Lähdekoodi sivulle Ruokakerho 10.12.2009

Mikkelin miesten ruokakerhon toinen kokoontumiskerta pidettiin Ristiinassa 100 vuotta vanhalla entisellä maatilalla, joka sijaitsee saimaan rannalla. Ruoanteko tapahtui perinteitä kunnioittaen. Katso [[ruokakerho|ruokakerhon Internet-sivut]].

== Teemana hiljaisuus ==
{{LaatikkoPP 30 oikea otsikko
|otsikko = <center>Ristiina 10.12.2009</center>
|teksti = <center>'''M E N U'''

Alkuglögi

Juureswokki

Siikakeitto á la Ilkat

Tallimiehen erikoinen</center>}}
“Meidän tulee hiljentyä niin ulkoisesti kuin sisäisesti,
Jotta syntyisi tilaa hyville ja  rauhaamme edistäville ajatuksille”
''Metropoliitta Johannes, Hiljaisuus 2003''

Sielu on jäänyt jälkeen, pitää odottaa.

Luonto on ikkuna Jumalan luo.

Jumala on läsnä hiljaisuudessa.

Ihminen on kuin lasi, jos sitä ei välillä täytetä - se tyhjenee.
Jos taas täytetään koko ajan - menee yli.

Hiljaisuus ja rauhautuminen (rauhoittuminen-rauha) hoitavat mieltä ja sielua.

Kautta aikojen ihmiset ovat hakeneet voimaa luonnosta ja hiljaisuudesta.
Taiteilijat, kirjailijat ja runoilijat ovat hakeutuneet hiljaisuuteen ja yksinäisyyteen.  Hiljaisuus herättää luovuutta.

Munkit ovat vetäytyneet erakkomajoihinsa paastoamaan ja rukoilemaan.

Jeesus vetäytyi yksinäisyyteen hiljaiseen paikkaan lepäämään.

Miksi mennään yksin päiväkaudeksi pilkille?  Luonnollinen tapa hakea yksinäisyyttä ja hiljaisuutta.  

Monet ajavat satoja kilometrejä päästäkseen muutamaksi päiväksi mökin rauhaan ja hiljaisuuteen.

Hiljaisuudessa ja yksinäisyydessä ihminen työskentelee omien asioidensa parissa.  Moniin avoimiin kysymyksiin saattaa tulla kuin itsestään vastaus kun pysähdymme.

Hiljaisuudessa  kohtaamme väistämättä oman itsemme - pysähdymme myös fyysisesti.  Odotamme, että sielu tulee myös paikalle!

Kiireen keskellä ei ole tunteille riittävästi aikaa -pysähtyminen antaa tunteille tilaa nousta pintaan.

Hiljaisuudessa työskentelemme myös oman “sisäisen hälyn ja metelin” kanssa.

Meillä jokaisella on omat rauhan ja hiljaisuuden kokemispaikat.
Ne voivat olla hyvinkin erilaisia.
Jollekin se on mökki järvenrannalla.
Joku kohtaa rauhan ja hiljaisuuden vain luostarin rauhassa.
Se voi olla kirkko rakennuksena tai osallistuminen jumalanpalveluselämään.
Jollekin se on Lapin erämaa.
Kun taas toinen kohtaa hiljaisuutensa omassa kodissaan.

Metropoliitta Johannes kirjoittaa kirjassaan Hiljaisuus näin: “Harvat asiat tuntuvat nykyihmisestä niin vierailta kuin hiljaisuudesta puhuminen tai koko hiljaisuuden käsite.  Toisaalta lienee harvoja asioita, joita moni aikamme ihminen yhtä paljon kaipaa kuin juuri hiljaisuutta.

Hän sanoo myös: “Hiljaisuus  edistää sisäistä rauhaa.
Vaikeneminen antaa aikaa ajattelemiseen ja hiljaisuuden tuoma rauha
Tuo rohkeutta”

10.12.2009/ IL/Ruokakerho

== Reseptit ==
[[Kuva:Ruokakerho02-01.jpg|thumb|250px|<center>Ruokakerhon alkuglögien maistelupaikka Ristiinassa<br><small>(''Kuva: Petja Pyykkönen'')</small></center>]]
[[Kuva:Ruokakerho02-02.jpg|thumb|250px|<center>Juureswokin valmistuspaikkana toimi vanhan myllynkiven päällä oleva keitin (oikeassa alakulmassa)<br><small>(''Kuva: Petja Pyykkönen'')</small></center>]][[Kuva:Ruokakerho02-03.jpg|thumb|250px|<center>Siikakeiton valmistuspaikka<br><small>(''Kuva: Petja Pyykkönen'')</small></center>]][[Kuva:Ruokakerho02-04.jpg|thumb|250px|<center>Jälkiruoka tallimiehen erikoinen<br><small>(''Kuva: Petja Pyykkönen'')</small></center>]][[Kuva:Ruokakerho02-05.jpg|thumb|250px|<center>Ruokakerho wokkiruoan äärellä<br><small>(''Kuva: Petja Pyykkönen'')</small></center>]]
=== Kasviswokki ===

