Lähdekoodi sivulle Kerubiveisu ja Suuri saatto (osa 8.)

[[Kuva:Herran ratsastus jerusalemi.jpg|300px|thumb|<center>Palmusunnuntain ikoni:<br>''Herran ratsastus Jerusalemiin''<br><small>''Kuva &copy; Eeva Zitting / Kari Riitakangas''</small></center>]]{{Liturgia selitettynä}}Tämä on [[Nurmeksen ortodoksinen seurakunta|Nurmeksen ortodoksisen seurakunnan]] kirkkoherran, isä [[Andrei Verikov]]in kirjoittaman sarjan '''"Liturgia selitettynä"''' kahdeksas osa. Muut osat löytyvät ohessa olevasta listasta.
----
'''Kerubiseisu ja Suuri saatto:'''

Varsinaista [[Suuri saatto|Suurta Saattoa]] edeltää [[Kerubiveisu]]. Yleisin kerubiveisu on kaikkien tuntema 
:: ''"Nyt me salaisesti kuvaamme kerubeja--"'', 
mutta poikkeuksena tästä on [[Suuri torstai|Suuren Torstain]] liturgiassa veisattava 
:: ''"Sinun salaiseen Ehtoolliseesi--"'' 
ja [[Suuri lauantai|Suuren lauantaina]] sekä [[Jaakobin liturgia]]ssa veisattava 
:: ''"Vaietkoon jokaisen ihmisen liha--"''.

Tuo parhaiten tuntemamme Kerubiveisu on otettu käyttöön 500-luvulla. Aiemmin on tässä kohden on käytetty psalmia 24 ja sen jakeita 7-10:
:: ''"Kohotkaa korkeiksi, portit, avartukaa, ikiaikaiset ovet! Kirkkauden kuningas tulee. Kuka on kirkkauden kuningas? Hän on Herra, väkevä ja voimallinen. Hän on Herra, voiton sankari. Kohotkaa korkeiksi, portit, avartukaa, ikiaikaiset ovet! Kirkkauden kuningas tulee. Kuka on kirkkauden kuningas? Kirkkauden kuningas on Herra Sebaot!"'' (Ps. 24:7-10)

Edellä oleva psalmi viittaa suoraan Jumalan odotukseen ja vastaanottamiseen. Samaan psalmiin on viitattu myös Nikodemuksen [[apokryfi]]evankeliumissa, jossa on kuvattu [[Kristuksen tuonelaan laskeutuminen|Kristuksen tuonelaan laskeutumista]] ja tuonelan porttien murtamista. Psalmi 24 on siis hyvin osuva tähän jumalanpalveluksen kohtaan, joka johdattaa meitä yhä selkeämmin kohti Ehtoollista. Nykyisin yleisimmin käytetyssä kerubiveisussakin viitataan selkeästi tähän psalmiin sanoilla: 
:: ''"Ottaaksemme vastaan kaikkeuden Kuninkaan--"''

Suuressa saatossa ehtoollislahjat kannetaan [[Valmistelupöytä|Valmistelupöydältä]] ([[Uhripöytä|Uhripöydältä]]) [[Pyhä pöytä|Pyhälle Pöydälle]]. Kuten proskomidin yhteydessä on jo mainittu, varhaisemmassa käytännössä seurakuntalaiset toivat itse leivän ja viinin, jotka säilöttiin erilliseen huoneeseen kirkon ulkopuolelle. Palveluksen tässä osassa [[diakoni]]t hakivat sopivaksi katsotut ehtoollislahjat tuosta paikasta ja kantoivat ne saatossa kirkkosalin halki alttarin edustalle, jossa [[piispa]] oli lahjoja vastassa. Otettuaan lahjat piispa asetti ne Pyhälle Pöydälle.

Kysymys on hyvin tärkeästä asiasta, sillä siinä korostuu se, että ihmisten antamat lahjat kannetaan Jumalan eteen. Jumala antaa meille luonnon antimet, joista ihminen jalostaa leivän ja viinin. Nämä taas kannetaan Jumalan eteen, joka antaa ne takaisin Kristuksen Ruumiina ja Verenä.

Tässäkin tapauksessa nykykäytännössäkin saaton olisi tarkoituksenmukaista olla sellainen, joka kiertää selkeästi kirkkosalin puolelle. Onhan kysymys sentään siitä, että lahjat tuodaan kansalta Jumalan eteen pyhälle alttarille. Suurta saattoa on symbolisessa mielessä kuvattu Kristuksen ratsastamisena Jerusalemiin [[Palmusunnuntai]]na. Tässäkin tapauksessa Kristus saapui koko kansan keskelle kuninkaana ja vapahtajana, eikä vain kiertänyt vaivihkaa sivukujia pitkin. Tässä yhteydessä on syytä huomata, että jumalanpalvelusten eri kohtien symbolinen yhdistäminen Kristuksen eri elämänvaiheisiin tukee jossain mielessä liturgian opetuksellista sanomaa, mutta niiden tarpeeton korostaminen voi viedä meidät pois oleellisista asioista.

Meillä Suomessa vallitsevana käytäntönä näyttää olevan edelleen se, että saatot menevät "lyhyemmän kautta". Syitä tällaiseen käytäntöön voi olla monia. Ehkä kysymys on osaltaan pelkästä varovaisuudesta, sillä ehtoollislahjojen kantaminen pitemmän matkan, joka ainakin monissa kirkoissa sisältää useamman askelman alas ja ylös ottamista voi olla vaarallista. Allekirjoittaneella itsellään on erään liturgian suuressa saatossa tähti luiskahtanut pois diskokselta ja tipahtanut maahan. On luonnollista, että tämä säikäyttää sekä lahjojen kantajan, että kirkkokansan, rikkoen samalla hartaan hetken. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö saattoa tulisi toimittaa pitemmän mukaan, vaan enemmin sitä, että jumalanpalvelusesineistön tulisi soveltua ja sovittaa sellaiseksi, että ne kestävät paremmin paikasta toiseen siirtämistä. Monesti myös itse kirkkosali tilana sanelee sen, että mistä saatto kulkee. Hyvänä vaihtoehtona olisi kiertää kirkkosalin keskelle asetettu juhlaikoni, jolloin saatto selkeästi kulkee myös kirkkosalin kautta.

'''Isä [[Andrei Verikov]]'''

== Suuri saatto viedolla ==

* Suuri saatto
<youtube v="mgn4ffK-pNY" /> 
----

[[Luokka:Jumalanpalvelukset]]
[[Luokka:Kirkkohistoria]]