyhä Nikolaos muistuttaa, että usko kuuluu mukaan sinne, missä ihminen liikkuu ja elää. Matkalle lähdetään valmistautuen, toisista huolehtien ja Jumalaan turvautuen. Siunauksen kanssa kulkeminen voi näkyä hyvin arkisesti: malttina ratissa, ystävällisyytenä vierasta kohtaan ja kiitoksena siitä, että tänään päästiin perille.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;hr /&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;&lt;b&gt;Ortodoksi.net&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;<br /> 2026&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;h3&gt;Lähteet ja tausta-aineisto&lt;/h3&gt;<br /> <br /> * Ortodoksi.net: [[Nikolaos Ihmeidentekijä]]. Pyhän Nikolaoksen elämä, kunnioittaminen ja yhteys merenkulkijoihin.<br /> * Orthodox Church in America: [https://www.oca.org/saints/lives/2014/12/06/103484-saint-nicholas-the-wonderworker-archbishop-of-myra-in-lycia Saint Nicholas the Wonderworker, Archbishop of Myra in Lycia]. Pyhän Nikolaoksen elämäkertaperinne ja kertomukset merihätään joutuneiden auttamisesta.<br /> * Ortodoksi.net: [[Suuri ektenia]]. Matkustavien muistaminen kirkon yhteisessä rukouksessa.<br /> * Orthodox Church in America: [https://www.oca.org/orthodoxy/prayers/prayer-for-travel Prayer for Travel]. Matkalle lähtijän rukous Kristukselle.<br /> * Orthodox Church in America: [https://www.oca.org/orthodoxy/the-orthodox-faith/spirituality/prayer-fasting-and-almsgiving/intercessory-prayer The Orthodox Faith – Intercessory Prayer]. Esirukous osana kristittyjen yhteistä elämää.<br /> <br /> &lt;hr /&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;&lt;b&gt;Sarjan aikaisemmat osat:&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;<br /> [[Pyhät rinnallamme 1: Pyhän valitseminen|1. Pyhää ei tarvitse osata valita oikein]]&lt;br /&gt;<br /> [[Pyhät rinnallamme 2: Pyhän &quot;erikoistumminen&quot;|2. Onko pyhillä omat erikoisalansa?]]&lt;br /&gt;<br /> [[Pyhät rinnallamme 3: Oma nimikkopyhä|3. Oma nimikkopyhä – tutuksi vähitellen]]&lt;br /&gt;<br /> [[Pyhät rinnallamme 4: Parantajapyhät|4. Sairauden keskellä – parantajapyhät rinnallamme]]&lt;/p&gt;<br /> <br /> [[Luokka:Artikkelit]]</div>

Hannu http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Pyh%C3%A4t_rinnallamme_4:_Parantajapyh%C3%A4t&diff=65722 2026-10-20T14:09:49Z

<p>Hannu: </p> <hr /> <div>&lt;!--&lt;h2&gt;Pyhät rinnallamme 4: Sairauden keskellä – parantajapyhät rinnallamme&lt;/h2&gt;<br /> [[Kuva:Kyyros johannes palkattaparantajat01.jpg|thumb|500 px|center|&lt;center&gt;Pyhät Kyyros ja Johannes Palkattaparantajat,&lt;br&gt; muistopäivä 31.1.&lt;br&gt;&lt;small&gt;(''Valokuva &amp;copy; Pyykkönen'')&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]]<br /> &lt;p&gt;Sairaus muuttaa tavallisen arjen nopeasti. Kalenteriin ilmestyy tutkimuksia ja vastaanottoaikoja, uusia sanoja pitää opetella ja puhelimen soittoa odottaa tavallista tarkemmin. Joskus raskainta on kipu, joskus epätietoisuus. Myös läheinen voi valvoa huolissaan, vaikka yrittää päivällä näyttää rauhalliselta.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Tällaisessa tilanteessa rukous voi olla hyvin yksinkertainen: &lt;i&gt;”Herra, auta.”&lt;/i&gt; Sen rinnalla voi pyytää pyhien esirukouksia. Ortodoksisessa perinteessä erityisen läheisiksi ovat tulleet pyhät, jotka hoitivat sairaita ja lievittivät kärsimystä. Heidän elämässään usko näkyi siinä, että apua tarvitsevan luokse pysähdyttiin.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;h3&gt;Apua ilman laskua&lt;/h3&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Monia näistä pyhistä kutsutaan &lt;i&gt;palkattaparantajiksi&lt;/i&gt;. Sana tarkoittaa, etteivät he ottaneet auttamisesta maksua. Heidän elämäkerroissaan lääkärintaito, rukous ja lähimmäisenrakkaus kuuluvat yhteen. Sairaan auttamista ei ratkaissut se, oliko hänellä varaa maksaa.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Tunnettuja palkattaparantajia ovat pyhät Kosmas ja Damianos. Heidän elämäkertaperinteessään kerrotaan veljeksistä, jotka käyttivät taitojaan ihmisten ja myös eläinten hoitamiseen. Heidän muistossaan korostuu avun antaminen oman hyödyn tavoittelun sijaan.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Tämä puhuttelee yhä, vaikka terveydenhuolto toimii nykyään aivan toisin. Palkattaparantajien esimerkki ei tarkoita, ettei hoitotyöstä kuuluisi saada palkkaa. Se muistuttaa siitä, että hoidon keskellä on ihminen tarpeineen ja pelkoineen. Sairastava tarvitsee osaavaa hoitoa, mutta myös kokemuksen siitä, että häntä kuunnellaan ja kohdellaan arvokkaasti.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;h3&gt;Panteleimon – sairaiden tuttu esirukoilija&lt;/h3&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Pyhä suurmarttyyri ja parantaja Panteleimon kuuluu ortodoksisen kirkon tunnetuimpiin parantajapyhiin. Hänen elämäkertansa mukaan hän opiskeli lääkäriksi Nikomedeiassa ja auttoi sairaita, köyhiä ja vankeja ottamatta maksua. Hänen kerrotaan kärsineen marttyyrikuoleman 300-luvun alun vainoissa.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Panteleimonin elämäkertaan kuuluu myös ihmeparantumisten kertomuksia. Ne välittävät kirkon luottamusta Jumalan apuun. Sairastavalle hänen muistonsa voi samalla merkitä jotakin hyvin läheistä: oma huoli mahtuu rukoukseen, eikä sen kanssa tarvitse jäädä yksin.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Panteleimonilta voi pyytää esirukouksia ennen tutkimusta tai leikkausta, pitkän toipumisen aikana tai läheisen puolesta. Sanojen ei tarvitse olla monimutkaisia: &lt;i&gt;”Pyhä Panteleimon, rukoile Jumalaa puolestamme.”&lt;/i&gt; Rukouksessa voi muistaa myös kaikkia niitä, joiden käsissä hoito on.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;h3&gt;Luukas – kirurgi ja arkkipiispa&lt;/h3&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Parantajapyhät eivät kuulu vain kaukaiseen menneisyyteen. Pyhä Luukas, Simferopolin arkkipiispa, eli vuosina 1877–1961. Hän oli kirurgi ja lääketieteen tutkija, joka jatkoi sairaiden hoitamista myös kirkollisen palvelutyönsä rinnalla. Hänen elämäänsä kuuluivat lisäksi vainot, vankeus ja karkotukset. Suomen ortodoksisen kirkon julkaisema elämäkerta kertoo hänen rukoilleen ennen leikkauksia.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Luukkaan elämä tekee näkyväksi sen, kuinka lääkärintyö ja rukous voivat kuulua samaan elämään. Potilaan puolesta rukoileminen ei vähennä tutkimusten, lääkkeiden tai ammattitaidon merkitystä. Hoitoon hakeutuminen ja avun vastaanottaminen sopivat luontevasti yhteen Jumalaan turvautumisen kanssa.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Sairauden keskellä voi rukoilla paranemista sekä viisautta hoitopäätöksiin, voimia henkilökunnalle ja kärsivällisyyttä pitkään toipumiseen. Joskus päivän suuri saavutus on päästä omin voimin tuolille istumaan. Sekin on kiitoksen arvoinen asia.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;h3&gt;Entä jos sairaus ei väisty?&lt;/h3&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Parantajapyhistä puhuttaessa on jätettävä tilaa myös vaikealle kysymykselle: mitä silloin, kun rukouksista huolimatta ei parane? Kaikki sairaudet eivät väisty, ja toipuminen voi jäädä kesken. Tähän ei pidä tarjota helppoa selitystä eikä arvioida sairastavan uskon vahvuutta lopputuloksen perusteella.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Pyhien esirukoukset eivät ole lupaus tietystä hoitotuloksesta. Paranemista saa silti pyytää koko sydämestään. Samalla rukoukseen mahtuvat pelko, pettymys ja väsymys. Sairastavan ei tarvitse esittää urheampaa tai levollisempaa kuin on.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Kun omat voimat ovat vähissä, läheiset ja seurakunta voivat rukoilla puolesta. Papin vierailua voi pyytää myös kotiin tai sairaalaan. Joskus tärkeintä on, että joku istuu hetken vieressä eikä kiirehdi selittämään kärsimyksen tarkoitusta.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;h3&gt;Rukous jatkuu huolenpitona&lt;/h3&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Parantajapyhien esimerkki kutsuu myös käytännön tekoihin. Kaikki eivät osaa hoitaa sairauksia, mutta moni voi tuoda ruoan, tarjota kyydin, soittaa tai auttaa hankalassa asioinnissa. Läheinenkin voi tarvita lepoa ja jonkun, jolle puhua omasta huolestaan.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Sairaalasta kotiutuminen ei aina tarkoita, että elämä olisi palannut ennalleen. Siksi yhteydenpitoa tarvitaan myös sen jälkeen, kun tilanteen kiireisin vaihe on ohi ja muiden arki on jo jatkunut.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Parantajapyhien muistossa rukous ja auttavat kädet kuuluvat yhteen. Heidän esimerkkinsä rohkaisee pyytämään apua ja huomaamaan toisen avuntarpeen. Sairasta ei tarvitse osata rohkaista suurilla sanoilla. Usein riittää, että pysyy rinnalla.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;hr /&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;&lt;b&gt;Ortodoksi.net&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;<br /> 2026&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;h3&gt;Lähteet ja tausta-aineisto&lt;/h3&gt;<br /> <br /> * Orthodox Church in America: [https://www.oca.org/saints/lives/1985/07/27/102099-greatmartyr-and-healer-panteleimon Greatmartyr and Healer Panteleimon]. Pyhän Panteleimonin elämäkerta ja kirkollinen muistaminen.<br /> * Ortodoksi.net: [[Kosmas ja Damianos Vähäaasialaiset]]. Palkattaparantajien elämäkertaperinne.<br /> * Suomen ortodoksinen kirkko: [https://ort.fi/kirkkokalenteri/20260529/ Pyhä Luukas Tunnustaja, Simferopolin arkkipiispa]. Kirkkokalenterin synaksario 29.5.2026.<br /> * Suomen ortodoksinen kirkko: [https://ort.fi/avun-tarpeessa/esirukouspyynnot/ Esirukouspyynnöt].<br /> <br /> [[Luokka:Artikkelit]]</div>

Hannu http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Pyh%C3%A4t_rinnallamme_3:_Oma_nimikkopyh%C3%A4&diff=65721 2026-10-20T14:09:29Z

<p>Hannu: </p> <hr /> <div>&lt;!--&lt;h2&gt;Pyhät rinnallamme 3: Oma nimikkopyhä – tutuksi vähitellen&lt;/h2&gt;<br /> [[Kuva:Johannes_Prokoros01.jpg|thumb|500 px|center|&lt;center&gt;Pyhä apostoli ja evankelista Johannes Teologi sekä hänen oppilaansa Prokoros. Johannes on myös yhden Ortodoksi.netin ylläpitäjän nimikkopyhä. Oman pyhän elämäntarinaan tutustuminen voi tehdä tutun nimen takana olevasta esirukoilijasta läheisen.&lt;br&gt;&lt;small&gt;Kuva &amp;copy; Ortodoksi.net&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]]<br /> <br /> &lt;p&gt;Oma nimi on kulkenut mukana lapsuudesta asti. Sen on kuullut kutsuttavan kotiin syömään, lausuttavan juhlapäivänä ja joskus sanottavan vähän tavallista painokkaammin. Ortodoksisessa perinteessä nimeen liittyy myös hengellinen yhteys: oma nimikkopyhä, jonka mukaan nimi on saatu ja jonka esirukouksia voi pyytää elämän eri vaiheissa.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Joillekin nimikkopyhä on tuttu lapsuudesta. Hänen ikoninsa on ehkä ollut kotona, ja hänen muistopäiväänsä on vietetty vuodesta toiseen. Toiselle hän on jäänyt pelkäksi nimeksi tai kokonaan tuntemattomaksi. Siitä ei tarvitse nolostua. Tutustumisen voi aloittaa aikuisena, eläkevuosina tai vaikka tänään.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;h3&gt;Nimen takana on ihminen ja elämäntarina&lt;/h3&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Ortodoksisen tavan mukaan lapselle annetaan nimi jonkun pyhän mukaan. Nimen ei tarvitse olla täsmälleen samassa muodossa: suomalainen etunimi voi olla vanhemman nimen tuttu muunnos. Esimerkiksi Jussi ja Hannu liittyvät Johannes-nimeen. Nimikkopyhästä puhutaan myös &lt;i&gt;taivaallisena esirukoilijana&lt;/i&gt;, ja hänen muistopäivänään vietetään omaa ortodoksista nimipäivää.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Ortodoksi.netin ylläpitäjiin kuuluvan Hannu Pyykkösen oma suojeluspyhä on pyhä apostoli ja evankelista Johannes Teologi. Toisen Hannun nimikkopyhä voi kuitenkin olla joku muu Johannes-niminen pyhä. Pelkkä etunimi ei siis vielä kerro, kuka monista samannimisistä pyhistä on juuri oma esirukoilija.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Nimen takaa löytyy enemmän kuin päivämäärä kalenterissa. Siellä on ihminen, joka on elänyt tietyssä ajassa ja ympäristössä, tehnyt valintoja ja kohdannut vaikeuksia. Hänen rohkeudessaan, kärsivällisyydessään tai tavassaan auttaa muita voi olla jotakin, mikä puhuttelee aivan toisenlaisissa oloissa elävää nykyajan ihmistä.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;h3&gt;Miten oma nimikkopyhä määräytyy?&lt;/h3&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Nimikkopyhä ei määräydy kaikille yhden laskusäännön mukaan. Lapsen kohdalla kyse on tavallisesti siitä, kenen pyhän mukaan vanhemmat ovat antaneet hänelle nimen. Valintaan voivat vaikuttaa perheen perinne, läheiseksi tullut pyhä tai lapsen syntymän ajankohta. Aikuisena kirkkoon liittyvä voi puolestaan valita nimikkopyhänsä papin opastuksella esimerkiksi oman nimensä tai puhuttelevan elämäkerran perusteella.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Joissakin perinteissä valinnan apuna käytetään syntymäpäivää tai sen lähelle osuvaa pyhän muistopäivää. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että jokaisen nimikkopyhä olisi automaattisesti kalenterissa syntymäpäivää lähinnä oleva samanniminen pyhä. Ratkaisevaa on, kuka on valittu omaksi taivaalliseksi esirukoilijaksi.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Hannun tapauksessa Johannes-nimen yhteys selittää siis nimen, mutta ei yksin sitä, miksi hänen suojeluspyhänsä on juuri Johannes Teologi. Tällaisen valinnan tausta selviää perheen muistista tai nimenannon ja kirkkoon liittymisen yhteydessä sovitusta. Sitä ei voi päätellä varmasti pelkästä nimestä ja syntymäajasta.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Jos oma nimikkopyhä on epäselvä, asiaa voi kysyä vanhemmilta, kummilta tai muulta läheiseltä. Myös seurakunnan pappi auttaa selvittämisessä. Nimihakemistot ovat hyödyllisiä apuvälineitä, mutta ne eivät yksin kerro, kuka juuri tietylle ihmiselle on aikanaan valittu esirukoilijaksi.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;h3&gt;Nimikkopyhä ja suojelusenkeli ovat eri asioita&lt;/h3&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Nimikkopyhä ja suojelusenkeli menevät puheessa joskus sekaisin. Tavallisesti nimikkopyhä on maan päällä elänyt, kirkon pyhäksi tunnustama ihminen. Suojelusenkeli puolestaan on enkeli, Jumalan palvelija ja varjelija. Ihmisestä ei kuoleman jälkeen tule enkeliä.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Nimikkopyhänä voi olla myös nimeltä tunnettu ylienkeli, esimerkiksi Mikael. Silloinkin nimikkopyhä ja henkilökohtainen suojelusenkeli tarkoittavat eri asioita. Sekä pyhien esirukoukset että enkelien varjelus liittyvät Jumalan huolenpitoon.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;h3&gt;Nimipäivä voi olla pieni juhla&lt;/h3&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Ortodoksisen nimipäivän ytimessä on oman pyhän muisto. Päivä tarjoaa mahdollisuuden pysähtyä kiittämään Jumalaa ja muistamaan sitä esikuvaa, jonka nimeä kantaa. Siihen voi kuulua kirkossa käyminen mahdollisuuksien mukaan, lyhyt rukous kotona tai oman pyhän elämäkerran lukeminen.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Juhlan ei tarvitse olla suuri. Tuohus, rauhallinen hetki ja yhteiset kahvit voivat riittää. Kakkukaan ei ole pahitteeksi, vaikka nimikkopyhään tutustuminen onnistuu ilman leipomistakin. Lapselle muistopäivä voi tulla läheiseksi, kun aikuinen kertoo pyhästä ymmärrettävästi ja kuuntelee myös lapsen kysymyksiä.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Oman pyhän ikoni voi auttaa muistamaan häntä arjen keskellä. Tutustumisen voi silti aloittaa ilman ikoniakin: lukemalla lyhyen elämäkerran ja lausumalla yksinkertaisen pyynnön: &lt;i&gt;”Pyhä Jumalan palvelija, rukoile puolestani.”&lt;/i&gt;&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Nimikkopyhä ei ole uusi tehtävä pitkän velvollisuusluettelon jatkoksi. Hänen muistonsa voi olla pieni, lämmin osa elämää – yhteys, joka syvenee vähitellen. Tuttavuuden ei tarvitse alkaa suuresta hengellisestä kokemuksesta. Joskus alkuun riittää, että haluaa tietää, kuka oman nimen takana on.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;hr /&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;&lt;b&gt;Ortodoksi.net&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;<br /> 2026&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;h3&gt;Lähteet ja tausta-aineisto&lt;/h3&gt;<br /> <br /> * Suomen ortodoksinen kirkko: [https://ort.fi/katekumeenin-polku/nimikkopyha/ Nimikkopyhä]. Nimikkopyhän merkitys ja valinta.<br /> * Suomen ortodoksinen kirkko: [https://ort.fi/uusi-perheenjasen/nimenanto/ Nimenanto]. Nimen ja taivaallisen esirukoilijan yhteys.<br /> * Ortodoksi.net: [[Pyhä]]. Oma taivaallinen esirukoilija ja samannimiset pyhät.<br /> * Ortodoksi.net: [[Ortodoksiset nimet|Nimi ja siihen liittyvä pyhän muistopäivä]].<br /> * Ortodoksi.net: [[Ortodoksinen kalenteri]]. Nimipäivän ja oman pyhän muistamisen yhteys.<br /> * Ortodoksi.net: [[Suojelusenkeli]].<br /> &lt;hr&gt;<br /> '''[[Pyhät rinnallamme 1: Pyhän valitseminen|Palaa ensimmäiseen osaan]].'''&lt;br&gt;<br /> '''[[Pyhät rinnallamme 2: Pyhän &quot;erikoistumminen&quot;|Palaa toiseen osaan]].'''&lt;br&gt;<br /> '''Lue myös myöhemmin ilmestyvä seuraava osa 4.'''<br /> <br /> [[Luokka:Artikkelit]]</div>

Hannu http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Pyh%C3%A4t_rinnallamme_2:_Pyh%C3%A4n_%22erikoistumminen%22&diff=65720 2026-10-20T14:09:06Z

<p>Hannu: </p> <hr /> <div>&lt;!--&lt;h2&gt;Pyhät rinnallamme 2: Onko pyhillä omat erikoisalansa?&lt;/h2&gt;<br /> [[Kuva:Kosmas damianos aasialaiset01.jpg|thumb|500 px|center|&lt;center&gt;Pyhät palkattaparantajat Kosmas ja Damianos. Sairaiden auttamisesta tunnetut pyhät ovat esimerkki siitä, kuinka elämäntyö ja rukousperinne liittyvät yhteen. Pyhien esirukoukset eivät kuitenkaan rajoitu tiettyihin huoliin.&lt;br&gt;&lt;small&gt;(''Ikoni © munkki Stefanos, valokuva © Ortodoksi.net)&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]]<br /> &lt;p&gt;Joskus kuulee sanottavan, että joku pyhä on sairaiden auttaja, toinen matkustavien suojelija ja kolmannen puoleen käännytään aivan tietyn huolen kanssa. Kuulostaa melkein siltä kuin pyhillä olisi omat erikoisalansa. Ajatus voi hymyilyttää, mutta samalla se herättää hyvän kysymyksen: mistä tällaiset yhteydet ovat syntyneet ja mitä ne oikeastaan tarkoittavat?&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Taivaallisesta työnjaosta ei ole kysymys. Pyhien esirukouksia ei ole rajattu tiettyihin sairauksiin, ammatteihin tai elämäntilanteisiin. Sen sijaan kirkon perinteessä jotkut pyhät ovat tulleet erityisen läheisiksi ihmisille, jotka elävät samanlaisten huolten keskellä. Taustalla voivat olla pyhän oma elämä, hänen tekemänsä työ tai hänen esirukouksiinsa liittyvät kertomukset avun saamisesta.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;h3&gt;Eletty elämä jää ihmisten mieleen&lt;/h3&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Asiaa voi lähestyä tavallisen elämän kautta. Kun jokin huolestuttaa, puhumme mielellämme ihmiselle, jonka uskomme ymmärtävän tilannettamme. Saman menetyksen kokenut saattaa ymmärtää surua ilman pitkiä selityksiä. Sairaita hoitanut puolestaan tuntee sekä potilaan pelon että hänen läheistensä huolen. Yhteinen kokemus tekee lähestymisestä luontevaa.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Samantapainen tuttuuden tunne voi syntyä pyhän elämäkertaa lukiessa. Jos pyhä on hoitanut sairaita, auttanut puutteen keskellä eläviä tai joutunut itse vainotuksi, juuri nämä elämänvaiheet jäävät ihmisten mieleen. Hänen esirukouksiaan aletaan pyytää erityisesti vastaavissa tilanteissa. Näin henkilökohtaisesta läheisyydestä voi vähitellen kasvaa kokonaisen yhteisön rukousperinne.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Pyhän merkitys ei silti rajoitu siihen, mitä hän teki ammatikseen tai millaisia vaikeuksia hän kohtasi. Hänen elämänsä kertoo ennen kaikkea uskosta ja rakkaudesta Jumalaan ja lähimmäisiin. Siksi sama pyhä voi puhutella hyvin erilaisia ihmisiä aivan eri syistä.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;h3&gt;Kertomukset ja kiitollisuus välittävät perinnettä&lt;/h3&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Pyhien elämäkertojen rinnalla kulkevat kertomukset siitä, kuinka ihmiset ovat kokeneet saaneensa apua heidän esirukoustensa kautta. Joku on rukoillut vaikeassa tilanteessa, saanut avun ja kertonut siitä toisille. Kiitollisuus on voinut saada näkyvän muodon ikonina, rukouksena tai pyhälle omistettuna kirkkona. Seuraava sukupolvi on oppinut tuntemaan saman pyhän ja kääntynyt hänen puoleensa omine huolineen.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Näitä kertomuksia luetaan kirkossa uskon ja rukouksen näkökulmasta. Varsinkin vanhoihin elämäkertoihin sisältyy myös perimätietoa, jonka kaikkia yksityiskohtia ei voida historiallisesti varmistaa. Kertomusten tarkoituksena on kuitenkin välittää luottamusta Jumalan apuun ja rohkaista rukoukseen. Niistä ei voi tehdä lupausta, että sama asia tapahtuisi jokaiselle samalla tavalla.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Myös paikalliset tavat vaikuttavat. Jollakin seudulla tietty pyhä tunnetaan lähes jokaisessa kodissa, kun taas muualla hänen nimensä on vieraampi. Perheen, seurakunnan ja kotiseudun muistot muovaavat sitä, kenestä tulee läheinen. Kaikkialla ortodoksisessa maailmassa ei siksi ole samanlaista käsitystä pyhien erityisistä yhteyksistä eri elämäntilanteisiin.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;h3&gt;Esirukous ei ole palveluvalikko&lt;/h3&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Suojeluspyhistä laaditut luettelot voivat auttaa tutustumaan kirkon perinteeseen. Liian tarkasti luettuina ne voivat kuitenkin antaa väärän kuvan: aivan kuin rukouksen onnistuminen riippuisi siitä, osaako valita oikean pyhän. Huolestuneen ihmisen ei tarvitse ryhtyä tällaiseen selvitystyöhön. Tutulta pyhältä saa pyytää esirukouksia kaikissa elämän asioissa.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Myöskään erityisen tunnettu pyhä ei ole oikotie varmaan lopputulokseen. Rukouksessa saa pyytää apua hyvin konkreettisesti, mutta Jumalan toimintaa ei voi määrätä ennalta. Jos toivottua muutosta ei tule, syyksi ei pidä päätellä väärää pyhän valintaa tai rukoilijan riittämätöntä uskoa.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Sana &lt;i&gt;erikoistuminen&lt;/i&gt; sopii siis tähän vain hieman leikillisenä ilmauksena. Täsmällisemmin voisi puhua &lt;i&gt;erityisestä läheisyydestä&lt;/i&gt;: tietyn pyhän elämä ja häneen liittyvä rukousperinne ovat antaneet ihmisille rohkeutta lähestyä häntä juuri omassa tilanteessaan.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;h3&gt;Esikuvasta voi tulla myös teko&lt;/h3&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Pyhän elämä ei kutsu ainoastaan pyytämään apua, vaan myös huomaamaan toisten tarpeita. Sairaita hoitaneen pyhän muistaminen voi rohkaista käymään yksinäisen luona. Köyhiä auttaneen elämä voi saada kysymään, olisiko omasta mahdollista jakaa. Näin pyhien kunnioittaminen saa jatkoa tavallisessa arjessa.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Pyhien erilaiset elämäntiet kertovat siitä, kuinka monella tavalla lähimmäistä voi rakastaa. Kaikkien ei tarvitse tehdä samaa eikä jaksaa yhtä paljon. Joku osaa hoitaa, toinen kuunnella, kolmas järjestää käytännön apua. Tästä näkökulmasta pyhien ”erikoisalat” muistuttavat myös meitä siitä, että omilla taidoilla ja kokemuksilla voi olla käyttöä toisen ihmisen hyväksi.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;h3&gt;Lähteet ja tausta-aineisto&lt;/h3&gt;<br /> <br /> * Orthodox Church in America: [https://www.oca.org/reflections/fr.-lawrence-farley/praying-to-the-saints Praying to the Saints]. Pyhien esirukoukset osana kirkon yhteyttä.<br /> * Orthodox Church in America: [https://www.oca.org/orthodoxy/the-orthodox-faith/spirituality/prayer-fasting-and-almsgiving/intercessory-prayer The Orthodox Faith – Intercessory Prayer]. Toisten puolesta rukoileminen ja luottamus Jumalaan.<br /> * Orthodox Church in America, Department of Christian Education: [https://dce.oca.org/files/activity-books/Saints-Physicians.pdf Saints Who Were Physicians and Healers]. Esimerkkejä pyhien elämäntyön, sairaiden auttamisen ja rukousperinteen yhteydestä (PDF, englanniksi).<br /> &lt;hr&gt;<br /> '''[[Pyhät rinnallamme 1: Pyhän valitseminen|Palaa ensimmäiseen osaan]].'''<br /> '''Lue myös myöhemmin ilmestyvä seuraava osa 3.'''<br /> <br /> [[Luokka:Artikkelit]]</div>

Hannu http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Pyh%C3%A4t_rinnallamme_1:_Pyh%C3%A4n_valitseminen&diff=65719 2026-10-20T14:08:45Z

