Lähdekoodi sivulle Liturgia - esiteoria

{|<!--taulukon määrite--> {{Prettytable}}
<!-- taulukko alkaa tästä -->
| 1. '''Psalmista ja autuudenlauseista''' || 2. '''Antifoneista''' || 3. '''Liturgian saattolauselmista''' || 4. '''Saattoa seutaavista tropareista''' || 5. '''Liturgiassa lauletuista kontakeista'''
|- 
| 6. '''Trishagion-hymnistä'''|| 7. '''Epistolasta ja evankeliumista''' || 8. '''Epistolan Hallelujasta''' || 9. '''Kerubiveisusta''' || 10. '''Veisusta "Totisesti on kohtuullista"'''
|- 
| 11. '''Ehtoollislauselmasta'''|| 12. '''Veisusta "Me näimme totisen valkeuden"''' || 13. '''Toivotuksesta "Siunattu olkoon Herran nimi"''' || 14. '''Toivotuksesta "Herran siunaus"''' || 15. '''Rukouksesta "Pyhien isien esirukouksien tähden"'''
|}
== Psalmista ja autuudenlauseista ==

36. Jokaisena sunnuntaina tulee liturgiassa ehdottomasti laulaa typikon psalmit ja autuudenlauseet, joihin liittyy kahdeksan oktoehoksen ylösnousemustroparia. Jos sunnuntaiksi sattuu Herran tai Jumalanäidin juhlan esi tai jälkijuhla, tai juhlittavan pyhän muisto, lauletaan neljän autuuden troparin lisäksi 4 troparia asianomaisen juhlan tai pyhän kanonin 6:nnesta veisusta.

== Antifoneista ==

37. Kaikkina Herran juhlina lauletaan erityiset antifonit niihin kuuluvine liitelauselmineen, mille päivälle ne sitten osuvatkin. Mutta jos niiden päätösjuhlat sattuvat sunnuntaiksi, niin toisessa antifonissa lauletaan juhlan tunnus eikä ylösnousemuksen. Kun Jumalanäidin juhla tai sellaisen päätösjuhla osuu sunnuntaiksi, toisessa antifonissa on ylösnousemustunnus Pelasta, kuolleista ylösnoussut Jumalan Poika, meidät, mutta jos on muu viikonpäivä, niin toisen antifoni kuuluu Pelasta pyhissä ihmeellinen Jumalan Poika, meidät. Temppeliintuomisen juhlana lauletaan Pelasta, vanhurskaan Simeonin sylissä levännyt Jumalan Poika, meidät, ja ilmestyspäivänä Pelasta, meidän tähtemme lihaksi tullut Jumalan Poika, meidät. Nykyään on tapana laulaa pääsiäisen antifonit samanlaisina joka päivä päätösjuhlaan asti, vaikka vanhat typikonit neuvovatkin alkamaan Tuomaan sunnuntaista typikon psalmien ja autuudenlauseitten laulamisen, ja saattolauselmaksi Tulkaa, kumartukaamme... Pelasta, kuolleista ylösnoussut Jumalan Poika, meidät. Juhlittavien pyhien muistopäivinä, osuivatpa ne mille viikonpäivälle hyvänsä, lauletaan ehdottomasti typikon psalmit, sillä pyhillä ei ole antifonien lauselmia. Arkipäivien liturgioissa lauletaan antifoneina Hyvä on kiittää Herraa... Jumalansynnyttäjän esirukouksien tähden..., 2:sena Herra on kuningas... Pyhiesi esirukouksien tähden..., ja 3:ntena Nyt iloiten laulakaa Herralle... Pelasta, pyhissä ihmeellinen Jumalan Poika, meidät... (kts. erillistä ohjetta arkipäivän liturgiasta).

