Kirill Moskovan ja koko Venäjän patriarkka
Ortodoksi.netista
(Ohjattu sivulta Kirill (patriarkka))
Moskovan ja koko Venäjän uusi patriarkka Kirill (siviilinimeltään Vladimir Mihailovitsh Gundjajev / Владимир Михайлович Гундяев) valittiin tehtäväänsä Venäjän patriarkaksi helmikuun 27. päivä vuonna 2009 edellisen patriarkka Aleksei II:n kuoleman jälkeen. Ennen valintaansa patriarkka Kirill toimi Smolenskin ja Kaliningradin metropoliittana ja Venäjän ortodoksisen kirkon ulkomaanosaston johtajana ja patriarkan tehtävien väliaikaisena hoitajan Locum tenensinä.
Hän syntyi marraskuun 20. päivänä vuonna 1946 silloisessa Leningradissa (nykyisessä Pietarissa) perheeseen, jonka isä toimi pappina. Hän valmistui peruskoulusta vuonna 1964 ja opiskeli seuraavaksi Leningradin teologisessa seminaarissa ja akatemiassa, mistä hän valmistui teologian kandidaatiksi vuonna 1970 opinnäytetyönään Kirkon hierarkian muotoutuminen ja kehitys ja ortodoksisen kirkon opetus sen laupiaasta luonteesta.
Leningradin ja Novgorodin metropoliitta Nikodim (Rotov) vihki hänet munkkeuteen huhtikuun 3. päivä vuonna 1969, Kirillin ollessa silloin 23 vuotias. Pian munkkeuteen vihkiytymisen jälkeen 7. huhtikuuta hänet vihittiin munkkidiakoniksi ja kesäkuun 1. päivänä samana vuonna pappismunkiksi. Hänet nimitettiin metropoliitta Nikodimin henkilökohtaiseksi sihteeriksi elokuussa 1970 sekä akatemian opettajaksi. Näissä tehtävissään hän omistautui ja osallistui laajalti Moskovan patriarkaatin ulkoisiin ja ulkomaisiin toimintoihin. Vuonna 1971 hänet valittiin Venäjän ortodoksisen kirkon teologisten koulujen edustajana ortodoksisten nuorten maailmanjärjestön Syndesmoksen yleiskokoukseen ja tuossa kokouksessa hän tuli valituksi myös järjestön toimeenpanevaan komiteaan.
Hän sai syyskuussa 1971 arkkimandriitan arvon ja valittiin Moskovan patriarkaatin edustajaksi Kirkkojen maailmanneuvostoon (KMN) Geneveen. Vuonna 1972 hänet valittiin KMN:n erään rahaston hallitukseen ja myöhemmin vuonna 1975 keskuskomiteaan Nairobin yleiskokouksessa.
Leningradin teologisten koulujen rehtoriksi hänet valittiin joulukuussa 1974 ja vuonna 1975 hänestä tuli Leningradin hiippakuntaneuvoston puheenjohtaja. HP patriarkka Pimenin ja Pyhän synodin päätöksellä arkkimandriitta Kirillistä tuli maaliskuun 3. päivänä 1976 piispa, nimikkeenään Viipurin piispa, joka toimi Leningradin hiippakunnan piispan apulaispiispana. Tähän tehtävään hänet asetettiin virallisesti maaliskuun 14. päivänä 1976. Viipurin piispana toimiessaan Kirill vastasi vuosina 1978-1984 myös Suomessa sijaitsevien Moskovan patriarkaatin seurakuntien hengellisestä työstä, ja siten Suomi on hänelle tuttu jo pitkän ajan takaa.
Piispa Kirill oli aktiivisesti mukana Venäjän kirkon ekumeenisissa toimissa. Vuonna 1976 hänet valittiin Venäjän ortodoksisen kirkon edustajana KMN:n Faith and Oder -osaston komiteaan. Hän osallistui ensimmäiseen yleisortodoksisen konferenssin valmistelevaan neuvostoon vuonna 1976 Genevessä, kuin myös lukuisiin ortodoksis-katolisiin keskusteluihin menneinä vuosina. Vuodesta 1976 vuoteen 1978 hän toimi Läntisen-Euroopan patriarkaalisen eksarkin varamiehenä ja myöhemmin otti myös pastoraaliseen hoitoonsa Suomessa sijaitsevat Moskovan patriarkaatin alaiset seurakunnat.
Arkkipiispan arvon hän sai syyskuun 2. päivänä vuonna 1977 ja vuodesta 1979 alkaen hän on toiminut jäsenenä Pyhän synodin kristillisen yhtenäisyyden komissiossa, nykyisin Kirkolliskokouksen teologisessa komissiossa.
Joulukuussa 1984 hänet siirrettiin Smolenskin piispan tehtävään. Pyhän synodin päätöksellä marraskuulta 1989 hänet valittiin kirkon ulkomaanosaston johtajaksi ja Pyhän synodin pysyväksi jäseneksi. Vuonna 1988 Smolenskin piispan alaisuuteen liitettiin myös Kaliningradin alue, ja vuodesta 1990 eteenpäin myös Suomessa sijaitsevat Moskovan patriarkaatin seurakunnat, joista hän oli huolehtinut jo Viipurin piispana ollessaan. Vuonna 1991 hän sai metropoliitan arvon. Hän on mm. Pietarin teologisen akatemian kunniajäsen ja kunniatohtori Budapestin reformoidussa teologisessa akatemiassa. Hän on saanut useita korkeita venäläisiä ja myös ulkomaisia kunniamerkkejä ja huomionosoituksia sekä palkintoja.
Patriarkka Kirill on julkaisut useita satoja julkaisuja ja artikkeleja sekä kirkon että muissakin lehdissä. Hänen aikaisempi toimensa eräänlaisena Venäjän kirkon "ulkoministerinä" oli erittäin näkyvää niin Venäjällä kuin muuallakin ortodoksisissa maissa ja jopa roomalaiskatolisen kirkon piirissä.
Samalla tämän voimakastahtoisen kirkonmiehen toimet eivät kuitenkaan aina saavuttaneet kaikkien suosiota, sillä osa poliitikoista ja kirkonmiehistäkin näki hänet liian voimakkaana vaikuttajana, jonka aktiivisuus ylettyi heidän mielestään liiaksi myös kirkon ulkopuolelle, yhteiskunnallisiin asioihin. Tämä ei kuitenkaan estänyt hänen valintaansa noin 165 miljoonaa ortodoksia käsittävän suuren Venäjän ortodoksisen kirkon johtoon.