<p>Hannu: </p> <hr /> <div>&lt;!--&lt;h2&gt;Pyhät rinnallamme 1: Pyhää ei tarvitse osata valita oikein&lt;/h2&gt;<br /> [[Kuva:Deesis01.jpg|thumb|500 px|center|&lt;center&gt;''Deesis eli esirukousasetelma: Jumalansynnyttäjä ja Johannes Edelläkävijä kääntyvät Kristuksen puoleen. Pyhien esirukoukset kuuluvat kirkon yhteiseen rukoukseen. Kuva: ©''&lt;br&gt;&lt;small&gt;(''Kuva: © Ortodoksi.net'')&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]]<br /> &lt;p&gt;Kun läheinen sairastuu, jokin asia huolestuttaa tai omat voimat tuntuvat vähäisiltä, moni pyytää toiselta ihmiseltä: ”Muistaisitko minua rukouksissasi?” Ortodoksisessa kirkossa saman pyynnön voi esittää myös pyhälle. Sen taustalla on luottamus siihen, ettei kuolema katkaise yhteyttä Kristuksessa. Pyhät kuuluvat samaan kirkkoon kanssamme, ja heiltä pyydetään esirukouksia aivan kuten täällä eläviltä lähimmäisiltä.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Tämä ei edellytä laajaa pyhien tuntemusta eikä oikean nimen löytämistä johonkin tiettyyn tilanteeseen. Rukoukseen saa tulla sen kanssa, mikä juuri nyt painaa mieltä. Jumalaa voi aina lähestyä suoraan. Pyhien esirukousten pyytäminen ei vie hänestä kauemmaksi, vaan on osa yhteistä rukousta hänen edessään.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;h3&gt;Läheisyys voi kasvaa vähitellen&lt;/h3&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Kaikki pyhät eivät tunnu yhtä tutuilta, eikä tarvitsekaan. Jonkun elämäkerrassa voi olla jotakin, mikä koskettaa omaa elämää: vaikeita menetyksiä, sitkeää toivoa, lähimmäisistä huolehtimista tai uskollisuutta tavallisten tehtävien keskellä. Joskus yksi pieni tapahtuma jää mieleen paremmin kuin pitkä luettelo suurista saavutuksista.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Läheisyys voi syntyä myös tutun ikonin, kirkon tai rukouksen kautta. Pyhän nimi on ehkä kuulunut lapsuudenkodin puheisiin, tai hänen muistopäiväänsä on vietetty omassa seurakunnassa. Toisinaan kiinnostus herää vasta myöhemmin, kun jokin elämässä muuttuu ja aikaisemmin etäiseltä tuntunut kertomus alkaakin puhutella.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Pyhään tutustumisessa ei tarvitse kiirehtiä. Hänen elämästään voi lukea vähän kerrallaan ja pohtia, mikä siinä rohkaisee. Tarkoitus ei ole verrata omaa arkea pyhän elämään ja todeta itseään kelvottomaksi. Esikuva voi pikemminkin auttaa huomaamaan, että uskoa eletään todeksi monenlaisissa oloissa ja hyvin erilaisin voimin.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;h3&gt;Esirukoilija, ei vaatimusten vartija&lt;/h3&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Pyhien kunnioittamisen keskuksessa on Jumala. Kirkko kunnioittaa pyhissä hänen työtään ja armoaan. Pyhää ei ajatella itsenäisenä voimana, jonka avulla saataisiin varmasti haluttu tulos. Häneltä pyydetään rukousta Jumalan puoleen.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Siksi ei tarvitse pelätä, että rukous menisi väärään osoitteeseen, jos pyhän elämä tai hänelle omistettu rukousteksti ei ole tuttu. Omin sanoin voi pyytää yksinkertaisesti: &lt;i&gt;”Pyhä Jumalan palvelija, rukoile puolestani.”&lt;/i&gt; Valmiit rukoukset voivat auttaa, mutta rukous ei ole muistamisen koe.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Pyhien puoleen voi kääntyä myös ilossa ja kiitollisuudessa. Kaiken ei tarvitse olla huonosti ennen kuin muistaa rukouksen. Hyvä päivä, läheisen saama apu tai pitkään vaivanneen asian selviäminen voivat yhtä hyvin pysäyttää kiittämään Jumalaa.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;h3&gt;Rukouksessa saa olla keskeneräinen&lt;/h3&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Joskus rukous sujuu, joskus mielessä pyörivät aivan muut asiat. Väsynyt ei ehkä jaksa kuin muutaman sanan. Silloinkin voi pyytää toisia rukoilemaan puolestaan. Kirkon yhteinen rukous kantaa myös silloin, kun omat sanat ovat vähissä.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Pyhien esirukouksissa onkin pohjimmiltaan kyse yhteydestä: kristitty ei rukoile irrallaan muista. Kirkon rukoukseen kuuluvat sekä lähellä että kaukana olevat, tässä ajassa elävät ja jo Jumalan luo siirtyneet.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Kaikkia pyhiä ei tarvitse tuntea. Voi aloittaa yhdestä, jonka elämä herättää kiinnostusta, tai pyytää kaikkien pyhien esirukouksia. Olennaisinta ei ole osata valita oikein, vaan uskaltaa rukoilla ja luottaa siihen, ettei tarvitse olla yksin.&lt;/p&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> '''Ortodoksi.net'''&lt;br&gt;<br /> 2026<br /> <br /> &lt;h3&gt;Lähteet ja tausta-aineisto&lt;/h3&gt;<br /> <br /> * Orthodox Church in America: [https://www.oca.org/reflections/fr.-lawrence-farley/praying-to-the-saints Praying to the Saints]. Pyhien esirukoukset ja kirkon yhteys kuoleman rajan yli.<br /> * Orthodox Church in America: [https://www.oca.org/orthodoxy/the-orthodox-faith/spirituality/prayer-fasting-and-almsgiving/intercessory-prayer The Orthodox Faith – Intercessory Prayer]. Esirukous osana kristittyjen yhteistä elämää.<br /> * Orthodox Church in America: [https://www.oca.org/orthodoxy/the-orthodox-faith/worship/the-daily-cycles-of-prayer/prayer The Orthodox Faith – Prayer]. Rukouksen perusteet sekä Jumalansynnyttäjän ja pyhien esirukoukset.<br /> &lt;hr&gt;<br /> '''Lue myös [[Pyhät rinnallamme 2: Pyhän &quot;erikoistumminen&quot;|seuraava osa 2]].'''<br /> <br /> [[Luokka:Artikkelit]]</div>

Hannu http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Pyh%C3%A4t_rinnallamme_5:_Matkustavien_pyh%C3%A4&diff=65718 2026-10-20T14:04:55Z

<p>Hannu: Ak: Uusi sivu: &lt;h2&gt;Pyhät rinnallamme 5: Matkustavien pyhä – matkalle siunauksen kanssa&lt;/h2&gt; &lt;center&gt;&#039;&#039;Pyhä Nikolaos Ihmeidentekijä,&lt;br&gt; Myran piispa&#039;&#039;&lt;br&gt; &lt;small&gt;&#039;&#039;Kuva: Pyykkönen&#039;&#039;&lt;/small&gt;&lt;/center&gt; &lt;p&gt;Matkalle lähtemiseen liittyy usein odotusta, joskus myös huolta. Edessä voi olla lomamatka, vierailu läheisen luona tai aivan tavallinen työmatka. Toisinaan lähdetään sairaalaan, muutetaan uuteen kotiin tai matkustetaan...</p> <hr /> <div>&lt;h2&gt;Pyhät rinnallamme 5: Matkustavien pyhä – matkalle siunauksen kanssa&lt;/h2&gt;<br /> <br /> [[Kuva:Nikolaos ihmeidentekija02.jpg|thumb|500|center|&lt;center&gt;''Pyhä Nikolaos Ihmeidentekijä,&lt;br&gt; Myran piispa''&lt;br&gt; &lt;small&gt;''Kuva: Pyykkönen''&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]]<br /> <br /> &lt;p&gt;Matkalle lähtemiseen liittyy usein odotusta, joskus myös huolta. Edessä voi olla lomamatka, vierailu läheisen luona tai aivan tavallinen työmatka. Toisinaan lähdetään sairaalaan, muutetaan uuteen kotiin tai matkustetaan kauas ihmisistä, joiden seurassa on ollut turvallista elää. Ortodoksisessa elämässä myös tällaiset lähdöt kuuluvat rukouksen piiriin. Jumalan siunausta voi pyytää niin pitkälle taipaleelle kuin arkiselle matkalle.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Matkustavien ja merenkulkijoiden erityisenä esirukoilijana tunnetaan &lt;b&gt;pyhä Nikolaos Ihmeidentekijä&lt;/b&gt;. Hänen puoleensa kääntyminen on pyyntö, että hän rukoilisi kanssamme Jumalaa, jonka huolenpitoon jätämme itsemme, läheisemme ja kaikki matkalla kohtaamamme ihmiset.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Kuten sarjan aiemmissa osissa on todettu, pyhien esirukoukset eivät rajoitu tiettyihin elämäntilanteisiin. Matkalle lähtiessä voi pyytää myös oman nimikkopyhän tai jonkun muun läheiseksi tulleen pyhän esirukouksia. Jumalaa voi aina lähestyä suoraan. Olennaista ei ole löytää juuri matkustamiseen ”erikoistunutta” pyhää, vaan lähteä matkaan rukoillen ja Jumalaan turvautuen.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;h3&gt;Pyhä Nikolaos – auttaja hädän keskellä&lt;/h3&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Pyhä Nikolaos toimi Myran piispana Vähässä-Aasiassa nykyisen Turkin alueella. Hänen elämästään säilyneet historialliset tiedot ovat niukkoja, mutta kirkon perinteessä hänet muistetaan myötätuntoisena auttajana, heikkojen puolustajana ja hädässä olevien rinnalla kulkijana. Hänen kunnioituksensa ulottuu laajalle koko kristikuntaan.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Nikolaokseen liittyvissä pyhien elämäkertaperinteen kertomuksissa kuvataan myös merihätään joutuneiden pelastumista ja apua myrskyn keskellä. Näiden kertomusten myötä hänestä tuli erityisesti merenkulkijoiden ja matkustavien rakastama esirukoilija. Kertomusten hengellinen ydin on luottamuksessa Jumalan apuun ja siinä, ettei hädässä olevaa jätetä yksin.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;h3&gt;Matka kuuluu rukoukseen&lt;/h3&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Matkustaminen on muuttunut paljon niistä ajoista, jolloin merelle lähteminen saattoi merkitä pitkää eroa läheisistä ilman mahdollisuutta kertoa kuulumisia. Silti kaikkea ei nykyäänkään voi ennakoida. Sää, oma jaksaminen, muiden toiminta ja monet pienet sattumat vaikuttavat matkan kulkuun. Huolellisesti laadittu suunnitelmakaan ei anna ihmiselle valtaa kaikkeen.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Kirkon yhteisessä rukouksessa muistetaan myös matkustavia. Suuressa ekteniassa eli yhteisten rukouspyyntöjen sarjassa rukoillaan matkustavien, sairaiden, kärsivien ja vangittujen puolesta. Rukous avartaa katsetta oman perheen ja matkaseurueen ulkopuolelle: samalla tiellä, merellä ja ilmassa liikkuu muitakin, joilla on omat läheisensä, huolensa ja toiveensa. Myös kuljettajat, miehistöt ja kaikki matkustamisen turvallisuudesta huolehtivat tarvitsevat voimia ja viisautta tehtäväänsä.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Ennen lähtöä voi tehdä ristinmerkin ja pyytää omin sanoin Jumalan siunausta. Pyhää Nikolaosta voi puolestaan pyytää rukoilemaan matkalle lähtevien puolesta. Rukouksen ei tarvitse olla pitkä tai juhlallinen. Se voi syntyä kotiovella, asemalla tai hetken hiljaisuudessa ennen auton käynnistämistä.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;h3&gt;Siunaus ja vastuullisuus kuuluvat yhteen&lt;/h3&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Rukous ei vapauta matkustajaa huolellisuudesta. Turvavyö kiinnitetään, ajoneuvon kunnosta huolehditaan ja väsyneenä pysähdytään lepäämään. Liikenteessä annetaan tilaa toisille ja hyväksytään sekin, ettei perille tarvitse päästä juuri sillä minuutilla, jonka navigaattori alun perin lupasi.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Autossa oleva ikoni voi muistuttaa rukouksesta ja Jumalan läsnäolosta, mutta se ei ole onnettomuuksia estävä taikakalu. Sen äärellä voi muistaa myös oman vastuunsa. Pyhältä Nikolaokselta ei kannata odottaa apua siihen, että ehtisi ohittaa vielä yhden auton ennen risteystä. Kärsivällisyyttä sen sijaan voi aivan hyvin pyytää.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Toisen huomioiminen tekee matkasta myös hengellisesti merkityksellisen. Se voi tarkoittaa paikan antamista väsyneelle, matkatavaroiden nostamista toisen puolesta tai rauhallista suhtautumista ihmiseen, joka ei vielä tiedä, mistä oikea laituri löytyy. Lähimmäisenrakkaus kulkee mukana myös asemien kiireessä ja taukopaikkojen jonoissa.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;h3&gt;Kaikki eivät lähde matkalle omasta tahdostaan&lt;/h3&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Matkasta puhutaan helposti lomana tai virkistävänä vaihteluna. Kaikille lähteminen ei kuitenkaan ole iloinen asia. Joku matkustaa hoitoon, toinen joutuu eroon perheestään, kolmas jättää kotinsa sodan tai turvattomuuden vuoksi. Myös heidän matkansa ja heidän huolensa kuuluvat kirkon rukoukseen.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Pyhän Nikolaoksen muistaminen kutsuu siksi muuhunkin kuin oman matkan puolesta rukoilemiseen. Hänen esimerkkinsä ohjaa huomaamaan ihmisen, joka tarvitsee apua juuri nyt. Matkalla olevalle vieras ympäristö voi muuttua hieman turvallisemmaksi yhden ystävällisen ihmisen ansiosta.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;h3&gt;Perille päästyä voi myös kiittää&lt;/h3&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Matkarukous ei pääty siihen, että kotiovi sulkeutuu lähtijän takana. Perille saavuttua voi pysähtyä kiittämään: turvallisesta matkasta, kohtaamisista, avusta ja siitä, että joku odotti vastassa. Kiitoksen aihe voi olla myös aivan tavallinen paluu kotiin, omien tavaroiden ja tutun arjen keskelle.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Pyhä Nikolaos muistuttaa, että usko kuuluu mukaan sinne, missä ihminen liikkuu ja elää. Matkalle lähdetään valmistautuen, toisista huolehtien ja Jumalaan turvautuen. Siunauksen kanssa kulkeminen voi näkyä hyvin arkisesti: malttina ratissa, ystävällisyytenä vierasta kohtaan ja kiitoksena siitä, että tänään päästiin perille.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;hr /&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;&lt;b&gt;Ortodoksi.net&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;<br /> 2026&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;h3&gt;Lähteet ja tausta-aineisto&lt;/h3&gt;<br /> <br /> * Ortodoksi.net: [[Nikolaos Ihmeidentekijä]]. Pyhän Nikolaoksen elämä, kunnioittaminen ja yhteys merenkulkijoihin.<br /> * Orthodox Church in America: [https://www.oca.org/saints/lives/2014/12/06/103484-saint-nicholas-the-wonderworker-archbishop-of-myra-in-lycia Saint Nicholas the Wonderworker, Archbishop of Myra in Lycia]. Pyhän Nikolaoksen elämäkertaperinne ja kertomukset merihätään joutuneiden auttamisesta.<br /> * Ortodoksi.net: [[Suuri ektenia]]. Matkustavien muistaminen kirkon yhteisessä rukouksessa.<br /> * Orthodox Church in America: [https://www.oca.org/orthodoxy/prayers/prayer-for-travel Prayer for Travel]. Matkalle lähtijän rukous Kristukselle.<br /> * Orthodox Church in America: [https://www.oca.org/orthodoxy/the-orthodox-faith/spirituality/prayer-fasting-and-almsgiving/intercessory-prayer The Orthodox Faith – Intercessory Prayer]. Esirukous osana kristittyjen yhteistä elämää.<br /> <br /> &lt;hr /&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;&lt;b&gt;Sarjan aikaisemmat osat:&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;<br /> [[Pyhät rinnallamme 1: Pyhän valitseminen|1. Pyhää ei tarvitse osata valita oikein]]&lt;br /&gt;<br /> [[Pyhät rinnallamme 2: Pyhän &quot;erikoistumminen&quot;|2. Onko pyhillä omat erikoisalansa?]]&lt;br /&gt;<br /> [[Pyhät rinnallamme 3: Oma nimikkopyhä|3. Oma nimikkopyhä – tutuksi vähitellen]]&lt;br /&gt;<br /> [[Pyhät rinnallamme 4: Parantajapyhät|4. Sairauden keskellä – parantajapyhät rinnallamme]]&lt;/p&gt;<br /> <br /> [[Luokka:Artikkelit]]</div>

Hannu http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Pyh%C3%A4t_rinnallamme_4:_Parantajapyh%C3%A4t&diff=65717 2026-10-20T13:47:44Z

<p>Hannu: Ak: Uusi sivu: &lt;h2&gt;Pyhät rinnallamme 4: Sairauden keskellä – parantajapyhät rinnallamme&lt;/h2&gt; &lt;center&gt;Pyhät Kyyros ja Johannes Palkattaparantajat,&lt;br&gt; muistopäivä 31.1.&lt;br&gt;&lt;small&gt;(&#039;&#039;Valokuva &amp;copy; Pyykkönen&#039;&#039;)&lt;/small&gt;&lt;/center&gt; &lt;p&gt;Sairaus muuttaa tavallisen arjen nopeasti. Kalenteriin ilmestyy tutkimuksia ja vastaanottoaikoja, uusia sanoja pitää opetella ja puhelimen soittoa odottaa tavallista tarkemmin. Joskus...</p> <hr /> <div>&lt;h2&gt;Pyhät rinnallamme 4: Sairauden keskellä – parantajapyhät rinnallamme&lt;/h2&gt;<br /> [[Kuva:Kyyros johannes palkattaparantajat01.jpg|thumb|500 px|center|&lt;center&gt;Pyhät Kyyros ja Johannes Palkattaparantajat,&lt;br&gt; muistopäivä 31.1.&lt;br&gt;&lt;small&gt;(''Valokuva &amp;copy; Pyykkönen'')&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]]<br /> &lt;p&gt;Sairaus muuttaa tavallisen arjen nopeasti. Kalenteriin ilmestyy tutkimuksia ja vastaanottoaikoja, uusia sanoja pitää opetella ja puhelimen soittoa odottaa tavallista tarkemmin. Joskus raskainta on kipu, joskus epätietoisuus. Myös läheinen voi valvoa huolissaan, vaikka yrittää päivällä näyttää rauhalliselta.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Tällaisessa tilanteessa rukous voi olla hyvin yksinkertainen: &lt;i&gt;”Herra, auta.”&lt;/i&gt; Sen rinnalla voi pyytää pyhien esirukouksia. Ortodoksisessa perinteessä erityisen läheisiksi ovat tulleet pyhät, jotka hoitivat sairaita ja lievittivät kärsimystä. Heidän elämässään usko näkyi siinä, että apua tarvitsevan luokse pysähdyttiin.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;h3&gt;Apua ilman laskua&lt;/h3&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Monia näistä pyhistä kutsutaan &lt;i&gt;palkattaparantajiksi&lt;/i&gt;. Sana tarkoittaa, etteivät he ottaneet auttamisesta maksua. Heidän elämäkerroissaan lääkärintaito, rukous ja lähimmäisenrakkaus kuuluvat yhteen. Sairaan auttamista ei ratkaissut se, oliko hänellä varaa maksaa.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Tunnettuja palkattaparantajia ovat pyhät Kosmas ja Damianos. Heidän elämäkertaperinteessään kerrotaan veljeksistä, jotka käyttivät taitojaan ihmisten ja myös eläinten hoitamiseen. Heidän muistossaan korostuu avun antaminen oman hyödyn tavoittelun sijaan.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Tämä puhuttelee yhä, vaikka terveydenhuolto toimii nykyään aivan toisin. Palkattaparantajien esimerkki ei tarkoita, ettei hoitotyöstä kuuluisi saada palkkaa. Se muistuttaa siitä, että hoidon keskellä on ihminen tarpeineen ja pelkoineen. Sairastava tarvitsee osaavaa hoitoa, mutta myös kokemuksen siitä, että häntä kuunnellaan ja kohdellaan arvokkaasti.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;h3&gt;Panteleimon – sairaiden tuttu esirukoilija&lt;/h3&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Pyhä suurmarttyyri ja parantaja Panteleimon kuuluu ortodoksisen kirkon tunnetuimpiin parantajapyhiin. Hänen elämäkertansa mukaan hän opiskeli lääkäriksi Nikomedeiassa ja auttoi sairaita, köyhiä ja vankeja ottamatta maksua. Hänen kerrotaan kärsineen marttyyrikuoleman 300-luvun alun vainoissa.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Panteleimonin elämäkertaan kuuluu myös ihmeparantumisten kertomuksia. Ne välittävät kirkon luottamusta Jumalan apuun. Sairastavalle hänen muistonsa voi samalla merkitä jotakin hyvin läheistä: oma huoli mahtuu rukoukseen, eikä sen kanssa tarvitse jäädä yksin.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Panteleimonilta voi pyytää esirukouksia ennen tutkimusta tai leikkausta, pitkän toipumisen aikana tai läheisen puolesta. Sanojen ei tarvitse olla monimutkaisia: &lt;i&gt;”Pyhä Panteleimon, rukoile Jumalaa puolestamme.”&lt;/i&gt; Rukouksessa voi muistaa myös kaikkia niitä, joiden käsissä hoito on.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;h3&gt;Luukas – kirurgi ja arkkipiispa&lt;/h3&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Parantajapyhät eivät kuulu vain kaukaiseen menneisyyteen. Pyhä Luukas, Simferopolin arkkipiispa, eli vuosina 1877–1961. Hän oli kirurgi ja lääketieteen tutkija, joka jatkoi sairaiden hoitamista myös kirkollisen palvelutyönsä rinnalla. Hänen elämäänsä kuuluivat lisäksi vainot, vankeus ja karkotukset. Suomen ortodoksisen kirkon julkaisema elämäkerta kertoo hänen rukoilleen ennen leikkauksia.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Luukkaan elämä tekee näkyväksi sen, kuinka lääkärintyö ja rukous voivat kuulua samaan elämään. Potilaan puolesta rukoileminen ei vähennä tutkimusten, lääkkeiden tai ammattitaidon merkitystä. Hoitoon hakeutuminen ja avun vastaanottaminen sopivat luontevasti yhteen Jumalaan turvautumisen kanssa.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Sairauden keskellä voi rukoilla paranemista sekä viisautta hoitopäätöksiin, voimia henkilökunnalle ja kärsivällisyyttä pitkään toipumiseen. Joskus päivän suuri saavutus on päästä omin voimin tuolille istumaan. Sekin on kiitoksen arvoinen asia.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;h3&gt;Entä jos sairaus ei väisty?&lt;/h3&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Parantajapyhistä puhuttaessa on jätettävä tilaa myös vaikealle kysymykselle: mitä silloin, kun rukouksista huolimatta ei parane? Kaikki sairaudet eivät väisty, ja toipuminen voi jäädä kesken. Tähän ei pidä tarjota helppoa selitystä eikä arvioida sairastavan uskon vahvuutta lopputuloksen perusteella.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Pyhien esirukoukset eivät ole lupaus tietystä hoitotuloksesta. Paranemista saa silti pyytää koko sydämestään. Samalla rukoukseen mahtuvat pelko, pettymys ja väsymys. Sairastavan ei tarvitse esittää urheampaa tai levollisempaa kuin on.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Kun omat voimat ovat vähissä, läheiset ja seurakunta voivat rukoilla puolesta. Papin vierailua voi pyytää myös kotiin tai sairaalaan. Joskus tärkeintä on, että joku istuu hetken vieressä eikä kiirehdi selittämään kärsimyksen tarkoitusta.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;h3&gt;Rukous jatkuu huolenpitona&lt;/h3&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Parantajapyhien esimerkki kutsuu myös käytännön tekoihin. Kaikki eivät osaa hoitaa sairauksia, mutta moni voi tuoda ruoan, tarjota kyydin, soittaa tai auttaa hankalassa asioinnissa. Läheinenkin voi tarvita lepoa ja jonkun, jolle puhua omasta huolestaan.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Sairaalasta kotiutuminen ei aina tarkoita, että elämä olisi palannut ennalleen. Siksi yhteydenpitoa tarvitaan myös sen jälkeen, kun tilanteen kiireisin vaihe on ohi ja muiden arki on jo jatkunut.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Parantajapyhien muistossa rukous ja auttavat kädet kuuluvat yhteen. Heidän esimerkkinsä rohkaisee pyytämään apua ja huomaamaan toisen avuntarpeen. Sairasta ei tarvitse osata rohkaista suurilla sanoilla. Usein riittää, että pysyy rinnalla.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;hr /&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;&lt;b&gt;Ortodoksi.net&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;<br /> 2026&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;h3&gt;Lähteet ja tausta-aineisto&lt;/h3&gt;<br /> <br /> * Orthodox Church in America: [https://www.oca.org/saints/lives/1985/07/27/102099-greatmartyr-and-healer-panteleimon Greatmartyr and Healer Panteleimon]. Pyhän Panteleimonin elämäkerta ja kirkollinen muistaminen.<br /> * Ortodoksi.net: [[Kosmas ja Damianos Vähäaasialaiset]]. Palkattaparantajien elämäkertaperinne.<br /> * Suomen ortodoksinen kirkko: [https://ort.fi/kirkkokalenteri/20260529/ Pyhä Luukas Tunnustaja, Simferopolin arkkipiispa]. Kirkkokalenterin synaksario 29.5.2026.<br /> * Suomen ortodoksinen kirkko: [https://ort.fi/avun-tarpeessa/esirukouspyynnot/ Esirukouspyynnöt].<br /> <br /> [[Luokka:Artikkelit]]</div>

Hannu http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Pyh%C3%A4t_rinnallamme_3:_Oma_nimikkopyh%C3%A4&diff=65716 2026-10-20T13:39:50Z

