Lähdekoodi sivulle Dimitri Tarvasaho – Ortodoksisen kirkon pyhät toimitukset – Huomattavammit runoilijat

== [[Dimitri Tarvasaho]] – [[Ortodoksisen kirkon pyhät toimitukset]] – Huomattavammit runoilijat ==

=== Ortodoksisen kirkon huomattavimmat kirkolliset runoilijat === 

* '''[[Anatolios Konstantinopolin patriarkka|ANATOLIOS]]''' 
** Konstantinopolin patriarkka (k. v. 458), virrelmien sepittäjä (suom. virrelmät 6/8. ja 25/12).
* '''[[Andreas Kreetalainen|ANDREAS]]'''
** Kreetan arkkipiispa (k. v. 713), ensisijaisesti kanonien tekijänä tunnettu (suuri kanoni, kanonit 24/6, 2/2, 29/8). 
* '''[[Ambrosius Milanolainen|AMBROSIUS]]'''
** Milanon arkkipiispa (k. v. 391), ortodoksisessa kirkossa hänet tunnetaan vain hymnien runoilijana (Te Deum ...) room.-katolisessa kirkossa on myös Ambrosiuksen liturgia. 
* '''[[Basileios Suuri|BASILEIOS SUURI]]'''
** Kappadokian Kesarean arkkipiispa (k. v. 379), luetaan suuriin kirkkoisiin, kirjailija ja teologi. Runoilijana Basileios Suuri tunnetaan rukousten sepittäjänä (Basileios Suuren liturgian anafora, VI ja IX hetkien päätösrukoukset, kaksi rukousta ennen Herran Ehtoollista ja yksi Ehtoollisen nauttimisen jälkeen, helluntain ehtoopalveluksen rukoukset.).
* '''[[Efraim Syyrialainen|EFRAIM SYYRIALAINEN]]'''
** Edessan seurakunnan diakoni (k. v. 378), kirjailija ja teologi, aikansa suurimpia runoilijoita. Efraim Syyrialaisen hymnit eivät kuitenkaan jääneet pysyväisesti kirkon käyttöön (kontakki "Saata oi Kristus...", paastorukoukset.).
* '''[https://www.ort.fi/pyha-georgios-tunnustaja-pisidian-antiokian-piispa GEORGIOS PISIDA]'''
** Konstantinopolin suuren kirkon diakoni (VII vs.), runoilija. Pisida kirjoitti jambimittaisia runoja sekä hengellisistä että maallisista aiheista. Akatistos Jumalansynnyttäjälle on kirjoitettu em. runomittaa käyttäen. Akatistos on suomennettu v. 1937.
* '''[[Germanos Konstantinopolilainen|GERMANOS]]'''
** Konstantinopolin patriarkka (k. v. 733), tunnustaja, ikonien kunnioittamisen puoltaja. Runoilijana patriarkka Germanos on ollut tuottelias harrastaen ensisijaisesti virrelmärunoutta (virrelmät 8/9, 26/9, 25/12, 2/2 ja dialogimuotoinen kanoni 25/3).
* '''[[Johannes Damaskolainen|JOHANNES DAMASKOLAINEN]]'''
** (k. v. 749?), luopui v 720 valtion virasta ja liittyi p. Sabbaan luostarin veljestöön lähellä Jerusalemia. Johannes Damaskolainen on tunnettu teologina, mutta ennen kaikkea kanonien sepittäjänä. Damaskolaisen kirjoittamien veisujen lukumäärää ei tunneta, seuraavia suurten juhlien kanoneja pidetään hänen kirjoittaminaan: pääsiäisen, helluntain, helatorstain ja 1/1. Virrelmät 8/9, 25/3, 24/6, 29/6 ja 15/8, lisäksi hautaustoimituksen idiomelat (Hautaustoimitus, julk. OKN, Pieksämäki 1959 siv. 35-46).
* '''[[Johannes Krysostomos|JOHANNES KRYSOSTOMOS]]'''
** Konstantinopolin arkkipiispa (k. v. 407), kuuluu suuriin kirkkoisiin, parhaiten tunnetaan saarnaajana, runoutta ovat sen sijaan Johanneksen rukoukset, hänen liturgiansa anafora, rukouksia ennen Herran Ehtoollista sekä rukous "Henkien ja kaiken lihan Jumala..." muistopalveluksesta.
* '''[[Justinianos I|JUSTINIANUS]]'''
** Bysantin keisari (k. v. 565), Sofian kirkon rakennuttaja, harrasti myös teologiaa. Justinianuksen kirjoittamana pidetään veisua "Jumalan ainokainen kuolematon Poika ja Sana …”.
* '''[[Kassiane Hymnirunoilija|KASSIA]]'''
** eli keisari Theofiloksen aikana (828-841), Kassia lienee ollut aikansa huomattavimpia runoilijoita, hän on ainoa nainen, jonka runot, virrelmät ja kanoni ovat jääneet pysyväisesti kirkolliseen käyttöön (avuksihuutovirrelmät 25/12 ja suuren lauantain kanonin irmossit).) 
* '''[[Kosmas Hymnografi|KOSMAS MAJUMAN]]'''
** piispa, Johannes Damaskolaisen kasvattiveli, tunnustetaan 14 kanonin tekijäksi (6/1, 2/2, 6/8 ja 25/12).
* '''[https://fi.wikipedia.org/wiki/Leo_VI LEO VIISAS]'''
** Bysantin keisari (k. v. 916), on ollut tuottelias runoilija, kreikankielisessä mineassa on runsaasti virrelmiä, joitten tekijäksi on merkitty Bysantion, mikä lienee ollut keisarin kirjailijanimi (11 evankeliumivirrelmää, virrelmä 24/6).
* '''[[Romanos Melodos|ROMANOS MELODOS]]''' (Veisaaja)
** varhaisbysanttilaisen kauden tunnetuin runoilija (k. v. 560). Romanos oli syyrialainen, mutta vietti suurimman osan elämäänsä Justinianoksen hovissa. Romanosta pidetään kirkollisen runouden klassikkona, mutta vain vähäinen määrä hänen kirjoittamiaan kontakkeja jäi pysyväisesti käyttöön, rakenteeltaan helpompi ja antoisampi kanonirunous syrjäytti kontakkirunouden. Yhä useammat tutkijat pitävät Akatistosveisua Jumalansynnyttäjälle Romanos Melodoksen teoksena (kontakit 25/12, 6/1, 2/2, 6/8, 25/3).
* '''[[Theofanes Tunnustaja|THEOFANES GRAFTOS]]'''
** Nikean piispa ja tunnustaja (k. v. 843), oli kuuluisan Theodoros Studiteen veli. Studionin luostarista muodostui IX v. s. kukoistava opinahjo, missä rinnan teologisen tutkimuksen kanssa kukoisti hengellinen runous. Studionin luostarissa syntynyt runous on rikastuttanut ensisijassa paastoajan veisustoa, siellä on otettu käyttöön kanoneja, joissa on yhdeksän laulun asemesta 3, 4 tai 5; näin ovat syntyneet kanonit, joita nimitetään triodioneiksi, tetraodioneiksi ja pentaodioneiksi.
<hr>
[[Ortodoksisen_kirkon_pyhät_toimitukset|Sisällysluetteloon]]


[[Luokka:Liturgiikka]]