Kodin pyhittäminen

Kodin pyhittämisestä käytetään myös sanontoja: kodin vihkiminen tai kodin siunaaminen.

Ortodoksisessa kirkossa pyhitetään monenlaisia maallisiakin asioita. Kirkollisten kohteiden lisäksi pyhitetään esim. koteja, työpaikkoja, autoja ja muita kulkuvälineitä jne. Ortodoksinen kirkko käyttää mieluummin termiä ’kodin pyhittäminen’ kuin luterilaisten käyttämää termiä kodin siunaaminen. Toinen ortodoksien käyttämä termi on myös kodin vihkiminen.

Ortodoksisessa kodin pyhittämisessä voidaan nähdä ainakin kaksi tasoa. Ne ovat:

• kodin pyhittäminen asukkaiden oman toiminnan kautta ja
• kodin pyhittäminen papin toimittaman rukouksen sekä pyhitetyn veden kautta.

Asukkaiden suorittama ja papin suorittama pyhittäminen

Oma koti voidaan pyhittää asukkaiden omalla toiminnalla siten, että asuja tai asujat päivittäisissä rukouksissaan pyytävät kodille siunausta ja suojelusta. He rukoilevat Pyhää Henkeä asumaan kodissa ja ohjaamaan siellä asuvia kulkemaan ja elämään oikeaa tietä.

Koti voidaan pyhittää myös papin suorittamana toimituksena papin käsikirjassa olevien rukousten ja ohjeiden mukaisena, vanhan kirkon vedenpyhitystoimituksena tai tehdä se aikaisemmin pyhitetyllä vedellä.

Tavoite tulisi olla, että jokainen ortodoksinen koti pyhitettäisiin näin aina, kun uudet asukkaat muuttavat siihen. Pyhittämisen ei tarvitse tapahtua heti muuton jälkeen, asiasta ja ajasta voi sopia joustavasti oman seurakunnan papin kanssa.

Koti pyhitetään tarkoitukseensa eli ortodoksin - kristityn Kristuksen seuraajan - kodiksi. Pyhittämisen kirkollisena toimituksena suorittaa aina pappi.

Ennakkovalmistelut

Kodin pyhittäminen on tavallisesti perheenjäsenten, sukulaisten ja ystävien yhteinen rukoushetki ja juhla. Tilaisuuteen kutsutaan ne ihmiset, jotka ovat asukkaille tärkeitä ja merkityksellisiä ihmisiä. Toimitus voidaan toimittaa myös ihan oman perheenkin kesken, vieraiden ja osallistujien lukumäärä ei ole olennainen asia.

Tilaisuuteen tarvitaan pieni pöytä kotialttariksi, vesimalja ja tuohuksia. Kotona olisi hyvä olla myös ikoni seinällä ja pöytä laitetaan usein juuri tämän ikonin vierustalle. Usein pappi tuo tullessaan tuohukset, mutta niitähän voi olla kotona muutenkin aina käytössä. Pappi tuo mukanaan myös muun toimituksessa tarvittavan. Mikäli vesi siunataan tilaisuudessa, tilaisuuteen sopivaan vesimaljaan laitetaan puhdasta vettä.

Veden ja kodin pyhittäminen

Pappi asettaa kotialttarille (pienelle pöydälle) vesimaljan vierelle ristin ja evankeliumin ja laittaa 1-3 tuohusta palamaan. Pöytä on tavallisesti siis kotona olevan ikonin edessä tai ikonin puuttuessa papin mukanaan tuoma matkaikoni voi olla myös pöydällä. Pöydällä voi olla myös kukkia maljakossa ja pöytä on peitetty esim. valkoisella liinalla.

Pappi on pukeutuneena epitrakiiliin. Yleensä pappi toimittaa siunaamisen yksin tai kanttorin kanssa.

Mikäli kotona toimitetaan pieni vedenpyhitys, koko toimitus on hieman pidempi, sillä siihen sisältyy siis ensin veden pyhittäminen ja sitten pyhitetyllä vedellä kodin pyhittäminen.