== Liturgian saattolauselmista ==

38. Jokaisena sunnuntaina ja jokaisena Jumalanäidin juhlana saatossa lauletaan saattolauselma Tulkaa, kumartukaamme ja langetkaamme Kristuksen eteen. Pelasta, kuolleista ylösnoussut Jumalan Poika, meidät, jotka Sinulle veisaamme: Halleluja! Poikkeuksina ovat kaksi Jumalanäidin juhlaa, ilmestyspäivä ja temppeliintuomisen päivä, jos ne osuvat sunnuntaiksi, sillä silloin lauletaan niiden saattolauselma, joskin ylösnousemustunnuksin: Pelasta, kuolleista ylösnoussut Jumalan Poika, meidät. Samoin näitten kahden juhlan päätösjuhlana, jos ne osuvat sunnuntaiksi '''(12'''. Mutta jos Herran juhlien päätösjuhla osuu sunnuntaiksi, lauletaan niiden saat-tolauselma, vaikkakin muodossa Pelasta, kuolleista ylösnoussut Jumalan Poika, meidät. Jos ilmestyspäivä osuu Lasaruksen lauantaiksi, lauletaan juhlan saattolauselma, mutta lisäyksellä Pelasta, kuolleista ylösnoussut Jumalan Poika, meidät. Jos se osuu palmusunnuntaiksi tai Suureksi torstaiksi, lauletaan ilmestyspäivän saattolauselma, mutta jos se osuu pääsiäissunnuntaiksi tai pääsiäisviikon kolmelle seuraavalle päivälle, lauletaan pääsiäisen antifonit ja juhlan saattolauselma muodossa Pelasta, kuolleista ylösnoussut Jumalan Poika, meidät. Juhlittavien pyhien muistopäivinä, niin kuin kaikkina muinakin päivinä, paitsi sunnuntaita, kun toimitetaan liturgia, lauletaan saattolauselma Tulkaa, kumartukaamme ja langetkaamme Kristuksen eteen. Pelasta, pyhissä ihmeellinen Jumalan Poika, meidät, jotka Sinulle veisaamme: Halleluja!

Huomattakoon, että pääsiäissunnuntaista päätösjuhlaan asti on nykyään tapana, ehkä ei aivan oikein, laulaa saattolauselma Ylistäkää juhlissanne Jumalaa... Pelasta, kuolleista ylösnoussut Jumalan Poika, meidät jne. Samoin kaikkina Herran juhlien jälkijuhlan päivinä (paitsi sunnuntaita) päätösjuhlaan asti lauletaan liturgioissa juhlan antifonit, mutta ei niiden saattolauselmia vaan Tulkaa, kumartukaamme, johon liitetään juhlan tunnus.
----
'''12)'''
<small>Vaikka, kuten tunnettua, ilmestyspäivällä ei oikeastaan ole päätösjuhlaa, mutta jos itse juhla osuu perjantaiksi tai lauantaiksi, päätös tapahtuu seuraavana päivänä, niin kuin ilmestyspäivän typikon ohjeesta ilmenee.</small>

== Saattoa seuraavista tropareista ==

39. Sunnuntaisin saaton jälkeen lauletaan vuorosävelmän mukainen ylösnousemustropari, joka on ensimmäisenä myös sunnuntaiksi osuvina Jumalanäidin juhlina, samoin kuin Herran juhlien troparien edellä, jos niiden päätösjuhla osuu sunnuntaiksi. Jälkijuhlan sunnuntaina samoin kuin Herran tai Jumalanäidin juhlan päätösjuhlana, jos päivälle osuu juhlittavan pyhän muisto, lauletaan ensin ylösnousemustropari, toiseksi juhlan tropari, kolmanneksi juhlittavan pyhän tropari ja sitten temppelin tropari. Samoin jälkijuhlien aikana, jos päivälle osuu juhlittavan pyhän muisto, lauletaan ensin juhlan tropari, sitten pyhän ja sitten temppelin pyhän. Kun Tuomaan sunnuntaista taivaaseen astumiseen asti viikon muille päiville osuu juhlittavan pyhän muisto, lauletaan ensin edeltävän sunnuntain tropari, sitten juhlittavan pyhän ja sitten temppelin pyhän tropari. Herran tai Jumalanäidin juhlien jälkijuhlien aikana arkipäivinä (joille siis ei osu juhlittavan pyhän muistoa), päätösjuhlaan asti, saaton jälkeen lauletaan vain juhlan tropari ja temppelin pyhän tropari. Jos päivän pyhä on suurmarttyyri, niin vaikka hänen juhlaansa ei virallisemmin vietettäisikään, hänen troparinsa kuitenkin lauletaan juhlan troparin jälkeen ja sitten temppelin pyhän tropari.

