Lähdekoodi sivulle Patriarkaaliset kunnianosoitukset ja arvot II

Tämä aihetta koskeva alkuperäinen taustaselvitys perustuu pitkälti amerikkalaisten arkonien nettisivustolla olevaan melko laajaan tutkimukseen patriarkaatin palkitsemisista.<br>
<br>
Kyseinen tutkimus pohjatuu useisiin [https://www.ortodoksi.net/index.php/Bysantti ''Bysantin''] historian läheisiin, mukaan lukien kirkkoisien kirjoitukset, [https://www.ortodoksi.net/index.php/Ekumeeniset_kirkolliskokoukset alueellisten ja ekumeenisten synodien] (kirkollikokousten) kirjoitukset, keisarilliset asiakirjat, diplomaattiset asiakirjat ja pyhien ikonit ja elämäkerrat, jotka tunnetaan nimellä [https://www.ortodoksi.net/index.php/Bysantin_ikonitaide hagiografia]. Tärkeimmät tuon lähdeartikkelin eli [https://www.archons.org/ arkonien nettisivuston] tutkimuksen valmistelussa käytetyt lähteet ovat:<br>
<br>
1. '''Kletorologion (Κλητορολόγιον)''':<br>
<br>
Tämän tekstin ([https://en.wikipedia.org/wiki/Kletorologion Kletorologion]) kirjoitti yhdeksännen vuosisadan lopussa '''Filotheos''', valtakunnan palveluksessa oleva korkea virkamies, keisarillinen henkivartija (''protospatharios'') ja juhlamestari (''architriklinos''). Se tarjoaa kuvauksen monista keisarillisista arvoista, mukaan lukien organisaatiokaavion tuolloin toimivista patriarkaalisista toimistoista (''ὀφφίκια / Office'').<br>
<br>
Tärkeimmistä hallinnollisista arvoista Filotheos erottaa kaksi luokkaa:<br>
<br> 
(a) keisarin myöntämät kunniamerkit erityisillä diplomeilla tai mitaleilla ja merkeillä ja<br> 
(b) keisarin virkamiehille asetuksella myönnetyt todelliset arvot.<br> 
<br>
Filotheos identifioi neljätoista erilaita arvoa, joista korkein on ''Magister'' (virkailijan päällikkö). Hän luettelee myös kolme lisäluokkaa, jotka on varattu keisarillisen perheen miehille (''Kouropalates, Caesar'' ja ''Nobelissimos'') ja keisarillisille naisille myönnetyn yksinäisen naisarvon ''Zoste Patricia''. Eunukeille oli varattu vielä kahdeksan nimikettä.<br>
<br>
2. '''Taktikon (Τάκτικον)''':<br> 
<br>
Se on asiakirja, joka luettelee keisarilliset virat keisari [https://fi.wikipedia.org/wiki/Mikael_III '''Mikaelin''']  (842-867 jKr) ja hänen äitinsä, pyhän [https://www.ortodoksi.net/index.php/Theodora_Bysantin_keisarinna '''Theodoran''']  hallituskaudelta. Theodora vastasi ikonien toisesta restauroinnista vuonna 843, Tämä luettelo on tunnetaan myös nimellä [https://en.wikipedia.org/wiki/Taktikon_Uspensky ''Uspensky Taktikon''] , sen jälkeen kun venäläinen historioitsija [https://en.wikipedia.org/wiki/Fyodor_Uspensky '''Fyodor Uspensky'''] löysi ja julkaisi sen. Sana ''taktikon'' on johdettu sanasta ''τάξις'' (taksit), joka tarkoittaa sosiaalista järjestelyä tai seremoniaa. Siis taktikon tarkoitti listaa seremonioista. Se on lyhennetty tietue erilaisista sotilaallisista ja poliittisista virkamiehistä sekä virkapapistosta virka-ajan mukaan järjestettynä. Virkamiesten arvonimet on lueteltu heidän asemansa mukaan. Tämä on seremonioiden käsikirja palatsin suuren seremoniamestarin käyttöön. Hän vastasi luettelosta.<br>
<br>
3. '''Konstantinos VII Porfyrogennitoksen (913-959) teokset''':<br>
<br>
(kts: [https://fi.wikipedia.org/wiki/Konstantinos_VII Konstantinos VII])<br>
<br>
* Ensinnäkin [https://archive.org/details/bub_gb_OFpFAAAAYAAJ ''De Ceremoniis aulae byzantinae''] ("Bysantin keisarillisen hovin seremoniat"), joka on kirjoitettu keisarin pojan avuksi, kertoo keisarin rituaalisista julkisista toiminnoista uskonnollisissa seremonioissa. Se tarjoaa myös käytännön neuvoja diplomatian taiteen ja keisarillisten virkamiesten johtamisen alalla. Se sisältää kuvaukset sakramenttiriiteistä, keisarillisista kruunauksista ja hautauksista sekä muista kirkollisista seremonioista, vastaanotoista ja ulkomaisten suurlähettiläiden vastaanottamisesta. 
