Kalvinismi

Kalvinismi on perustajansa Jean Calvinin mukaan nimensä saanut yksi protestantismin oppisuunta.

Nimitystä käytetään usein laajemmassa merkityksessä tarkoittamaan synonyyminä reformoitua kirkkoa, joka perustuu pitkälti Ulrich Zwinglin ja Calvinin oppeihin. Reformoitu kirkko on syntynyt protestantismin toiseksi haaraksi luterilaisuuden rinnalle Saksaa uskonpuhdistusta tehneen Martin Lutherin ja Sveitsissä samaa työtä tehneen Ulrich Zwinglin kanssakäymisen ja yhteistyön kariuduttua. Oppisuunnan kannattajista käytetään riippuen maasta ja sen käytännöstä erilaisia nimiä, kuten reformoidut, kalvinistit tai presbyteerit.

Hieman yleistäen voidaan sanoa, että Lutherin ja Calvinin oppien eräänä erona on se, että Martin Luther säästi roomalaiskatolisen kirkon opista ja asioista suurimman osan eli sen, mitä Raamattu ei suoranaisesti kieltänyt. Calvin ja Zwingli taas poistivat omista kirkoistaan kaiken, jota ollut Raamatussa määrätty.

Kalvinismi korostaa Raamatun Jumalan kaikkivaltiutta, joita ei ihminen voi eikä saa asettaa kyseenalaiseksi eikä millään tavalla yrittää muuttaa. Kalvinismin ja Suomen luterilaisen kirkon parissa syntyneiden sekä sen sisällä olevien herätysliikkeiden yhdistävä tekijä lienee mm. ”uskoon tuleminen”.

Nykyisistä uskonsuunnista etenkin helluntailaisuus, vapaakirkko, baptismi ja anglikaanisen kirkon alkuaate, metodismi, perustuvat ja pohjautuvat merkittävällä tavalla kalvinismiin ja sen perintöön erikoisesti joissain tietyissä asioissa kuten esimerkiksi seurakuntamuodossa ja opissa armovälineistä.

HAP