Huomattakoon, että jos sunnuntaina toimitetaan muistopalvelus, ennen temppelin pyhän tropari lauletaan vainajien tropari Muista, Herra, hyvyydessäsi palvelijoitasi.

== Liturgiassa lauletuista kontakeista ==

40. Koko vuoden ajan lauletaan määrättyinä kausina liturgioissa kontakkeja seuraavasti: Marraskuun 8:nnesta temppeliin käynnin päätösjuhlaan asti lauletaan kontakki Vapahtajan puhtain temppeli. Temppeliin käynnin juhlan aattona, vaikka se olisi sunnuntaikin, lauletaan esijuhlan kontakki Tänään on koko maailma täyttynyt ilolla. Temppeliin käynnin päätösjuhlasta alkaen Kristuksen syntymän aattoon asti lauletaan Tänä päivänä Neitsyt saapuu synnyttääkseen, mutta 9 joulukuuta Tänään maailma viettää. Kristuksen syntymästä päätösjuhlaan asti Tänä päivänä Neitsyt yliolennollisen synnyttää. Tammikuun 1:senä Kaikkeuden Herra. Tammikuun 2:sesta teofanian aattoon asti Tänään Jordanin virrassa. Teofanian juhlasta päätösjuhlaan asti Sinä ilmestyit tänään. Teofanian päätösjuhlasta temppeliin tuomisen juhlan päätökseen asti Oi Kristus Jumala, joka syntymiselläsi. Temppeliintuomisen aattona Kumartuen taivaan holveista maan päälle. Triodionin alusta (jos temppeliin tuomisen päätösjuhla on ollut) lauletaan triodionin sunnuntain kontakki '''(13'''. Paaston 1:sestä sunnuntaista 5:nteen astu lauletaan Sinulle, oi Jumalansynnyttäjä. Lasaruksen lauantaina Kristus, kaikkien ilo. Palmusunnuntaina Oi Kristus Jumala, Sinä istuen, Suurena torstaina Otettuaan käsiinsä leivän, Suurena lauantaina Hän, syvyyksien sulkija, pääsiäissunnuntaista päätösjuhlaan asti Sinä, oi Kuolematon, menit tosin alas hautaan, joka lauletaan myös Tuomaan sunnuntaina (mutta sen viikon muina päivinä päätösjuhlaan asti lauletaan Sinun tultuasi sisään ovien ollessa suljettuina), keskijuhlan keskiviikkona keskijuhlan päätökseen asti Lehtimajan juhlan keskivaiheilla, taivaaseen astumisen juhlana päätösjuhlaan asti Täytettyäsi Jumalan kaitselmuksen, helluntaisunnuntaista päätösjuhlaan asti Kun Kaikkeinkorkein tultuansa alas, kaikkien pyhien sunnuntaina Luonnon esikoisina, sitten heinäkuun 27:nteen asti Kristittyjen varma puolustaja, mutta 2 heinäkuuta Sinä, puhdas, lahjoitit kaikille uskovaisille ja pyhän Annan nukkumisen päivänä (25 heinäkuuta) Viettäkäämme Kristuksen esivanhempien muistoa Heinäkuun 27:nnestä kirkastusjuhlan päätökseen asti Oi Kristus Jumala, Sinä kirkastuit, mutta elokuun 1:senä Oi Kristus Jumala, joka vapaasta tahdostasi, paitsi sen ollessa sunnuntai, jolloin lauletaan Oi Kristus Jumala, Sinä kirkastuit, ja Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen aattona Jo tänään karkeloiden. Elokuun 15:ntenä päätösjuhlaan asti Esirukouksissaan väsymätöntä. Kuolonuneen nukkumisen päätösjuhlasta Jumalansynnyttäjän syntymän päätökseen asti Sinun pyhässä syntymisessäsi, oi puhtain, mutta 31 elokuuta Oi Jumalansynnyttäjä, Jumalaa kantanutta kohtuasi ympäröinyt, ja indiktion 1:senä (syyskuun 1:senä) Korkeuksissa asuva Kristus Kuningas. Jumalansynnyttäjän syntymän aattona esijuhlan kontakki Tänä päivänä Neitsyt ja Jumalansynnyttäjä Maria, temppelin vihkimisen juhlana (13 syyskuuta) Kaikki uskovaiset valistava Kirkko. Ristin ylentämisen juhlasta päätösjuhlaan asti Oi Kristus Jumala, joka vapaasta tahdostasi. Ristin päätösjuhlasta marraskuun 8:nteen asti taas Kristittyjen varma puolustaja.