* Toiseksi [https://www.adlibris.com/fi/kirja/the-de-thematibus-on-the-themes-of-constantine-vii-porphyrogenitus-9781800859982 ''De Thematibus''] on historiallinen ja maantieteellinen katsaus Imperiumin provinsseihin, joka perustuu 5. ja 6. vuosisadan aikaisempiin maantieteellisiin teoksiin. 
* Kolmanneksi [https://en.wikipedia.org/wiki/De_Administrando_Imperio ''De Administrando Imperio''] kuvaa kansoja ja ihmisiä, joiden kanssa Bysantin valtakunnalla oli diplomaattisia, poliittisia, taloudellisia ja kauppasuhteita.<br>
<br>
4. '''Taktikon Konstantinopolin palatsin toimitiloista ja suuren kirkon toimistoista''':<br>
<br> 
Tämä kirja on todennäköisimmin kirjoitettu keisari [https://fi.wikipedia.org/wiki/Johannes_VI_Kantakuzenos '''Johannes VI Kantakuzenoksen'''] (1347-1354) hallituskauden aikana. Teos antaa meille tietoa myöhäisestä Bysantin kaudesta, jossa kuvataan yksityiskohtaisesti kruunausriitit ja keisarilliset hautajaiset. Lisäksi siinä hahmotellaan arvojärjestyksen mukaan luettelo kirkollisista hierarkoista ja poliittisista virkamiehistä heidän tehtäviinsä sekä eri arvojen sertifikaait ja tutkintotodistukset.<br>
<br>
5. '''Kirkkohistoria''':<br>
<br>
[https://www.ortodoksi.net/index.php/Eusebios_Kesarealainen '''Eusebius Kesarealainen'''] (260-340 jKr) oli ensimmäinen kristitty, joka sovelsi kreikkalais-roomalaisen historiallisen ''kronikan'' (χρονικά) genreä kristillisen yhteisön historiaan. Hänen kirkonhistoriansa  tallentaa kirkon historian sen alusta vuoteen 303 asti, suuren vainon aikaan keisari [https://fi.wikipedia.org/wiki/Diocletianus '''Diocletianuksen'''] aikana (284-304 jKr.), ja jatkuu sitten [https://www.ortodoksi.net/index.php/Konstantinos_Suuri '''Konstantinos Suuren'''] (313-337 jKr.) aikakauteen. Kuten kaikki muinaiset historiat, se on pikemminkin anteeksipyytävä kuin objektiivinen ja esittää Konstantinoksen hallituskauden ihmiskunnan historian jumalallisen käsikirjoituksen huipentumana. Seuraavalla vuosisadalla konstantinopolilainen asianajaja nimeltä [https://suomalaiset-podcastit.fi/tag/Socrates '''Sokrates Konstantinopolilainen'''] (380-450 jKr) kirjoitti oman kirkkohistoriansa, joka kattaa vuodet 305-439 jKr. Aikalainen nimeltä [https://en.wikipedia.org/wiki/Sozomen '''Sozomenos'''] kirjoitti myös samannimisen tutkielman, joka koostuu [https://www.newadvent.org/fathers/2602.htm yhdeksästä kirjasta], jotka kattavat vuodet 324–425.<br>
<br>
Kaikkialla Bysantin valtakunnassa muut kirjailijat omaksuivat kronikan tyylilajin, ja jotkut korostivat poliittisia ja toiset kirkollisia huolenaiheita. [https://fi.wikipedia.org/wiki/Mikael_Psellos '''Mikael Pselloksen'''] (n. 1019-1079) [https://en.wikipedia.org/wiki/Michael_Psellos#Chronographia ''Chronographia''] on huomionarvoinen, koska Mikael oli syvästi oppinut ja koska hän oli ennen näkemättömän halukas omaksumaan Bysantin maailman esikristillisen hellenistisen alkuperän sekä pelottomuutensa arvostella virassa olevia virkamiehiä.<br>
<br>
6. '''Imperiumin lakisäännökset''':<br>
<br>
