Uskon monet värit (kirja)
Ortodoksi.netista
(Ohjattu sivulta Uskon monet värit)
- Afrahat Persialainen Viisas: Uskon monet värit
- Johdanto: Jouko Martikainen
- Suomennos syyriasta: Jouko Martikainen ja Veijo Koivula
- Julkaisija/kustantaja: Kotimaa-yhtiöt Oy / Kirjapaja
- Julkaisuajankohta: 14.5.2008
- ISBN 978-951-607-613-6
- 448 sivua
Emeritusprofessori Jouko Martikaisen ja TL Veijo Koivulan kääntämä kirja Uskon monet värit on kuuluisan syyrialaisen mystikon ja opettajan Afrahat Persialaisen kirjoitusten loistava suomenkielinen esittely. Jouko Martikainen on laatinut kirjan alkuun johdanto-osan, joka käsittelee Afrahat Persialaisen – tai kuten kirjan kääntäjät häntä nimittävät – Afrahat Persialaisen Viisaan elämää ja hänen teologiaansa ja kirjoituksiensa historiaa mielenkiintoisella tavalla.
Afrahat Persialainen Viisas
Afrahat Persialainen oli, kuten hänen elämäkerrassaan toisaalla näillä sivuilla sanotaan, syyrialainen askeetti ja erittäin tunnettu kirjailija Persiassa 300-luvulla, ennen kuin teologiset skismat alkoivat. Siksi häntä voi hyvällä syyllä nimittää myös koko kristikunnan yhteiseksi opettajaksi. Syyrian ortodoksisessa kirkossa häntä arvostetaan yhtenä suurimmista syyrialaisista kirjoittajista. Siksi hänet on myös kanonisoitu ja hänen muistopäivänsä on ortodoksisessa kirkossa vuosittain huhtikuun 7. päivänä.
Kurkistus alkukirkon elämään
Uskon monet värit on kokoelma Afrahat Persialaisen kirjoituksia. Kolmiyhteistä Jumalaa, uskoa ja teologiaa syvällisesti pohdiskelleen Afrahatin teksteissä käydään läpi mielenkiintoisella ja aidolla, alkuperäisellä, varhaiskristillisyydestä voimansa ottavalla tavalla uskon perusteita ja askeettisen elämän peruskysymyksiä. Näiden kirjoitusten kautta meillä jokaisella on mahdollisuus tutustua ja tehdä aikamatka alkukirkon hengelliseen ajatteluun ja sen perintöön. Kaiken tuon näkemämme ja kokemamme kautta meillä on mahdollisuus myös nähdä ikään kuin sisälle varhaisten kristittyjen elämään ja heidän tapaansa nähdä ja kokea ympärillään oleva maailma.
Askeettisuuden ihannointia
Afrahat käy teksteissään läpi kristillisen uskon perusteita verraten sitä ympäröivään maailmaan ja yhteiskuntaan. Kirjassa on myös paljon tekstejä askeettiyhteisön uskonharjoittamisen peruskysymyksistä. Tällä askeettiyhteisöllä ei välttämättä tarkoiteta nykyisen kaltaista luostarilaitosta tai siellä tapahtuvaa kilvoittelua, vaan laajempaa, tarvittaessa vaikka ilman luostaria tapahtuvaa kilvoitteluelämää. Afrahat kutsuu näitä Liiton poikia ja tyttäriä nimellä ihidaja. He ovat kasteessa askeettilupauksen antaneita miehiä ja naisia, jotka samalla antoivat lupauksen elää omistamatta mitään ja palvellen seurakuntien jumalanpalveluksissa tapahtuvaa elämää ja seurakunnan diakonista työtä. Nimellä tarkoitetaan yksinäistä, erakkoa, mutta myös Ainosyntyistä eli Kristusta. Ihidajasta Afrahat kirjoittaa muun muassa seuraavaa:
- Valtakuntaan käyvät iloitsevat, riemuitsevat, hyppivät ilosta ja laulavat ylistystä. Niitä, jotka eivät ole ottaneet vaimoa, palvelevat taivaan valvovat enkelit. Pyhyyden säilyttäneet lepäävät Korkean pyhäkössä, kaikkia yksinäisiä ilahduttaa Ainosyntyinen Isänsä helmassa.(Joh.1:18) (6. Liiton lapsista, 6. s. 110)
Jumalan juhlajoukon uskontunnustus
Afrahatin ensimmäisen uskoa käsittelevän luvun lopussa hän kirjoittaa tämän Jumalan juhlajoukon uskontunnustuksen (hajmanuta d-idteh d-alaha) (1. Uskosta, 19. s. 38). Juhlajoukolla (’idta) tai Jumalan Juhlajoukolla (’idta d-alaha) hän tarkoittaa Kirkkoa ja seurakuntaa, jonka ytimen muodostavat julkisessa kastejuhlassa tehtäväänsä vihkiytyneet Liiton lapset:
- Tämä on nimittäin usko, että uskoo Jumalaan, kaikkien Herraan,
- joka teki taivaan ja maan ja meren ja kaikki mitä niissä on;
- joka teki Aadamin kuvakseen,
- joka antoi Moosekselle lain [toora],
- joka lähetti hengestään profeettoihin,
- joka edelleen lähetti Messiaan maailmaan,
- ja että uskoo kuolleiden eläväksi tekemiseen,
- ja että uskoo kasteen salaisuuteen.