Arkipäivien liturgioissa (paitsi Herran tai Jumalanäidin juhlien esi ja jälkijuhla aikaa) laulamme kontakkeina maanantaina Taivaallisten voimien johtajat, jumalallisen kunnian palvelijat, tiistaina Jumalan profeetta ja armon edelläkävijä, keskiviikkona Oi Kristus Jumala, joka vapaasta tahdostasi, torstaina Horjumattomat saarnaajat, perjantaina Oi Kristus Jumala, joka vapaasta tahdostasi, lauantaina Luonnon esikoisina, muistelulauantaina Saata, oi Kristus. Huomattakoon, että jos ilmestyspäivä on ennen akatiston lauantaita, niin paaston 5:ntenä sunnuntaina lauletaan Kristittyjen varma puolustaja. Jos ilmestyspäivä osuu Lasaruksen lauantaiksi tai Palmusunnuntaiksi, tai Suuren viikon neljälle ensimmäiselle päivälle, lauletaan kontakkina Sinulle, oi Jumalansynnyttäjä, mutta jos se osuu pääsiäissunnuntaiksi tai muuksi pääsiäisviikon päiväksi, lauletaan Sinä, oi Kuolematon, menit tosin alas hautaan.
----
'''13)'''
<small>Mutta jos juhlittavan pyhän muisto osuu muulle päivälle, kuin sunnuntaiksi, triodionin kolmen ensimmäisen viikon aikana, lauletaan kontakki Kristittyjen varma puolustaja, koska katabasioinakin lauletaan Minä avaan nyt suuni.</small> 

== Trishagion-hymnistä ==

41. Jokaisessa liturgiassa (paitsi ennenpyhitettyjen lahjojen liturgiaa) lauletaan trishagion hymni. Suurina Herran juhlina, eli Kristuksen syntymän ja teofanian molempina päivinä, Lasaruksen lauantaina, Suurena lauantaina, pääsiäissunnuntaina, kuten myös koko pääsiäisviikolla, pääsiäisen päätösjuhlana, helluntaina ja Pyhän Hengen maanantaina lauletaan trishagionin sijasta Niin monta kuin teitä on Kristukseen kastettu, ja ristin ylentämisen päivänä sekä ristin kumartamisen sunnuntaina Sinun ristillesi.

