Lähdekoodi sivulle Moskova - Kolmas Rooma

{{Kirkkohistoria}}1220-luvulta lähtien idästä vyöryi Eurooppaan Tšingis-kaanin mongoli- eli tataarijoukot. He valtasivat Kiovan, mutta Novgorod säilyi itsenäisenä. Venäläisten siteet Bysantin kanssa vähenivät ja venäläisen kristinuskon keskus siirtyi pohjoisemmaksi. [[Sergei Radonežilainen]] perusti Pyhän Kolminaisuuden luostarin Moskovan pohjoispuolelle. Moskova otti johtavan aseman tataarien pois ajamisessa ja Pyhän Kolminaisuuden luostarista tuli vastarinnan keskus. Tämä lisäsi Moskovan arvovaltaa ja [[metropoliitta]] siirrettiin Moskovaan.

==Venäjän kirkon kulta-aika==
[[Kuva:Pyha_kolminaisuus02.jpg|250px|thumb|<center>Andrei Rublev: ''Pyhä Kolminaisuus''<br>ikoni 1400-luvulta<br><small>(Kuva: Wikipedia)</small></center>]]
Venäjällä 1300- ja 1400-luvut olivat taiteen kulta-aikaa. Taiteella oli [[bysantti]]lainen pohja, mutta vähitellen Venäjällä alkoi kehittyä uusia muotoja taiteessa. [[Ikoni]]maalari [[Andrei Rublev]] (n. 1370-1430) maalasi noin vuoden 1410 tienoilla ehkä maailman kuuluisimman ikonin [[Pyhä Kolminaisuus|Pyhästä Kolminaisuudesta]] [[Aabraham]]in vieraana [[enkeli|enkeleiden]] muodossa.

Novgorodissa kirkkoarkkitehtuuri kehittyi aivan omaan suuntaansa, jonka ilmentyminä olivat [[Liekkikupolit (opetuspuhe)|sipulikupolit]], korkeat keskustornit ja [[ikonostaasi]]t. Musiikin puolella Venäjällä kehittyi Bysantin yksiäänisestä [[neumi|neumeista]] [[Znamenie (sävelmä)|znamenie-sävelmä]]t ja 1600-luvulla musiikki oli täysin moniäänistä. Novgorodissa niistä kehittyi moniäänisiä ja sieltä moniääninen kirkkolaulu siirtyi Moskovaan.

==Moskovan merkitys kasvoi==

Bysantin vaikeuksien myötä Moskovan asema kasvoi. Bysantin ja lännen tehdessä [[Ferrara-Firenzen unionikokous|unionin Firenzessä vuonna 1439]], Venäjällä nousi epäilyksiä kreikkalaisen uskon puhtaudesta. Venäjällä kreikkalainen metropoliitta erotettiin ja tilalle tuli venäläinen metropoliitta. Kirkosta tuli [[autokefalia|autokefaalinen]]. Vuonna 1589 Venäjän kirkko liittoutui Moskovan kanssa ja perustettiin [[Moskovan ja koko Venäjän patriarkaatti]]. Samalla ortodoksisuuden painopiste oli siirtynyt pohjoisemmaksi.

Venäjän kirkon piirissä Moskova nähtiin kolmantena Roomana. Rooman tuhoutuessa keisarius siirtyi Bysanttiin, toiseen Roomaan. Kun Bysantti solmi Firenzen sopimuksen, Venäjällä nähtiin, että se oli ainoa puhtaan uskon suojelija. Iivana Julma (1530-84) otti arvonimen tsaari, joka pohjautui keisari (caesar) sanaan. Venäjä otti tunnuksekseen kaksipäisen kotkan, joka oli Bysantin tunnus. Ortodoksisuuden puolustajana toimiminen eli [[messianismi]] vaikutti myöhemmin myös slavofiileihin ja panslavistisiin ajatuksiin. Kirkko ja valtion välillä oli liitto, kuten esikuvassa Bysantissa.

==Venäjän kirkko uudistui==

Kun liturgisia tekstejä oli käännetty slaaviksi, niihin oli tullut paljon käännösvirheitä. Myös venäläinen ortodoksisuuden tavat olivat muokkautuneet omanlaisiksi. Venäjällä alkoi 1600-luvulla uudistusvaihe, jossa sekä kirkko että valtio lähentyivät länttä. Liturgiset tekstit tarkastettiin suhteessa kreikankielisiin alkuteksteihin. Tämän lisäksi kreikkalaiset tavat katsottiin oikeiksi kristillisyyden muodoiksi. Nämä uudistuksen hyväksyttiin patriarkka Nikonin (1605-1681) toimesta vuoden 1656 paikallisessa kirkolliskokouksessa. Uudistukset saivat välittömästi vastustusta. Erityisesti ristinmerkin tekeminen kolmella sormella kahden sijasta nähtiin lopun ajan merkkinä.

