Ristileipä
Ortodoksi.netista
(Ohjattu sivulta Ristaleipä)
Ristileipä tunnetaan myös nimellä ristaleipä, ristileibä, ristileiby on pääsiäistä edeltävälle ajalle, Suuren paaston aikaan sijoittuva ortodoksinen perinneruoka, leivonnainen.
Ristaleipiä leivotaan neljännelle paastoviikolle, joka alkaa Ristinkumartamisen sunnuntaista ns. ristinkumartamisen keskiviikoksi.
Leipiä leivotaan:
- Yksi jyvien joukkoon ja tämä jauhetaan viljan mukaan kun kylvetään uusi vilja.
- Yksi suureen tsuppuun eli ikoninurkkaukseen, tämä leipä jaetaan eläimille, kun ne lasketaan laitumelle keväällä.
- Lisäksi ristileipä viedään kummeille keskiviikkona, nautitaan yhdessä, luetaan rukoukset, esimerkiksi iltarukoukset.
Tässä lyhyesti Heli Nevaveden Savonia ammattikorkeakouluun tekemästä tutkimuksesta (Ortodoksisen paaston ja pääsiäisen ruokakulttuuri Raja-Karjalassa syntyneiden keskuudessa ja Valamon luostarissa) (tutkimukseen linkki sivun alaosassa)
- "Ristileivät olivat pieniä leipäsiä, jotka valmistettiin yleisimmin ruisleipätaikinasta, mutta niitä saatettiin leipoa myös vehnästä. Tunnusomaisinta niille oli risti, joka tehtiin taikinasuikaleista leipien päälle. Ne tehtiin, kun suurta paastoa oli kulunut kolme ja puoli viikkoa, eli neljännellä paastoviikolla, keskiviikkona. Valmistusajankohta on kuitenkin saattanut vaihdella hieman tekijästä riippuen. Yksi vastaaja mainitsee tehneensä niitä neljännen paastoviikon torstaina.
- Ristileivän käytössä on myös ollut hieman eroja. Yleisimmät käyttötavat lienevät kuitenkin olleet lapsen tai viljan siunaaminen. Lapselle annettiin ristileipä vietäväksi omalle kummilleen tai joskus jopa naapurille. Leivällä kummi siunasi lapsen tehden ristimerkin tämän pään päällä."
Leipomisohje
- 1/2 l haaleaa vettä
- 1 tl suolaa
- 1 pala hiivaa
- ruisjauhoa
- tee ruisvelli,anna hapantua muutama tunti
- lisää jauhoa pehmeäksi taikinaksi, nostata 1 tunti
- leivo noin 10 sentin läpimittaisia leipiä ja tee päälle taikinasta ristinauha, nostata.
- Paista 220 asteessa kypsäksi
Perinteitä
Karjalassa ristaleivän siunaaminen oli risti-isän ja -äidin siis kummin tehtävä. Kummius rinnastettiin laajemminkin verisukulaisuuteen. Itse asiassa lasten käytännöllinen kasvatus oli vanhempien huolena, hengellisessä mielessä kummit olivat korkeassa asemassa!
Lapset veivät ristaleivän kummeilleen. Eräs tapa oli,että kummi kosketti leivällä otsaansa, siunasi lapsen leivällä, antoi leivän takaisin ja antoi "palkaksi" housu- tai hamekankaan, huivin tai hopearahan. Kummia kiitettiin "jalkaan kumartamalla". Tapahtuma oli hyvin mieluisa kaikille. Leipä tuotiin kotiin ja pantiin ikoninurkkaan. Leivän paloja annettiin ainakin elikoille kun ne päästettiin keväällä laitumelle - karhujen varalta. Kylvöä alettaessa laitettiin vakkaan, lisättiin leipätaikinaan, jne.
Ristaleipä oli hyvin tärkeä osa elämää ja hyvinvointia.
Katso myös
- Heli Nevavesi:
Ortodoksisen paaston ja pääsiäisen ruokakulttuuri Raja-Karjalassa syntyneiden keskuudessa ja Valamon luostarissa (PDF) (sivut 23-24)