<p>Hannu: Ak: Uusi sivu: &lt;h2&gt;Pyhät rinnallamme 3: Oma nimikkopyhä – tutuksi vähitellen&lt;/h2&gt; &lt;center&gt;Pyhä apostoli ja evankelista Johannes Teologi sekä hänen oppilaansa Prokoros. Johannes on myös yhden Ortodoksi.netin ylläpitäjän nimikkopyhä. Oman pyhän elämäntarinaan tutustuminen voi tehdä tutun nimen takana olevasta esirukoilijasta läheisen.&lt;br&gt;&lt;small&gt;Kuva &amp;copy; Ortodoksi.net&lt;/small&gt;&lt;/center&gt; &lt;p&gt;Oma nimi on kulkenut mukana laps...</p> <hr /> <div>&lt;h2&gt;Pyhät rinnallamme 3: Oma nimikkopyhä – tutuksi vähitellen&lt;/h2&gt;<br /> [[Kuva:Johannes_Prokoros01.jpg|thumb|500 px|center|&lt;center&gt;Pyhä apostoli ja evankelista Johannes Teologi sekä hänen oppilaansa Prokoros. Johannes on myös yhden Ortodoksi.netin ylläpitäjän nimikkopyhä. Oman pyhän elämäntarinaan tutustuminen voi tehdä tutun nimen takana olevasta esirukoilijasta läheisen.&lt;br&gt;&lt;small&gt;Kuva &amp;copy; Ortodoksi.net&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]]<br /> <br /> &lt;p&gt;Oma nimi on kulkenut mukana lapsuudesta asti. Sen on kuullut kutsuttavan kotiin syömään, lausuttavan juhlapäivänä ja joskus sanottavan vähän tavallista painokkaammin. Ortodoksisessa perinteessä nimeen liittyy myös hengellinen yhteys: oma nimikkopyhä, jonka mukaan nimi on saatu ja jonka esirukouksia voi pyytää elämän eri vaiheissa.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Joillekin nimikkopyhä on tuttu lapsuudesta. Hänen ikoninsa on ehkä ollut kotona, ja hänen muistopäiväänsä on vietetty vuodesta toiseen. Toiselle hän on jäänyt pelkäksi nimeksi tai kokonaan tuntemattomaksi. Siitä ei tarvitse nolostua. Tutustumisen voi aloittaa aikuisena, eläkevuosina tai vaikka tänään.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;h3&gt;Nimen takana on ihminen ja elämäntarina&lt;/h3&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Ortodoksisen tavan mukaan lapselle annetaan nimi jonkun pyhän mukaan. Nimen ei tarvitse olla täsmälleen samassa muodossa: suomalainen etunimi voi olla vanhemman nimen tuttu muunnos. Esimerkiksi Jussi ja Hannu liittyvät Johannes-nimeen. Nimikkopyhästä puhutaan myös &lt;i&gt;taivaallisena esirukoilijana&lt;/i&gt;, ja hänen muistopäivänään vietetään omaa ortodoksista nimipäivää.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Ortodoksi.netin ylläpitäjiin kuuluvan Hannu Pyykkösen oma suojeluspyhä on pyhä apostoli ja evankelista Johannes Teologi. Toisen Hannun nimikkopyhä voi kuitenkin olla joku muu Johannes-niminen pyhä. Pelkkä etunimi ei siis vielä kerro, kuka monista samannimisistä pyhistä on juuri oma esirukoilija.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Nimen takaa löytyy enemmän kuin päivämäärä kalenterissa. Siellä on ihminen, joka on elänyt tietyssä ajassa ja ympäristössä, tehnyt valintoja ja kohdannut vaikeuksia. Hänen rohkeudessaan, kärsivällisyydessään tai tavassaan auttaa muita voi olla jotakin, mikä puhuttelee aivan toisenlaisissa oloissa elävää nykyajan ihmistä.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;h3&gt;Miten oma nimikkopyhä määräytyy?&lt;/h3&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Nimikkopyhä ei määräydy kaikille yhden laskusäännön mukaan. Lapsen kohdalla kyse on tavallisesti siitä, kenen pyhän mukaan vanhemmat ovat antaneet hänelle nimen. Valintaan voivat vaikuttaa perheen perinne, läheiseksi tullut pyhä tai lapsen syntymän ajankohta. Aikuisena kirkkoon liittyvä voi puolestaan valita nimikkopyhänsä papin opastuksella esimerkiksi oman nimensä tai puhuttelevan elämäkerran perusteella.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Joissakin perinteissä valinnan apuna käytetään syntymäpäivää tai sen lähelle osuvaa pyhän muistopäivää. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että jokaisen nimikkopyhä olisi automaattisesti kalenterissa syntymäpäivää lähinnä oleva samanniminen pyhä. Ratkaisevaa on, kuka on valittu omaksi taivaalliseksi esirukoilijaksi.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Hannun tapauksessa Johannes-nimen yhteys selittää siis nimen, mutta ei yksin sitä, miksi hänen suojeluspyhänsä on juuri Johannes Teologi. Tällaisen valinnan tausta selviää perheen muistista tai nimenannon ja kirkkoon liittymisen yhteydessä sovitusta. Sitä ei voi päätellä varmasti pelkästä nimestä ja syntymäajasta.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Jos oma nimikkopyhä on epäselvä, asiaa voi kysyä vanhemmilta, kummilta tai muulta läheiseltä. Myös seurakunnan pappi auttaa selvittämisessä. Nimihakemistot ovat hyödyllisiä apuvälineitä, mutta ne eivät yksin kerro, kuka juuri tietylle ihmiselle on aikanaan valittu esirukoilijaksi.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;h3&gt;Nimikkopyhä ja suojelusenkeli ovat eri asioita&lt;/h3&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Nimikkopyhä ja suojelusenkeli menevät puheessa joskus sekaisin. Tavallisesti nimikkopyhä on maan päällä elänyt, kirkon pyhäksi tunnustama ihminen. Suojelusenkeli puolestaan on enkeli, Jumalan palvelija ja varjelija. Ihmisestä ei kuoleman jälkeen tule enkeliä.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Nimikkopyhänä voi olla myös nimeltä tunnettu ylienkeli, esimerkiksi Mikael. Silloinkin nimikkopyhä ja henkilökohtainen suojelusenkeli tarkoittavat eri asioita. Sekä pyhien esirukoukset että enkelien varjelus liittyvät Jumalan huolenpitoon.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;h3&gt;Nimipäivä voi olla pieni juhla&lt;/h3&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Ortodoksisen nimipäivän ytimessä on oman pyhän muisto. Päivä tarjoaa mahdollisuuden pysähtyä kiittämään Jumalaa ja muistamaan sitä esikuvaa, jonka nimeä kantaa. Siihen voi kuulua kirkossa käyminen mahdollisuuksien mukaan, lyhyt rukous kotona tai oman pyhän elämäkerran lukeminen.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Juhlan ei tarvitse olla suuri. Tuohus, rauhallinen hetki ja yhteiset kahvit voivat riittää. Kakkukaan ei ole pahitteeksi, vaikka nimikkopyhään tutustuminen onnistuu ilman leipomistakin. Lapselle muistopäivä voi tulla läheiseksi, kun aikuinen kertoo pyhästä ymmärrettävästi ja kuuntelee myös lapsen kysymyksiä.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Oman pyhän ikoni voi auttaa muistamaan häntä arjen keskellä. Tutustumisen voi silti aloittaa ilman ikoniakin: lukemalla lyhyen elämäkerran ja lausumalla yksinkertaisen pyynnön: &lt;i&gt;”Pyhä Jumalan palvelija, rukoile puolestani.”&lt;/i&gt;&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Nimikkopyhä ei ole uusi tehtävä pitkän velvollisuusluettelon jatkoksi. Hänen muistonsa voi olla pieni, lämmin osa elämää – yhteys, joka syvenee vähitellen. Tuttavuuden ei tarvitse alkaa suuresta hengellisestä kokemuksesta. Joskus alkuun riittää, että haluaa tietää, kuka oman nimen takana on.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;hr /&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;&lt;b&gt;Ortodoksi.net&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;<br /> 2026&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;h3&gt;Lähteet ja tausta-aineisto&lt;/h3&gt;<br /> <br /> * Suomen ortodoksinen kirkko: [https://ort.fi/katekumeenin-polku/nimikkopyha/ Nimikkopyhä]. Nimikkopyhän merkitys ja valinta.<br /> * Suomen ortodoksinen kirkko: [https://ort.fi/uusi-perheenjasen/nimenanto/ Nimenanto]. Nimen ja taivaallisen esirukoilijan yhteys.<br /> * Ortodoksi.net: [[Pyhä]]. Oma taivaallinen esirukoilija ja samannimiset pyhät.<br /> * Ortodoksi.net: [[Ortodoksiset nimet|Nimi ja siihen liittyvä pyhän muistopäivä]].<br /> * Ortodoksi.net: [[Ortodoksinen kalenteri]]. Nimipäivän ja oman pyhän muistamisen yhteys.<br /> * Ortodoksi.net: [[Suojelusenkeli]].<br /> &lt;hr&gt;<br /> '''[[Pyhät rinnallamme 1: Pyhän valitseminen|Palaa ensimmäiseen osaan]].'''&lt;br&gt;<br /> '''[[Pyhät rinnallamme 2: Pyhän &quot;erikoistumminen&quot;|Palaa toiseen osaan]].'''&lt;br&gt;<br /> '''Lue myös myöhemmin ilmestyvä seuraava osa 4.'''<br /> <br /> [[Luokka:Artikkelit]]</div>

Hannu http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Pyh%C3%A4t_rinnallamme_1:_Pyh%C3%A4n_valitseminen&diff=65715 2026-10-20T13:16:51Z

<p>Hannu: </p> <hr /> <div>&lt;h2&gt;Pyhät rinnallamme 1: Pyhää ei tarvitse osata valita oikein&lt;/h2&gt;<br /> [[Kuva:Deesis01.jpg|thumb|500 px|center|&lt;center&gt;''Deesis eli esirukousasetelma: Jumalansynnyttäjä ja Johannes Edelläkävijä kääntyvät Kristuksen puoleen. Pyhien esirukoukset kuuluvat kirkon yhteiseen rukoukseen. Kuva: ©''&lt;br&gt;&lt;small&gt;(''Kuva: © Ortodoksi.net'')&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]]<br /> &lt;p&gt;Kun läheinen sairastuu, jokin asia huolestuttaa tai omat voimat tuntuvat vähäisiltä, moni pyytää toiselta ihmiseltä: ”Muistaisitko minua rukouksissasi?” Ortodoksisessa kirkossa saman pyynnön voi esittää myös pyhälle. Sen taustalla on luottamus siihen, ettei kuolema katkaise yhteyttä Kristuksessa. Pyhät kuuluvat samaan kirkkoon kanssamme, ja heiltä pyydetään esirukouksia aivan kuten täällä eläviltä lähimmäisiltä.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Tämä ei edellytä laajaa pyhien tuntemusta eikä oikean nimen löytämistä johonkin tiettyyn tilanteeseen. Rukoukseen saa tulla sen kanssa, mikä juuri nyt painaa mieltä. Jumalaa voi aina lähestyä suoraan. Pyhien esirukousten pyytäminen ei vie hänestä kauemmaksi, vaan on osa yhteistä rukousta hänen edessään.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;h3&gt;Läheisyys voi kasvaa vähitellen&lt;/h3&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Kaikki pyhät eivät tunnu yhtä tutuilta, eikä tarvitsekaan. Jonkun elämäkerrassa voi olla jotakin, mikä koskettaa omaa elämää: vaikeita menetyksiä, sitkeää toivoa, lähimmäisistä huolehtimista tai uskollisuutta tavallisten tehtävien keskellä. Joskus yksi pieni tapahtuma jää mieleen paremmin kuin pitkä luettelo suurista saavutuksista.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Läheisyys voi syntyä myös tutun ikonin, kirkon tai rukouksen kautta. Pyhän nimi on ehkä kuulunut lapsuudenkodin puheisiin, tai hänen muistopäiväänsä on vietetty omassa seurakunnassa. Toisinaan kiinnostus herää vasta myöhemmin, kun jokin elämässä muuttuu ja aikaisemmin etäiseltä tuntunut kertomus alkaakin puhutella.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Pyhään tutustumisessa ei tarvitse kiirehtiä. Hänen elämästään voi lukea vähän kerrallaan ja pohtia, mikä siinä rohkaisee. Tarkoitus ei ole verrata omaa arkea pyhän elämään ja todeta itseään kelvottomaksi. Esikuva voi pikemminkin auttaa huomaamaan, että uskoa eletään todeksi monenlaisissa oloissa ja hyvin erilaisin voimin.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;h3&gt;Esirukoilija, ei vaatimusten vartija&lt;/h3&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Pyhien kunnioittamisen keskuksessa on Jumala. Kirkko kunnioittaa pyhissä hänen työtään ja armoaan. Pyhää ei ajatella itsenäisenä voimana, jonka avulla saataisiin varmasti haluttu tulos. Häneltä pyydetään rukousta Jumalan puoleen.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Siksi ei tarvitse pelätä, että rukous menisi väärään osoitteeseen, jos pyhän elämä tai hänelle omistettu rukousteksti ei ole tuttu. Omin sanoin voi pyytää yksinkertaisesti: &lt;i&gt;”Pyhä Jumalan palvelija, rukoile puolestani.”&lt;/i&gt; Valmiit rukoukset voivat auttaa, mutta rukous ei ole muistamisen koe.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Pyhien puoleen voi kääntyä myös ilossa ja kiitollisuudessa. Kaiken ei tarvitse olla huonosti ennen kuin muistaa rukouksen. Hyvä päivä, läheisen saama apu tai pitkään vaivanneen asian selviäminen voivat yhtä hyvin pysäyttää kiittämään Jumalaa.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;h3&gt;Rukouksessa saa olla keskeneräinen&lt;/h3&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Joskus rukous sujuu, joskus mielessä pyörivät aivan muut asiat. Väsynyt ei ehkä jaksa kuin muutaman sanan. Silloinkin voi pyytää toisia rukoilemaan puolestaan. Kirkon yhteinen rukous kantaa myös silloin, kun omat sanat ovat vähissä.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Pyhien esirukouksissa onkin pohjimmiltaan kyse yhteydestä: kristitty ei rukoile irrallaan muista. Kirkon rukoukseen kuuluvat sekä lähellä että kaukana olevat, tässä ajassa elävät ja jo Jumalan luo siirtyneet.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Kaikkia pyhiä ei tarvitse tuntea. Voi aloittaa yhdestä, jonka elämä herättää kiinnostusta, tai pyytää kaikkien pyhien esirukouksia. Olennaisinta ei ole osata valita oikein, vaan uskaltaa rukoilla ja luottaa siihen, ettei tarvitse olla yksin.&lt;/p&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> '''Ortodoksi.net'''&lt;br&gt;<br /> 2026<br /> <br /> &lt;h3&gt;Lähteet ja tausta-aineisto&lt;/h3&gt;<br /> <br /> * Orthodox Church in America: [https://www.oca.org/reflections/fr.-lawrence-farley/praying-to-the-saints Praying to the Saints]. Pyhien esirukoukset ja kirkon yhteys kuoleman rajan yli.<br /> * Orthodox Church in America: [https://www.oca.org/orthodoxy/the-orthodox-faith/spirituality/prayer-fasting-and-almsgiving/intercessory-prayer The Orthodox Faith – Intercessory Prayer]. Esirukous osana kristittyjen yhteistä elämää.<br /> * Orthodox Church in America: [https://www.oca.org/orthodoxy/the-orthodox-faith/worship/the-daily-cycles-of-prayer/prayer The Orthodox Faith – Prayer]. Rukouksen perusteet sekä Jumalansynnyttäjän ja pyhien esirukoukset.<br /> &lt;hr&gt;<br /> '''Lue myös [[Pyhät rinnallamme 2: Pyhän &quot;erikoistumminen&quot;|seuraava osa 2]].'''<br /> <br /> [[Luokka:Artikkelit]]</div>

Hannu http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Pyh%C3%A4t_rinnallamme_1:_Pyh%C3%A4n_valitseminen&diff=65714 2026-10-20T13:15:47Z

<p>Hannu: </p> <hr /> <div>&lt;h2&gt;Pyhät rinnallamme 1: Pyhää ei tarvitse osata valita oikein&lt;/h2&gt;<br /> [[Kuva:Deesis01.jpg|thumb|500 px|center|&lt;center&gt;''Deesis eli esirukousasetelma: Jumalansynnyttäjä ja Johannes Edelläkävijä kääntyvät Kristuksen puoleen. Pyhien esirukoukset kuuluvat kirkon yhteiseen rukoukseen. Kuva: ©''&lt;br&gt;&lt;small&gt;(''Kuva: © Ortodoksi.net'')&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]]<br /> &lt;p&gt;Kun läheinen sairastuu, jokin asia huolestuttaa tai omat voimat tuntuvat vähäisiltä, moni pyytää toiselta ihmiseltä: ”Muistaisitko minua rukouksissasi?” Ortodoksisessa kirkossa saman pyynnön voi esittää myös pyhälle. Sen taustalla on luottamus siihen, ettei kuolema katkaise yhteyttä Kristuksessa. Pyhät kuuluvat samaan kirkkoon kanssamme, ja heiltä pyydetään esirukouksia aivan kuten täällä eläviltä lähimmäisiltä.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Tämä ei edellytä laajaa pyhien tuntemusta eikä oikean nimen löytämistä johonkin tiettyyn tilanteeseen. Rukoukseen saa tulla sen kanssa, mikä juuri nyt painaa mieltä. Jumalaa voi aina lähestyä suoraan. Pyhien esirukousten pyytäminen ei vie hänestä kauemmaksi, vaan on osa yhteistä rukousta hänen edessään.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;h3&gt;Läheisyys voi kasvaa vähitellen&lt;/h3&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Kaikki pyhät eivät tunnu yhtä tutuilta, eikä tarvitsekaan. Jonkun elämäkerrassa voi olla jotakin, mikä koskettaa omaa elämää: vaikeita menetyksiä, sitkeää toivoa, lähimmäisistä huolehtimista tai uskollisuutta tavallisten tehtävien keskellä. Joskus yksi pieni tapahtuma jää mieleen paremmin kuin pitkä luettelo suurista saavutuksista.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Läheisyys voi syntyä myös tutun ikonin, kirkon tai rukouksen kautta. Pyhän nimi on ehkä kuulunut lapsuudenkodin puheisiin, tai hänen muistopäiväänsä on vietetty omassa seurakunnassa. Toisinaan kiinnostus herää vasta myöhemmin, kun jokin elämässä muuttuu ja aikaisemmin etäiseltä tuntunut kertomus alkaakin puhutella.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Pyhään tutustumisessa ei tarvitse kiirehtiä. Hänen elämästään voi lukea vähän kerrallaan ja pohtia, mikä siinä rohkaisee. Tarkoitus ei ole verrata omaa arkea pyhän elämään ja todeta itseään kelvottomaksi. Esikuva voi pikemminkin auttaa huomaamaan, että uskoa eletään todeksi monenlaisissa oloissa ja hyvin erilaisin voimin.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;h3&gt;Esirukoilija, ei vaatimusten vartija&lt;/h3&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Pyhien kunnioittamisen keskuksessa on Jumala. Kirkko kunnioittaa pyhissä hänen työtään ja armoaan. Pyhää ei ajatella itsenäisenä voimana, jonka avulla saataisiin varmasti haluttu tulos. Häneltä pyydetään rukousta Jumalan puoleen.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Siksi ei tarvitse pelätä, että rukous menisi väärään osoitteeseen, jos pyhän elämä tai hänelle omistettu rukousteksti ei ole tuttu. Omin sanoin voi pyytää yksinkertaisesti: &lt;i&gt;”Pyhä Jumalan palvelija, rukoile puolestani.”&lt;/i&gt; Valmiit rukoukset voivat auttaa, mutta rukous ei ole muistamisen koe.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Pyhien puoleen voi kääntyä myös ilossa ja kiitollisuudessa. Kaiken ei tarvitse olla huonosti ennen kuin muistaa rukouksen. Hyvä päivä, läheisen saama apu tai pitkään vaivanneen asian selviäminen voivat yhtä hyvin pysäyttää kiittämään Jumalaa.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;h3&gt;Rukouksessa saa olla keskeneräinen&lt;/h3&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Joskus rukous sujuu, joskus mielessä pyörivät aivan muut asiat. Väsynyt ei ehkä jaksa kuin muutaman sanan. Silloinkin voi pyytää toisia rukoilemaan puolestaan. Kirkon yhteinen rukous kantaa myös silloin, kun omat sanat ovat vähissä.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Pyhien esirukouksissa onkin pohjimmiltaan kyse yhteydestä: kristitty ei rukoile irrallaan muista. Kirkon rukoukseen kuuluvat sekä lähellä että kaukana olevat, tässä ajassa elävät ja jo Jumalan luo siirtyneet.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Kaikkia pyhiä ei tarvitse tuntea. Voi aloittaa yhdestä, jonka elämä herättää kiinnostusta, tai pyytää kaikkien pyhien esirukouksia. Olennaisinta ei ole osata valita oikein, vaan uskaltaa rukoilla ja luottaa siihen, ettei tarvitse olla yksin.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;h3&gt;Lähteet ja tausta-aineisto&lt;/h3&gt;<br /> <br /> * Orthodox Church in America: [https://www.oca.org/reflections/fr.-lawrence-farley/praying-to-the-saints Praying to the Saints]. Pyhien esirukoukset ja kirkon yhteys kuoleman rajan yli.<br /> * Orthodox Church in America: [https://www.oca.org/orthodoxy/the-orthodox-faith/spirituality/prayer-fasting-and-almsgiving/intercessory-prayer The Orthodox Faith – Intercessory Prayer]. Esirukous osana kristittyjen yhteistä elämää.<br /> * Orthodox Church in America: [https://www.oca.org/orthodoxy/the-orthodox-faith/worship/the-daily-cycles-of-prayer/prayer The Orthodox Faith – Prayer]. Rukouksen perusteet sekä Jumalansynnyttäjän ja pyhien esirukoukset.<br /> &lt;hr&gt;<br /> '''Lue myös [[Pyhät rinnallamme 2: Pyhän &quot;erikoistumminen&quot;|seuraava osa 2]].'''<br /> <br /> [[Luokka:Artikkelit]]</div>

Hannu http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Pyh%C3%A4t_rinnallamme_2:_Pyh%C3%A4n_%22erikoistumminen%22&diff=65713 2026-10-20T13:14:02Z

<p>Hannu: Ak: Uusi sivu: &lt;h2&gt;Pyhät rinnallamme 2: Onko pyhillä omat erikoisalansa?&lt;/h2&gt; &lt;center&gt;Pyhät palkattaparantajat Kosmas ja Damianos. Sairaiden auttamisesta tunnetut pyhät ovat esimerkki siitä, kuinka elämäntyö ja rukousperinne liittyvät yhteen. Pyhien esirukoukset eivät kuitenkaan rajoitu tiettyihin huoliin.&lt;br&gt;&lt;small&gt;(&#039;&#039;Ikoni © munkki Stefanos, valokuva © Ortodoksi.net)&lt;/small&gt;&lt;/center&gt; &lt;p&gt;Joskus kuulee sanottavan, et...</p> <hr /> <div>&lt;h2&gt;Pyhät rinnallamme 2: Onko pyhillä omat erikoisalansa?&lt;/h2&gt;<br /> [[Kuva:Kosmas damianos aasialaiset01.jpg|thumb|500 px|center|&lt;center&gt;Pyhät palkattaparantajat Kosmas ja Damianos. Sairaiden auttamisesta tunnetut pyhät ovat esimerkki siitä, kuinka elämäntyö ja rukousperinne liittyvät yhteen. Pyhien esirukoukset eivät kuitenkaan rajoitu tiettyihin huoliin.&lt;br&gt;&lt;small&gt;(''Ikoni © munkki Stefanos, valokuva © Ortodoksi.net)&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]]<br /> &lt;p&gt;Joskus kuulee sanottavan, että joku pyhä on sairaiden auttaja, toinen matkustavien suojelija ja kolmannen puoleen käännytään aivan tietyn huolen kanssa. Kuulostaa melkein siltä kuin pyhillä olisi omat erikoisalansa. Ajatus voi hymyilyttää, mutta samalla se herättää hyvän kysymyksen: mistä tällaiset yhteydet ovat syntyneet ja mitä ne oikeastaan tarkoittavat?&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Taivaallisesta työnjaosta ei ole kysymys. Pyhien esirukouksia ei ole rajattu tiettyihin sairauksiin, ammatteihin tai elämäntilanteisiin. Sen sijaan kirkon perinteessä jotkut pyhät ovat tulleet erityisen läheisiksi ihmisille, jotka elävät samanlaisten huolten keskellä. Taustalla voivat olla pyhän oma elämä, hänen tekemänsä työ tai hänen esirukouksiinsa liittyvät kertomukset avun saamisesta.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;h3&gt;Eletty elämä jää ihmisten mieleen&lt;/h3&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Asiaa voi lähestyä tavallisen elämän kautta. Kun jokin huolestuttaa, puhumme mielellämme ihmiselle, jonka uskomme ymmärtävän tilannettamme. Saman menetyksen kokenut saattaa ymmärtää surua ilman pitkiä selityksiä. Sairaita hoitanut puolestaan tuntee sekä potilaan pelon että hänen läheistensä huolen. Yhteinen kokemus tekee lähestymisestä luontevaa.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Samantapainen tuttuuden tunne voi syntyä pyhän elämäkertaa lukiessa. Jos pyhä on hoitanut sairaita, auttanut puutteen keskellä eläviä tai joutunut itse vainotuksi, juuri nämä elämänvaiheet jäävät ihmisten mieleen. Hänen esirukouksiaan aletaan pyytää erityisesti vastaavissa tilanteissa. Näin henkilökohtaisesta läheisyydestä voi vähitellen kasvaa kokonaisen yhteisön rukousperinne.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Pyhän merkitys ei silti rajoitu siihen, mitä hän teki ammatikseen tai millaisia vaikeuksia hän kohtasi. Hänen elämänsä kertoo ennen kaikkea uskosta ja rakkaudesta Jumalaan ja lähimmäisiin. Siksi sama pyhä voi puhutella hyvin erilaisia ihmisiä aivan eri syistä.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;h3&gt;Kertomukset ja kiitollisuus välittävät perinnettä&lt;/h3&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Pyhien elämäkertojen rinnalla kulkevat kertomukset siitä, kuinka ihmiset ovat kokeneet saaneensa apua heidän esirukoustensa kautta. Joku on rukoillut vaikeassa tilanteessa, saanut avun ja kertonut siitä toisille. Kiitollisuus on voinut saada näkyvän muodon ikonina, rukouksena tai pyhälle omistettuna kirkkona. Seuraava sukupolvi on oppinut tuntemaan saman pyhän ja kääntynyt hänen puoleensa omine huolineen.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Näitä kertomuksia luetaan kirkossa uskon ja rukouksen näkökulmasta. Varsinkin vanhoihin elämäkertoihin sisältyy myös perimätietoa, jonka kaikkia yksityiskohtia ei voida historiallisesti varmistaa. Kertomusten tarkoituksena on kuitenkin välittää luottamusta Jumalan apuun ja rohkaista rukoukseen. Niistä ei voi tehdä lupausta, että sama asia tapahtuisi jokaiselle samalla tavalla.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Myös paikalliset tavat vaikuttavat. Jollakin seudulla tietty pyhä tunnetaan lähes jokaisessa kodissa, kun taas muualla hänen nimensä on vieraampi. Perheen, seurakunnan ja kotiseudun muistot muovaavat sitä, kenestä tulee läheinen. Kaikkialla ortodoksisessa maailmassa ei siksi ole samanlaista käsitystä pyhien erityisistä yhteyksistä eri elämäntilanteisiin.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;h3&gt;Esirukous ei ole palveluvalikko&lt;/h3&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Suojeluspyhistä laaditut luettelot voivat auttaa tutustumaan kirkon perinteeseen. Liian tarkasti luettuina ne voivat kuitenkin antaa väärän kuvan: aivan kuin rukouksen onnistuminen riippuisi siitä, osaako valita oikean pyhän. Huolestuneen ihmisen ei tarvitse ryhtyä tällaiseen selvitystyöhön. Tutulta pyhältä saa pyytää esirukouksia kaikissa elämän asioissa.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Myöskään erityisen tunnettu pyhä ei ole oikotie varmaan lopputulokseen. Rukouksessa saa pyytää apua hyvin konkreettisesti, mutta Jumalan toimintaa ei voi määrätä ennalta. Jos toivottua muutosta ei tule, syyksi ei pidä päätellä väärää pyhän valintaa tai rukoilijan riittämätöntä uskoa.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Sana &lt;i&gt;erikoistuminen&lt;/i&gt; sopii siis tähän vain hieman leikillisenä ilmauksena. Täsmällisemmin voisi puhua &lt;i&gt;erityisestä läheisyydestä&lt;/i&gt;: tietyn pyhän elämä ja häneen liittyvä rukousperinne ovat antaneet ihmisille rohkeutta lähestyä häntä juuri omassa tilanteessaan.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;h3&gt;Esikuvasta voi tulla myös teko&lt;/h3&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Pyhän elämä ei kutsu ainoastaan pyytämään apua, vaan myös huomaamaan toisten tarpeita. Sairaita hoitaneen pyhän muistaminen voi rohkaista käymään yksinäisen luona. Köyhiä auttaneen elämä voi saada kysymään, olisiko omasta mahdollista jakaa. Näin pyhien kunnioittaminen saa jatkoa tavallisessa arjessa.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Pyhien erilaiset elämäntiet kertovat siitä, kuinka monella tavalla lähimmäistä voi rakastaa. Kaikkien ei tarvitse tehdä samaa eikä jaksaa yhtä paljon. Joku osaa hoitaa, toinen kuunnella, kolmas järjestää käytännön apua. Tästä näkökulmasta pyhien ”erikoisalat” muistuttavat myös meitä siitä, että omilla taidoilla ja kokemuksilla voi olla käyttöä toisen ihmisen hyväksi.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;h3&gt;Lähteet ja tausta-aineisto&lt;/h3&gt;<br /> <br /> * Orthodox Church in America: [https://www.oca.org/reflections/fr.-lawrence-farley/praying-to-the-saints Praying to the Saints]. Pyhien esirukoukset osana kirkon yhteyttä.<br /> * Orthodox Church in America: [https://www.oca.org/orthodoxy/the-orthodox-faith/spirituality/prayer-fasting-and-almsgiving/intercessory-prayer The Orthodox Faith – Intercessory Prayer]. Toisten puolesta rukoileminen ja luottamus Jumalaan.<br /> * Orthodox Church in America, Department of Christian Education: [https://dce.oca.org/files/activity-books/Saints-Physicians.pdf Saints Who Were Physicians and Healers]. Esimerkkejä pyhien elämäntyön, sairaiden auttamisen ja rukousperinteen yhteydestä (PDF, englanniksi).<br /> &lt;hr&gt;<br /> '''[[Pyhät rinnallamme 1: Pyhän valitseminen|Palaa ensimmäiseen osaan]].'''<br /> '''Lue myös myöhemmin ilmestyvä seuraava osa 3.'''<br /> <br /> [[Luokka:Artikkelit]]</div>