== Epistolasta ja evankeliumista ==

42. Jos sunnuntaiksi osuu juhlittavan pyhän muisto, luetaan pyhän epistola ja sunnuntain evankeliumi. Edelläkävijän kolmena juhlana (syntymäpäivänä, tammikuun 7:ntenä ja pään leikkaamisen päivänä), pyhien apostolien Pietarin ja Paavalin, 12 apostolin, neljän evankelistan Matteuksen, Markuksen, Luukaan ja Johanneksen päivinä, 1:sen, 4:nnen ja 7:nnen synodin pyhien isien sunnuntaina ja kolmen esipaimenen päivänä (jos triodion ei ole alkanut) luetaan pyhien epistola ja evankeliumi sunnuntainakin. Jos Jumalansynnyttäjän syntymä, temppeliintuominen tai ilmestyspäivä osuvat sunnuntaiksi, on epistolan ja evankeliumin suhteen huomattava: Jos syntymäpäivä on sunnuntaina, luetaan ristin ylentämistä edeltävän sunnuntain epistola ja evankeliumi, sillä muuta sunnuntaita ei ole juhlan ja ylentämisen välillä. Jos temppeliin tuominen on sunnuntaina, eikä triodion ole alkanut, luetaan juhlan epistola ja evankeliumi, mutta jos se osuu jollekin triodionin sunnuntaista, niin aamupalveluksessa luetaan juhlan liturgian evankeliumi ja liturgiassa juhlan epistola ja triodionin sunnuntain evankeliumi. Jos ilmestyspäivä osuu paaston 3:ksi sunnuntaiksi, luetaan sunnuntain epistola ja juhlan evankeliumi;jos se taas osuu paaston 4:nneksi tai 5:nneksi sunnuntaiksi, luetaan juhlan epistola ja evankeliumi; jos se osuu Lasaruksen lauantaiksi tai palmusunnuntaiksi, niin aamupalveluksessa luetaan juhlan liturgian evankeliumi ja liturgiassa juhlan epistola ja päivän evankeliumi; jos se osuu Suureksi torstaiksi tai pääsiäissunnuntaiksi, niin aamupalveluksessa luetaan juhlan liturgian evankeliumi, ja liturgiassa päivän epistola ja evankeliumi; jos se osuu pääsiäisviikon maanantaiksi, tiistaiksi tai keskiviikoksi, luetaan juhlan epistola ja evankeliumi. Jumalan synnyttäjän kuolonuneen nukkumisen päivänä ja sen päätösjuhlana luetaan aina juhlan epistola ja evankeliumi viikonpäivästä riippumatta.

== Epistolan Hallelujasta ==

43.Kaikissa liturgioissa laulaa toinen kuoro epistolan lukemisen jälkeen Halleluja kolmesti. Suurena lauantaina Hallelujan sijasta pappi heti epistolan jälkeen laulaa alttarissa ylösnousemuksen Suuren prokimenin Nouse, Jumala 7. säv:llä, ja kuorot toistavat sitä, kunnes psalmin 81(82) jakeet loppuvat. Tapaa jättää pääsiäispäivänä ja muina pääsiäisviikon päivinä pois epistolan jälkeinen ja ehtoollislauselman jälkeinen Halleluja ei löydy mistään vanhasta typikonista, vaan senkin viikon jokaisen epistolan jälkeen on merkitty Halleluja kolmesti lauselmineen, ja kuorojen tulee siis se laulaa.

== Kerubiveisusta ==

44. Jokaisessa Krysostomoksen tai Basileios Suuren liturgiassa lauletaan kerubiveisu Nyt me salaisesti, mutta Suurena torstaina ja Suurena lauantaina, vaikka toimitetaankin Basileios Suuren liturgia, tehdään kuitenkin toisin, sillä Suurena torstaina Nyt me salaisesti sijaan lauletaan tropari Sinun salaiseen Ehtoolliseesi osalliseksi ja Suuren lauantaina Vaietkoon jokainen ihmisen liha. Jos ilmestyspäivä osuu Suureksi torstaiksi, toimitetaan Krysostomoksen liturgia, mutta lauletaan Sinun salaiseen Ehtoolliseesi osalliseksi. Ennenpyhitettyjen lahjain liturgioissa lauletaan aina Nyt taivasten voimat.

== Veisusta "Totisesti on kohtuullista" ==

45. Jokaisessa Krysostomoksen liturgiassa, minä päivänä se toimitetaankin, kaikkina sunnuntaina ja Herran ja Jumalanäidin juhlien jälkijuhlan sunnuntaina, kuten myös jälkijuhlien aikaisten juhlittavien pyhien muistopäivinä, milloin laulamme aamupalveluksessa Me ylistämme Sinua lauselmineen, lauletaan Erittäin puhtaimman jälkeen Totisesti on kohtuullista. Herran ja Jumalanäidin juhlina ja niiden sunnuntaiksi sattuvina päätösjuhlina lauletaan Totisesti on kohtuullista sijaan juhlan 9:nnen veisun katabasia ylistyslauselmineen. Kirkastuspäivänä on tapana 9:nnen veisun katabasian Sinun synnytyksesi oli puhdas turmeluksesta sijasta laulaa 7:nnen veisun tropari Nyt on tullut julki (vaikka vanha typikon ei tätä tapaa tunnekaan). Basileios Suuren liturgioissa Totisesti on kohtuullista sijaan lauletaan katismatropari Sinun tähtesi, armoitettu.

