Lähdekoodi sivulle Pyhimmän Neitseen Marian ilmestyspäivä (opetuspuhe)

<center>[[Kuva:Marian ilmestys_jerusalem.jpg|500px|thumb|center|<center>''Neitseen Marian ilmestys''<br>mosaiikki Nasaretista Marian lähteen kirkosta. Siinä on ylienkeli Gabrielin sanat kuudella kielellä: arabiaksi, kreikaksi, romaniaksi, kirkkoslaaviksi, ranskaksi ja englanniksi.<small><br>''Kuva: Ortodoksi.net''</small>''</center>]]
Arkkipiispa Hermanin 1945 toimittamasta ja lahjoitusvaroin julkaisemasta, ortodoksisille oppikoululaisille sekä uskonnonopettajille ilmaiseksi jaettavasta julkaisusta. Kaikki tekstit ovat julkaisuvuodelta.
<hr>
=== Pyhimmän Neitseen Marian i!mestyspäivä ===
<small>25. p. maaliskuuta.</small><br>
<br>
Tämä juhla on pyhitetty Luukkaan evankeliumissa (1: 26-38) kerrotun tapahtuman muistelemiselle ja ylistämiselle. Kristinuskon alkuaikoina nimitettiin tätä juhlaa eri nimillä: »Ilosanoma Kristuksesta», »Lunastuksen alku», »Enkelin ilosanoma Marialle» ja vasta VII:tlä vuosisadalla sille oli omistettu nimi »P. Neitsyt Marian ilmestys». Tätä juhlaa on vietetty jo vanhoina aikoina. P. Atanasios (IV v.s.) tämän päivän saarnassaan nimittää sitä ensimmäiseksi juhlien joukossa ja erikoisesti arvossapidetyksi, koska se johdattaa mieliin ihmisten pelastustyön alun. V:llä ja VI:lla vuosisadalla Jumalansynnyttäjää halventavien harhaoppien vaikutuksesta, jotka vääristelivät oppia Jeesuksen Kristuksen ihmiseksi tulemisesta, oli Kirkolla erityinen syy korostaa juhlan arvoa. Näinä aikoina juhlan jumalanpalvelus rikastui monilla veisuilla, joissa paljastettiin Jumalan Pojan ihmiseksi tulon salaisuutta ja Jumalanäidin suuruutta. VIIl:lla vuosisadalla laativat p. Johannes Damaskolainen ja Teofanos, Nikean metropoliitta, tänä juhlapäivänä vielä nytkin laulettavan kanonin. Muinaiskristillisten kirjailijoiden selityksen mukaan tämän juhlan vietto maaliskuun 25 päivänä perustuu Kirkon perimäoppiin, että juuri sinä  päivänä tapahtui lihaksituleminen, ja sitä paitsi tämä päivä luonnonlakien mukaan sopivasti liittyy joulukuun 25 päivään.<br>
<br> 
<center><b>Tropari</b><br>
(4. säv)</center><br>
<br>
»Tänä päivänä on pelastuksemme alku | ja iankaikkisuudesta kätketyn salaisuuden ilmoitus | Jumalan Poika tulee Neitseen Pojaksi, | ja Gabriel ilosanoman armosta julistaa. | Huutakaamme siis mekin enkelin kanssa Jumalansynnyttajalle | Iloitse, Armoitettu, |  Herra on Sinun kanssasi!»<br>
<br>
<center><b>Ylistysveisu</b></center><br>
<br>
Ylimmäisen enkelin sanoilla me huudamme Sinulle, oi Puhdas »Iloitse, Armoitettu, Herra on Sinun kanssasi!»<br>
<br>
<center><b>Kontakki</b></center><br>
<br>
»Sinulle, oi Jumalansynnyttaja, | voitolliselle sotajoukkojen johtajalle, | me, Sinun palvelijasi, vaaroista paastyamme | kiitokseksi veisaamme voittovirren. | Pelasta meidät kaikista vaaroista, | silla Sinulla on valta voittamaton, | että huutaisimme Sinulle | »Iloitse, Morsian, aviontuntematon!»<br>
<br>
<b>Epistola</b> Hebr. 2: 11 – 8<br>
<b>Evankeliumi</b> Luuk. 1: 39 – 49, 56. – Luuk. 1: 24-38

[[Luokka:Opetuspuheet]]
[[Luokka:Arkkipiispa Herman]]