Hannu http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Pyh%C3%A4t_rinnallamme_1:_Pyh%C3%A4n_valitseminen&diff=65712 2026-10-20T12:58:35Z

<p>Hannu: Ak: Uusi sivu: &lt;h2&gt;Pyhät rinnallamme 1: Pyhää ei tarvitse osata valita oikein&lt;/h2&gt; &lt;center&gt;&#039;&#039;Deesis eli esirukousasetelma: Jumalansynnyttäjä ja Johannes Edelläkävijä kääntyvät Kristuksen puoleen. Pyhien esirukoukset kuuluvat kirkon yhteiseen rukoukseen. Kuva: ©&#039;&#039;&lt;br&gt;&lt;small&gt;(&#039;&#039;Kuva: © Ortodoksi.net&#039;&#039;)&lt;/small&gt;&lt;/center&gt; &lt;p&gt;Kun läheinen sairastuu, jokin asia huolestuttaa tai omat voimat tuntuvat vähäisiltä, moni pyytää toiselta ihmise...</p> <hr /> <div>&lt;h2&gt;Pyhät rinnallamme 1: Pyhää ei tarvitse osata valita oikein&lt;/h2&gt;<br /> [[Kuva:Deesis01.jpg|thumb|500 px|center|&lt;center&gt;''Deesis eli esirukousasetelma: Jumalansynnyttäjä ja Johannes Edelläkävijä kääntyvät Kristuksen puoleen. Pyhien esirukoukset kuuluvat kirkon yhteiseen rukoukseen. Kuva: ©''&lt;br&gt;&lt;small&gt;(''Kuva: © Ortodoksi.net'')&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]]<br /> &lt;p&gt;Kun läheinen sairastuu, jokin asia huolestuttaa tai omat voimat tuntuvat vähäisiltä, moni pyytää toiselta ihmiseltä: ”Muistaisitko minua rukouksissasi?” Ortodoksisessa kirkossa saman pyynnön voi esittää myös pyhälle. Sen taustalla on luottamus siihen, ettei kuolema katkaise yhteyttä Kristuksessa. Pyhät kuuluvat samaan kirkkoon kanssamme, ja heiltä pyydetään esirukouksia aivan kuten täällä eläviltä lähimmäisiltä.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Tämä ei edellytä laajaa pyhien tuntemusta eikä oikean nimen löytämistä johonkin tiettyyn tilanteeseen. Rukoukseen saa tulla sen kanssa, mikä juuri nyt painaa mieltä. Jumalaa voi aina lähestyä suoraan. Pyhien esirukousten pyytäminen ei vie hänestä kauemmaksi, vaan on osa yhteistä rukousta hänen edessään.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;h3&gt;Läheisyys voi kasvaa vähitellen&lt;/h3&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Kaikki pyhät eivät tunnu yhtä tutuilta, eikä tarvitsekaan. Jonkun elämäkerrassa voi olla jotakin, mikä koskettaa omaa elämää: vaikeita menetyksiä, sitkeää toivoa, lähimmäisistä huolehtimista tai uskollisuutta tavallisten tehtävien keskellä. Joskus yksi pieni tapahtuma jää mieleen paremmin kuin pitkä luettelo suurista saavutuksista.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Läheisyys voi syntyä myös tutun ikonin, kirkon tai rukouksen kautta. Pyhän nimi on ehkä kuulunut lapsuudenkodin puheisiin, tai hänen muistopäiväänsä on vietetty omassa seurakunnassa. Toisinaan kiinnostus herää vasta myöhemmin, kun jokin elämässä muuttuu ja aikaisemmin etäiseltä tuntunut kertomus alkaakin puhutella.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Pyhään tutustumisessa ei tarvitse kiirehtiä. Hänen elämästään voi lukea vähän kerrallaan ja pohtia, mikä siinä rohkaisee. Tarkoitus ei ole verrata omaa arkea pyhän elämään ja todeta itseään kelvottomaksi. Esikuva voi pikemminkin auttaa huomaamaan, että uskoa eletään todeksi monenlaisissa oloissa ja hyvin erilaisin voimin.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;h3&gt;Esirukoilija, ei vaatimusten vartija&lt;/h3&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Pyhien kunnioittamisen keskuksessa on Jumala. Kirkko kunnioittaa pyhissä hänen työtään ja armoaan. Pyhää ei ajatella itsenäisenä voimana, jonka avulla saataisiin varmasti haluttu tulos. Häneltä pyydetään rukousta Jumalan puoleen.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Siksi ei tarvitse pelätä, että rukous menisi väärään osoitteeseen, jos pyhän elämä tai hänelle omistettu rukousteksti ei ole tuttu. Omin sanoin voi pyytää yksinkertaisesti: &lt;i&gt;”Pyhä Jumalan palvelija, rukoile puolestani.”&lt;/i&gt; Valmiit rukoukset voivat auttaa, mutta rukous ei ole muistamisen koe.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Pyhien puoleen voi kääntyä myös ilossa ja kiitollisuudessa. Kaiken ei tarvitse olla huonosti ennen kuin muistaa rukouksen. Hyvä päivä, läheisen saama apu tai pitkään vaivanneen asian selviäminen voivat yhtä hyvin pysäyttää kiittämään Jumalaa.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;h3&gt;Rukouksessa saa olla keskeneräinen&lt;/h3&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Joskus rukous sujuu, joskus mielessä pyörivät aivan muut asiat. Väsynyt ei ehkä jaksa kuin muutaman sanan. Silloinkin voi pyytää toisia rukoilemaan puolestaan. Kirkon yhteinen rukous kantaa myös silloin, kun omat sanat ovat vähissä.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Pyhien esirukouksissa onkin pohjimmiltaan kyse yhteydestä: kristitty ei rukoile irrallaan muista. Kirkon rukoukseen kuuluvat sekä lähellä että kaukana olevat, tässä ajassa elävät ja jo Jumalan luo siirtyneet.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;p&gt;Kaikkia pyhiä ei tarvitse tuntea. Voi aloittaa yhdestä, jonka elämä herättää kiinnostusta, tai pyytää kaikkien pyhien esirukouksia. Olennaisinta ei ole osata valita oikein, vaan uskaltaa rukoilla ja luottaa siihen, ettei tarvitse olla yksin.&lt;/p&gt;<br /> <br /> &lt;h3&gt;Lähteet ja tausta-aineisto&lt;/h3&gt;<br /> <br /> * Orthodox Church in America: [https://www.oca.org/reflections/fr.-lawrence-farley/praying-to-the-saints Praying to the Saints]. Pyhien esirukoukset ja kirkon yhteys kuoleman rajan yli.<br /> * Orthodox Church in America: [https://www.oca.org/orthodoxy/the-orthodox-faith/spirituality/prayer-fasting-and-almsgiving/intercessory-prayer The Orthodox Faith – Intercessory Prayer]. Esirukous osana kristittyjen yhteistä elämää.<br /> * Orthodox Church in America: [https://www.oca.org/orthodoxy/the-orthodox-faith/worship/the-daily-cycles-of-prayer/prayer The Orthodox Faith – Prayer]. Rukouksen perusteet sekä Jumalansynnyttäjän ja pyhien esirukoukset.<br /> &lt;hr&gt;<br /> '''Lue myös myöhemmin ilmestyvä seuraava osa 2.'''<br /> <br /> [[Luokka:Artikkelit]]</div>

Hannu http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Petros_Sasaki_and_Friends_(kirja)&diff=65711 2026-10-20T09:51:41Z

<p>Hannu: </p> <hr /> <div>&lt;!--&lt;h2&gt;Japanista Suomeen – japanilainen kirja tuo Petros Sasakin suomalaisen elämäntyön näkyviin&lt;/h2&gt;<br /> <br /> &lt;i&gt;Petros Sasaki tuli Japanista Suomeen vuonna 1968 ja vaikutti merkittävästi suomalaisen ikonimaalauksen uudistumiseen. Hänen työnsä näkyy monissa kirkoissa, mutta erityisen vahvan kaaren muodostavat Lintulan luostari, Mikkelin ylienkeli Mikaelin kirkko ja Kajaanin Kristuksen kirkastumisen kirkko. Japanissa vuonna 2025 julkaistu kirja kertoo hänen elämästään, ikoneistaan ja ystävistään kahdessa maassa. Samalla se palauttaa Suomeen katsottavaksi elämäntyön, jonka merkitystä ei aina tule ajatelleeksi tuttujen kirkkoseinien äärellä.&lt;/i&gt;<br /> <br /> &lt;h3&gt;Suomesta kertova kirja Japanista&lt;/h3&gt;<br /> <br /> Japanissa maaliskuussa 2025 ilmestynyt &lt;b&gt;Pecha ja ystävät&lt;/b&gt; (jap. &lt;i&gt;ペーチャと仲間たち&lt;/i&gt;, &lt;i&gt;Pēcha to nakama-tachi&lt;/i&gt;) on jo lähtökohdaltaan kiinnostava teos. Sen englanninkielinen rinnakkaisnimi on &lt;i&gt;Petros Sasaki and Friends – The Japanese, Father of Finnish Iconography: His Life and Icons&lt;/i&gt;. Japanilaisessa nimessä Sasakia kuvataan suomalaisen ikonimaalauksen isäksi kutsutuksi japanilaiseksi.<br /> <br /> Osakan ortodoksisen seurakunnan julkaisema kirja on A4-kokoinen, 116-sivuinen nelivärinen teos, jonka tekstit ovat japaniksi ja englanniksi. Se on seurakuntayhteisössä syntynyt muisto- ja dokumenttijulkaisu, jonka taustalla ovat valokuvanäyttely sekä suomalaisten ja japanilaisten ystävien kokoamat muistot ja puheenvuorot. Julkaisijan esitteessä teosta kuvataan myös valokuvanäyttelyn dokumentaatioksi.<br /> <br /> Kirjan nimi kertoo siten jotakin olennaista sen näkökulmasta. Sasakia ei esitellä vain yksittäisenä taiteilijana, vaan ihmisenä, jonka elämä ja työ yhdistivät ystäviä, seurakuntia ja kulttuureja. Kuvien rinnalla kulkevat niiden ihmisten muistot, jotka tunsivat hänet ja hänen työnsä.<br /> <br /> Suomalaiselle lukijalle teos voi silti olla vaikeasti löydettävä. Julkaisijan esitteessä sitä tarjotaan tilattavaksi suoraan Osakan ortodoksisesta seurakunnasta, eikä käytettävissä olevista lähteistä ole voitu vahvistaa tavallista suomalaista kirjakauppajakelua tai suomenkielistä laitosta. Japanin CiNii-kirjastotietokanta ilmoittaa teokselle kaksi kirjastosijaintia. Tämä kertoo kuitenkin vain tietokantaan kirjatuista kokoelmista, ei kirjan painosmäärästä, kokonaislevikistä tai Suomessa olevien kappaleiden määrästä.<br /> <br /> Kirjaa ei siis voi näiden tietojen perusteella varmasti nimetä pienipainoksiseksi harvinaisuudeksi. Suomessa vähän tunnettu ja tavanomaisia hankintareittejä vaikeammin tavoitettava julkaisu se kuitenkin vaikuttaa olevan. Tässä on jotakin puhuttelevaa: Japanissa on koottu kuvallinen kirja miehestä, jonka elämäntyön näkyvin osa sijaitsee Suomen ortodoksisissa kirkoissa.<br /> <br /> &lt;h3&gt;Petros Sasaki – Japanista suomalaisen ikonimaalauksen uudistajaksi&lt;/h3&gt;<br /> <br /> &lt;b&gt;Petros Iwao Sasaki&lt;/b&gt; syntyi vuonna 1939 Ōdatessa Akitan prefektuurissa Pohjois-Japanissa ortodoksiseen perheeseen. Hän opiskeli Tokion ortodoksisessa seminaarissa, työskenteli lähetystyössä Osakassa ja lähti vuonna 1964 Kreikkaan opiskelemaan ortodoksista teologiaa ja bysanttilaista ikonimaalausta.<br /> <br /> Suomeen Sasaki saapui vuonna 1968. Keskeinen henkilö hänen suomalaisen elämänvaiheensa alkamisessa oli [[Paavali Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa|arkkipiispa Paavali]], joka kutsui Ateenassa opiskelleen nuoren ikonimaalarin Suomeen aikana, jolloin jälleenrakennettu Suomen ortodoksinen kirkko tarvitsi uusia ikoneja ja samalla syvempää yhteyttä perinteiseen ortodoksiseen kuvakieleen.<br /> <br /> Sasaki asettui Kuopioon. Hänen vaikutuksensa ei kuitenkaan rajoittunut omiin maalauksiin, sillä hänestä tuli myös merkittävä opettaja. Hänen ympärilleen kasvoi erityisesti Kuopion ja Oulun seuduilla uusi ikonimaalarien sukupolvi, jonka oppilaat puolestaan opettivat uusia maalareita. Siksi Sasakin vaikutus näkyy Suomessa paljon laajemmin kuin pelkästään niissä ikoneissa, joissa on hänen oma siveltimenjälkensä.<br /> <br /> Hänen taiteessaan kohtasivat bysanttilainen ja pohjoisvenäläinen ikoniperinne, japanilaisen kuvakulttuurin pelkistetty herkkyys sekä koptilaiset vaikutteet. Japanilaisen kirjan esittely vertaa hänen valoisaa värimaailmaansa Suomen kesäiseen kukkaniittyyn ja näkee hänen siveltimenkäytössään japanilaisen maalaustaiteen vaikutusta.<br /> <br /> Sasaki omaksui tradition, työskenteli sen sisällä ja antoi sen samalla kulkea oman persoonallisuutensa ja kulttuuritaustansa kautta. Suomessa hänestä tuli yksi modernin ikonimaalauksen keskeisistä uudistajista ja opettajista.<br /> <br /> &lt;h3&gt;Lintula – varhainen suurtyö ja viimeinen leposija&lt;/h3&gt;<br /> <br /> Jos Sasakin suomalaisesta elämäntyöstä nostetaan esiin kolme paikkaa, ensimmäinen on luontevasti [[Lintulan luostari]]. Sen &lt;i&gt;Pyhän Kolminaisuuden kirkon&lt;/i&gt; ikonit kuuluivat hänen ensimmäisiin suuriin suomalaisiin töihinsä. Hän maalasi kirkon ikonostaasin suuret ikonit sekä yli yhdeksän neliömetrin kokoisen Jumalansynnyttäjän Ennusmerkki-ikonin. Hänen töihinsä Lintulassa kuuluu myös pyhän [[Johannes Kronstadtilainen|Johannes Kronstadtilaisen]] ikoni.<br /> <br /> Japanilaisessa kirjassa Lintula saa näkyvän sijan. Osakan seurakunnan verkkoesittelyssä nostetaan esiin rovasti [[Vesa Takala|Vesa Takalan]] kuvaama kaksitoistaosainen valokuvasarja, jossa seurataan suuren ikonin syntyä vaihe vaiheelta. Kuvat tuovat näkyviin valmiin teoksen taustalla olevan työn.<br /> <br /> Samaa työvaihetta on dokumentoitu myös Suomessa. Lintulan luostari julkaisi vuonna 2023 teoksen &lt;i&gt;Nuori mestari – Petros Sasakin Jumalansynnyttäjä Ennusmerkki ja ikonostaasi Lintulassa&lt;/i&gt;, jossa Vesa Takalan valokuvia täydentävät Kari Kotkavaaran tekstit. Julkaisun esittely kertoo havainnollisen yksityiskohdan: Sasaki maalasi suuren Ennusmerkki-ikonin ja muita Lintulan kirkon ikoneita yksiössään Kuopion Suokadulla. Aiheeseen liittyvä valokuvanäyttely oli esillä Suomen ortodoksisessa kirkkomuseo RIISAssa vuonna 2024.<br /> <br /> Lintula on Sasakin elämässä myös paljon enemmän kuin hänen teostensa sijoituspaikka. Kun hän kuoli suuren viikon tiistaina 30. maaliskuuta 1999, hänet haudattiin Lintulan luostarin hautausmaalle. Luostariin liittyvät näin sekä hänen suomalaisen elämäntyönsä varhainen suurteos että hänen viimeinen leposijansa.<br /> <br /> &lt;h3&gt;Mikkeli – ikoni osana yhteistä liturgiaa&lt;/h3&gt;<br /> <br /> Toinen erityisen kiinnostava paikka on &lt;i&gt;Mikkelin ylienkeli Mikaelin kirkko&lt;/i&gt;. Vuonna 1990 valmistuneessa uudistuksessa Sasaki maalasi alttarin suuren [[Kristus Kaikkivaltias|Kristus Kaikkivaltias]] -seinämaalauksen ja uuden ikonostaasin ikonit sekä suunnitteli ikonostaasin mallin. Mikkelin merkitys ei kuitenkaan rajoitu yksittäisiin teoksiin. Se kertoo myös siitä, miten hän ajatteli kirkkotilaa ja ikonia.<br /> <br /> Mikkelin ikonostaasista tehtiin tarkoituksellisesti matala ja avoin. Sasaki ei halunnut korostaa sitä muurina, joka erottaa alttarin kirkkokansasta, vaan osana yhteisen liturgisen tilan muodostumista. Vuoden 1990 haastattelussa hän muisteli pohtineensa tällaisia kysymyksiä jo parikymmentä vuotta aikaisemmin arkkipiispa Paavalin kanssa.<br /> <br /> Mikkelissä konkretisoituu yksi Sasakin perinnön tärkeistä puolista: ikoni kuuluu rukoukseen, liturgiaan ja kirkkotilaan. Hänen työnsä äärellä huomio kiinnittyy siksi maalaustavan lisäksi siihen, miten kuvat palvelevat koko jumalanpalvelukseen kokoontunutta yhteisöä.<br /> <br /> &lt;h3&gt;Kajaani – suuri viimeinen työ ja sen jatkajat&lt;/h3&gt;<br /> <br /> Kolmas paikka on Kajaani. Kristuksen kirkastumisen kirkosta tuli Sasakin elämäntyön vaikuttavimpia kokonaisuuksia. Hän maalasi kirkon ikoneita ja seinämaalauksia sekä suunnitteli ikonostaasin. Erityisesti alttarin ja solean kuvallinen kokonaisuus on vahvasti hänen työnsä leimaama.<br /> <br /> Kirkon seinämaalaustyö alkoi vuonna 1988. Sasaki työskenteli sen parissa noin kymmenen vuoden ajan, ja hänen osuutensa keskittyi alttarialueeseen. Maalaukset on toteutettu kuivalle pinnalle &lt;i&gt;al secco&lt;/i&gt; -tekniikalla, joten usein käytetty fresko-nimitys ei ole niiden kohdalla teknisesti täsmällinen.<br /> <br /> Kajaani saa huomattavan paikan myös japanilaisessa kirjassa. Sen esittelyssä nostetaan erikseen esiin Kristuksen kirkastumisen kirkon maalaukset sekä Sasakin viimeiset elämänvaiheet. Osakan seurakunnan verkkosivulla Kajaanin kirkkoa esitellään hänen viimeisenä työnään.<br /> <br /> Sasaki jatkoi Kajaanin maalauksia vielä vain muutamia kuukausia ennen kuolemaansa. Hänen viimeiset siveltimenjälkensä löytyvät Johannes Kastajaa esittävästä maalauksesta. Hänen poikansa &lt;i&gt;Simeon Sasaki&lt;/i&gt; on myöhemmin kuvannut suuren kirkkotyön merkitystä isälleen sanoen sen ikään kuin pitäneen hänet hengissä hänen viimeisinä kuukausinaan.<br /> <br /> Koko kirkon nykyinen maalauskokonaisuus ei kuitenkaan ole Sasakin tekemä. Hänen kuolemansa jälkeen työtä jatkoi kyproslainen &lt;i&gt;Alkiviadis Kepolas&lt;/i&gt; avustajineen, ja kokonaisuus valmistui vuonna 2005. Kajaanin kirkossa näkyvät siten sekä Sasakin elämäntyön suuri loppuvaihe että toisten taiteilijoiden työ sen jatkamiseksi.<br /> <br /> Lintula, Mikkeli ja Kajaani muodostavat lähes elämäkerrallisen kaaren. Lintulassa näkyy Suomeen asettuneen nuoren ikonimaalarin varhainen suurtyö, Mikkelissä hänen liturginen näkemyksensä saa selkeän muodon ja Kajaanissa hänen työnsä jatkuu viimeisiin elämänvaiheisiin saakka.<br /> <br /> &lt;h3&gt;Ketkä suomalaiset ovat mukana japanilaisessa kirjassa?&lt;/h3&gt;<br /> <br /> Julkaisijan sisältöesittelyssä suomalaisista henkilöistä nimetään rovasti &lt;b&gt;Vesa Takala&lt;/b&gt; ja taidehistorioitsija &lt;b&gt;[[Katariina Husso]]&lt;/b&gt;. Heidän nimiinsä merkitty osuus käsittelee Petros Sasakin vaiheita ja tuotantoa Suomessa. Takalan merkitys on erityinen myös siksi, että hänen historialliset valokuvansa dokumentoivat Lintulan ikonien syntyä.<br /> <br /> Kirjan kuvaamassa suomalaisessa elämäntarinassa keskeinen henkilö on lisäksi &lt;i&gt;arkkipiispa Paavali&lt;/i&gt;. Sisältöesittelyssä mainitaan nimenomaisesti Sasakin tulo Suomeen ja kohtaaminen arkkipiispan kanssa. Paavali ei siis esiinny samalla tavalla puheenvuoron pitäjänä kuin Takala ja Husso, vaan Sasakin elämänvaiheisiin olennaisesti vaikuttaneena henkilönä.<br /> <br /> Japanin puolelta muistonsa Sasakista kertoo muun muassa emeritusprofessori &lt;i&gt;Makarii Masahisa Hirooka&lt;/i&gt;. Kirjassa käsitellään myös Sasakin oppilaita, ystäviä ja työtovereita, mutta julkinen sisältöesittely ei nimeä heitä kaikkia. Täydellinen henkilöluettelo edellyttäisi itse kirjan tarkastamista.<br /> <br /> Takalan ja Husson mukanaolo tekee teoksesta suomalaiselle lukijalle erityisen kiinnostavan. Japanilainen julkaisu antaa tilaa myös suomalaisille hänen työnsä tuntijoille ja heidän näkemyksilleen siitä, miten Sasakin elämä ja työ täällä muotoutuivat.<br /> <br /> &lt;h3&gt;Ikonien lisäksi kirkkolaulua ja muistojen säilyttämistä&lt;/h3&gt;<br /> <br /> Kirjan 116 sivulle mahtuu paljon. Se seuraa Sasakia lapsuudesta Ōdatessa Tokion seminaariin, Osakan lähetystyöhön ja Kreikkaan sekä sieltä Suomeen. Mukana ovat Lintulan ikonit, ylösnousemusaiheinen seinämaalaus, pyhän Japanin Nikolain ikoni, Sasakin suunnittelemat ristit ja hautaustoimituksiin liittyvät esineet, hänen oppilaansa sekä Kajaanin kirkkomaalaukset. Lisäksi kirjassa esitellään hänen ikonimaalaustapaansa.<br /> <br /> Julkaisun sisältö ulottuu myös kirkkomusiikkiin. Esitteessä mainitaan Sasakia ja kirkkolaulua käsittelevä osuus sekä lahja Osakan seurakunnan kuorolle. Lahjan tarkempi luonne ei käy ilmi lyhyestä esittelystä, mutta aihe tuo näkyviin hänen yhteytensä seurakunnan jumalanpalveluselämään myös kuvataiteen ulkopuolella.<br /> <br /> Kirjassa on lisäksi &lt;i&gt;epitafionin eli Kristuksen hautakuvan restaurointia&lt;/i&gt; käsittelevä osuus. Näin teos dokumentoi myös kirkollisen esineistön säilyttämistä. Kuvien, muistojen ja puheenvuorojen rinnalla kulkee kysymys siitä, miten saatu perintö pidetään elävänä tuleville sukupolville.<br /> <br /> &lt;h3&gt;Suomalaisen ikonimaalauksen elävä jatkumo&lt;/h3&gt;<br /> <br /> Petros Sasaki toi Suomeen mukanaan Japanin, Kreikan ja laajan ortodoksisen kuvaperinteen kokemuksen. Suomessa hän kohtasi arkkipiispa Paavalin, luostarit, seurakunnat, papiston ja vähitellen oman oppilasjoukkonsa. Hänen vaikutuksensa juurtui syvälle suomalaiseen ikonimaalaukseen.<br /> <br /> Japanilaisen kirjan käyttämä luonnehdinta ”Suomen ikonimaalauksen isä” on kunnianosoitus hänen työlleen. Historiallisesti on kuitenkin täsmällisempää puhua suomalaisen ikonimaalauksen merkittävästä uudistajasta ja opettajasta: ortodoksinen ikoniperinne oli Suomessa olemassa kauan ennen häntä.<br /> <br /> Sasakin tärkeä perintö on hänen omien teostensa lisäksi &lt;b&gt;jatkumo&lt;/b&gt;. Hän opetti ihmisiä, jotka opettivat seuraavia. Hänen käsityksensä ikonista kirkon kuvana, rukouksen välineenä ja liturgisen tilan osana jäi elämään hänen jälkeensä. Hänen vaikutuksensa ulottuu siksi myös sellaisiin kirkkotiloihin ja ikoneihin, joissa ei ole hänen omaa siveltimenjälkeään.<br /> <br /> &lt;h3&gt;Mistä kirjaa voi tiedustella?&lt;/h3&gt;<br /> <br /> Osakan ortodoksisen seurakunnan verkossa olevassa kirjaesitteessä teoksen hinnaksi ilmoitetaan &lt;i&gt;1 500 jeniä&lt;/i&gt;. Esitteen 200 jenin postimaksu koskee Japanin sisäisiä lähetyksiä. Kirjan tämänhetkinen saatavuus, toimitusmahdollisuus Suomeen sekä ulkomaan postikulut on siksi syytä tiedustella erikseen.<br /> <br /> Julkaisijan ilmoittama tilaus- ja tiedusteluosoite on &lt;b&gt;osaka.orthodox.church@gmail.com&lt;/b&gt;. Kirjasta on saatavilla myös englanninkielinen verkkoesite, jonka linkki löytyy lähdeluettelosta.<br /> <br /> Japanista lähtenyt nuori mies matkusti Kreikan kautta Suomeen, asettui Kuopioon ja jätti työnsä jäljet Lintulaan, Mikkeliin, Kajaaniin ja moniin muihin suomalaisiin pyhäkköihin. Vuosikymmeniä myöhemmin hänen elämästään ja ystävistään koottiin Japanissa kirja. Teos ansaitsisi tulla paremmin tunnetuksi myös Suomessa, sillä huomattava osa sen kertomasta historiasta on samalla meidän omaa kirkollista ja kulttuurista perintöämme.<br /> <br /> &lt;b&gt;Ortodoksi.net / Hannu Pyykkönen&lt;/b&gt;<br /> <br /> &lt;h3&gt;Lähteet ja tausta-aineisto&lt;/h3&gt;<br /> <br /> * Osaka Orthodox Church: [https://orthodox-jp.com/osaka/wp-content/uploads/2025/05/English.pdf Petya and Friends – englanninkielinen kirjaesite], sisältö ja tilausohjeet.<br /> * Osaka Orthodox Church: [https://orthodox-jp.com/osaka/wp-content/uploads/2025/05/%E3%83%9A%E3%83%88%E3%83%AD%E3%82%B9%E6%9C%AC%E5%AE%A3%E4%BC%9D-2s.pdf Pecha ja ystävät] – japaninkielinen kirjaesite.<br /> * Osaka Orthodox Church: [https://orthodox-jp.com/osaka/?page_id=1113 Sasaki Pecha and Friends] – valokuvia sekä Lintulan ja Kajaanin aineistoa.<br /> * CiNii Research: [https://cir.nii.ac.jp/crid/1130023063517150466 Pecha ja ystävät / Petros Sasaki and Friends] – bibliografiset tiedot ja tietokantaan kirjatut kirjastosijainnit.<br /> * Pikku-Bysantti: [https://www.pikkubysantti.fi/product/737/nuori-mestari Nuori mestari] – Vesa Takalan ja Kari Kotkavaaran Lintula-aiheisen julkaisun esittely.<br /> * Ortodoksi.net: [[Petros Sasaki|Petros Sasaki – elämä, tuotanto ja työ Suomessa.]]<br /> * Ortodoksi.net: [[Mikkeliin valmistui uusi fresko ja ikonostaasi (1990)|Mikkeliin valmistui uusi fresko ja ikonostaasi (1990).]]<br /> * Ortodoksi.net: [[Bysantin kulttuurin vaalija Pohjolassa|Bysantin kulttuurin vaalija Pohjolassa]] – Petros Sasakin suurtyö.<br /> * Yle: [https://yle.fi/a/3-9456398 17 vuotta ja kaksi taiteilijaa – Kajaanin ortodoksikirkko on taideharvinaisuus: ”Mykistävä ja upea”], 13.2.2017.<br /> * Yle: [https://yle.fi/a/3-10733470 Japanilainen ikonitaiteen mestari viimeisteli huipputyönsä vain muutamia kuukausia ennen kuolemaansa – ”Se piti hänet hengissä”], 2019.<br /> <br /> [[Luokka:Artikkelit]]--&gt;</div>

