Lähdekoodi sivulle Liite III: Esran kirjat

<center><small>[[Vanha testamentti ja sen kaanon#Sisällys|Sisällysluettelo]]</small></center>
'''TT Hannu Pöyhönen''': 
== Liite 3. ==
 Esran kirjat

Esran kirjan nimellä tunnetaan varsin monta Vanhan testamentin historiaan liittyvää teosta,
mikä aiheuttaa paljon sekaannusta. Tämä sekaannus johtuu kahdesta asiasta: ensinnäkin näiden
teosten otsakkeiden samankaltaisuudesta, mikä vielä saattaa korostua erikielisissä käännöksissä,
ja toiseksi kirjojen numerointikäytännöstä, joka vaihtelee voimakkaasti eri kirkollisissa
perinteissä. Epäjärjestys tässä kohden on lähes totaalinen, eikä näköpiirissä ole mitään
merkkejä tilanteen korjaantumisesta, päinvastoin. Siksi paras tapa päästä asiassa edes jonkinlaiseen
selkeyteen olisi ainakin toistaiseksi se, että jokainen tutkija ja asianharrastaja käyttäisi
niistä johdonmukaisesti oman perinteensä mukaisia nimityksiä samalla varta vasten ilmaisten,
mitä perinnettä hän edustaa.
Jotta Esran kirjojen mysteerio voisi osittain valjeta niille, joita tämä kysymys kiinnostaa tai
jolle se on akateemisesti tarpeellista, sitä valotetaan ensin mahdollisimman tyhjentävästi selittäen
ja sitten äärimmilleen pelkistetyn kaavion avulla.

A. Tunnetuimmat Esran kirjat ja niiden nimitykset eri kristillisissä perinteissä

Tunnetuimmat Esran nimeä kantavista kirjoista niistä eri kristillisissä perinteissä käytettävine
nimityksineen ovat seuraavat:

1. Esran kirja

Kyseessä on deuterokanoninen Esran kirja, joka on numeroitu näin Septuagintassa, vanhalatinalaisessa
ja syyrialaisessa käännöksissä ja joka tunnetaan tällä nimityksellä aina ortodoksisessa
perinteessä, mutta joskus myös englanninkielisissä raamatunkäännöksissä (mm. King
James Version 1611) ja sen seurauksena varsin ymmärrettävästi lisäksi englanninkielisessä
teologisessa kirjallisuudessa. Teos on numeroitu 2. Esran kirjaksi Lukianoksen Septuagintakäännöksen
tarkistetussa versiossa, jossa puolestaan 1. Esran kirjana esiintyy palestiinalaisen
suppeamman kaanonin mukainen Esran kirja yhdessä Nehemian kirjan kanssa. Teos on numeroitu
puolestaan 3. Esran kirjaksi Vulgatassa sekä tästä johtuen usein myös nykyisessä länsi37
maalaisessa eksegeettisessä tutkimuksessa. Toisinaan deuterokanonista Esran kirjaa saatetaan
kutsua myös “kreikkalaiseksi Esraksi” erotukseksi protokanonisesta vastineestaan.

2. Esran kirja

Kyseessä on Septuagintassa käytetty nimitys toisiinsa yhdistettyinä tradeeratuista Esran ja Nehemian
kirjoista, jotka heprealaisen Vanhan testamentin käsikirjoituksiin tehtyjen reunamerkintöjen
mukaan ovat alun perin olleetkin yksi yhtenäinen teos. Jako kahteen on tehty ensi
kertaa joissakin kreikkalaisissa käsikirjoituksissa todennäköisesti 200- tai 300-luvulla Aleksandriassa
ja toteutettu sitten johdonmukaisesti Vulgassa, minkä seurauksena se on lopulta –
vuodesta 1448 alkaen – päätynyt myös hepreankieliseen Vanhaan testamenttiin. Näin tapahtuneen
jaon seurauksena aiemmin yhtenäisen teoksen ensimmäistä osaa on alettu ortodoksisessa
perinteessä nykyisin nimittämään 2. Esran kirjaksi, sen jälkimmäistä taasen Nehemiaan
kirjaksi. Toiseksi Esran kirjaksi Vulgata sitä vastoin kutsuu Nehemiaan kirjaa siitä yksinkertaisesta
syystä, että siinä Nehemian kirjaan aikoinaan liittynyt Esra esitetään 1. Esran kirjana.
Toiseksi Esran kirjaksi jotkut englantilaiset vanhat ja uudemmat raamatunkäännökset (mm.
English Great Bible 1539), mutta myös englantilaisen kielialueen tutkijat, puolestaan usein nimeävät
luokittelussaan kaanonin ulkopuolisen 4. Esran kirjan.