Kodin pyhityksessä luetaan Raamatusta kohta joko Luukkaan evankeliumista (Luuk.10:38 - 44):

"Jeesus vaelsi eteenpäin opetuslastensa kanssa ja tuli erääseen kylään. Siellä muuan nainen, jonka nimi oli Martta, otti hänet vieraakseen. Martalla oli sisar, Maria. Tämä asettui istumaan Herran jalkojen juureen ja kuunteli hänen puhettaan. Martalla oli kädet täynnä työtä vieraita palvellessaan, ja siksi hän tuli sanomaan: "Herra, etkö lainkaan välitä siitä, että sisareni jättää kaikki työt minun tehtäväkseni? Sano hänelle, että hän auttaisi minua." Mutta Herra vastasi: "Martta, Martta, sinä huolehdit ja hätäilet niin monista asioista. Vain yksi on tarpeen. Maria on valinnut hyvän osan, eikä sitä oteta häneltä pois."

tai (Luuk.19:1-10):

”Jeesus tuli Jerikoon ja kulki kaupungin halki. Siellä asui mies, jonka nimi oli Sakkeus. Hän oli publikaanien esimies ja hyvin rikas. Hän halusi nähdä, mikä mies Jeesus oli, mutta ei pienikokoisena ylettynyt kurkistamaan väkijoukon takaa. Niinpä hän juoksi jonkin matkaa edemmäs ja kiipesi metsäviikunapuuhun nähdäkseen Jeesuksen, joka oli tulossa sitä tietä. Mutta tultuaan sille kohtaa Jeesus katsoi ylös ja sanoi: "Sakkeus, tule kiireesti alas. Tänään minun on määrä olla vieraana sinun kodissasi."

Sakkeus tuli kiireesti alas ja otti iloiten Jeesuksen vieraakseen. Kun ihmiset näkivät tämän, he sanoivat paheksuen: "Syntisen miehen talon hän otti majapaikakseen." Mutta Sakkeus sanoi Herralle kaikkien kuullen: "Herra, näin minä teen: puolet omaisuudestani annan köyhille, ja keneltä olen liikaa kiskonut, sille maksan nelinkertaisesti takaisin." Sen kuultuaan Jeesus sanoi häneen viitaten: "Tänään on pelastus tullut tämän perheen osaksi. Onhan hänkin Abrahamin poika. Juuri sitä, mikä on kadonnut, Ihmisen Poika on tullut etsimään ja pelastamaan."

tai Johanneksen evankeliumista (Joh.14:1-6):

"Älköön sydämenne olko levoton. Uskokaa Jumalaan ja uskokaa minuun. Minun Isäni kodissa on monta huonetta -- enhän minä muuten sanoisi, että menen valmistamaan teille asuinsijan. Minä menen valmistamaan teille sijaa mutta tulen sitten takaisin ja noudan teidät luokseni, jotta saisitte olla siellä missä minä olen. Te tiedätte kyllä tien sinne minne minä menen."

Tuomas sanoi hänelle: "Herra, emme me tiedä, minne sinä menet. Kuinka voisimme tuntea tien?" Jeesus vastasi: "Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan pääse Isän luo muuten kuin minun kauttani."

Evankeliumia seuraavat ekteniat ja muut rukoukset, joiden jälkeen pappi pyhittää veden upottamalla mukanaan tuoman käsiristin veteen kolme kertaa ja rukoillen samalla kolmesti toistaen:

”Pelasta, Herra, sinun kansasi ja siunaa sinun perintöäsi. Anna seurakunnallesi voitto vihollisista ja suojele ristilläsi valtakuntaasi.”

Veden siunaamisen jälkeen pappi pientä vihmintä käyttäen vihmoo pyhitetyllä vedellä läsnä olevia ja koko kodin, siis kaikki sen huoneet ja tilat.

Kodin pyhittäminen aikaisemmin pyhitetyllä vedellä

Joskus (etenkin juuri loppiaisen eli teofanian juhlassa suoritetun suuren vedenpyhityksen jälkeen) pappi tuo mukanaan pyhitettyä vettä, jolla kodin pyhittäminen suoritetaan. Tämä tapa on kuitenkin harvinaisempi ja sitä käytetään usein ekumeenisissa tilaisuuksissa.

Teofanian palveluksesta mukaan otetulla pyhitetyllä vedellä voi myös asukas itse vihmoa kotinsa palattuaan palveluksesta aina juhlan jälkeen.