Oivallinen perusteos orientaalisesta teologiasta
Afrahatin tekstien kääntäjät ovat valinneet kirjalle oivan nimen. Uskon monet värit -kirja kertoo todellakin uskosta ja sen moninaisuudesta, joka kuitenkin on yksi ja sama kaikille, aina oleva ja pysyvä. Afrahatin teksteistä välittyy monivivahteinen ja tarkka pyhien kirjoitusten tunteminen, eläminen Raamatun tapahtumissa ja sen henkilöiden elämänvaiheissa. Kuitenkin Afrahat mietiskelee asioita uusista näkökulmista.
Afrahatin teksteistä välittyy hänen sydämellisyytensä ja rakastettavuutensa. Luettuasi kirjan saat – kuten eräs tutkija on todennut – Afrahatista itsellesi henkilökohtaisen ystävän ja vakavan hengellisen ohjaajan, joka kuitenkin ihanteistaan huolimatta on lempeä askeettisuudessaan. Afrahatista saat rehdin vastaväittäjän, joka ei solvaa vastustajaansa ja hän on Kirkkoa rakastava opettaja, joka suree pöyhkeyttä ja vallan väärinkäyttöä.
Kirja on oivallinen perusteos orientaalisesta teologiasta, joka meille suomalaisille on usein jäänyt tuntemattomaksi. Teos on ensimmäinen suomeksi julkaistu laaja kokoelma Afrahat Persialaisen kirjoituksia, joita olemme aikaisemmin voineet pienessä määrin lukea myös munkki Serafimin kirjoittamista kirjoista.
Itselleni kirja on antanut monia hyvä ajatuksia ja hetkiä pohtia omaa elämääni, uskoani ja monia muita ympärilläni olevia asioita. Näihin kysymyksiin kirja antaa usein myös todella aikaan sopivan, ajankohtaisen opetuksen huolimatta siitä, että se on kirjoitettu lähes 1700 vuotta aikaisemmin.
Kuinka yhä ajankohtaisia ja samalla niin vaikeasti tavoitettavia ovatkaan Afrahatin sanat nöyryydestä: (9. Nöyryydestä, 4. s.157)
- Nöyrät vierottavat itsensä kateudesta, kiihkosta ja kiistelystä. Ylpeys on heidän silmissään kauhistus. He eivät osallistu kovuuteen ja pitävät valheellisuuden itsestään kaukana. (Toisten) panettelu on heille vierasta; vihollisuuden he heittävät pois ja viskaavat kauas, koska he ovat rauhan lapsia. Rehentelyn he heittävät pois ja viskaavat keskuudestaan kauas, koska he huolehtivat hyvästä nimestään. Uppiniskaisuutta he eivät tunne, koska he rakastavat suoruutta ja vanhurskautta. … ylimielisyys on heistä kaukana. Ivailijat ovat heidän silmissään vihattuja. … Nöyryys on istutettu heidän sisimpäänsä, ja se tuottaa uskon ja rakkauden hedelmiä...
Hannu Pyykkönen (1.11.2009)