Valitse kauden- tai mieltymyksesi mukaan erilaisia juureksia ja
vihanneksia.  Vaikkapa joitakin näistä; porkkanoita, selleriä, palsternakkaa,
paprikaa, varsiselleriä, herneenpalkoja, papuja, sipulia, purjoa,
hiukan tuoretta inkivääriä , tuoretta persiljaa tai korianteria sekä muutama valkosipulinkynsi.

Määrät sen mukaan kuinka monelle olet ruokaa valmistamassa.

Kuori juurekset ja leikkaa ne tulitikun tapaisiksi suikaleiksi.

Kuumenna wokkipannussa tai paistinpannussa hiukan öljyä ja laita siihen  murskatut valkosipulinkynnet ja hiukan curria, paprika-ja chilimaustetta ja anna niiden hetken kiehua öljyssä, jonka jälkeen lisäät
pilkotut juurekset ja vihannekset ja pyörittele niitä pannussa koko ajan.
Varo, etteivät juurekset kypsy liikaa, vaan saavat jäädä hiukan mieluummin puolikypsiksi . Lisää hiukan suolaa ja halutessasi makeutta hiukan hunajaa. 

Lopuksi koristele wokki persilja- tai korianterisilpulla  ja voit laittaa joukkoon myös puolitettuja kirsikkatomaatteja, jotka antavat mukavasti väriä. Lopuksi päälle vaikkapa herneenversoja.

Voit tarjota kasviswokin joko sellaisenaan tai riisin kanssa, varsinkin jos se on pääruokana.

=== Kalastajan kalakeitto lappalaiseen ja venäläiseen (uha rybatskaja) tapaan ===

Sopii erinomaisesti kesällä nuotiolla valmistettavaksi kalastusretken jälkeen.

Määrät voidaan arvioida syöjien määrän ja tietenkin kalasaaliin ja myös sen mukaan onko keitto pää- vai alkuruoka.

* Perkaa aluksi pikkukalat ja poista kidukset, mutta jätä päät paikoilleen äläkä suomusta. Fileoi isommat kalat esim siika, kuha tai hauki.  Kiedo pikku kalat ja isompien ruodot harsokankaaseen ja sitaise nyytti solmuun.
* Pese palsternakka, kuori ja pilko pieniksi. Kuori ja silppua sipulit.
* Pane kalanyytti kylmään veteen kattilaan ja kiehauta, kuori vaahtoa pois ja lisää palsternakka, sipulit, kokonaisia mustapippurin marjoka ja muutama laakerinlehti ja mausta suolalla. Anna poreilla tunnin verran miedolla tulella. 
* Pese ja kuori perunat ja pilko ne. Silppua tilli.  Leikkaa kalafileet sopivan kokoisiksi paloiksi.
* Ota kalanyytti pois kattilasta. Lisää poreilevaan liemeen perunat ja reilu palanen voita sekä hyppysellinen sahramia tai hätätilassa kurkumaa ja keitä kypsäksi.  Lisää karkeaa suolaa tarvittaessa.
* Kun perunat ovat melkein kypsiä lisää kalapalat keittoon ja nosta keitto pois tulelta.  Laita lopuksi keiton päälle voillavoidellut pari ruisleivänpalasta ja anna keiton tekeytyä ja kalojen kypsyä noin 10 minuuttia.

Tarjoa kalakeitto tumman leivän kanssa. Lautaselle lisätään reilusti keiton päälle tillisilppua.

=== Tallimestarin erikoinen ===

Tähän perinteiseen jälkiruokaan voidaan käyttää hiukan jo kuivahtanutta ruisleipää, joka raastetaan murusiksi.

Lisäksi valmistetaan perus marjakeitto esimerkiksi punaherukka- tai karviaismarjamehusta tai soseesta.

Paistinpannulla kuumennetaan hiukan voita ja leivänmuruset paahdetaan siinä rapeiksi. Jäähdytetään ja seokseen lisätään kaakaojauhetta ja sokeria.

Paahdetuttuja leivänmuruja ja marjakeittoa laitetaan kerroksittain jälkiruokakulhoihin tai lasiin ja päälle kerros kermavaahtoa.

Tässäkin määrät miehisellä sormituntumalla.

'''Ilkka Lappi'''

* Katso [[ruokakerho|ruokakerhon Internet-sivut]].

[[Luokka:Ruokakerho]]