Alkurukouksissa lauletaan tai luetaan Taivaallinen kuningas –rukous, jota seuraavat Pyhä Jumala sekä Isä meidän –rukous. Troparin ja muiden rukouksien jälkeen luetaan Evankeliumista kodinsiunauksessa usein joko em. kohta Luukkaan evankeliumista (Luuk.19:1-10, teksti yllä) tai Johanneksen evankeliumista (Joh.12:1-3):

”Kuusi päivää ennen pääsiäistä Jeesus tuli Betaniaan, missä hänen kuolleista herättämänsä Lasarus asui. Jeesukselle tarjottiin siellä ateria. Martta palveli vieraita, ja Lasarus oli yksi Jeesuksen pöytäkumppaneista. Maria otti täyden pullon aitoa, hyvin kallista nardusöljyä, voiteli Jeesuksen jalat ja kuivasi ne hiuksillaan. Koko huone tuli täyteen voiteen tuoksua.”

Evankeliumin lukemisen jälkeen pappi vihmoo siunattavan tilan kaikki huoneet pyhitetyllä vedellä ja lausuu:

”Pyhän Hengen armo, voima ja siunaus pyhittää tämän kodin.”

Mukana olevat ihmiset seuraavat pappia yhden (tavallisesti asunnon omistajan) kantaessa vesimaljaa, josta pappi vihmoo kaikki tilat. Samalla lauletaan troparia:

”Pelasta, Herra, sinun kansasi ja siunaa sinun perintöäsi. Anna seurakunnallesi voitto vihollisista ja suojele ristilläsi valtakuntaasi.”

Vihmomisen päätyttyä ektenioiden ja rukousten jälkeen pappi lukee vielä erityisen kodin siunausrukouksen:

”Jumala, meidän Vapahtajamme, joka näit hyväksi käydä Sakkeuksen majaan ja tulit hänelle ja koko huoneelle pelastukseksi, varjele nytkin kaikelta vahingolta ne, jotka aikovat tässä asua ja jotka tuovat rukouksia ja anomuksia Sinulle meidän arvottomien kautta; siunaa heidän asumisensa tässä kodissa ja suojele heidän elämäänsä pahan juonista.

Sillä Sinulle, aluttomalle Isällesi ja kaikki pyhälle, eläväksi tekevälle Hengellesi kuuluu kaikki ylistys, kunnia ja palvonta nyt ja aina ja iankaikkisesta iankaikkiseen.”

Pappi siunaa vielä läsnä olevat ja kodin ristillä ja sen jälkeen lauletaan kaikkien ortodoksien tuntema ja rakastama laulu: ’Monia vuosia’, johon virallinen seremonia päättyy. Siunaaminen tapahtuu siten, että jokainen läsnäolija käy suutelemassa käsiristiä ja samalla pappi vihmoo heidät pyhitetyllä vedellä.

Kodin pyhityksen jälkeen

Pappi jättää kodin pyhityksessä käytetyn pyhitetyn veden kotiin ja sitä ei saa huuhdella alas lavuaarista eikä kohdella muutenkaan epäkunnioittavasti.

Yksi mahdollisuus on käyttää vesi ruuanlaittoon tai nauttia vesi juomana pyhittämistä seuraavassa pienessä juhlassa tai varata se juomaksi myöhempiä tarpeita varten aina silloin, kun katsoo tarvitsevansa ”ylimääräistä annosta” pyhitettyä vettä, hengellistä lääkettä.

Mikäli vettä ei käytetä juomana tai ruoanlaittoon, se tulee käyttää muulla arvokkaalla tavalla esim. kodin kukkien kasteluvetenä tai viedä ulos kodin pihapiirin kasvien kasteluvedeksi.

Kodin pyhittäminen ei saa pysähtyä papin suorittamaan pyhittämiseen, vaan yksilötason pyhittämisen pitää olla tämän jälkeen jatkuvaa ja päivittäistä. Kaikki tulee tehdä Jumalan kunniaksi ja muistaa, että koko kodin pyhittäminen on osa sitä uskoa, jossa ilmenee Pyhän Kolminaisuuden toiminta koko luomakuntaa kohtaan.

Katso myös

• Euhologion / Pieni vedenpyhitys
• Euhologion / Kodin siunaaminen
• Euhologion / Talon perustusta laskettaessa
• Euhologion / Peruskiven siunaaminen
• Euhologion / Rukous uuteen kotiin muutettaessa

Aiheesta muualla

• isä Raimo Sissonen / Tsasounan suunnalta: Kodin pyhittäminen
• www.ort.fi: Ortodoksinen koti

Kirjallisuutta

• Erkki Piiroinen: Pyhitetyssä kodissa, OV, 1966