Hannu http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Mihin_tarvitsemme_enkeleit%C3%A4&diff=65710 2026-10-19T14:00:12Z

<p>Hannu: </p> <hr /> <div>&lt;h2&gt;Mihin tarvitsemme enkeleitä? – turvaa ja Jumalan läsnäoloa marraskuun pimeydessä&lt;/h2&gt;<br /> [[Kuva:Sotilaskirkon_riisa_hap.jpg|thumb|400 px|&lt;center&gt;Mikkelin ortodoksisen kirkon oma suojeluspyhä ylienkeli Mikael vanhassa sotilaskirkosta peräisin olevassa riisassa. Ikoni: Jyrki Pouta&lt;br&gt;&lt;small&gt;(kuva &amp;copy; Ortodoksi.net / HAP)&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]]<br /> Marraskuun pimeydessä turvallisuuden kaipuu tuntuu joskus aivan konkreettiselta. Kotimatkalla etsitään valaistua tietä, kotona sytytetään lamppu ja huolten keskellä kaivataan ihmistä, jolle voisi puhua. Kaikkea pelkoa ei kuitenkaan voi poistaa valolla eikä jokaiseen huoleen löydy heti vastausta. Myös aikuisessa elää tarve luottaa siihen, ettei hän ole yksin sen kanssa, mitä elämä tuo vastaan.<br /> <br /> Marraskuun 8. päivä ortodoksinen kirkko viettää ylienkelien [[Mikael (enkeli)|'''Mikaelin''']],[[Gabriel (enkeli)|'''Gabrielin'''] ja [[Rafael (enkeli)|'''Rafaelin''']] sekä muiden [[Enkeli|ruumiittomien voimien]] juhlaa. Enkelien muistaminen avaa näkökulman Jumalan huolenpitoon ja maailmaan, joka on näkyvää todellisuutta avarampi. Mikkelissä juhla on samalla [[Ortodoksisuutta Mikkelissä ja ylienkeli Mikaelin kirkko|''Pyhän ylienkeli Mikaelin kirkon'']] temppelijuhla. Mikael on myös kaupungin oma suojeluspyhä, jonka mukaan Mikkeli on saanut nimensä. Yhteys näkyy erityisen selvästi kaupungin ruotsinkielisessä nimessä ''S:t Michel – pyhä Mikael''. Kirkon seinämaalauksissa suojeluspyhä tulee lähelle myös kertomusten kautta: Mikaelin ihmeet puhuvat hädästä, rukouksesta ja avusta, jota ihminen ei pysty itse itselleen antamaan.<br /> <br /> &lt;h3&gt;Jumalan lähettiläitä ja palvelijoita&lt;/h3&gt;<br /> <br /> Sana enkeli merkitsee ''sanansaattajaa''. Raamatussa enkelit ilmoittavat Jumalan tahdon, rohkaisevat, varoittavat ja ohjaavat. He kuuluvat Jumalan luomaan maailmaan, sen näkymättömään todellisuuteen. Ortodoksisessa uskossa enkelit ovat todellisia Jumalan palvelijoita, eivät vain kauniita vertauskuvia ihmisen hyvistä ajatuksista. Heidän tehtävänsä suuntautuu aina Jumalaan ja hänen tahtonsa toteuttamiseen.<br /> <br /> Mikaelin nimi merkitsee kysymystä: ''”Kuka on kuin Jumala?”'' Siinä on myös avain hänen ymmärtämiseensä. Taivaallisten voimien johtajan suuruus on uskollisuutta Jumalalle. Hänen voimansa ei ole itsenäistä valtaa, jota hän käyttäisi oman tahtonsa mukaan. Mikaelin kunnioittaminen muistuttaa, että kaiken avun ja hyvyyden lähde on Jumala.<br /> <br /> Kysymykseen siitä, mihin tarvitsemme enkeleitä, ei siksi vastata sijoittamalla heitä Jumalan ja ihmisen väliin ylimääräiseksi portaaksi. Jumalaa voi lähestyä suoraan. Enkelit kertovat siitä, että hänen huolenpitonsa ulottuu myös oman näköpiirimme ulkopuolelle ja että hänen luomakunnassaan on paljon sellaista, mitä emme voi hallita tai edes nähdä.<br /> <br /> &lt;h3&gt;Miksi enkelille omistetaan kirkko?&lt;/h3&gt;<br /> <br /> Mikkelin Pyhän ylienkeli Mikaelin kirkon nimi voi herättää kysymyksen: miksi kristillinen kirkko on omistettu enkelille?<br /> <br /> Jokainen ortodoksinen kirkko on Jumalan huone, jossa jumalanpalvelus ja palvonta kuuluvat [[Pyhä Kolminaisuus|Pyhälle Kolminaisuudelle]]. Kirkko voidaan kuitenkin pyhittää jonkin Kristuksen tai [[Jumalansynnyttäjä]]n juhlan tai tietyn pyhän muistolle. Myös ylienkeli voi olla kirkon suojeluspyhä. Häneltä pyydetään esirukouksia ja varjelusta, ja hänen juhlapäivänsä kokoaa seurakunnan oman pyhäkkönsä juhlaan. Enkelin kunnioittaminen kuuluu näin samaan rukousyhteyteen, jossa kirkko muistaa Jumalansynnyttäjää ja muita pyhiä.<br /> <br /> Mikkelin kirkossa Mikaelin nimi kertoo, kenen rukoukselliseen suojelukseen pyhäkkö on uskottu. Hänen muistonsa ohjaa katsomaan Jumalan puoleen ja muistuttaa seurakuntaa uskollisuudesta, palvelemisesta ja hyvän puolustamisesta. Samalla kirkon nimi liittyy luontevasti koko kaupungin historiaan.<br /> <br /> Vuonna 1958 vihitty kirkko rakennettiin sodanjälkeisen jälleenrakennuksen aikana. Sen seurakuntalaisissa oli kotinsa ja kotikirkkonsa menettäneitä ortodokseja. Tällaisessa yhteisössä pyhäkön merkitys on ulottunut kauas rakennuksen seiniä syvemmälle: uudessa kotiseudussa tarvittiin paikka, jossa tuttu rukous jatkui ja elämän katkenneet yhteydet saattoivat vähitellen rakentua uudelleen.<br /> <br /> &lt;h3&gt;Seinillä kerrotaan varjeluksesta&lt;/h3&gt;<br /> [[Kuva:Mli_ihme_khonaissa_hap.jpg|thumb|400 px|&lt;center&gt;Fryykian Khonain ihme kuvattuna Mikkelin kirkon seinämaalauksessa&lt;br&gt;&lt;small&gt;(Kuva © Ortodoksi.net / Hannu Pyykkönen)&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]]<br /> Mikkelin kirkon uusissa seinämaalauksissa kuvataan useita ylienkeli Mikaelin ihmeitä. Metropoliitta '''Arsenin''' ja ikonimaalari '''Jyrki Poudan''' työ on jatkanut kirkon kaunistamista vuoden 2018 alttaripalon jälkeen. Seinä- ja kattomaalausten myötä pyhäkköön on syntynyt yhä laajempi kuvallinen kokonaisuus, jossa Raamatun tapahtumat, kirkon perinne ja rukoileva seurakunta kohtaavat.<br /> <br /> Yksi aiheista on [[Ylienkeli Mikaelin ihme Fryykian Khonaissa|ylienkeli Mikaelin ihme Fryykian Khonaissa]]. Kirkon perinteen mukaan pyhäkön viholliset johtivat jokien vedet kohti Mikaelille omistettua kirkkoa tuhotakseen sen. Kirkossa palvellut '''Arkhippos''' rukoili apua. Mikael ilmestyi, avasi kallioon halkeaman ja ohjasi tulvavedet sinne. Kirkko säästyi. Kertomuksessa ihmisen hätä ja rukous saavat vastauksen tavalla, johon hänen omat voimansa eivät olisi riittäneet.<br /> <br /> Mikkelin maalauksessa on paikalliselle katsojalle erityinen yksityiskohta: vanhan ihmekertomuksen kirkko on saanut Mikkelin oman kirkon hahmon. Ratkaisu tuo kaukaisen tapahtuman lähelle ja liittää sen tämän pyhäkön vaiheisiin.<br /> <br /> Ortodoksi.netissä kerrotun tapahtumakuvauksen mukaan kirkon luona rikkoutui suuri maanalainen vesijohtoputki. Vuotava vesi kulutti maata, mutta sen kulkureitti suuntautui niin, että kirkko säästyi sortumiselta. Tapahtumassa nähtiin yhtymäkohta Khonain ihmeeseen, ja moni koki sen ylienkeli Mikaelin varjeluksena. Maalaus kantaa siten myös paikallista muistoa vaarasta ja kiitollisuudesta. Vanha ihmekertomus on saanut hienovaraisen vastineen seurakunnan omassa elämässä.<br /> <br /> &lt;h3&gt;Miten näkymätön kuvataan?&lt;/h3&gt;<br /> <br /> Enkeleitä kutsutaan ruumiittomiksi voimiksi, mutta ikoneissa heillä on kasvot, kädet, vaatteet ja siivet. Kuvan tehtävä on tehdä heidän läsnäoloaan ja palvelutehtäväänsä ymmärrettäväksi. Jo Raamatun kuvauksissa näkymätön maailma tulee ihmisen kohdattavaksi näkyvien hahmojen kautta. Ikoni jatkaa tätä kuvallista kieltä.<br /> <br /> Enkelikuvan edessä huomio saa kulkea näkyvästä näkymättömään. Maalaus antaa katseelle kiintopisteen ja rukoukselle tukea. Kirkon kuvissa enkelit kuuluvat samaan kokonaisuuteen Kristuksen, Jumalansynnyttäjän ja pyhien kanssa: ne muistuttavat rukoilijaa taivaallisesta yhteydestä, johon myös maan päällä kokoontuva seurakunta osallistuu.<br /> <br /> Mikkelin kirkossa Mikaelin ihmekuvat kutsuvat pysähtymään myös tapahtumien äärelle. Kuka on vaarassa? Kuka rukoilee? Mistä apu tulee? Näin seinämaalaus voi avautua vähitellen kertomukseksi, jonka kysymykset ovat tuttuja nykyisellekin ihmiselle.<br /> <br /> &lt;h3&gt;Suojelusenkeli kuuluu myös aikuisen rukoukseen&lt;/h3&gt;<br /> <br /> Monelle enkeli on tuttu ennen kaikkea lapsuuden iltarukouksesta tai kuvasta, jossa siivekäs hahmo suojelee lasta vaarallisella tiellä. Ortodoksisessa rukouselämässä suojelusenkeli kuuluu kuitenkin kaikenikäisille. Hänen apunsa liittyy sekä ihmisen varjelemiseen että hyvään ohjaamiseen: omantunnon heräämiseen, katumukseen ja pyrkimykseen elää Jumalan tahdon mukaan.<br /> <br /> Suojelusenkelistä voi puhua myös lämmöllä ja pilke silmäkulmassa. Ortodoksi.netin ylläpitäjä Hannu Pyykkönen on kirjoittanut omasta Jesperistään [https://pyykkonen.blogspot.com/2026/10/oma-suojelusenkelini-jesper-ja-hissin.html blogitekstissään]. Henkilökohtaisessa kerronnassa suojelusenkelikin saa tuttavallisen nimen – ja saattaahan meistä joidenkin varjelemisessa olla tavallista enemmän työsarkaa. Huumorin rinnalle mahtuu vakava ja kiitollinen ajatus siitä, ettei elämän eri vaiheissa ole kulkenut aivan yksin.<br /> <br /> Jumalanpalveluksissa pyydetään rauhanenkeliä, uskollista opastajaa sekä sielun ja ruumiin suojelijaa. Pyyntö ulottuu siten koko ihmiseen. Tarvitsemme turvaa, mutta tarvitsemme myös ohjausta siihen, miten itse toimimme pelon, vihan tai epävarmuuden keskellä.<br /> <br /> Varjelusta ei silti voi mitata sillä, kuinka vähän ihminen joutuu elämässään kärsimään. Sairaus, onnettomuus tai menetys ei osoita, että joku olisi jäänyt Jumalan huolenpidon ulkopuolelle tai rukoillut väärin. Myös Mikkelin kirkon vaiheisiin kuuluu tulipalo, vahinkoja ja paljon korjaustyötä. Kiitollisuus varjeluksesta ja suru tapahtuneesta voivat mahtua samaan rukoukseen.<br /> <br /> &lt;h3&gt;Valoa, jonka äärelle voi tulla huolineen&lt;/h3&gt;<br /> <br /> Näin enkelien päivän aattona voi pysähtyä ajattelemaan, mitä luottamus omassa elämässä merkitsee. Kaikkea ei tarvitse ymmärtää voidakseen rukoilla, eikä omaa pelkoa tarvitse peittää astuakseen kirkkoon. Turvaa kaipaava saa tulla sellaisena kuin on.<br /> <br /> Mikkelin Pyhän ylienkeli Mikaelin kirkossa tätä luottamusta kannattelevat rukouksen lisäksi seinien kuvat. Ne kertovat hädästä ja avusta, mutta myös muistamisesta: aiempien sukupolvien kertomukset elävät samassa tilassa nykyisen seurakunnan kokemusten kanssa. Kirkon hahmo vanhassa ihmekuvassa tekee yhteyden erityisen läheiseksi. Tässäkin paikassa on pelätty, rukoiltu, tehty työtä ja kiitetty.<br /> <br /> Enkelien muistaminen voi samalla avata silmät vierellä kulkevan ihmisen turvattomuudelle. Rukous suojeluksesta saa rinnalleen oman tehtävämme: soittaa yksinäiselle, kulkea hetki toisen mukana ja auttaa silloin, kun apua tarvitaan. Marraskuun pimeydessä Jumalan huolenpitoon turvautuva ihminen voi myös itse välittää toiselle lämpöä ja turvallisuutta.<br /> <br /> '''Ortodoksi.net'''&lt;br&gt;<br /> 7.11.2026<br /> <br /> &lt;h3&gt;Lähteet ja tausta-aineisto&lt;/h3&gt;<br /> <br /> * Suomen ortodoksinen kirkko: [https://ort.fi/news/ylienkelit-mikael-gabriel-rafael-ja-muut-ruumiittomat-voimat-8-11-2/ Ylienkelit Mikael, Gabriel, Rafael ja muut ruumiittomat voimat 8.11.].<br /> * Suomen ortodoksinen kirkko: [https://ort.fi/synaksario/ylienkeli-mikael/ Ylienkeli Mikael].<br /> * Ortodoksi.net: [[Ortodoksisuutta Mikkelissä ja ylienkeli Mikaelin kirkko|Ortodoksisuutta Mikkelissä ja ylienkeli Mikaelin kirkko]].<br /> * Ortodoksi.net: [[Ylienkeli Mikaelin ihme Fryykian Khonaissa|Ylienkeli Mikaelin ihme Fryykian Khonaissa]].<br /> * Visit Mikkeli: [https://www.visitmikkeli.fi/teema/mikkelin-historia Mikkelin historian lyhyt oppimäärä].<br /> * Orthodox Church in America: [https://www.oca.org/orthodoxy/the-orthodox-faith/doctrine-scripture/the-symbol-of-faith/angels-and-evil-spirits Angels and Evil Spirits].<br /> * Orthodox Church in America: [https://www.oca.org/reflections/fr.-lawrence-farley/angels-in-our-life Angels in our Life].<br /> * Orthodox Church in America, Orthodox Information Center: [https://orthinc.oca.org/article/Holy%2BIcons Holy Icons].<br /> <br /> [[Luokka:Enkelit]]</div>

Hannu http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Mihin_tarvitsemme_enkeleit%C3%A4&diff=65709 2026-10-19T13:59:21Z

<p>Hannu: </p> <hr /> <div>&lt;h2&gt;Mihin tarvitsemme enkeleitä? – turvaa ja Jumalan läsnäoloa marraskuun pimeydessä&lt;/h2&gt;<br /> [[Kuva:Sotilaskirkon_riisa_hap.jpg|thumb|400 px|&lt;center&gt;Mikkelin ortodoksisen kirkon oma suojeluspyhä ylienkeli Mikael vanhassa sotilaskirkosta peräisin olevassa riisassa. Ikoni: Jyrki Pouta&lt;br&gt;&lt;small&gt;(kuva &amp;copy; Ortodoksi.net / HAP)&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]]<br /> Marraskuun pimeydessä turvallisuuden kaipuu tuntuu joskus aivan konkreettiselta. Kotimatkalla etsitään valaistua tietä, kotona sytytetään lamppu ja huolten keskellä kaivataan ihmistä, jolle voisi puhua. Kaikkea pelkoa ei kuitenkaan voi poistaa valolla eikä jokaiseen huoleen löydy heti vastausta. Myös aikuisessa elää tarve luottaa siihen, ettei hän ole yksin sen kanssa, mitä elämä tuo vastaan.<br /> <br /> Marraskuun 8. päivä ortodoksinen kirkko viettää ylienkelien [[Mikael (enkeli)|'''Mikaelin''']],[[Gabriel (enkeli)|'''Gabrielin'''] ja [[Rafael (enkeli)|'''Rafaelin''']] sekä muiden [[Enkeli|ruumiittomien voimien]] juhlaa. Enkelien muistaminen avaa näkökulman Jumalan huolenpitoon ja maailmaan, joka on näkyvää todellisuutta avarampi. Mikkelissä juhla on samalla [[Ortodoksisuutta Mikkelissä ja ylienkeli Mikaelin kirkko|''Pyhän ylienkeli Mikaelin kirkon'']] temppelijuhla. Mikael on myös kaupungin oma suojeluspyhä, jonka mukaan Mikkeli on saanut nimensä. Yhteys näkyy erityisen selvästi kaupungin ruotsinkielisessä nimessä ''S:t Michel – pyhä Mikael''. Kirkon seinämaalauksissa suojeluspyhä tulee lähelle myös kertomusten kautta: Mikaelin ihmeet puhuvat hädästä, rukouksesta ja avusta, jota ihminen ei pysty itse itselleen antamaan.<br /> <br /> &lt;h3&gt;Jumalan lähettiläitä ja palvelijoita&lt;/h3&gt;<br /> <br /> Sana enkeli merkitsee ''sanansaattajaa''. Raamatussa enkelit ilmoittavat Jumalan tahdon, rohkaisevat, varoittavat ja ohjaavat. He kuuluvat Jumalan luomaan maailmaan, sen näkymättömään todellisuuteen. Ortodoksisessa uskossa enkelit ovat todellisia Jumalan palvelijoita, eivät vain kauniita vertauskuvia ihmisen hyvistä ajatuksista. Heidän tehtävänsä suuntautuu aina Jumalaan ja hänen tahtonsa toteuttamiseen.<br /> <br /> Mikaelin nimi merkitsee kysymystä: ''”Kuka on kuin Jumala?”'' Siinä on myös avain hänen ymmärtämiseensä. Taivaallisten voimien johtajan suuruus on uskollisuutta Jumalalle. Hänen voimansa ei ole itsenäistä valtaa, jota hän käyttäisi oman tahtonsa mukaan. Mikaelin kunnioittaminen muistuttaa, että kaiken avun ja hyvyyden lähde on Jumala.<br /> <br /> Kysymykseen siitä, mihin tarvitsemme enkeleitä, ei siksi vastata sijoittamalla heitä Jumalan ja ihmisen väliin ylimääräiseksi portaaksi. Jumalaa voi lähestyä suoraan. Enkelit kertovat siitä, että hänen huolenpitonsa ulottuu myös oman näköpiirimme ulkopuolelle ja että hänen luomakunnassaan on paljon sellaista, mitä emme voi hallita tai edes nähdä.<br /> <br /> &lt;h3&gt;Miksi enkelille omistetaan kirkko?&lt;/h3&gt;<br /> <br /> Mikkelin Pyhän ylienkeli Mikaelin kirkon nimi voi herättää kysymyksen: miksi kristillinen kirkko on omistettu enkelille?<br /> <br /> Jokainen ortodoksinen kirkko on Jumalan huone, jossa jumalanpalvelus ja palvonta kuuluvat [[Pyhä Kolminaisuus|Pyhälle Kolminaisuudelle]]. Kirkko voidaan kuitenkin pyhittää jonkin Kristuksen tai [[Jumalansynnyttäjä]]n juhlan tai tietyn pyhän muistolle. Myös ylienkeli voi olla kirkon suojeluspyhä. Häneltä pyydetään esirukouksia ja varjelusta, ja hänen juhlapäivänsä kokoaa seurakunnan oman pyhäkkönsä juhlaan. Enkelin kunnioittaminen kuuluu näin samaan rukousyhteyteen, jossa kirkko muistaa Jumalansynnyttäjää ja muita pyhiä.<br /> <br /> Mikkelin kirkossa Mikaelin nimi kertoo, kenen rukoukselliseen suojelukseen pyhäkkö on uskottu. Hänen muistonsa ohjaa katsomaan Jumalan puoleen ja muistuttaa seurakuntaa uskollisuudesta, palvelemisesta ja hyvän puolustamisesta. Samalla kirkon nimi liittyy luontevasti koko kaupungin historiaan.<br /> <br /> Vuonna 1958 vihitty kirkko rakennettiin sodanjälkeisen jälleenrakennuksen aikana. Sen seurakuntalaisissa oli kotinsa ja kotikirkkonsa menettäneitä ortodokseja. Tällaisessa yhteisössä pyhäkön merkitys on ulottunut kauas rakennuksen seiniä syvemmälle: uudessa kotiseudussa tarvittiin paikka, jossa tuttu rukous jatkui ja elämän katkenneet yhteydet saattoivat vähitellen rakentua uudelleen.<br /> <br /> &lt;h3&gt;Seinillä kerrotaan varjeluksesta&lt;/h3&gt;<br /> [[Kuva:Mli_ihme_khonaissa_hap.jpg|thumb|400 px|&lt;center&gt;Fryykian Khonain ihme kuvattuna Mikkelin kirkon seinämaalauksessa&lt;br&gt;(Kuva © Ortodoksi.net / Hannu Pyykkönen)&lt;/center&gt;]]<br /> Mikkelin kirkon uusissa seinämaalauksissa kuvataan useita ylienkeli Mikaelin ihmeitä. Metropoliitta '''Arsenin''' ja ikonimaalari '''Jyrki Poudan''' työ on jatkanut kirkon kaunistamista vuoden 2018 alttaripalon jälkeen. Seinä- ja kattomaalausten myötä pyhäkköön on syntynyt yhä laajempi kuvallinen kokonaisuus, jossa Raamatun tapahtumat, kirkon perinne ja rukoileva seurakunta kohtaavat.<br /> <br /> Yksi aiheista on [[Ylienkeli Mikaelin ihme Fryykian Khonaissa|ylienkeli Mikaelin ihme Fryykian Khonaissa]]. Kirkon perinteen mukaan pyhäkön viholliset johtivat jokien vedet kohti Mikaelille omistettua kirkkoa tuhotakseen sen. Kirkossa palvellut '''Arkhippos''' rukoili apua. Mikael ilmestyi, avasi kallioon halkeaman ja ohjasi tulvavedet sinne. Kirkko säästyi. Kertomuksessa ihmisen hätä ja rukous saavat vastauksen tavalla, johon hänen omat voimansa eivät olisi riittäneet.<br /> <br /> Mikkelin maalauksessa on paikalliselle katsojalle erityinen yksityiskohta: vanhan ihmekertomuksen kirkko on saanut Mikkelin oman kirkon hahmon. Ratkaisu tuo kaukaisen tapahtuman lähelle ja liittää sen tämän pyhäkön vaiheisiin.<br /> <br /> Ortodoksi.netissä kerrotun tapahtumakuvauksen mukaan kirkon luona rikkoutui suuri maanalainen vesijohtoputki. Vuotava vesi kulutti maata, mutta sen kulkureitti suuntautui niin, että kirkko säästyi sortumiselta. Tapahtumassa nähtiin yhtymäkohta Khonain ihmeeseen, ja moni koki sen ylienkeli Mikaelin varjeluksena. Maalaus kantaa siten myös paikallista muistoa vaarasta ja kiitollisuudesta. Vanha ihmekertomus on saanut hienovaraisen vastineen seurakunnan omassa elämässä.<br /> <br /> &lt;h3&gt;Miten näkymätön kuvataan?&lt;/h3&gt;<br /> <br /> Enkeleitä kutsutaan ruumiittomiksi voimiksi, mutta ikoneissa heillä on kasvot, kädet, vaatteet ja siivet. Kuvan tehtävä on tehdä heidän läsnäoloaan ja palvelutehtäväänsä ymmärrettäväksi. Jo Raamatun kuvauksissa näkymätön maailma tulee ihmisen kohdattavaksi näkyvien hahmojen kautta. Ikoni jatkaa tätä kuvallista kieltä.<br /> <br /> Enkelikuvan edessä huomio saa kulkea näkyvästä näkymättömään. Maalaus antaa katseelle kiintopisteen ja rukoukselle tukea. Kirkon kuvissa enkelit kuuluvat samaan kokonaisuuteen Kristuksen, Jumalansynnyttäjän ja pyhien kanssa: ne muistuttavat rukoilijaa taivaallisesta yhteydestä, johon myös maan päällä kokoontuva seurakunta osallistuu.<br /> <br /> Mikkelin kirkossa Mikaelin ihmekuvat kutsuvat pysähtymään myös tapahtumien äärelle. Kuka on vaarassa? Kuka rukoilee? Mistä apu tulee? Näin seinämaalaus voi avautua vähitellen kertomukseksi, jonka kysymykset ovat tuttuja nykyisellekin ihmiselle.<br /> <br /> &lt;h3&gt;Suojelusenkeli kuuluu myös aikuisen rukoukseen&lt;/h3&gt;<br /> <br /> Monelle enkeli on tuttu ennen kaikkea lapsuuden iltarukouksesta tai kuvasta, jossa siivekäs hahmo suojelee lasta vaarallisella tiellä. Ortodoksisessa rukouselämässä suojelusenkeli kuuluu kuitenkin kaikenikäisille. Hänen apunsa liittyy sekä ihmisen varjelemiseen että hyvään ohjaamiseen: omantunnon heräämiseen, katumukseen ja pyrkimykseen elää Jumalan tahdon mukaan.<br /> <br /> Suojelusenkelistä voi puhua myös lämmöllä ja pilke silmäkulmassa. Ortodoksi.netin ylläpitäjä Hannu Pyykkönen on kirjoittanut omasta Jesperistään [https://pyykkonen.blogspot.com/2026/10/oma-suojelusenkelini-jesper-ja-hissin.html blogitekstissään]. Henkilökohtaisessa kerronnassa suojelusenkelikin saa tuttavallisen nimen – ja saattaahan meistä joidenkin varjelemisessa olla tavallista enemmän työsarkaa. Huumorin rinnalle mahtuu vakava ja kiitollinen ajatus siitä, ettei elämän eri vaiheissa ole kulkenut aivan yksin.<br /> <br /> Jumalanpalveluksissa pyydetään rauhanenkeliä, uskollista opastajaa sekä sielun ja ruumiin suojelijaa. Pyyntö ulottuu siten koko ihmiseen. Tarvitsemme turvaa, mutta tarvitsemme myös ohjausta siihen, miten itse toimimme pelon, vihan tai epävarmuuden keskellä.<br /> <br /> Varjelusta ei silti voi mitata sillä, kuinka vähän ihminen joutuu elämässään kärsimään. Sairaus, onnettomuus tai menetys ei osoita, että joku olisi jäänyt Jumalan huolenpidon ulkopuolelle tai rukoillut väärin. Myös Mikkelin kirkon vaiheisiin kuuluu tulipalo, vahinkoja ja paljon korjaustyötä. Kiitollisuus varjeluksesta ja suru tapahtuneesta voivat mahtua samaan rukoukseen.<br /> <br /> &lt;h3&gt;Valoa, jonka äärelle voi tulla huolineen&lt;/h3&gt;<br /> <br /> Näin enkelien päivän aattona voi pysähtyä ajattelemaan, mitä luottamus omassa elämässä merkitsee. Kaikkea ei tarvitse ymmärtää voidakseen rukoilla, eikä omaa pelkoa tarvitse peittää astuakseen kirkkoon. Turvaa kaipaava saa tulla sellaisena kuin on.<br /> <br /> Mikkelin Pyhän ylienkeli Mikaelin kirkossa tätä luottamusta kannattelevat rukouksen lisäksi seinien kuvat. Ne kertovat hädästä ja avusta, mutta myös muistamisesta: aiempien sukupolvien kertomukset elävät samassa tilassa nykyisen seurakunnan kokemusten kanssa. Kirkon hahmo vanhassa ihmekuvassa tekee yhteyden erityisen läheiseksi. Tässäkin paikassa on pelätty, rukoiltu, tehty työtä ja kiitetty.<br /> <br /> Enkelien muistaminen voi samalla avata silmät vierellä kulkevan ihmisen turvattomuudelle. Rukous suojeluksesta saa rinnalleen oman tehtävämme: soittaa yksinäiselle, kulkea hetki toisen mukana ja auttaa silloin, kun apua tarvitaan. Marraskuun pimeydessä Jumalan huolenpitoon turvautuva ihminen voi myös itse välittää toiselle lämpöä ja turvallisuutta.<br /> <br /> '''Ortodoksi.net'''&lt;br&gt;<br /> 7.11.2026<br /> <br /> &lt;h3&gt;Lähteet ja tausta-aineisto&lt;/h3&gt;<br /> <br /> * Suomen ortodoksinen kirkko: [https://ort.fi/news/ylienkelit-mikael-gabriel-rafael-ja-muut-ruumiittomat-voimat-8-11-2/ Ylienkelit Mikael, Gabriel, Rafael ja muut ruumiittomat voimat 8.11.].<br /> * Suomen ortodoksinen kirkko: [https://ort.fi/synaksario/ylienkeli-mikael/ Ylienkeli Mikael].<br /> * Ortodoksi.net: [[Ortodoksisuutta Mikkelissä ja ylienkeli Mikaelin kirkko|Ortodoksisuutta Mikkelissä ja ylienkeli Mikaelin kirkko]].<br /> * Ortodoksi.net: [[Ylienkeli Mikaelin ihme Fryykian Khonaissa|Ylienkeli Mikaelin ihme Fryykian Khonaissa]].<br /> * Visit Mikkeli: [https://www.visitmikkeli.fi/teema/mikkelin-historia Mikkelin historian lyhyt oppimäärä].<br /> * Orthodox Church in America: [https://www.oca.org/orthodoxy/the-orthodox-faith/doctrine-scripture/the-symbol-of-faith/angels-and-evil-spirits Angels and Evil Spirits].<br /> * Orthodox Church in America: [https://www.oca.org/reflections/fr.-lawrence-farley/angels-in-our-life Angels in our Life].<br /> * Orthodox Church in America, Orthodox Information Center: [https://orthinc.oca.org/article/Holy%2BIcons Holy Icons].<br /> <br /> [[Luokka:Enkelit]]</div>