Kristinuskon laillistamiseen mennessä vuonna 313 Rooman keisarikunta/tasavalta/imperiumi oli ollut olemassa ainakin tuhat vuotta. Tuona aikana oli tehty valtava määrä lainsäädäntötyötä, ja suuri osa siitä oli päällekkäistä tai ristiriitaista. Rooman keisari [https://fi.wikipedia.org/wiki/Theodosius_II '''Theodosius II'''] (408-450) tilasi asiantuntijoita tuottamaan kattavan roomalaisen oikeuden koodeksin. Se tunnetaan nimellä [https://en.wikipedia.org/wiki/Codex_Theodosianus ''Codex Theodosianus''] (engl. Theodosian Code) ja sen tunnettu teksti sisältää 16 kirjaa ja jokainen on jaettu alaosastoihin (''tituli''), jotka käsittelevät erilaisia aiheita. ''Codex Theodosianus'' kuvaa erilaisia keisarillisia virkoja sekä sotilaallisia, hallinnollisia ja uskonnollisia tehtäviä. Codexin julkaisemisen jälkeen annettuja kuninkaallisia asetuksia kutsuttiin  nimellä ''Novellae''. Niin tärkeä kuin ''Codex Theodosianus'' onkin, se kalpenee verrattuna Rooman keisari [https://fi.wikipedia.org/wiki/Justinianus_I '''Justinianus I:n'''] (527-565 jKr.) teettämän massiiviseen juridiseen hankkeeseen. Kaikki länsimaisen maailman nykyaikainen oikeuskäytäntö on johdettu Justinianuksen lkikokoelmasta ([https://fi.wikipedia.org/wiki/Corpus_iuris_civilis ''Corpus iuris civilis'']). Osoituksena Bysantin valtakunnan asteittaisesta muutoksesta on syytä huomata, että aikaisempien roomalaisten lakien kodifiointi on kirjoitettu latinaksi, kun taas Justinianuksen julkaisemat uudet lait (''Novellae'') on kirjoitettu kreikaksi. Lisäksi on huomionarvoista, että Justinianus rinnasti kirkon lain (eli ekumeenisten neuvostojen ''kanonit'') keisarilliseen lakiin.<br>
<br>
7. '''Notitia Dignitatum''':<br> 
<br>
(kts. [https://fi.wikipedia.org/wiki/Notitia_dignitatum Notitia Dignitatum])<br>
<br> 
Tämä kirja, joka on todennäköisesti peräisin 500-luvulta. Se tarjoaa virallisen luettelon siviili- ja sotilastoimistoista myöhemmän Rooman valtakunnan molemmilla puolilla. Se on merkittävä ennen kaikkea siksi, että se osoittaa imperiumin muuttuvan muodon siirtymävaiheessa roomalaisesta Bysantin maailmaan.<br>
<br>
8. '''Kanoninen laki''':<br>
<br> 
[https://www.ortodoksi.net/index.php/Ekumeeniset_kirkolliskokoukset ''Ekumeenisten synodien''] säädösten lisäksi oli muitakin kanoneja, jotka alueelliset synodit ovat antaneet tai jotka on otettu kirkkoisien kirjoituksista. Bysantin puolivälistä lähtien kirkon lakimiehet alkoivat koota ja kommentoida näitä tekstejä, erityisesti niillä alueilla, joilla lait näyttivät olevan ristiriitaisia. '''Gergios Ralles''' ja '''Michael Potles''' (Ράλλης, Γ. Α. & Ποτλής, M.) valmistivat nykyaikaisen painoksen näistä keskiaikaisista kommenteista nimeltä ”The Constitution of the Divine and Sacred Canons” (''Σύνταγμα των Θείων και Ιερών Κανόνων των τε Αγίων και πανευφήμων Αποστόλων, και των ιερών οικουμενικών και τοπικών Συνόδων και των κατα μέρος Αγίων, Πατέρων'', 1959, Ateena), suomeksi kirjan nimi voisi olla vaikka ”Jumalallinen perustuslaki ja pyhien ja siunattujen apostolien pyhät säännöt”. Tämä materiaali on merkityksellistä Bysantin virkamiesten tutkimisen kannalta, koska Bysantin keskimmäiset ja myöhäiset kanonisen oikeuden kommentit sisältävät usein tietoa keisarillisen hallinnon henkilöistä ja antavat siten lisätietoa kirkon ja valtion risteyksestä.<br>
<br>
(lähteet: Archons.org, Wikipedia, Ortodoksi.net, jne. )
<hr>
[[Patriarkaaliset kunnianosoitukset ja arvot I|edellinen]] <-> [[Patriarkaaliset kunnianosoitukset ja arvot III|seuraava]]<br>

[[Luokka:Arvonimet]]