Lähdekoodi sivulle Ortodoksinen kulttuuri -lehden tehtävä

”''Ortodoksinen kulttuuri''” -aikakauslehden ensimmäisen numeron 1/1882 alkusivuilla s.3 lehden silloinen päätoimittaja FT '''[[Hilkka Seppälä]]''' kirjoitti juuri julkaistun lehden  tehtävästä.
<hr>
== Lukijalle ==
[[Kuva:Ok_1-1982_kansi.jpg|400px|thumb|<center>''Ortodoksinen kulttuuri'' -aikakauslehden ensimmäisen numeron 1/1982 kansi</center>]]
Ortodoksinen kirkko, perinteellisine tapoineen, on ollut runsaan huomion kohteena viime vuosikymmeninä useissa eri maissa. Ovathan kirkon näkyvät piirteetkin erottuvat. Lisäksi ortodoksinen kirkko on aina ollut ihmisläheinen. Uskonto ei erottaudu materiaalittomaksi teoreettiseksi ajattelun osaksi, vaan se liittyy konkreettisesti ihmisen käyttäytymiseen ja kaikkiin toimintoihin. Tästä syystä itämaisen kirkon katsotaan vaikuttaneen voimakkaasti koko elinalueensa henkisen elämän muotoon.<br>
<br>
Suomessa ortodoksisen kirkon perinteet ovat historiallisia. Karjalan välityksellä ortodoksiset kirkolliset tavat kuuluivat jo muinaiseen elämiseemme. Nykyaikana maassamme kohtaavat toisensa Itä ja Länsi omine perinteineen. On tärkeätä korostaa itäisen vähemmistökulttuurin laatua ja merkitystä sen historiallisten perinnearvojen vuoksi, mutta myös siksi, että tämä kulttuuri on yhä elävää. <br>
<br>
Ortodoksinen kirkko suhtautuu myönteisesti aineeseen ja maailmaan, jonka Jumala loi (Ks. esim. 1 Moos. 1:31). Sekä aineen kauneus että sen käyttökelpoisuus korostuvat jumalanpalveluksissa. Aineen tehtävänä on myös konkretisoida uskonnollisia ajatuksia – niitäkin, joita ihmisjärki ei pysty käsittämään. <br>
<br>
Ortodoksisen kirkon piirissä kehittyivät kuvataide, arkkitehtuuri ja musiikki ennennäkemättömään tarkoituksenmukaiseen kauneuteen. Ne saivat tietyn ortodoksisen luonteensa siksi, että taide ei ollut vapaata, vaan luomisvoima kytkeytyi jo kirkon varhaisaikoina kehittyneihin sääntöihin. Taiteen sidonnaisuudesta johtuu paljolti sen yhtenäisyys. Tänä päivänä eri kansojen ortodoksinen taide ja kulttuuri voidaan erottaa yleisestä taiteesta ja kulttuurista omaksi kokonaisuudekseen. <br>
<br>
''"Ortodoksisilla taiteilla on kaksi hyvää ovenvartijaa, kreikan ja kirkkoslaavin kieli"''. Professori '''Sakari Saarikivi''' luonnehti sattuvasti niitä vaikeuksia, joita ortodoksisesta taidetraditiosta kiinnostunut henkilö kohtaa. (Museopäivät 1970-luvulla; eräs keskustelu). On totta, että historialliseen ortodoksiseen taiteeseen tutustuttaessa ovat mainitut kielet hyvin tärkeät, juuri suomalaisestakin näkökulmasta katsottuna. <br>
<br>
Nyt toimintansa aloittava aikakauslehti ”''Ortodoksinen kulttuuri''” pyrkii lähestymään ortodoksiseen perinteeseen liittyviä kysymyksiä suomalaisesta lähtökohdasta käsin. Julkaisun tehtävänä on toimia tiedonvälityksen kanavana suomalaisille lukijoille, sekä ortodokseille että ortodoksisesta aihepiiristä kiinnostuneille. Juuri suomalaisella maaperällä on koettu ortodoksisen kulttuurin esittelyn kipeä tarve. Osittain on tämä aiheisto jäänyt vieraaksi sen rikkaan ja ehkä vaikeasti lähestyttävän henkisen taustan takia, osittain kielellisten seikkojenkin vuoksi. <br>
<br>
Suomalaisen ortodoksisen aihepiirin ja ajankohtaisten kysymysten lisäksi aikakauslehti pyrkii käsittelemään myös laajempaa aineistoa. Jo suomalaisetkin ortodoksisen perinteen kysymykset niveltyvät paljolti historialliseen bysanttilais-slaavilaiseen taustaan. Ortodoksisen kulttuurin piirissä pätee sääntö: vain kokonaisuudesta käsin tulee osa ymmärretyksi. Vain ortodoksisen kulttuurin kokonaiskentästä käsin voidaan oikein ymmärtää ja tulkita suomalaisen ortodoksisen kirkon antaman henkisen perinteen laatua.<br>
<br>
Ortodoksiset taiteet ovat siinä määrin sidottuja henkiseen taustaan, että niitä pidetään uskonnon osana. Tähän saakka on Suomessa ilmestyvä ortodoksinen teologinen aikakauskirja ”''Ortodoksia''” joutunut muun ohjelmansa ohella julkaisemaan myös jonkin verran ortodoksista taidetta käsittelevää aineistoa. <br>
<br>
Emme pyri erottamaan ortodoksista kulttuuria uskonnosta, joka on sen synnyttänyt. Käsillä olevan julkaisun tehtävänä ei kuitenkaan ole keskittyä ortodoksisen teologian kysymyksiin sellaisinaan. Päämääränä on koota ja välittää tietoja ja ajatuksia siitä maailmasta, joka on ollut ortodoksisen kirkon vaikutuksen alaisena.<br>
<br>
<b>'''Hilkka Seppälä'''</b><br>
<hr>
<small>''Ortodoksisen kulttuurin säätiön hallitus Ortodoksinen kulttuuri -lehden julkaisijana ja kustantajana on säätiön hallituksen kokouksessa elokuussa 2020 päättänyt myöntää Ortodoksi.net -sivustolle julkaisuluvan julkistaa Ortodoksi.net -sivustolla vanhojen Ortodoksinen kulttuuri -lehtien artikkelja.'' (OK:n säätiön hallitus § 7 / 19.8.2020).</small>

[[Luokka:Ortodoksinen kulttuuri (lehti)]]