Hannu http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Mihin_tarvitsemme_enkeleit%C3%A4&diff=65708 2026-10-19T13:58:34Z

<p>Hannu: </p> <hr /> <div>&lt;h2&gt;Mihin tarvitsemme enkeleitä? – turvaa ja Jumalan läsnäoloa marraskuun pimeydessä&lt;/h2&gt;<br /> [[Kuva:Sotilaskirkon_riisa_hap.jpg|thumb|400 px|&lt;center&gt;Mikkelin ortodoksisen kirkon oma suojeluspyhä ylienkeli Mikael vanhassa sotilaskirkosta peräisin olevassa riisassa. Ikoni: Jyrki Pouta&lt;br&gt;&lt;small&gt;(kuva &amp;copy; Ortodoksi.net / HAP)&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]]<br /> Marraskuun pimeydessä turvallisuuden kaipuu tuntuu joskus aivan konkreettiselta. Kotimatkalla etsitään valaistua tietä, kotona sytytetään lamppu ja huolten keskellä kaivataan ihmistä, jolle voisi puhua. Kaikkea pelkoa ei kuitenkaan voi poistaa valolla eikä jokaiseen huoleen löydy heti vastausta. Myös aikuisessa elää tarve luottaa siihen, ettei hän ole yksin sen kanssa, mitä elämä tuo vastaan.<br /> <br /> Marraskuun 8. päivä ortodoksinen kirkko viettää ylienkelien [[Mikael (enkeli)|'''Mikaelin''']],[[Gabriel (enkeli)|'''Gabrielin'''] ja [[Rafael (enkeli)|'''Rafaelin''']] sekä muiden [[Enkeli|ruumiittomien voimien]] juhlaa. Enkelien muistaminen avaa näkökulman Jumalan huolenpitoon ja maailmaan, joka on näkyvää todellisuutta avarampi. Mikkelissä juhla on samalla [[Ortodoksisuutta Mikkelissä ja ylienkeli Mikaelin kirkko|''Pyhän ylienkeli Mikaelin kirkon'']] temppelijuhla. Mikael on myös kaupungin oma suojeluspyhä, jonka mukaan Mikkeli on saanut nimensä. Yhteys näkyy erityisen selvästi kaupungin ruotsinkielisessä nimessä ''S:t Michel – pyhä Mikael''. Kirkon seinämaalauksissa suojeluspyhä tulee lähelle myös kertomusten kautta: Mikaelin ihmeet puhuvat hädästä, rukouksesta ja avusta, jota ihminen ei pysty itse itselleen antamaan.<br /> <br /> &lt;h3&gt;Jumalan lähettiläitä ja palvelijoita&lt;/h3&gt;<br /> <br /> Sana enkeli merkitsee ''sanansaattajaa''. Raamatussa enkelit ilmoittavat Jumalan tahdon, rohkaisevat, varoittavat ja ohjaavat. He kuuluvat Jumalan luomaan maailmaan, sen näkymättömään todellisuuteen. Ortodoksisessa uskossa enkelit ovat todellisia Jumalan palvelijoita, eivät vain kauniita vertauskuvia ihmisen hyvistä ajatuksista. Heidän tehtävänsä suuntautuu aina Jumalaan ja hänen tahtonsa toteuttamiseen.<br /> <br /> Mikaelin nimi merkitsee kysymystä: ''”Kuka on kuin Jumala?”'' Siinä on myös avain hänen ymmärtämiseensä. Taivaallisten voimien johtajan suuruus on uskollisuutta Jumalalle. Hänen voimansa ei ole itsenäistä valtaa, jota hän käyttäisi oman tahtonsa mukaan. Mikaelin kunnioittaminen muistuttaa, että kaiken avun ja hyvyyden lähde on Jumala.<br /> <br /> Kysymykseen siitä, mihin tarvitsemme enkeleitä, ei siksi vastata sijoittamalla heitä Jumalan ja ihmisen väliin ylimääräiseksi portaaksi. Jumalaa voi lähestyä suoraan. Enkelit kertovat siitä, että hänen huolenpitonsa ulottuu myös oman näköpiirimme ulkopuolelle ja että hänen luomakunnassaan on paljon sellaista, mitä emme voi hallita tai edes nähdä.<br /> <br /> &lt;h3&gt;Miksi enkelille omistetaan kirkko?&lt;/h3&gt;<br /> <br /> Mikkelin Pyhän ylienkeli Mikaelin kirkon nimi voi herättää kysymyksen: miksi kristillinen kirkko on omistettu enkelille?<br /> <br /> Jokainen ortodoksinen kirkko on Jumalan huone, jossa jumalanpalvelus ja palvonta kuuluvat [[Pyhä Kolminaisuus|Pyhälle Kolminaisuudelle]]. Kirkko voidaan kuitenkin pyhittää jonkin Kristuksen tai [[Jumalansynnyttäjä]]n juhlan tai tietyn pyhän muistolle. Myös ylienkeli voi olla kirkon suojeluspyhä. Häneltä pyydetään esirukouksia ja varjelusta, ja hänen juhlapäivänsä kokoaa seurakunnan oman pyhäkkönsä juhlaan. Enkelin kunnioittaminen kuuluu näin samaan rukousyhteyteen, jossa kirkko muistaa Jumalansynnyttäjää ja muita pyhiä.<br /> <br /> Mikkelin kirkossa Mikaelin nimi kertoo, kenen rukoukselliseen suojelukseen pyhäkkö on uskottu. Hänen muistonsa ohjaa katsomaan Jumalan puoleen ja muistuttaa seurakuntaa uskollisuudesta, palvelemisesta ja hyvän puolustamisesta. Samalla kirkon nimi liittyy luontevasti koko kaupungin historiaan.<br /> <br /> Vuonna 1958 vihitty kirkko rakennettiin sodanjälkeisen jälleenrakennuksen aikana. Sen seurakuntalaisissa oli kotinsa ja kotikirkkonsa menettäneitä ortodokseja. Tällaisessa yhteisössä pyhäkön merkitys on ulottunut kauas rakennuksen seiniä syvemmälle: uudessa kotiseudussa tarvittiin paikka, jossa tuttu rukous jatkui ja elämän katkenneet yhteydet saattoivat vähitellen rakentua uudelleen.<br /> <br /> &lt;h3&gt;Seinillä kerrotaan varjeluksesta&lt;/h3&gt;<br /> [[Kuva:Mli_ihme_khonaissa_hap.jpg|thumb|400 px|&lt;center&gt;Fryykian Khonain ihme kuvattuna Mikkelin kirkon seinämaalauksessa (Kuva © Ortodoksi.net / Hannu Pyykkönen)&lt;/center&gt;]]<br /> Mikkelin kirkon uusissa seinämaalauksissa kuvataan useita ylienkeli Mikaelin ihmeitä. Metropoliitta '''Arsenin''' ja ikonimaalari '''Jyrki Poudan''' työ on jatkanut kirkon kaunistamista vuoden 2018 alttaripalon jälkeen. Seinä- ja kattomaalausten myötä pyhäkköön on syntynyt yhä laajempi kuvallinen kokonaisuus, jossa Raamatun tapahtumat, kirkon perinne ja rukoileva seurakunta kohtaavat.<br /> <br /> Yksi aiheista on [[Ylienkeli Mikaelin ihme Fryykian Khonaissa|ylienkeli Mikaelin ihme Fryykian Khonaissa]]. Kirkon perinteen mukaan pyhäkön viholliset johtivat jokien vedet kohti Mikaelille omistettua kirkkoa tuhotakseen sen. Kirkossa palvellut '''Arkhippos''' rukoili apua. Mikael ilmestyi, avasi kallioon halkeaman ja ohjasi tulvavedet sinne. Kirkko säästyi. Kertomuksessa ihmisen hätä ja rukous saavat vastauksen tavalla, johon hänen omat voimansa eivät olisi riittäneet.<br /> <br /> Mikkelin maalauksessa on paikalliselle katsojalle erityinen yksityiskohta: vanhan ihmekertomuksen kirkko on saanut Mikkelin oman kirkon hahmon. Ratkaisu tuo kaukaisen tapahtuman lähelle ja liittää sen tämän pyhäkön vaiheisiin.<br /> <br /> Ortodoksi.netissä kerrotun tapahtumakuvauksen mukaan kirkon luona rikkoutui suuri maanalainen vesijohtoputki. Vuotava vesi kulutti maata, mutta sen kulkureitti suuntautui niin, että kirkko säästyi sortumiselta. Tapahtumassa nähtiin yhtymäkohta Khonain ihmeeseen, ja moni koki sen ylienkeli Mikaelin varjeluksena. Maalaus kantaa siten myös paikallista muistoa vaarasta ja kiitollisuudesta. Vanha ihmekertomus on saanut hienovaraisen vastineen seurakunnan omassa elämässä.<br /> <br /> &lt;h3&gt;Miten näkymätön kuvataan?&lt;/h3&gt;<br /> <br /> Enkeleitä kutsutaan ruumiittomiksi voimiksi, mutta ikoneissa heillä on kasvot, kädet, vaatteet ja siivet. Kuvan tehtävä on tehdä heidän läsnäoloaan ja palvelutehtäväänsä ymmärrettäväksi. Jo Raamatun kuvauksissa näkymätön maailma tulee ihmisen kohdattavaksi näkyvien hahmojen kautta. Ikoni jatkaa tätä kuvallista kieltä.<br /> <br /> Enkelikuvan edessä huomio saa kulkea näkyvästä näkymättömään. Maalaus antaa katseelle kiintopisteen ja rukoukselle tukea. Kirkon kuvissa enkelit kuuluvat samaan kokonaisuuteen Kristuksen, Jumalansynnyttäjän ja pyhien kanssa: ne muistuttavat rukoilijaa taivaallisesta yhteydestä, johon myös maan päällä kokoontuva seurakunta osallistuu.<br /> <br /> Mikkelin kirkossa Mikaelin ihmekuvat kutsuvat pysähtymään myös tapahtumien äärelle. Kuka on vaarassa? Kuka rukoilee? Mistä apu tulee? Näin seinämaalaus voi avautua vähitellen kertomukseksi, jonka kysymykset ovat tuttuja nykyisellekin ihmiselle.<br /> <br /> &lt;h3&gt;Suojelusenkeli kuuluu myös aikuisen rukoukseen&lt;/h3&gt;<br /> <br /> Monelle enkeli on tuttu ennen kaikkea lapsuuden iltarukouksesta tai kuvasta, jossa siivekäs hahmo suojelee lasta vaarallisella tiellä. Ortodoksisessa rukouselämässä suojelusenkeli kuuluu kuitenkin kaikenikäisille. Hänen apunsa liittyy sekä ihmisen varjelemiseen että hyvään ohjaamiseen: omantunnon heräämiseen, katumukseen ja pyrkimykseen elää Jumalan tahdon mukaan.<br /> <br /> Suojelusenkelistä voi puhua myös lämmöllä ja pilke silmäkulmassa. Ortodoksi.netin ylläpitäjä Hannu Pyykkönen on kirjoittanut omasta Jesperistään [https://pyykkonen.blogspot.com/2026/10/oma-suojelusenkelini-jesper-ja-hissin.html blogitekstissään]. Henkilökohtaisessa kerronnassa suojelusenkelikin saa tuttavallisen nimen – ja saattaahan meistä joidenkin varjelemisessa olla tavallista enemmän työsarkaa. Huumorin rinnalle mahtuu vakava ja kiitollinen ajatus siitä, ettei elämän eri vaiheissa ole kulkenut aivan yksin.<br /> <br /> Jumalanpalveluksissa pyydetään rauhanenkeliä, uskollista opastajaa sekä sielun ja ruumiin suojelijaa. Pyyntö ulottuu siten koko ihmiseen. Tarvitsemme turvaa, mutta tarvitsemme myös ohjausta siihen, miten itse toimimme pelon, vihan tai epävarmuuden keskellä.<br /> <br /> Varjelusta ei silti voi mitata sillä, kuinka vähän ihminen joutuu elämässään kärsimään. Sairaus, onnettomuus tai menetys ei osoita, että joku olisi jäänyt Jumalan huolenpidon ulkopuolelle tai rukoillut väärin. Myös Mikkelin kirkon vaiheisiin kuuluu tulipalo, vahinkoja ja paljon korjaustyötä. Kiitollisuus varjeluksesta ja suru tapahtuneesta voivat mahtua samaan rukoukseen.<br /> <br /> &lt;h3&gt;Valoa, jonka äärelle voi tulla huolineen&lt;/h3&gt;<br /> <br /> Näin enkelien päivän aattona voi pysähtyä ajattelemaan, mitä luottamus omassa elämässä merkitsee. Kaikkea ei tarvitse ymmärtää voidakseen rukoilla, eikä omaa pelkoa tarvitse peittää astuakseen kirkkoon. Turvaa kaipaava saa tulla sellaisena kuin on.<br /> <br /> Mikkelin Pyhän ylienkeli Mikaelin kirkossa tätä luottamusta kannattelevat rukouksen lisäksi seinien kuvat. Ne kertovat hädästä ja avusta, mutta myös muistamisesta: aiempien sukupolvien kertomukset elävät samassa tilassa nykyisen seurakunnan kokemusten kanssa. Kirkon hahmo vanhassa ihmekuvassa tekee yhteyden erityisen läheiseksi. Tässäkin paikassa on pelätty, rukoiltu, tehty työtä ja kiitetty.<br /> <br /> Enkelien muistaminen voi samalla avata silmät vierellä kulkevan ihmisen turvattomuudelle. Rukous suojeluksesta saa rinnalleen oman tehtävämme: soittaa yksinäiselle, kulkea hetki toisen mukana ja auttaa silloin, kun apua tarvitaan. Marraskuun pimeydessä Jumalan huolenpitoon turvautuva ihminen voi myös itse välittää toiselle lämpöä ja turvallisuutta.<br /> <br /> '''Ortodoksi.net'''&lt;br&gt;<br /> 7.11.2026<br /> <br /> &lt;h3&gt;Lähteet ja tausta-aineisto&lt;/h3&gt;<br /> <br /> * Suomen ortodoksinen kirkko: [https://ort.fi/news/ylienkelit-mikael-gabriel-rafael-ja-muut-ruumiittomat-voimat-8-11-2/ Ylienkelit Mikael, Gabriel, Rafael ja muut ruumiittomat voimat 8.11.].<br /> * Suomen ortodoksinen kirkko: [https://ort.fi/synaksario/ylienkeli-mikael/ Ylienkeli Mikael].<br /> * Ortodoksi.net: [[Ortodoksisuutta Mikkelissä ja ylienkeli Mikaelin kirkko|Ortodoksisuutta Mikkelissä ja ylienkeli Mikaelin kirkko]].<br /> * Ortodoksi.net: [[Ylienkeli Mikaelin ihme Fryykian Khonaissa|Ylienkeli Mikaelin ihme Fryykian Khonaissa]].<br /> * Visit Mikkeli: [https://www.visitmikkeli.fi/teema/mikkelin-historia Mikkelin historian lyhyt oppimäärä].<br /> * Orthodox Church in America: [https://www.oca.org/orthodoxy/the-orthodox-faith/doctrine-scripture/the-symbol-of-faith/angels-and-evil-spirits Angels and Evil Spirits].<br /> * Orthodox Church in America: [https://www.oca.org/reflections/fr.-lawrence-farley/angels-in-our-life Angels in our Life].<br /> * Orthodox Church in America, Orthodox Information Center: [https://orthinc.oca.org/article/Holy%2BIcons Holy Icons].<br /> <br /> [[Luokka:Enkelit]]</div>

Hannu http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Mihin_tarvitsemme_enkeleit%C3%A4&diff=65707 2026-10-19T13:56:24Z

<p>Hannu: </p> <hr /> <div>&lt;h2&gt;Mihin tarvitsemme enkeleitä? – turvaa ja Jumalan läsnäoloa marraskuun pimeydessä&lt;/h2&gt;<br /> [[Kuva:Sotilaskirkon_riisa_hap.jpg|thumb|400 px|&lt;center&gt;Mikkelin ortodoksisen kirkon oma suojeluspyhä ylienkeli Mikael vanhassa sotilaskirkosta peräisin olevassa riisassa. Ikoni: Jyrki Pouta&lt;br&gt;&lt;small&gt;(kuva &amp;copy; Ortodoksi.net / HAP)&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]]<br /> Marraskuun pimeydessä turvallisuuden kaipuu tuntuu joskus aivan konkreettiselta. Kotimatkalla etsitään valaistua tietä, kotona sytytetään lamppu ja huolten keskellä kaivataan ihmistä, jolle voisi puhua. Kaikkea pelkoa ei kuitenkaan voi poistaa valolla eikä jokaiseen huoleen löydy heti vastausta. Myös aikuisessa elää tarve luottaa siihen, ettei hän ole yksin sen kanssa, mitä elämä tuo vastaan.<br /> <br /> Marraskuun 8. päivä ortodoksinen kirkko viettää ylienkelien [[Mikael (enkeli)|'''Mikaelin''']],[[Gabriel (enkeli)|'''Gabrielin'''] ja [[Rafael (enkeli)|'''Rafaelin''']] sekä muiden [[Enkeli|ruumiittomien voimien]] juhlaa. Enkelien muistaminen avaa näkökulman Jumalan huolenpitoon ja maailmaan, joka on näkyvää todellisuutta avarampi. Mikkelissä juhla on samalla [[Ortodoksisuutta Mikkelissä ja ylienkeli Mikaelin kirkko|''Pyhän ylienkeli Mikaelin kirkon'']] temppelijuhla. Mikael on myös kaupungin oma suojeluspyhä, jonka mukaan Mikkeli on saanut nimensä. Yhteys näkyy erityisen selvästi kaupungin ruotsinkielisessä nimessä ''S:t Michel – pyhä Mikael''. Kirkon seinämaalauksissa suojeluspyhä tulee lähelle myös kertomusten kautta: Mikaelin ihmeet puhuvat hädästä, rukouksesta ja avusta, jota ihminen ei pysty itse itselleen antamaan.<br /> <br /> &lt;h3&gt;Jumalan lähettiläitä ja palvelijoita&lt;/h3&gt;<br /> <br /> Sana enkeli merkitsee ''sanansaattajaa''. Raamatussa enkelit ilmoittavat Jumalan tahdon, rohkaisevat, varoittavat ja ohjaavat. He kuuluvat Jumalan luomaan maailmaan, sen näkymättömään todellisuuteen. Ortodoksisessa uskossa enkelit ovat todellisia Jumalan palvelijoita, eivät vain kauniita vertauskuvia ihmisen hyvistä ajatuksista. Heidän tehtävänsä suuntautuu aina Jumalaan ja hänen tahtonsa toteuttamiseen.<br /> <br /> Mikaelin nimi merkitsee kysymystä: ''”Kuka on kuin Jumala?”'' Siinä on myös avain hänen ymmärtämiseensä. Taivaallisten voimien johtajan suuruus on uskollisuutta Jumalalle. Hänen voimansa ei ole itsenäistä valtaa, jota hän käyttäisi oman tahtonsa mukaan. Mikaelin kunnioittaminen muistuttaa, että kaiken avun ja hyvyyden lähde on Jumala.<br /> <br /> Kysymykseen siitä, mihin tarvitsemme enkeleitä, ei siksi vastata sijoittamalla heitä Jumalan ja ihmisen väliin ylimääräiseksi portaaksi. Jumalaa voi lähestyä suoraan. Enkelit kertovat siitä, että hänen huolenpitonsa ulottuu myös oman näköpiirimme ulkopuolelle ja että hänen luomakunnassaan on paljon sellaista, mitä emme voi hallita tai edes nähdä.<br /> <br /> &lt;h3&gt;Miksi enkelille omistetaan kirkko?&lt;/h3&gt;<br /> <br /> Mikkelin Pyhän ylienkeli Mikaelin kirkon nimi voi herättää kysymyksen: miksi kristillinen kirkko on omistettu enkelille?<br /> <br /> Jokainen ortodoksinen kirkko on Jumalan huone, jossa jumalanpalvelus ja palvonta kuuluvat [[Pyhä Kolminaisuus|Pyhälle Kolminaisuudelle]]. Kirkko voidaan kuitenkin pyhittää jonkin Kristuksen tai [[Jumalansynnyttäjä]]n juhlan tai tietyn pyhän muistolle. Myös ylienkeli voi olla kirkon suojeluspyhä. Häneltä pyydetään esirukouksia ja varjelusta, ja hänen juhlapäivänsä kokoaa seurakunnan oman pyhäkkönsä juhlaan. Enkelin kunnioittaminen kuuluu näin samaan rukousyhteyteen, jossa kirkko muistaa Jumalansynnyttäjää ja muita pyhiä.<br /> <br /> Mikkelin kirkossa Mikaelin nimi kertoo, kenen rukoukselliseen suojelukseen pyhäkkö on uskottu. Hänen muistonsa ohjaa katsomaan Jumalan puoleen ja muistuttaa seurakuntaa uskollisuudesta, palvelemisesta ja hyvän puolustamisesta. Samalla kirkon nimi liittyy luontevasti koko kaupungin historiaan.<br /> <br /> Vuonna 1958 vihitty kirkko rakennettiin sodanjälkeisen jälleenrakennuksen aikana. Sen seurakuntalaisissa oli kotinsa ja kotikirkkonsa menettäneitä ortodokseja. Tällaisessa yhteisössä pyhäkön merkitys on ulottunut kauas rakennuksen seiniä syvemmälle: uudessa kotiseudussa tarvittiin paikka, jossa tuttu rukous jatkui ja elämän katkenneet yhteydet saattoivat vähitellen rakentua uudelleen.<br /> <br /> &lt;h3&gt;Seinillä kerrotaan varjeluksesta&lt;/h3&gt;<br /> <br /> Mikkelin kirkon uusissa seinämaalauksissa kuvataan useita ylienkeli Mikaelin ihmeitä. Metropoliitta '''Arsenin''' ja ikonimaalari '''Jyrki Poudan''' työ on jatkanut kirkon kaunistamista vuoden 2018 alttaripalon jälkeen. Seinä- ja kattomaalausten myötä pyhäkköön on syntynyt yhä laajempi kuvallinen kokonaisuus, jossa Raamatun tapahtumat, kirkon perinne ja rukoileva seurakunta kohtaavat.<br /> <br /> Yksi aiheista on [[Ylienkeli Mikaelin ihme Fryykian Khonaissa|ylienkeli Mikaelin ihme Fryykian Khonaissa]]. Kirkon perinteen mukaan pyhäkön viholliset johtivat jokien vedet kohti Mikaelille omistettua kirkkoa tuhotakseen sen. Kirkossa palvellut '''Arkhippos''' rukoili apua. Mikael ilmestyi, avasi kallioon halkeaman ja ohjasi tulvavedet sinne. Kirkko säästyi. Kertomuksessa ihmisen hätä ja rukous saavat vastauksen tavalla, johon hänen omat voimansa eivät olisi riittäneet.<br /> <br /> Mikkelin maalauksessa on paikalliselle katsojalle erityinen yksityiskohta: vanhan ihmekertomuksen kirkko on saanut Mikkelin oman kirkon hahmon. Ratkaisu tuo kaukaisen tapahtuman lähelle ja liittää sen tämän pyhäkön vaiheisiin.<br /> <br /> Ortodoksi.netissä kerrotun tapahtumakuvauksen mukaan kirkon luona rikkoutui suuri maanalainen vesijohtoputki. Vuotava vesi kulutti maata, mutta sen kulkureitti suuntautui niin, että kirkko säästyi sortumiselta. Tapahtumassa nähtiin yhtymäkohta Khonain ihmeeseen, ja moni koki sen ylienkeli Mikaelin varjeluksena. Maalaus kantaa siten myös paikallista muistoa vaarasta ja kiitollisuudesta. Vanha ihmekertomus on saanut hienovaraisen vastineen seurakunnan omassa elämässä.<br /> <br /> &lt;h3&gt;Miten näkymätön kuvataan?&lt;/h3&gt;<br /> <br /> Enkeleitä kutsutaan ruumiittomiksi voimiksi, mutta ikoneissa heillä on kasvot, kädet, vaatteet ja siivet. Kuvan tehtävä on tehdä heidän läsnäoloaan ja palvelutehtäväänsä ymmärrettäväksi. Jo Raamatun kuvauksissa näkymätön maailma tulee ihmisen kohdattavaksi näkyvien hahmojen kautta. Ikoni jatkaa tätä kuvallista kieltä.<br /> <br /> Enkelikuvan edessä huomio saa kulkea näkyvästä näkymättömään. Maalaus antaa katseelle kiintopisteen ja rukoukselle tukea. Kirkon kuvissa enkelit kuuluvat samaan kokonaisuuteen Kristuksen, Jumalansynnyttäjän ja pyhien kanssa: ne muistuttavat rukoilijaa taivaallisesta yhteydestä, johon myös maan päällä kokoontuva seurakunta osallistuu.<br /> <br /> Mikkelin kirkossa Mikaelin ihmekuvat kutsuvat pysähtymään myös tapahtumien äärelle. Kuka on vaarassa? Kuka rukoilee? Mistä apu tulee? Näin seinämaalaus voi avautua vähitellen kertomukseksi, jonka kysymykset ovat tuttuja nykyisellekin ihmiselle.<br /> <br /> &lt;h3&gt;Suojelusenkeli kuuluu myös aikuisen rukoukseen&lt;/h3&gt;<br /> <br /> Monelle enkeli on tuttu ennen kaikkea lapsuuden iltarukouksesta tai kuvasta, jossa siivekäs hahmo suojelee lasta vaarallisella tiellä. Ortodoksisessa rukouselämässä suojelusenkeli kuuluu kuitenkin kaikenikäisille. Hänen apunsa liittyy sekä ihmisen varjelemiseen että hyvään ohjaamiseen: omantunnon heräämiseen, katumukseen ja pyrkimykseen elää Jumalan tahdon mukaan.<br /> <br /> Suojelusenkelistä voi puhua myös lämmöllä ja pilke silmäkulmassa. Ortodoksi.netin ylläpitäjä Hannu Pyykkönen on kirjoittanut omasta Jesperistään [https://pyykkonen.blogspot.com/2026/10/oma-suojelusenkelini-jesper-ja-hissin.html blogitekstissään]. Henkilökohtaisessa kerronnassa suojelusenkelikin saa tuttavallisen nimen – ja saattaahan meistä joidenkin varjelemisessa olla tavallista enemmän työsarkaa. Huumorin rinnalle mahtuu vakava ja kiitollinen ajatus siitä, ettei elämän eri vaiheissa ole kulkenut aivan yksin.<br /> <br /> Jumalanpalveluksissa pyydetään rauhanenkeliä, uskollista opastajaa sekä sielun ja ruumiin suojelijaa. Pyyntö ulottuu siten koko ihmiseen. Tarvitsemme turvaa, mutta tarvitsemme myös ohjausta siihen, miten itse toimimme pelon, vihan tai epävarmuuden keskellä.<br /> <br /> Varjelusta ei silti voi mitata sillä, kuinka vähän ihminen joutuu elämässään kärsimään. Sairaus, onnettomuus tai menetys ei osoita, että joku olisi jäänyt Jumalan huolenpidon ulkopuolelle tai rukoillut väärin. Myös Mikkelin kirkon vaiheisiin kuuluu tulipalo, vahinkoja ja paljon korjaustyötä. Kiitollisuus varjeluksesta ja suru tapahtuneesta voivat mahtua samaan rukoukseen.<br /> <br /> &lt;h3&gt;Valoa, jonka äärelle voi tulla huolineen&lt;/h3&gt;<br /> <br /> Näin enkelien päivän aattona voi pysähtyä ajattelemaan, mitä luottamus omassa elämässä merkitsee. Kaikkea ei tarvitse ymmärtää voidakseen rukoilla, eikä omaa pelkoa tarvitse peittää astuakseen kirkkoon. Turvaa kaipaava saa tulla sellaisena kuin on.<br /> <br /> Mikkelin Pyhän ylienkeli Mikaelin kirkossa tätä luottamusta kannattelevat rukouksen lisäksi seinien kuvat. Ne kertovat hädästä ja avusta, mutta myös muistamisesta: aiempien sukupolvien kertomukset elävät samassa tilassa nykyisen seurakunnan kokemusten kanssa. Kirkon hahmo vanhassa ihmekuvassa tekee yhteyden erityisen läheiseksi. Tässäkin paikassa on pelätty, rukoiltu, tehty työtä ja kiitetty.<br /> <br /> Enkelien muistaminen voi samalla avata silmät vierellä kulkevan ihmisen turvattomuudelle. Rukous suojeluksesta saa rinnalleen oman tehtävämme: soittaa yksinäiselle, kulkea hetki toisen mukana ja auttaa silloin, kun apua tarvitaan. Marraskuun pimeydessä Jumalan huolenpitoon turvautuva ihminen voi myös itse välittää toiselle lämpöä ja turvallisuutta.<br /> <br /> '''Ortodoksi.net'''&lt;br&gt;<br /> 7.11.2026<br /> <br /> &lt;h3&gt;Lähteet ja tausta-aineisto&lt;/h3&gt;<br /> <br /> * Suomen ortodoksinen kirkko: [https://ort.fi/news/ylienkelit-mikael-gabriel-rafael-ja-muut-ruumiittomat-voimat-8-11-2/ Ylienkelit Mikael, Gabriel, Rafael ja muut ruumiittomat voimat 8.11.].<br /> * Suomen ortodoksinen kirkko: [https://ort.fi/synaksario/ylienkeli-mikael/ Ylienkeli Mikael].<br /> * Ortodoksi.net: [[Ortodoksisuutta Mikkelissä ja ylienkeli Mikaelin kirkko|Ortodoksisuutta Mikkelissä ja ylienkeli Mikaelin kirkko]].<br /> * Ortodoksi.net: [[Ylienkeli Mikaelin ihme Fryykian Khonaissa|Ylienkeli Mikaelin ihme Fryykian Khonaissa]].<br /> * Visit Mikkeli: [https://www.visitmikkeli.fi/teema/mikkelin-historia Mikkelin historian lyhyt oppimäärä].<br /> * Orthodox Church in America: [https://www.oca.org/orthodoxy/the-orthodox-faith/doctrine-scripture/the-symbol-of-faith/angels-and-evil-spirits Angels and Evil Spirits].<br /> * Orthodox Church in America: [https://www.oca.org/reflections/fr.-lawrence-farley/angels-in-our-life Angels in our Life].<br /> * Orthodox Church in America, Orthodox Information Center: [https://orthinc.oca.org/article/Holy%2BIcons Holy Icons].<br /> <br /> [[Luokka:Enkelit]]</div>