Huomattakoon, että kun pyhän muisto osuu Tuomaan sunnuntain jälkeen, pääsiäisen päätösjuhlaan asti, muuksi päiväksi kuin sunnuntaiksi, lauletaan Totisesti on kohtuullista eikä Enkeli huusi, joka on omistettu pelkästään sunnuntaille, jolloin nykyään emme laula myöskään Me ylistämme Sinua lauselmineen, mutta poikkeus tapahtuu, jos juhlittavan pyhän muisto osuu Tuomaan päätösjuhlalauantaiksi tai keskijuhlan päätöspäiväksi, jolloin lauletaan 9:nnen veisun katabasia eikä Totisesti on kohtuullista.

== Ehtoollislauselmasta ==

46. Ehtoollislauselma Ylistäkää Herraa taivaista lauletaan sunnuntaipäivien liturgioissa, ellei satu olemaan Jumalanäidin juhla tai Herran tai Jumalanäidin juhlan päätösjuhla. Se lauletaan myös Vapahtajan ympärileikkaamisen juhlana, mille päivälle se osuukin, kuten myös Kristuksen syntymän ja teofanian aattona, jolloin hetken liitetään ehtoopalvelukseen ja Basileios Suuren liturgiaan. Herran juhlina ja niiden päätösjuhlina, mille päivälle ne osuvatkin, lauletaan kullekin juhlalle määrätty ehtoollislauselma, Jumalanäidin juhlina ja indiktion 1:senä päivänä (syyskuun 1) (paitsi ilmestyspäivänä, jolloin lauletaan Herra on valinnut Siionin), jos ne sattuvat sunnuntaiksi, lauletaan Minä kohotan pelastuksen maljan. Seuraavina pyhien muistopäivinä, jos ne sattuvat sunnuntaiksi, Ylistäkää Herraa taivaista sijaan lauletaan kullekin päivälle tyypillinen ehtoollislauselma: Edelläkävijän kolmena juhlana Vanhurskas säilyy ikuisessa muistossa, apostolien Pietarin ja Paavalin päivänä, 12 apostolin päivänä, neljän evankelistan päivinä, apostoli Andreaksen päivänä, kolmen esipaimenen päivänä ja pyhien Konstantinoksen ja Helenan päivänä Heidän äänensä käy yli kaiken maan, arkkienkelten päivänä Sinä teet tuulet sanasi saattajiksi, paaston 3:ntena sunnuntaina Herra, käännä Sinä meihin kasvojesi valkeus, samoin kuin elokuun 1:senä (jos se on sunnuntai). Tuomaan sunnuntaita seuraavina neljänä sunnuntaina Ottakaa vastaan Kristuksen ruumis, kaikkien pyhien sunnuntaina ja Jumalan esi isien Joakimin ja Annan muistopäivinä Riemuitkaa Herrassa, te vanhurskaat. Arkipäivien ja jälkijuhlien päivien liturgioissa (paitsi päätösjuhlapäiviä) lauletaan viikonpäivien ehtoollislauselmia, maanantaina Sinä teet tuulet sanasi saattajiksi, tiistaina Vanhurskas säilyy ikuisessa muistossa, keskiviikkona Minä kohotan pelastuksen maljan, torstaina Heidän äänensä käy yli kaiken maan, perjantaina Kristus Jumala, Sinä toimitit pelastuksen maan päällä, ja lauantaina Autuas se, jonka Sinä valitset. Ennenpyhitettyjen lahjojen liturgioissa lauletaan Maistakaa ja katsokaa, paitsi jos on juhlittavan pyhän muisto, jolloin sen sijaan lauletaan Hänen muistonsa. Huomattakoon, että vaikka ilmestyspäivä sattuisi paaston 3:nneksi sunnuntaiksi, Lasaruksen lauantaiksi, Palmusunnuntaiksi tai Suureksi torstaiksi ja jollekin pääsiäisviikon päiväksi, paitsi pääsiäissunnuntaita, ehtoollislauselmana lauletaan juhlan lauselma Herra on valinnut Siionin.