Uudistusten takia kirkosta erosi joukko niiden vastustajia, joita alettiin kutsua [[vanhauskoiset|vanhauskoisiksi]]. Heitä alettiin vainota ja he pakenivat erityisesti maan pohjoisosiin. Hajaannuksen seurauksena vanhauskoiset jakaantuivat eri lahkoihin, joista suurimmat ovat papilliset ja papittomat. Vanhauskoiset elivät melko eristäytyneenä muusta yhteiskunnasta. Vanhauskoisia on olemassa yhä nykyäänkin. He elävät melko yhtenäisesti, mutta eristäytyneenä muusta maailmasta. Uudistusriitojen takia kirkolliskokous erotti Nikonin. Tsaarin ote kirkosta lisääntyi, mutta toisaalta Venäjän kirkko lähentyi tavoissaan muita ortodoksisia maita.

Lisää uudistuksia tapahtui Pietari Suuren aikaan (1689-1725). Hän pyrki uudistamaan ja eurooppalaistamaan Venäjää. Pietari lakkautti patriarkan viran ja perusti [[pyhä synodi|pyhän synodin]] johtamaan kirkkoa. Tsaarilla oli vahva vaikutus pyhässä synodissa, koska hänellä oli siinä oma edustaja, yliprokuraattori, joka käytännössä johti kirkon hallintoa. Hallintomuoto ei ollut ortodoksisten [[kanoni]]en mukainen ja sai vaikutteita protestanteilta. Pyhä synodi oli kirkon johdossa aina vuoteen 1917 vallankumoukseen asti.

==Ortodoksinen identiteetti==

Venäjän kristillinen kulttuuri oli perustunut Bysanttilaisen kulttuurin pohjalle. Venäjän kirkon kansalliset ominaispiirteet saivat vaikutteita lännestä. Pietari Suuren uudistusten myötä kirkon ja valtion suhde kiinteytyi ja kirkosta tuli valtionkirkko. Pyhä synodi oli virastomainen jäykkä ministeriö. Samalla läntinen vaikutus ja lännen ihailu lisääntyi Venäjällä. Venäjällä koettiin maallistumista ja kirkko ei enää ollut suurin kulttuuria eteenpäin vievä tekijä. Venäjän ortodoksisessa taiteessa alkoi niin sanottu rappiokausi. Sille oli ominaista realistinen ja romanttinen kuvaustapa, joka sai vaikutteita protestantismista. 

Ortodoksinen usko eli kuitenkin Venäjällä. Sen keskuksia olivat useat luostarit ja niiden ohjaajavanhukset. Venäläisissä luostareissa [[hesykasmi]] koki uutta tulemista ja sai täysin uuden venäläisen muodon. Venäjän kirkko teki aktiivista lähetystyötä itään päin. Siperiassa, Kiinassa ja Japanissa perustettiin ortodoksisia seurakuntia. Alaskaan muodostui erityislaatuinen eskimoiden ja intiaanien kirkko, kun Moskovan metropoliitta [[Innokenti, Moskovan metropoliitta|Innokenti]] ja [[Herman Alaskalainen]] tekivät siellä lähetystyötä.

Venäjällä oli suuri sosiaalinen ongelma. Maaorjat oli vapautettu 1800-luvulla, mutta tyytymättömyys kasvoi edelleen. Sosialistinen liike koki nousua ja kirkolla oli oma sosiaalinen liikkeensä. Se murtui, kun tsaarin kaarti ampui väkijoukkoa verisenä sunnuntaina 9.1.1905, tappaen satoja uskovia. Kirkon ja valtion liittoa alettiin arvostella ja kirkko menetti arvostusta. Ortodoksisuus oli kuitenkin voimakasta ja vähitellen venäläisyys ja ortodoksisuus alkoivat tarkoittaa samaa asiaa.

'''[[Käyttäjä:Petja|Petja Pyykkönen]]'''

'''Muualla Internetissä'''

* [http://orthodoxwiki.org/Christianization_of_Kievan_Rus%27 Orthodoxwiki - Kiovan rusien kristillistyminen]

[[Luokka:Kirkkohistoria]]