Hannu http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Mihin_tarvitsemme_enkeleit%C3%A4&diff=65706 2026-10-19T13:50:45Z

<p>Hannu: Ak: Uusi sivu: &lt;h2&gt;Mihin tarvitsemme enkeleitä? – turvaa ja Jumalan läsnäoloa marraskuun pimeydessä&lt;/h2&gt; Marraskuun pimeydessä turvallisuuden kaipuu tuntuu joskus aivan konkreettiselta. Kotimatkalla etsitään valaistua tietä, kotona sytytetään lamppu ja huolten keskellä kaivataan ihmistä, jolle voisi puhua. Kaikkea pelkoa ei kuitenkaan voi poistaa valolla eikä jokaiseen huoleen löydy heti vastausta. Myös aikuisessa elää tarve luottaa siihen, ettei hän ole yksin sen kanss...</p> <hr /> <div>&lt;h2&gt;Mihin tarvitsemme enkeleitä? – turvaa ja Jumalan läsnäoloa marraskuun pimeydessä&lt;/h2&gt;<br /> <br /> Marraskuun pimeydessä turvallisuuden kaipuu tuntuu joskus aivan konkreettiselta. Kotimatkalla etsitään valaistua tietä, kotona sytytetään lamppu ja huolten keskellä kaivataan ihmistä, jolle voisi puhua. Kaikkea pelkoa ei kuitenkaan voi poistaa valolla eikä jokaiseen huoleen löydy heti vastausta. Myös aikuisessa elää tarve luottaa siihen, ettei hän ole yksin sen kanssa, mitä elämä tuo vastaan.<br /> <br /> Marraskuun 8. päivä ortodoksinen kirkko viettää ylienkelien [[Mikael (enkeli)|'''Mikaelin''']],[[Gabriel (enkeli)|'''Gabrielin'''] ja [[Rafael (enkeli)|'''Rafaelin''']] sekä muiden [[Enkeli|ruumiittomien voimien]] juhlaa. Enkelien muistaminen avaa näkökulman Jumalan huolenpitoon ja maailmaan, joka on näkyvää todellisuutta avarampi. Mikkelissä juhla on samalla ''Pyhän ylienkeli Mikaelin kirkon'' temppelijuhla. Mikael on myös kaupungin oma suojeluspyhä, jonka mukaan Mikkeli on saanut nimensä. Yhteys näkyy erityisen selvästi kaupungin ruotsinkielisessä nimessä ''S:t Michel – pyhä Mikael''. Kirkon seinämaalauksissa suojeluspyhä tulee lähelle myös kertomusten kautta: Mikaelin ihmeet puhuvat hädästä, rukouksesta ja avusta, jota ihminen ei pysty itse itselleen antamaan.<br /> <br /> &lt;h3&gt;Jumalan lähettiläitä ja palvelijoita&lt;/h3&gt;<br /> <br /> Sana enkeli merkitsee ''sanansaattajaa''. Raamatussa enkelit ilmoittavat Jumalan tahdon, rohkaisevat, varoittavat ja ohjaavat. He kuuluvat Jumalan luomaan maailmaan, sen näkymättömään todellisuuteen. Ortodoksisessa uskossa enkelit ovat todellisia Jumalan palvelijoita, eivät vain kauniita vertauskuvia ihmisen hyvistä ajatuksista. Heidän tehtävänsä suuntautuu aina Jumalaan ja hänen tahtonsa toteuttamiseen.<br /> <br /> Mikaelin nimi merkitsee kysymystä: ''”Kuka on kuin Jumala?”'' Siinä on myös avain hänen ymmärtämiseensä. Taivaallisten voimien johtajan suuruus on uskollisuutta Jumalalle. Hänen voimansa ei ole itsenäistä valtaa, jota hän käyttäisi oman tahtonsa mukaan. Mikaelin kunnioittaminen muistuttaa, että kaiken avun ja hyvyyden lähde on Jumala.<br /> <br /> Kysymykseen siitä, mihin tarvitsemme enkeleitä, ei siksi vastata sijoittamalla heitä Jumalan ja ihmisen väliin ylimääräiseksi portaaksi. Jumalaa voi lähestyä suoraan. Enkelit kertovat siitä, että hänen huolenpitonsa ulottuu myös oman näköpiirimme ulkopuolelle ja että hänen luomakunnassaan on paljon sellaista, mitä emme voi hallita tai edes nähdä.<br /> <br /> &lt;h3&gt;Miksi enkelille omistetaan kirkko?&lt;/h3&gt;<br /> <br /> Mikkelin Pyhän ylienkeli Mikaelin kirkon nimi voi herättää kysymyksen: miksi kristillinen kirkko on omistettu enkelille?<br /> <br /> Jokainen ortodoksinen kirkko on Jumalan huone, jossa jumalanpalvelus ja palvonta kuuluvat [[Pyhä Kolminaisuus|Pyhälle Kolminaisuudelle]]. Kirkko voidaan kuitenkin pyhittää jonkin Kristuksen tai [[Jumalansynnyttäjä]]n juhlan tai tietyn pyhän muistolle. Myös ylienkeli voi olla kirkon suojeluspyhä. Häneltä pyydetään esirukouksia ja varjelusta, ja hänen juhlapäivänsä kokoaa seurakunnan oman pyhäkkönsä juhlaan. Enkelin kunnioittaminen kuuluu näin samaan rukousyhteyteen, jossa kirkko muistaa Jumalansynnyttäjää ja muita pyhiä.<br /> <br /> Mikkelin kirkossa Mikaelin nimi kertoo, kenen rukoukselliseen suojelukseen pyhäkkö on uskottu. Hänen muistonsa ohjaa katsomaan Jumalan puoleen ja muistuttaa seurakuntaa uskollisuudesta, palvelemisesta ja hyvän puolustamisesta. Samalla kirkon nimi liittyy luontevasti koko kaupungin historiaan.<br /> <br /> Vuonna 1958 vihitty kirkko rakennettiin sodanjälkeisen jälleenrakennuksen aikana. Sen seurakuntalaisissa oli kotinsa ja kotikirkkonsa menettäneitä ortodokseja. Tällaisessa yhteisössä pyhäkön merkitys on ulottunut kauas rakennuksen seiniä syvemmälle: uudessa kotiseudussa tarvittiin paikka, jossa tuttu rukous jatkui ja elämän katkenneet yhteydet saattoivat vähitellen rakentua uudelleen.<br /> <br /> &lt;h3&gt;Seinillä kerrotaan varjeluksesta&lt;/h3&gt;<br /> <br /> Mikkelin kirkon uusissa seinämaalauksissa kuvataan useita ylienkeli Mikaelin ihmeitä. Metropoliitta '''Arsenin''' ja ikonimaalari '''Jyrki Poudan''' työ on jatkanut kirkon kaunistamista vuoden 2018 alttaripalon jälkeen. Seinä- ja kattomaalausten myötä pyhäkköön on syntynyt yhä laajempi kuvallinen kokonaisuus, jossa Raamatun tapahtumat, kirkon perinne ja rukoileva seurakunta kohtaavat.<br /> <br /> Yksi aiheista on [[Ylienkeli Mikaelin ihme Fryykian Khonaissa|ylienkeli Mikaelin ihme Fryykian Khonaissa]]. Kirkon perinteen mukaan pyhäkön viholliset johtivat jokien vedet kohti Mikaelille omistettua kirkkoa tuhotakseen sen. Kirkossa palvellut '''Arkhippos''' rukoili apua. Mikael ilmestyi, avasi kallioon halkeaman ja ohjasi tulvavedet sinne. Kirkko säästyi. Kertomuksessa ihmisen hätä ja rukous saavat vastauksen tavalla, johon hänen omat voimansa eivät olisi riittäneet.<br /> <br /> Mikkelin maalauksessa on paikalliselle katsojalle erityinen yksityiskohta: vanhan ihmekertomuksen kirkko on saanut Mikkelin oman kirkon hahmon. Ratkaisu tuo kaukaisen tapahtuman lähelle ja liittää sen tämän pyhäkön vaiheisiin.<br /> <br /> Ortodoksi.netissä kerrotun tapahtumakuvauksen mukaan kirkon luona rikkoutui suuri maanalainen vesijohtoputki. Vuotava vesi kulutti maata, mutta sen kulkureitti suuntautui niin, että kirkko säästyi sortumiselta. Tapahtumassa nähtiin yhtymäkohta Khonain ihmeeseen, ja moni koki sen ylienkeli Mikaelin varjeluksena. Maalaus kantaa siten myös paikallista muistoa vaarasta ja kiitollisuudesta. Vanha ihmekertomus on saanut hienovaraisen vastineen seurakunnan omassa elämässä.<br /> <br /> &lt;h3&gt;Miten näkymätön kuvataan?&lt;/h3&gt;<br /> <br /> Enkeleitä kutsutaan ruumiittomiksi voimiksi, mutta ikoneissa heillä on kasvot, kädet, vaatteet ja siivet. Kuvan tehtävä on tehdä heidän läsnäoloaan ja palvelutehtäväänsä ymmärrettäväksi. Jo Raamatun kuvauksissa näkymätön maailma tulee ihmisen kohdattavaksi näkyvien hahmojen kautta. Ikoni jatkaa tätä kuvallista kieltä.<br /> <br /> Enkelikuvan edessä huomio saa kulkea näkyvästä näkymättömään. Maalaus antaa katseelle kiintopisteen ja rukoukselle tukea. Kirkon kuvissa enkelit kuuluvat samaan kokonaisuuteen Kristuksen, Jumalansynnyttäjän ja pyhien kanssa: ne muistuttavat rukoilijaa taivaallisesta yhteydestä, johon myös maan päällä kokoontuva seurakunta osallistuu.<br /> <br /> Mikkelin kirkossa Mikaelin ihmekuvat kutsuvat pysähtymään myös tapahtumien äärelle. Kuka on vaarassa? Kuka rukoilee? Mistä apu tulee? Näin seinämaalaus voi avautua vähitellen kertomukseksi, jonka kysymykset ovat tuttuja nykyisellekin ihmiselle.<br /> <br /> &lt;h3&gt;Suojelusenkeli kuuluu myös aikuisen rukoukseen&lt;/h3&gt;<br /> <br /> Monelle enkeli on tuttu ennen kaikkea lapsuuden iltarukouksesta tai kuvasta, jossa siivekäs hahmo suojelee lasta vaarallisella tiellä. Ortodoksisessa rukouselämässä suojelusenkeli kuuluu kuitenkin kaikenikäisille. Hänen apunsa liittyy sekä ihmisen varjelemiseen että hyvään ohjaamiseen: omantunnon heräämiseen, katumukseen ja pyrkimykseen elää Jumalan tahdon mukaan.<br /> <br /> Suojelusenkelistä voi puhua myös lämmöllä ja pilke silmäkulmassa. Ortodoksi.netin ylläpitäjä Hannu Pyykkönen on kirjoittanut omasta Jesperistään [https://pyykkonen.blogspot.com/2026/10/oma-suojelusenkelini-jesper-ja-hissin.html blogitekstissään]. Henkilökohtaisessa kerronnassa suojelusenkelikin saa tuttavallisen nimen – ja saattaahan meistä joidenkin varjelemisessa olla tavallista enemmän työsarkaa. Huumorin rinnalle mahtuu vakava ja kiitollinen ajatus siitä, ettei elämän eri vaiheissa ole kulkenut aivan yksin.<br /> <br /> Jumalanpalveluksissa pyydetään rauhanenkeliä, uskollista opastajaa sekä sielun ja ruumiin suojelijaa. Pyyntö ulottuu siten koko ihmiseen. Tarvitsemme turvaa, mutta tarvitsemme myös ohjausta siihen, miten itse toimimme pelon, vihan tai epävarmuuden keskellä.<br /> <br /> Varjelusta ei silti voi mitata sillä, kuinka vähän ihminen joutuu elämässään kärsimään. Sairaus, onnettomuus tai menetys ei osoita, että joku olisi jäänyt Jumalan huolenpidon ulkopuolelle tai rukoillut väärin. Myös Mikkelin kirkon vaiheisiin kuuluu tulipalo, vahinkoja ja paljon korjaustyötä. Kiitollisuus varjeluksesta ja suru tapahtuneesta voivat mahtua samaan rukoukseen.<br /> <br /> &lt;h3&gt;Valoa, jonka äärelle voi tulla huolineen&lt;/h3&gt;<br /> <br /> Näin enkelien päivän aattona voi pysähtyä ajattelemaan, mitä luottamus omassa elämässä merkitsee. Kaikkea ei tarvitse ymmärtää voidakseen rukoilla, eikä omaa pelkoa tarvitse peittää astuakseen kirkkoon. Turvaa kaipaava saa tulla sellaisena kuin on.<br /> <br /> Mikkelin Pyhän ylienkeli Mikaelin kirkossa tätä luottamusta kannattelevat rukouksen lisäksi seinien kuvat. Ne kertovat hädästä ja avusta, mutta myös muistamisesta: aiempien sukupolvien kertomukset elävät samassa tilassa nykyisen seurakunnan kokemusten kanssa. Kirkon hahmo vanhassa ihmekuvassa tekee yhteyden erityisen läheiseksi. Tässäkin paikassa on pelätty, rukoiltu, tehty työtä ja kiitetty.<br /> <br /> Enkelien muistaminen voi samalla avata silmät vierellä kulkevan ihmisen turvattomuudelle. Rukous suojeluksesta saa rinnalleen oman tehtävämme: soittaa yksinäiselle, kulkea hetki toisen mukana ja auttaa silloin, kun apua tarvitaan. Marraskuun pimeydessä Jumalan huolenpitoon turvautuva ihminen voi myös itse välittää toiselle lämpöä ja turvallisuutta.<br /> <br /> '''Ortodoksi.net'''&lt;br&gt;<br /> 7.11.2026<br /> <br /> &lt;h3&gt;Lähteet ja tausta-aineisto&lt;/h3&gt;<br /> <br /> * Suomen ortodoksinen kirkko: [https://ort.fi/news/ylienkelit-mikael-gabriel-rafael-ja-muut-ruumiittomat-voimat-8-11-2/ Ylienkelit Mikael, Gabriel, Rafael ja muut ruumiittomat voimat 8.11.].<br /> * Suomen ortodoksinen kirkko: [https://ort.fi/synaksario/ylienkeli-mikael/ Ylienkeli Mikael].<br /> * Ortodoksi.net: [[Ortodoksisuutta Mikkelissä ja ylienkeli Mikaelin kirkko|Ortodoksisuutta Mikkelissä ja ylienkeli Mikaelin kirkko]].<br /> * Ortodoksi.net: [[Ylienkeli Mikaelin ihme Fryykian Khonaissa|Ylienkeli Mikaelin ihme Fryykian Khonaissa]].<br /> * Visit Mikkeli: [https://www.visitmikkeli.fi/teema/mikkelin-historia Mikkelin historian lyhyt oppimäärä].<br /> * Orthodox Church in America: [https://www.oca.org/orthodoxy/the-orthodox-faith/doctrine-scripture/the-symbol-of-faith/angels-and-evil-spirits Angels and Evil Spirits].<br /> * Orthodox Church in America: [https://www.oca.org/reflections/fr.-lawrence-farley/angels-in-our-life Angels in our Life].<br /> * Orthodox Church in America, Orthodox Information Center: [https://orthinc.oca.org/article/Holy%2BIcons Holy Icons].<br /> <br /> [[Luokka:Enkelit]]</div>

Hannu http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Romanian_lasi-ikonit&diff=65705 2026-10-19T11:11:44Z

<p>Hannu: Ak: Uusi sivu: == Romanian lasi-ikonit – pyhä kuva lasin kääntöpuolella == &lt;center&gt;Lasi-ikoni Sâmbăta de Susin luostarista.&lt;br&gt;&lt;small&gt;(kuva: Ortodoksi.net / Hannu Pyykkönen)&lt;/small&gt;&lt;/center&gt; Romanialaisen lasi-ikonin edessä katsojaa vastassa on sileä, maalaamaton lasipinta. Itse kuva on maalattu lasilevyn kääntöpuolelle, ja sitä katsotaan lasin läpi. Lasi toimii siten sekä maalauksen pohjana että sen etupuolen suojan...</p> <hr /> <div>== Romanian lasi-ikonit – pyhä kuva lasin kääntöpuolella ==<br /> [[Kuva:Lasi_ikoni_01_s-d-s-hap.png|thumb|500 px|center|&lt;center&gt;Lasi-ikoni Sâmbăta de Susin luostarista.&lt;br&gt;&lt;small&gt;(kuva: Ortodoksi.net / Hannu Pyykkönen)&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]]<br /> Romanialaisen lasi-ikonin edessä katsojaa vastassa on sileä, maalaamaton lasipinta. Itse kuva on maalattu lasilevyn kääntöpuolelle, ja sitä katsotaan lasin läpi. Lasi toimii siten sekä maalauksen pohjana että sen etupuolen suojana. Romaniaksi näitä ikoneja kutsutaan nimellä icoane pe sticlă. Erityisen vahva perinne niillä on Transilvaniassa, jossa lasille maalaamisesta kehittyi omaleimainen kirkollisen kuvaperinteen ja kansantaiteen kohtaamispaikka.<br /> <br /> === Yksityiskohdat maalataan ensin ===<br /> <br /> Lasin kääntöpuolelle maalaaminen vaatii tekijältä tarkkaa ennakkosuunnittelua. Kuva näkyy katsojalle peilikuvana siihen nähden, miten maalari sen työskentelypuoleltaan näkee. Myös kirjoitusten on siksi oltava maalattaessa peilikirjoitusta. Tavalliseen maalaamiseen verrattuna värikerrosten järjestys kääntyy: ensin tehdään ääriviivat ja hienot yksityiskohdat, sitten laajemmat väripinnat ja tausta. Katsojalle näkyvät ensimmäiseksi juuri lasia lähimpänä olevat siveltimenvedot. Valmis ikoni kehystetään tavallisesti puukehyksellä, ja sen taakse asetetaan suojaava taustalevy.&lt;br&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> Maalaamisessa käytettiin usein vanhoista ikoneista jäljennettyjä mallipiirroksia, jotka asetettiin lasin alle. Työhön saattoi osallistua kokonainen perhe: taitavin tekijä piirsi ääriviivat, ja muut täyttivät rajattuja alueita väreillä. Näin tutut kuva-aiheet ja paikalliset tyylit siirtyivät tekijältä ja sukupolvelta toiselle.<br /> <br /> === Pyhiinvaeltajien mukana koteihin ===<br /> <br /> Romanian lasi-ikoniperinne vahvistui 1700-luvulla, ja sen keskeiseksi paikaksi muodostui Nicula Pohjois-Transilvaniassa. Kirkollisen perimätiedon mukaan paikallinen Jumalanäidin ikoni vuodatti kyyneleitä 1600-luvun lopulla. Tapahtuma toi paikalle pyhiinvaeltajia, jotka halusivat viedä pyhän kuvan myös kotiinsa. Ihmeeseen liitetty alkuperäinen ikoni oli puulle maalattu, mutta pyhiinvaellukset edistivät lasi-ikonien valmistusta ja leviämistä. Taustalla vaikuttivat myös Keski-Euroopan lasimaalausperinne sekä alueen kaupalliset ja kulttuuriset yhteydet.&lt;br&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> Ikoneja valmistivat myös maaseudun käsityöläiset muun työnsä ohessa. Ajan myötä eri paikkakunnille syntyi tunnistettavia tyylejä. Niculan lisäksi merkittäviä keskuksia olivat esimerkiksi Șcheii Brașovului, Făgăraș sekä Laz ja Lancrăm. Kuvien aiheet nousivat kirkon perinteestä: Kristuksesta, Jumalanäidistä, pyhistä ja kirkkovuoden tapahtumista. Ne kuuluivat kotien rukouselämään ja toivat pyhät kuvat osaksi tavallisten ihmisten arkea.<br /> <br /> === Kirkon perinnettä kansantaiteen värein ===<br /> <br /> Monissa romanialaisissa lasi-ikoneissa huomio kiinnittyy selkeisiin ääriviivoihin, voimakkaisiin väreihin sekä kukka- ja kasviaiheisiin koristeisiin. Hahmojen pelkistetty ilmaisu ja paikallisen elämän yksityiskohdat antavat niille oman luonteensa. Tyylit kuitenkin vaihtelevat yksinkertaisista kansanomaisista kuvista hyvinkin huolellisesti ja runsaasti koristeltuihin teoksiin.<br /> <br /> === Kuvan ikoni Sâmbăta de Susin luostarista ===<br /> <br /> Artikkelin kuvituksena olevan lasi-ikonin Ortodoksi.netin ylläpito on kuvannut eräällä pyhiinvaellusmatkallaan Sâmbăta de Susin luostarissa (Mănăstirea Sâmbăta de Sus) Romaniassa. Luostari tunnetaan myös nimellä Brâncoveanun luostari eli Mănăstirea Brâncoveanu. Se on Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumiselle pyhitetty ortodoksinen luostari, joka sijaitsee Etelä-Transilvaniassa, Brașovin piirikunnassa, Sâmbăta de Susin kunnan alueella. Luostari on Sâmbăta-joen laaksossa Făgărașvuoriston pohjoisella juurella.&lt;br&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> Kuvan aihe on Kristus ylimmäisenä pappina ja kuninkaana: Kristuksella on piispallinen jumalanpalveluspuku ja mitra, ja hän siunaa oikealla kädellään pitäen vasemmassa avointa evankeliumikirjaa. Jumalanäidin ja Johannes Kastajan sijoittuminen hänen kummallekin puolelleen liittää kuvan myös Deisis- eli esirukousaiheeseen. Tämä on kuva-aiheen tunnistus; juuri tämän teoksen alkuperäistä nimeä, tekijää tai ikää ei ole varmistettu. Vastaavia romanialaisia lasi-ikoneja tunnetaan sekä Kristuksen ylimmäistä pappeutta että Deisis-aihetta korostavilla nimillä.&lt;br&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> '''Ortodoksi.net'''<br /> &lt;hr&gt;<br /> <br /> === Lähteet ===<br /> <br /> * Sibielin lasi-ikonimuseo: [https://www.sibiel.net/Home_EN.html Icons on glass]<br /> * Romanian talonpoikaismuseo: [https://www.mntr.ro/en/religioase Religious Art]<br /> * [https://www.mdpi.com/2571-9408/5/4/206 Glass Icons in Transylvania (Romania) and the Craft of Painting Them as Cultural Heritage Resources], Heritage, 2022.<br /> * Wikipedia: [https://ro.wikipedia.org/wiki/Icoan%C4%83_pe_sticl%C4%83 Icoană pe sticlă]<br /> * Brâncoveanun luostarin [https://www.manastireabrancoveanu.ro/ omat verkkosivut]<br /> * Doxologia: [https://doxologia.ro/manastirea-brancoveanu-sambata-de-sus Mănăstirea Brâncoveanu – Brașov]<br /> * Sibielin lasi-ikonimuseo: [https://ro.wikipedia.org/wiki/Muzeul_de_Icoane_pe_Sticl%C4%83_%E2%80%9EPr._Zosim_Oancea%E2%80%9D Iisus Hristos Mare Arhiereu și Învățător], Wikipedia <br /> <br /> [[Luokka:Artikkelit]]<br /> [[Luokka:Ikonit]]</div>

