Lähdekoodi sivulle Oulun Pyhän Kolminaisuuden katedraali

== Oulun Pyhän Kolminaisuuden kirkoksi v. 1958 ==

Sotien jälkeiset vuodet olivat jälleenrakentamisen aikaa. [Suomen ortodoksinen kirkko|Ortodoksinen kirkkomme]] menetti sodassa n. 90 % omaisuudestaan, joten jälleenrakentaminen kirkkommekin osalta jatkui vielä varsin pitkälle 50 - luvun lopulle asti. Tämän ajan hedelmiä on myös Oulun ortodoksinen kirkko, myöhemmin [[katedraali]].

Silloinen seurakunnanneuvosto esitti jälleenrakennustoimikunnalle ''”…vakavan toivomuksen, että kirkon rakentamista Ouluun kiirehdittäisiin, koska laaja ja hajanainen seurakuntamme, samoin kuin koko Pohjolan runsaslukuinen kreikkalais-katolinen väestö ensisijaisesti tarvitsisi edes yhden kirkon toimintansa tukipisteeksi”''.

Oulun ortodoksinen kirkko valmistui vuonna 1957. Lääninarkkitehti Mikko Huhtelan piirtämään rakennukseen tuotiin [[ikonostaasi]] rajan takaa Ägläjärven kirkosta. Kirkko vihittiin käyttöönsä lokakuussa 1958 ja omistettiin [[Pyhä Kolminaisuus|Pyhälle Kolminaisuudelle]]. Kirkon arkkitehtuuri sai osakseen myös kielteistä palautetta. Se ei edustanut perinteistä käsitystä ortodoksisen kirkon ulkomuodosta.

2000-luvulle tultaessa koki kirkko peruskorjauksessaan sekä kirkon alttarin että kirkkosalin osalta täydellisen uudistumisen. Tämä muodonmuutos on toteutunut mm. pitkän ja vaativan ikonimaalaustyön ansiosta.

== Kirkosta katedraaliksi v. 1980 ==

[[Paavali (arkkipiispa)|Arkkipiispa Paavalin]] toimesta järjestettiin ylimääräinen [[kirkolliskokous]] helmikuussa 1979. Asialistalla oli mm. kolmannen [[Hiippakunta|hiippakunnan]] perustaminen. Asiaa oli valmisteltu jo siinä määrin etukäteen, että valtioneuvosto oli varannut määrärahat sitä varten. Näin [[Oulun hiippakunta]] sai alkunsa.

[[Konstantinopolin ekumeeninen patriarkka]] oli lähettänyt kokoukseen edustajansa, metropoliitta Damaskinoksen, joka luki kokouksessa [[Demetrios (patriarkka)|patriarkka Demetrioksen]] tervehdyksen. Tervehdys sisälsi mm. siunauksen kolmannen hiippakunnan perustamiselle.

Uuteen hiippakuntaan kuuluivat [[Lapin ortodoksinen seurakunta|Lapin]], [[Oulun ortodoksinen seurakunta|Oulun]], [[Kajaanin ortodoksinen seurakunta|Kajaanin]], [[Kiuruveden ortodoksinen seurakunta|Kiuruveden]] sekä [[Vaasan ortodoksinen seurakunta|Vaasan]] seurakunnat. Vaasan seurakunnan siirtämisen osalta jätti kirjallisen eriävän mielipiteensä [[Johannes (arkkipiispa)|metropoliitta Johannes]]. Hän vastusti sitä kielellisistä syistä.

Syyskuuhun mennessä olivat sekä laki että presidentin antama asetus sinetöineet kirkolliskokouksen päätöksen uudesta hiippakunnasta. Lokakuun ylimääräisessä kirkolliskokouksessa valittiin yksimielisesti Oulun metropoliitaksi Joensuun piispa [[Leo (arkkipiispa)|Leo]]. Tasavallan presidentti nimitti hänet pian [[Piispa|hiippakuntapiispan]] virkaan.

Aamulla 1.1.1980 saapuivat Oulun kaupungin edustajat tervehdyskäynnille hotelli Arinaan. Tuore [[metropoliitta]] oli saapunut Ouluun uuden vuoden aattona ja yöpynyt hotellissa, jonne vieraat olivat tulleet häntä tervehtimään. Kaupungin edustajien tervehdyksen jälkeen metropoliitta saapui Oulun Pyhän Kolminaisuuden kirkkoon, josta oli tuona aamuna tullut Oulun Pyhän Kolminaisuuden katedraali.

== Ikonit ja ikonostaasi ==

Katedraalin uuden sisäinteriöörin, varsinaista ikonityötä lukuun ottamatta, on suunnitellut arkkitehti Reino Rinne. Ikonostaasi on matala ja tällä tavoin jäljittelee Kirkkomme varhaista mallia. Entinen ikonostaasi, jonka [[ikoni]]t oli maalattu ns. akateemisella tyylillä, on siirretty Kuopion [[Suomen ortodoksinen kirkkomuseo|kirkkomuseoon]].

[[Alttari]]n [[Aspis|aspiksessa]] oleva suuri seinämaalaus, joka kuvaa rukoukseen kätensä kohottanutta [[Jumalansynnyttäjä]]ä, esirukoilijoista ensimmäistä, on kuulun [[Petros Sasaki]]n työtä. Katedraalin ikonostaasin ja ikoneista valtaosan ovat maalanneet Oulun ikonimaalarit, jotka tahtovat tässä kohden ilmoittautua tekijöiksi kollektiivisesti, eivät yksittäisinä niminä.

Katedraalissa on eteläseinustalla [[piispantuoli]]n vieressä esillä myös muutama vanha aarre. Vienan Karjalan evakkojen mukanaan tuomat [[deisis]]-ryhmä sekä Kirkkomme kolmen suurimman teologin kookas ikoni.

Alttariin sijoitetun [[Reliikki|reliikin]] alkuperä on tahdottu pitää sivuseikkana, ilmeisesti siitä syystä, ettei tietyn [[pyhä]]n nimi painotu kohtuuttomasti. Tämä lienee käytäntönä useimmissa kirkoissa.

'''Esa Kantola'''