Skisma

Skisma tulee kreikan kielen sanasta σχίσμα (skhisma), joka tulee sanasta σχιζω (skhizo = jakaantua). Skisma tarkoittaa erimielisyyttä tai jakoa yleensä jossakin organisaatiossa.

Skismaattinen henkilö on sellainen, joka edistää skismaa tai on jakaantuneen ryhmän jäsen. Skismaattinen adjektiivina tarkoittaa skismaan tai skismoihin liittyvää tai niihin niihin asioihin liittyviä ideoita, tapoja ja niin edelleen, joiden katsotaan johtavan tai yllyttävän skismaan.

Kristillisyydessä skismaa ovat käyttäneet ehtoollisyhteyden menettäneet ryhmät, jotka omasta näkökulmastaan pitävät toista jakautunutta ryhmää skismaattisena. Henkilö, joka kiistää kirkon auktoriteetin, mutta ei sen opetusta, on skismaattinen. Skismaattinen eroaa harhaoppisesta siten, että harhaopissa ylläpidetään väärää uskonoppia, kun taas skismassa oppi on sama. Skisma on siis enemminkin kirkon hallintoon kuin sen oppiin liittyvä asia.

Skisma voi tarkoittaa seuraavia asioita:

• Jakaantumista kristittyjen keskuudessa
• Tapahtumaa, jossa kaksi kristittyjen ryhmää lakkauttaa ehtoollisyhteyden, jolloin he aikaisemmin pystyivät rukoilemaan yhdessä, mutta päättävät olla rukoilematta yhdessä, jonkin erimielisyyden takia (kts. esim. vanhakalenteristit)
• Skismaa, joka johtaa jonkun alueen tai organisaation jakautumiseen
• Suurta skismaa, joka tapahtui vuonna 1054 roomalaiskatolisen kirkon erottua ortodoksisesta kirkkoperheestä ja joka käsittää siis idän ja lännen kirkot, ortodoksisen kirkon ja roomalaiskatolisen kirkon.
• Vanhauskoisten ja Venäjän ortodoksisen kirkon skismaa
• Läntisen kirkon skismaa, joka jakoi roomalaiskatolista kirkkoa vuosina 1378-1417
• Fotioksen skismaa, joka oli vuosina 863-867 itäisen ja läntisen kirkkojen välillä
• Mitä tahansa tunnustuskuntaa, joka on lähtenyt yhdestä pyhästä katolisesta ja apostolisesta kirkosta. Se, mikä taho on yksi pyhä katolinen kirkko, on ollut pitkään kiistan alla. Esimerkiksi roomalaiskatolinen kirkko pitää ortodoksista kirkkoa skismaattisena ja ortodoksinen kirkko pitää roomalaiskatolista kirkkoa skismaattisena ja harhaoppisena, kun taas protestanttinen liikkeen näkökulmasta nämä molemmat ovat väärässä.

Skismaa pidettiin varhaiskristillisyydessä vakavana asiana, jopa harhaoppia vakavampana. Roomalaiskatolisessa kirkossa skisma johtaa rangaistuksena yhä nykyäänkin automaattisesti ekskommunikaatioon.

Petja Pyykkönen

Muualla internetissä

• Orthodoxwiki