Hannu http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Tiedosto:Lasi_ikoni_01_s-d-s-hap.png&diff=65704 2026-10-19T11:02:20Z

<p>Hannu: Lasi-ikoni Sâmbăta de Susin luostarista. (kuva: Ortodoksi.net / Hannu Pyykkönen) Luokka:Kuvat/Ikonit</p> <hr /> <div>== Yhteenveto ==<br /> Lasi-ikoni Sâmbăta de Susin luostarista.<br /> (kuva: Ortodoksi.net / Hannu Pyykkönen)<br /> <br /> [[Luokka:Kuvat/Ikonit]]</div>

Hannu http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Kun_tsasounan_entinen_teht%C3%A4v%C3%A4_p%C3%A4%C3%A4ttyy&diff=65703 2026-10-19T10:35:28Z

<p>Hannu: Ak: Uusi sivu: == Kun tsasounan entinen tehtävä päättyy, voisiko uusi alkaa? == Esimerkit maailmalta antavat ajateltavaa Suomen ortodoksiselle kirkolle. Turkissa yksi vanha kirkko saa uuden tehtävän museona, toinen on kunnostettu takaisin jumalanpalveluskäyttöön. Voisiko meilläkin käytöstä poistuva rukoushuone tai tsasouna palvella kirkkoa vielä uudella tavalla? === Suomessa tarvitaan tilaa uusille ajatuksille === Pienten pyhäköiden tulevaisuutta pohditaan monissa seuraku...</p> <hr /> <div>== Kun tsasounan entinen tehtävä päättyy, voisiko uusi alkaa? ==<br /> <br /> Esimerkit maailmalta antavat ajateltavaa Suomen ortodoksiselle kirkolle. Turkissa yksi vanha kirkko saa uuden tehtävän museona, toinen on kunnostettu takaisin jumalanpalveluskäyttöön. Voisiko meilläkin käytöstä poistuva rukoushuone tai tsasouna palvella kirkkoa vielä uudella tavalla?<br /> <br /> === Suomessa tarvitaan tilaa uusille ajatuksille ===<br /> <br /> Pienten pyhäköiden tulevaisuutta pohditaan monissa seurakunnissa. Luikonlahden, Juuan ja Myllykosken tilanteita käsiteltiin jo aiemmassa tietoiskussamme, josta voi lukea niiden taustoista tarkemmin. Nyt on aiheellista katsoa eteenpäin: millaisia mahdollisuuksia rakennuksilla voisi olla silloin, kun niiden käyttö entiseen tapaan päättyy tai käy liian raskaaksi ylläpitää?&lt;br&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> Vähäinen jumalanpalveluskäyttö antaa aihetta tarkastella myös muita käyttötapoja. Rakennuksen tulevaisuutta voisi pohtia yhdessä paikkakunnan asukkaiden, yhdistysten ja mahdollisten uusien käyttäjien kanssa. Seurakunnan omassa piirissä tarpeettomalta näyttävä tila saattaa vastata johonkin sellaiseen tarpeeseen, jota ei ole vielä tunnistettu. Samalla se voisi säilyttää yhteytensä ortodoksiseen elämään ja avata sitä entistä laajemmalle joukolle.<br /> <br /> === Hiljaisuuden paikka, oppimisympäristö ja kohtaamisen tila ===<br /> <br /> Pieni tsasouna voisi tarjota jotakin nykyajassa arvokasta: paikan, jossa saa olla hetken rauhassa ilman suorittamista. Kesäisin avoinna oleva hiljentymispaikka, pyhiinvaellusreitin pysähdys tai muutaman tunnin mittainen hiljaisuuden päivä voisi tuoda rakennukseen uudenlaisia kävijöitä. Toiminta voisi alkaa vaatimattomasti muutamasta sovitusta aukiolopäivästä. Vierailija voisi sytyttää kynttilän, tutustua ikoneihin ja halutessaan keskustella paikalla olevan vapaaehtoisen kanssa.&lt;br&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> Rukoushuone voisi palvella myös ortodoksisen perinteen oppimisympäristönä. Koululaisille ja opiskelijoille vierailu aidossa tilassa avaisi kirkon elämää eri tavalla kuin oppikirjan kuva. Ikonit, kirkkolaulu ja rakennuksen oma historia tarjoaisivat aineksia opetukseen. Samalla paikalliset ortodoksit voisivat kertoa, miten heidän perheensä päätyivät paikkakunnalle ja millainen merkitys omalla pyhäköllä on ollut. Näin rakennus välittäisi sekä tietoa että kokemusta kuulumisesta yhteisöön.&lt;br&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> Jos tilan asema ja hyväksytty käyttötarkoitus sen mahdollistavat, siellä voisi järjestää ikonimaalauksen opetusta, kirkkolaulun harjoituksia, pienimuotoisia näyttelyitä ja keskusteluiltoja. Paikallishistoriaa voisi tallentaa valokuvin ja haastatteluin, ja näyttely voisi vaihtua vuodenajan tai kirkkovuoden mukaan. Kaiken ei tarvitsisi tapahtua saman katon alla: tsasouna voisi olla osa kokonaisuutta, jossa opetus, ruokailu tai työpajat järjestetään läheisessä kylätalossa. Silloin pieneen rakennukseen ei tarvitsisi mahduttaa kaikkia toimintoja eikä rakentaa kalliita lisätiloja.<br /> <br /> === Kumppaneita myös seurakunnan ulkopuolelta ===<br /> <br /> Mahdollisia yhteistyökumppaneita kannattaisi etsiä rohkeasti. Ortodoksisten yhdistysten lisäksi mukana voisivat olla kansalais- ja kansanopistot, taiteilijat, taideyhdistykset, paikallismuseot, kotiseutu- ja kyläyhdistykset sekä koulut ja oppilaitokset. Myös kunnan kulttuuritoimi, matkailuyrittäjät ja retkeilyä tai pyhiinvaelluksia järjestävät toimijat voisivat löytää rakennuksesta luontevan yhteistyökohteen.&lt;br&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> Taiteilija voisi tuoda tilaan rakennuksen luonnetta kunnioittavan näyttelyn, kansanopisto järjestää ortodoksiseen kulttuuriin liittyvän kurssin ja kotiseutuyhdistys auttaa paikallisten muistojen keräämisessä. Matkailutoimija voisi liittää tsasounan alueen kulttuurireittiin ja osallistua sovitusti vierailujen järjestämiseen. Seurakunta puolestaan toisi yhteistyöhön ortodoksisen perinteen tuntemuksen ja yhteyden paikalliseen kirkolliseen elämään.&lt;br&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> Yhteistyöstä olisi sovittava käytännöllisesti: kuka avaa ovet, huolehtii siivouksesta, vastaa kustannuksista ja järjestää toiminnan? Rakennuksen tulevaisuutta ei voi laskea sen varaan, että samat ikääntyvät vapaaehtoiset venyvät jälleen uusiin tehtäviin. Uusi käyttö tarvitsee myös uusia vastuunkantajia.<br /> <br /> === Ensin pieni kokeilu ===<br /> <br /> Sopivassa rakennuksessa voisi kokeilla uudenlaista toimintaa yhden kesän tai vuoden ajan. Muutama avoimien ovien päivä, näyttely, kurssi tai hiljentymistilaisuus kertoisi jo paljon siitä, löytyykö kiinnostusta ja tekijöitä. Samalla saataisiin tietoa todellisista kustannuksista. Kokeilulle tarvittaisiin selkeä tavoite ja määräaika, jonka jälkeen arvioitaisiin, onko jatkamiselle edellytyksiä.&lt;br&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> Kaikista tsasounista ei tarvitse tehdä kulttuurikeskuksia. Joillekin riittäisi pienempi ja harvemmin toteutuva tehtävä, jos ylläpito olisi siihen nähden kohtuullista. Toisaalta uusi nimi tai hyvä idea ei korjaa vaurioitunutta rakennusta. Tilan kunto, turvallisuus, saavutettavuus ja kustannukset on selvitettävä, ja pyhäkön asemaa sekä käyttöä koskevat ratkaisut valmisteltava seurakunnan ja hiippakunnan kanssa.<br /> <br /> === Viimeisenä vaihtoehtona uusi kotipaikka ===<br /> <br /> Jos rakennukselle ei löydy kestävää käyttöä nykyisellä paikallaan, viimeisenä säilyttävänä vaihtoehtona voisi selvittää sen siirtämistä. Kohtuullisessa kunnossa oleva, rakenteeltaan siirrettävä tsasouna saattaisi saada uuden elämän paikkakunnalla, jossa ortodoksiselle kokoontumis- ja rukoustilalle on todellista tarvetta.&lt;br&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> Siirtäminen vaatii kuitenkin enemmän kuin sopivan tontin. Rakennuksen kunto ja siirtokelpoisuus, purkamisen ja uudelleen pystyttämisen kustannukset, tarvittavat luvat sekä tuleva ylläpito on arvioitava kokonaisuutena. Vastaanottavalla yhteisöllä pitäisi olla sekä käyttöä rakennukselle että voimavaroja siitä huolehtimiseen. Parhaimmillaan siirto voisi säilyttää arvokkaan pyhäkön ja palvella uutta yhteisöä pitkälle tulevaisuuteen.&lt;br&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> Tätä varten kirkon piirissä voisi koota yhteistä tietoa vähälle käytölle jäävistä rakennuksista ja toisaalla tarvittavista tiloista. Mahdollisuudet eivät kohtaa, jos kukin seurakunta pohtii asiaa vain omien rajojensa sisällä.&lt;br&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> Kaikille rakennuksille ei löydy uutta tehtävää, mutta mahdollisuudet kannattaa tutkia ennen lopullista luopumista. Tsasounan seuraava luku voisi syntyä uusista käyttäjistä, yhteistyöstä tai joskus kokonaan uudesta kotipaikasta.<br /> &lt;br&gt;<br /> '''Ortodoksi.net'''<br /> <br /> === Lähteet ja tausta ===<br /> <br /> * Orthodox Times, 30.9.2026: [https://orthodoxtimes.com/turkey-190-year-old-greek-church-being-converted-into-a-museum/ Vanha ortodoksinen kirkko museoksi Turkissa]<br /> * Greek Reporter, 29.9.2026: [https://greekreporter.com/2026/09/29/historic-greek-orthodox-church-reopen-istanbul/ Pyhän Haralamboksen kirkko avattiin kunnostuksen jälkeen]<br /> * Suomen ortodoksinen kirkko: [https://ort.fi/news/kuopion-seurakunta-paivitti-kiinteistostrategiansa-suunnitelmissa-11sta-pyhakosta-luopuminen-vuoteen-2038-mennessa/ Kuopion seurakunnan kiinteistöstrategia]<br /> * Suomen ortodoksinen kirkko: Taipaleen seurakunta luopumassa Juuan tsasounasta – myös rakennuksen siirtovaihtoehto esillä<br /> * Yle, [https://yle.fi/a/3-11098473 Museovirasto huolissaan ortodoksisen kirkon kiinteistöjen kohtalosta] (taustaa Pohjois-Karjalan tsasounista, jotka rakennettiin pääosin siirtokarjalaisille): <br /> * [[Juuan ortodoksinen tsasouna|Juuan ortodoksinen kirkko]]<br /> <br /> [[Luokka:Artikkelit]]</div>

Hannu http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Vapauteen_kuuluu_vastuu_%E2%80%93_uskon_tulee_rakentaa_rauhaa&diff=65702 2026-10-19T10:20:27Z

<p>Hannu: </p> <hr /> <div>== Konstantinopolin ekumeeninen patriarkka:&lt;br&gt;Vapauteen kuuluu vastuu – uskon tulee rakentaa rauhaa ==<br /> [[Kuva:Patriarkaatin_sinetti_hap.png|thumb|500 px|center|&lt;center&gt;Patriarkaatin sinetti kuvattuna mitalissa&lt;br&gt;&lt;small&gt;(kuva: Ortodoksi.net / Hannu Pyykkönen)&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]]<br /> ''Uskontojen uskottavuus punnitaan niiden kyvyssä edistää rauhaa ja sovintoa. Myös ihmisen vapaus saa sisältönsä siitä, mihin hän sitä käyttää. Näitä kysymyksiä [[Konstantinopolin ekumeeninen patriarkka]] [[Bartholomeos I Konstantinopolin patriarkka|'''Bartholomeos''']] käsitteli Chichesterissä 16. syyskuuta 2026 vastaanottaessaan yliopiston kunniatohtorin arvon.''<br /> <br /> === Uskonto ei saa ruokkia vihaa ===<br /> <br /> Bartholomeoksen mukaan uskontojen uskottavuus riippuu yhä vahvemmin niiden toiminnasta rauhan puolesta. Uskonnollisten yhteisöjen tulee rakentaa luottamusta ja sovintoa. Vihan lietsominen, ihmisten jakaminen vastakkaisiin leireihin ja sotien synnyttäminen ovat tämän tehtävän vastaisia.&lt;br&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> Patriarkka pitää uskonnolla perusteltua väkivaltaa väkivaltana itse uskontoa vastaan. Kiihkomielisyys vääristää uskonnollista kokemusta. Hänen mukaansa aito usko torjuu suvaitsemattomuutta, ja uskontojen välinen vuoropuhelu auttaa tuomaan esiin niiden lähimmäistä palvelevia perinteitä.&gt;<br /> <br /> === Ratkaisevaa on, mitä valitsemme ===<br /> <br /> Vapautta tarkastellessaan Bartholomeos kiinnittää huomion valintojen sisältöön. Pelkkä mahdollisuus valita ei vielä kerro, kuinka käytämme vapauttamme. Ratkaisevaa on se, mitä valitsemme ja millaisen vastuun otamme.&lt;br&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> Patriarkka arvostelee käsitystä, jossa vapaus tarkoittaa sitoutumisen välttämistä. Vastuu kuuluu vapauteen, samoin valmius sitoutua toiseen ihmiseen ja hyvän tekemiseen. Kristillisessä elämässä vapaus on Jumalan lahja, jossa usko Jumalaan ja rakkaus lähimmäiseen kuuluvat erottamattomasti yhteen.<br /> <br /> === Rauha alkaa myös läheltä ===<br /> <br /> Suomalaisen seurakuntaelämän kannalta näitä ajatuksia voi soveltaa hyvin arkisiin tilanteisiin. Miten puhumme ihmisestä, jonka kanssa olemme eri mieltä? Annammeko keskustelussa tilaa myös hiljaiselle? Voiko seurakuntaan tuleva ihminen luottaa siihen, että häntä kuunnellaan, vaikka hänen taustansa tai elämäntilanteensa olisi meille vieras?&lt;br&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> Rauhan rakentaminen voi tarkoittaa harkittua sanaa, väärinkäsityksen selvittämistä tai rohkeutta pyytää anteeksi. Myös verkossa jokainen voi ennen kommentin julkaisemista pohtia, auttaako se ymmärtämään asiaa vai lisääkö se tarpeettomasti epäluuloa.<br /> Vastuun kantaminen puolestaan voi olla päätös soittaa yksinäiselle, auttaa uupunutta tai pitää kiinni annetusta lupauksesta. Tällaisissa pienissä valinnoissa lähimmäisenrakkaus tulee näkyväksi. Samalla usko saa arjessa muodon, jonka toinen ihminen voi tunnistaa ja kokea.<br /> &lt;hr&gt;<br /> Lähde: [https://ec-patr.org/17/09/05/28/address-of-his-all-holiness-ecumenical-patriarch-bartholomew-on-the-occasion-of-his-conferral-as-honorary-doctor-of-the-university-of-chichester-16-september-2026/ Ekumeenisen patriarkka Bartholomeoksen puhe Chichesterin yliopiston kunniatohtoriksi nimittämisen yhteydessä 16.9.2026. Julkaistu 17.9.2026]<br /> <br /> [[Luokka:Opetuspuheet]]</div>

Hannu http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Konstantinopolin_ekumeenisen_patriarkka_Bartholomeoksen_puheita&diff=65701 2026-10-19T10:19:04Z

<p>Hannu: </p> <hr /> <div>'''TÄMÄ ON ORTODOKSI.NET SIVUSTON [[Etusivu|ETUSIVUN]] ALAVALIKKO'''<br /> <br /> ** '''[[Vapauteen kuuluu vastuu – uskon tulee rakentaa rauhaa]]''' - patriarkka Chichesterissä 16.9.2026 vastaanottaessaan yliopiston kunniatohtorin arvon<br /> ** '''[[Horjumatta ristillä levottoman maailman keskellä]],''' patriarkan puhe 6.2.2026 Halkissa - (7.2.2026)<br /> ** [[Uusi_vuosi_kirkollisessa_ajassa_(2026)|'''Konstantinopolin ekumeenisen patriarkan Bartolomeuksen tervehdys vuoden ensimmäisenä päivänä''' (1. tammikuuta 2026)]] - (2.1.2026)<br /> ** Patriarkka Bartholomeos: '''[[Puhe 92. holodomorin muistotilaisuudessa 2025]]''' - (23.11.2025)<br /> ** Patriarkka Bartholomeos: '''[[Ukrainan sota: vastoin evankeliumia ja ortodoksisuutta]]''' - (5.11.2025)<br /> ** Patriarkka Bartholomeos: '''[[Yksi ruumis Kristuksessa – ilman erotuksia]]''' - (2.11.2025)<br /> ** Patriarkka Bartholomeos: [[Isällinen puhe Romanian ortodoksisen kirkon Pyhän Synodille 28.10.2025|'''Isällinen puhe Romanian ortodoksisen kirkon Pyhän Synodille''']] - (28.10,2025)<br /> ** Patriarkka Bartholomeos: [[Bartholomeoksen juhlapuhe 25.10.2025|'''Todellinen dialogi on rakkauden pyhiinvaellus''']] - (25.10.2025)<br /> ** Patriarkka Bartholomeos: [[Patriarkan puhe papiston kokouksessa 1.10.2025|'''Puhe Thessalonikin hiippakunnan papiston kokouksessa''']] - (4.10.2010)<br /> ** Patriarkka Bartholomeos Tessalonikissa 29.9.2025: '''[[Ortodoksinen teologia ja teknologian aikakausi]]''' - (30.9.2025)<br /> ** Patriarkka Bartholomeos Rotundassa: [[Patriarkan puhe Rotundassa 28.9.-2025|'''”Ortodoksinen hengellisyys kuuluu kaikille”''']] - (29.9.2025)<br /> ** '''[[Missä taivas kohtaa maan – mietiskely uskosta, tieteestä ja yhteisestä planeetastamme]]''' - Konstantinopolin ekumeeninen patriarkka Bartholomeios sai Templeton-palkinnon 2025 - (25.8.2025)<br /> ** Patriarkka Bartholomeos: '''[[Kirkko ei saa palvella nationalismia]]''' - (17.9.2025)<br /> ** Ekumeeninen patriarkka: [[Ihmisarvon kunnioittaminen (opetuspuhe)|'''Ihmisarvon kunnioittaminen''']] - (9.9.2025)<br /> &lt;hr&gt;<br /> Takaisin etusivulle -&gt; '''[[Etusivu]]'''</div>

Hannu http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Konstantinopolin_ekumeenisen_patriarkka_Bartholomeoksen_puheita&diff=65700 2026-10-19T10:17:48Z

<p>Hannu: </p> <hr /> <div>'''TÄMÄ ON ORTODOKSI.NET SIVUSTON [[Etusivu|ETUSIVUN]] ALAVALIKKO'''<br /> <br /> ** '''[[Vapauteen kuuluu vastuu – uskon tulee rakentaa rauhaa]]''' - patriarkka puhui Chichesterissä 16. syyskuuta 2026 vastaanottaessaan yliopiston kunniatohtorin arvon - (16.9.2026)<br /> ** '''[[Horjumatta ristillä levottoman maailman keskellä]],''' patriarkan puhe 6.2.2026 Halkissa - (7.2.2026)<br /> ** [[Uusi_vuosi_kirkollisessa_ajassa_(2026)|'''Konstantinopolin ekumeenisen patriarkan Bartolomeuksen tervehdys vuoden ensimmäisenä päivänä''' (1. tammikuuta 2026)]] - (2.1.2026)<br /> ** Patriarkka Bartholomeos: '''[[Puhe 92. holodomorin muistotilaisuudessa 2025]]''' - (23.11.2025)<br /> ** Patriarkka Bartholomeos: '''[[Ukrainan sota: vastoin evankeliumia ja ortodoksisuutta]]''' - (5.11.2025)<br /> ** Patriarkka Bartholomeos: '''[[Yksi ruumis Kristuksessa – ilman erotuksia]]''' - (2.11.2025)<br /> ** Patriarkka Bartholomeos: [[Isällinen puhe Romanian ortodoksisen kirkon Pyhän Synodille 28.10.2025|'''Isällinen puhe Romanian ortodoksisen kirkon Pyhän Synodille''']] - (28.10,2025)<br /> ** Patriarkka Bartholomeos: [[Bartholomeoksen juhlapuhe 25.10.2025|'''Todellinen dialogi on rakkauden pyhiinvaellus''']] - (25.10.2025)<br /> ** Patriarkka Bartholomeos: [[Patriarkan puhe papiston kokouksessa 1.10.2025|'''Puhe Thessalonikin hiippakunnan papiston kokouksessa''']] - (4.10.2010)<br /> ** Patriarkka Bartholomeos Tessalonikissa 29.9.2025: '''[[Ortodoksinen teologia ja teknologian aikakausi]]''' - (30.9.2025)<br /> ** Patriarkka Bartholomeos Rotundassa: [[Patriarkan puhe Rotundassa 28.9.-2025|'''”Ortodoksinen hengellisyys kuuluu kaikille”''']] - (29.9.2025)<br /> ** '''[[Missä taivas kohtaa maan – mietiskely uskosta, tieteestä ja yhteisestä planeetastamme]]''' - Konstantinopolin ekumeeninen patriarkka Bartholomeios sai Templeton-palkinnon 2025 - (25.8.2025)<br /> ** Patriarkka Bartholomeos: '''[[Kirkko ei saa palvella nationalismia]]''' - (17.9.2025)<br /> ** Ekumeeninen patriarkka: [[Ihmisarvon kunnioittaminen (opetuspuhe)|'''Ihmisarvon kunnioittaminen''']] - (9.9.2025)<br /> &lt;hr&gt;<br /> Takaisin etusivulle -&gt; '''[[Etusivu]]'''</div>

Hannu http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Vapauteen_kuuluu_vastuu_%E2%80%93_uskon_tulee_rakentaa_rauhaa&diff=65699 2026-10-19T10:15:21Z

<p>Hannu: Ak: Uusi sivu: == Konstantinopolin ekumeeninen patriarkka:== == Vapauteen kuuluu vastuu – uskon tulee rakentaa rauhaa == &lt;center&gt;Patriarkaatin sinetti kuvattuna mitalissa&lt;br&gt;&lt;small&gt;(kuva: Ortodoksi.net / Hannu Pyykkönen)&lt;/small&gt;&lt;/center&gt; &#039;&#039;Uskontojen uskottavuus punnitaan niiden kyvyssä edistää rauhaa ja sovintoa. Myös ihmisen vapaus saa sisältönsä siitä, mihin hän sitä käyttää. Näitä kysymyksiä Konstantinopolin...</p> <hr /> <div>== Konstantinopolin ekumeeninen patriarkka:==<br /> == Vapauteen kuuluu vastuu – uskon tulee rakentaa rauhaa ==<br /> [[Kuva:Patriarkaatin_sinetti_hap.png|thumb|500 px|center|&lt;center&gt;Patriarkaatin sinetti kuvattuna mitalissa&lt;br&gt;&lt;small&gt;(kuva: Ortodoksi.net / Hannu Pyykkönen)&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]]<br /> ''Uskontojen uskottavuus punnitaan niiden kyvyssä edistää rauhaa ja sovintoa. Myös ihmisen vapaus saa sisältönsä siitä, mihin hän sitä käyttää. Näitä kysymyksiä [[Konstantinopolin ekumeeninen patriarkka]] [[Bartholomeos I Konstantinopolin patriarkka|'''Bartholomeos''']] käsitteli Chichesterissä 16. syyskuuta 2026 vastaanottaessaan yliopiston kunniatohtorin arvon.''<br /> <br /> === Uskonto ei saa ruokkia vihaa ===<br /> <br /> Bartholomeoksen mukaan uskontojen uskottavuus riippuu yhä vahvemmin niiden toiminnasta rauhan puolesta. Uskonnollisten yhteisöjen tulee rakentaa luottamusta ja sovintoa. Vihan lietsominen, ihmisten jakaminen vastakkaisiin leireihin ja sotien synnyttäminen ovat tämän tehtävän vastaisia.&lt;br&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> Patriarkka pitää uskonnolla perusteltua väkivaltaa väkivaltana itse uskontoa vastaan. Kiihkomielisyys vääristää uskonnollista kokemusta. Hänen mukaansa aito usko torjuu suvaitsemattomuutta, ja uskontojen välinen vuoropuhelu auttaa tuomaan esiin niiden lähimmäistä palvelevia perinteitä.&gt;<br /> <br /> === Ratkaisevaa on, mitä valitsemme ===<br /> <br /> Vapautta tarkastellessaan Bartholomeos kiinnittää huomion valintojen sisältöön. Pelkkä mahdollisuus valita ei vielä kerro, kuinka käytämme vapauttamme. Ratkaisevaa on se, mitä valitsemme ja millaisen vastuun otamme.&lt;br&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> Patriarkka arvostelee käsitystä, jossa vapaus tarkoittaa sitoutumisen välttämistä. Vastuu kuuluu vapauteen, samoin valmius sitoutua toiseen ihmiseen ja hyvän tekemiseen. Kristillisessä elämässä vapaus on Jumalan lahja, jossa usko Jumalaan ja rakkaus lähimmäiseen kuuluvat erottamattomasti yhteen.<br /> <br /> === Rauha alkaa myös läheltä ===<br /> <br /> Suomalaisen seurakuntaelämän kannalta näitä ajatuksia voi soveltaa hyvin arkisiin tilanteisiin. Miten puhumme ihmisestä, jonka kanssa olemme eri mieltä? Annammeko keskustelussa tilaa myös hiljaiselle? Voiko seurakuntaan tuleva ihminen luottaa siihen, että häntä kuunnellaan, vaikka hänen taustansa tai elämäntilanteensa olisi meille vieras?&lt;br&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> Rauhan rakentaminen voi tarkoittaa harkittua sanaa, väärinkäsityksen selvittämistä tai rohkeutta pyytää anteeksi. Myös verkossa jokainen voi ennen kommentin julkaisemista pohtia, auttaako se ymmärtämään asiaa vai lisääkö se tarpeettomasti epäluuloa.<br /> Vastuun kantaminen puolestaan voi olla päätös soittaa yksinäiselle, auttaa uupunutta tai pitää kiinni annetusta lupauksesta. Tällaisissa pienissä valinnoissa lähimmäisenrakkaus tulee näkyväksi. Samalla usko saa arjessa muodon, jonka toinen ihminen voi tunnistaa ja kokea.<br /> &lt;hr&gt;<br /> Lähde: [https://ec-patr.org/17/09/05/28/address-of-his-all-holiness-ecumenical-patriarch-bartholomew-on-the-occasion-of-his-conferral-as-honorary-doctor-of-the-university-of-chichester-16-september-2026/ Ekumeenisen patriarkka Bartholomeoksen puhe Chichesterin yliopiston kunniatohtoriksi nimittämisen yhteydessä 16.9.2026. Julkaistu 17.9.2026]<br /> <br /> [[Luokka:Opetuspuheet]]</div>

Hannu