== Veisusta "Me näimme totisen valkeuden" ==

Jokaisessa liturgiassa, Jumalanäidin juhlanakin, kun diakoni on sanonut Jumalan pelvossa ja pappi Pelasta, Jumala, lauletaan 2. säv:llä Me näimme. Herran juhlina ja niiden päätösjuhlina, paaston 3:ntena sunnuntaina ja Lasaruksen lauantaina lauletaan sen sijaan juhlan tropari. Suurena torstaina tropari Sinun salaiseen ehtoolliseesi, Suurena lauantaina Laupias, muista meitäkin, niin kuin muistit ryöväriä taivasten valtakunnassa 2. säv:llä irmologisesti. Pääsiäissunnuntaista pääsiäisen päätösjuhlaan asti lauletaan Kristus nousi kuolleista ja taivaaseen astumisen juhlasta sen päätöksen asti Oi Kristus meidän Jumalamme, Sinä menit kunniassa. Helluntaita edeltävänä lauantaina Me näimme sijasta lauletaan Oi ainoa Luoja, joka viisautesi syvyydellä. Helluntaipäivänä tropari Kiitetty olet Sinä, Pyhän Hengen maanantaina ja edelleen Me näimme. Ennenpyhitettyjen lahjain liturgioissa lauletaan Me näimme sijasta Minä kiitän Herraa joka aika.

== Toivotuksesta "Siunattu olkoon Herran nimi" ==

Siunattu olkoon Herran nimi lauletaan aina 2. säv:llä resitatiivisesti ja kaikissa kolmessa liturgiassa, ennenpyhitettyjen lahjain, Krysostomoksen ja Basileios Suuren liturgiassa, ambonintakaisen rukouksen jälkeen. Vain pääsiäisviikolla ja pääsiäisen päätösjuhlapäivänä sen sijasta lauletaan Kristus nousi kuolleista kolmesti, sekin 2. säv:llä resitoiden.

== Toivotuksesta "Herran siunaus" ==

49. Ennen liturgian päätössiunausta pappi kohdistaa kansalle siunauksen Herran siunaus. samoin kuin ehtoopalveluksissa, joissa toimitetaan leipien siunaus, niin kuin ehtoopalveluksen kohdalla on huomautettu. Se on jokaiselle kristitylle rakas siunaus, liturgian toimittaneen papin siunaus Herran, meidän Jumalamme nimeen.

== Rukouksesta "Pyhien isien esirukouksien tähden" ==

50. Jokaisen rukouksen ja toimituksen, siis myös liturgian lopuksi pappi lausuu Pyhien isiemme esirukouksien tähden, joka on ikään kuin sinetöinti. Pääsiäisviikolla kuitenkin se jätetään pois ja ehtoopalveluksen ja liturgian loppusiunauksen jälkeen pappi lausuu kolmesti Kristus nousi kuolleista!, ja kansa vastaa joka kerta Totisesti nousi!, sitten pappi lausuu Kunnia Hänen ylösnousemisellensa kolmantena päivänä!, ja kansa Me kumarramme Hänen ylösnousemistansa kolmantena päivänä, ja jälleen Kristus nousi kuolleista kokonaisuudessaan.

Huomattakoon, että piispan tai patriarkan ollessa (virallisesti) läsnä pyhissä palveluksissa, Pyhien isiemme esirukouksien tähden sijasta lausutaan Pyhän esipaimenemme esirukouksien tähden, Herra Jeesus Kristus, meidän Jumalamme, armahda meitä. Amen.

-> [[Typikonin esiteoria|'''Takaisin Typikonin esiteoria -sivulle''']]

[[Luokka:Typikon]]
[[Luokka:Typikon - Esiteoria]]