3. Esran kirja

Kyseessä on Vulgatan käyttämä nimitys Septuagintan mukaisesta 1. eli deuterokanonisesta
Esran kirjasta. Vulgatan omaksumaa numerointikäytäntöä seuraa myös nykyinen länsimainen
eksegeettinen ja muu teologinen kirjallisuus, samoin englanninkieliset raamatunkäännökset.

4. Esran kirja

Kyseessä on Vulgatan kautta yleiseen käyttöön vakiintunut nimitys Vanhan testamentin suppeamman
mutta myös laajemman kaanonin ulkopuolelle jääneestä Esran ilmestyskirjasta eli
apokalypsista, jonka tosin englanninkieliset raamatunkäännökset – ja sen seurauksena siis monesti
myös eksegeetit – huomioivat numeroinnissaan 2. Esran kirjana. Vulgatassa teos esiintyy
Uuden testamentin perään sijoitetussa apokryfisessä liitteessä Manassen rukouksen ja Vulgatan
mukaisen 3. Esran kirjan kanssa.

5. Esran kirja

Viidenneksi Esran kirjaksi on joskus tapana nimittää 4. Esran kirjan eli Esran ilmestyksen ensimmäistä
kristillisen perinteen pohjalta laadittua lisäystä eli lukuja 1–2. Ratkaisu perustuu
teoksen parhaan tekstitradition välittävään latinalaiseen käännökseen. Koska katkelma kuitenkin
edeltää 4. Esran kirjaa, arvovaltaiselta taholta on tehty ehdotus, että sitä alettaisiin nimittää
tutkimuksessa 3. Esran kirjaksi.

6. Esran kirja

Kuudenneksi Esran kirjaksi on joskus tapana nimittää neljännen Esran kirjan eli Esran ilmestyksen
toista kristillisen perinteen pohjalta laadittua lisäystä eli lukuja 15–16 teoksen latinalaisen
käännöksen mukaisesti. Kuitenkin ne, jotka pitävät loogisena nimittää edellä esiteltyä 5.
Esraa kolmanneksi, ovat luonnollisesti pakotetut nimittämään puolestaan 6. Esran kirjaa viidenneksi!

Esran ilmestys eli apokalypsi

Esran yhteydessä on vielä pakko ottaa esille yksi hänen nimeensä liittyvä teos siitä syystä, että
se on käännetty suomen kielelle. Kyseessä on Esran ilmestys, josta tutkimuskirjallisuudessa
on tapana käyttää nimitystä “Kreikkalainen Esran ilmestys” (Greek apocalypse of Ezra), jotta
sekaannus neljäntenä Esran kirjana tunnettuun Esran ilmestykseen voitaisiin välttää. Kyseessä
on merkitykseltään varsin vähäinen vuosien 150–850 välillä syntynyt kristillinen teksti, joka
on kirjallisesti riippuvainen 4. Esrasta ja muistuttaa sitä paljon sisällöltään.

B. Keskeisimmät Esran kirjat pelkistettynä kaaviona

Koska seuraavalla kaaviolla pyritään tämän vaikean asian selkiinnyttämiseen, siihen on otettu
mukaan Esran kirjoista vain kirjallisuudessa useimmin esiintyvät. Kyseessä on myös asiasisällöllisesti
vallitsevan tilanteen yksinkertaistus erityisesti taulukkoon merkittyjen “englanninkielisen
Vanhan testamentin” ja tutkimuksen suhteen. Pelkistyksessä lievä epätarkkuus on kuitenkin
sekä väistämätöntä että sallittua. 

taulukko

----
<- edellinen osa: [[Liite II: Deuterokanonisten katkelmien paikka niiden protokanonisissa teoksissa]] ~ seuraava osa: liitteitä (julkaistaan myöhemmin) ->
----
&copy; [[Hannu Pöyhönen]]
<center><small>[[Vanha testamentti ja sen kaanon#Sisällys|Sisällysluettelo]]</small></center>

[[Luokka:Raamattu]]
[[Luokka:Vanha testamentti]]