Domna Tomskilainen

Autuas Domna Tomskilainen
(kuva: OCA)

Pyhä hullu eli Kristuksen tähden houkka, autuas Domna (Karpovna) syntyi aatelisperheeseen Keski-Ukrainassa 1800-luvun alussa. Nuorena orvoksi jäänyt pyhä Domna varttui tätinsä talossa. Hän sai erinomaisen koulutuksen ja osasi puhua useita kieliä. Hän oli kaunis tyttö, ja siksi hänellä oli monia kosijoita, jotka toivoivat menevänsä hänen kanssaan naimisiin. Vanhurskas halusi kuitenkin säilyttää neitsyytensä Herran tähden. Kun hän huomasi, että hänen sukulaisensa halusivat pakottaa hänet naimisiin, hän lähti talosta salassa pukeutuneena tavallisiin vaatteisiin ja lähti pyhiinvaellukselle pyhille paikoille. Koska hänellä ei ollut henkilöllisyyttä todistavia asiakirjoja, hänet pidätettiin ja karkotettiin Siperiaan, missä hän asettui Tomskin kaupunkiin. Siellä hän ryhtyi tyhmyyden (”hulluuden/houkkuuden”) hyväksikäyttöön Kristuksen tähden.

Pyhällä Domnalla ei ollut pysyvää kotia, ja hän vietti usein päivänsä ja yönsä ulkoilmassa. Hänen vaatteensa koostuivat erilaisista erikokoisista esineistä, jotka riippuivat hänen lähes alastomalla vartalostaan. Hänen ruumiistaan riippui kaikenlaisia laukkuja, lasinpalasia, suitsukkeita, leipää, sokeria, kenkiä, köysiä, kiviä ja muuta. Pyhä Domna laski niitä usein rukousköyden solmujen sijaan piilottaen näin lakkaamattoman rukouksensa ihmisten silmistä. Kun myötätuntoiset ihmiset antoivat hänelle takkeja ankarina talvina, hän otti ne kiitollisena vastaan, mutta muutaman tunnin kuluttua hän antoi ne jollekin toiselle kerjäläiselle samalla kun hän kärsi edelleen kylmästä. Tietäen vankien vaikeasta oleskelusta Tomskin poliisiasemalla, Domna alkoi kävellä heidän keskuudessaan ja laulaa hengellisiä lauluja, joista hänet pidätettiin. Tämän kuultuaan Tomskin kauppiaat, jotka kunnioittivat Domnaa, toivat hänen ”kuormaansa” kakkuja, bliniä, teetä ja sokeria, jotka hän jakoi ahdistuneille vangeille. Kun hänet vapautettiin, vankitoverit lausuivat toivomuksen, että hän tulisi pian uudelleen.

Muistaessaan Pyhän Raamatun sanat: "Kunnon ihminen muistaa karjansa tarpeet, jumalaton ei sääliä tunne." (Sananlaskut 12:10), pyhä piti huolta myös kulkueläimistä ja vahtikoirista. Hän ruokki niitä usein, ja hän piti koirista, joista omistajat eivät välittäneet ja irrottivat ne halutessaan. Eläimet rakastivat myös vanhurskasta, ja yöllä suuri joukko niitä ympäröi häntä. Mutta jopa tyhmien eläinten joukossa Domna Karpovna ei unohtanut Jumalaa. Tomskin asukkaat kuulivat usein hänen rukouksensa koirien ulvomisen keskellä pimeässä: "Pyhä Theotokos, pelasta meidät!"

Siunattu rukoili kiihkeästi ja kiihkeästi temppelissä, mutta vain silloin, kun paikalla oli vain muutamia ihmisiä. Eräs silminnäkijä kuvaili hänen rukoustaan: ”Kerran katsoin kirkon sivukappeliin, ja siellä näin Domna Karpovnan polvistuvan ja rukoilevan. Voi kuinka hän rukoili! Ja kyyneleet, kyyneleet! Ne virtasivat hänen silmistään kahtena purona." Mutta heti kun hän huomasi jonkun katsovan häntä, hän alkoi jälleen käyttäytyä kuin hölmö, liikkuen paikasta toiseen, puhuen ja sammuttaen kynttilöitä.

Houkkuutensa avulla pyhä Domna säilytti neitsyytensä, kesti vapaaehtoisesti köyhyyttä, kärsi kuumuudesta ja kylmyydestä ja kuoletti syntiset intohimonsa. Elämänsä lopussa hän sai Herralta selvänäön lahjan, joka palveli toisten henkistä hyötyä. Hän luovutti sielunsa Jumalalle 16. lokakuuta 1872 ja hänet haudattiin Pyhän Johannes Kastajan luostariin Tomskiin. Venäjän kirkko kanonisoi pyhän Domnan vuonna 1984. Häntä muistetaan myös 10. kesäkuuta, Siperian kaikkien pyhien synaksissa. Joidenkin lähteiden mukaan hänen kuolinpäivänsä sanotaan olevan joulukuun 16. päivän toisten lähteiden mukaan lokakuun 16. Lähelle pyhän Domnan hautapaikkaa, rakennettiin hänelle omistettu kappeli.

Katso myös

• Ikonikaupassa myynnissä oleva ikoni Domnasta (näkynee rajoitetun ajan)