Lähdekoodi sivulle Pyhän Hengen päivä

('''helluntain jälkeinen maanantaipäivä, entinen toinen helluntaipäivä''')

Monen suuren juhlan jälkeisenä päivänä [[ortodoksinen kirkko]] kunnioittaa jotain, jonka kautta juhla on tullut mahdolliseksi. [[Joulu|Herran syntymän]] jälkeisenä päivänä esimerkiksi muistelemme Kaikkein pyhintä [[Jumalansynnyttäjä]]ä (''[[Jumalansynnyttäjän synaksis]], 26.12.''). [[Teofania]]n eli Herran kasteen jälkeisenä päivänä muistelemme pyhää [[Johannes Edelläkävijä]]ä (7.1.), jne.

[[Helluntai]]n jälkeisenä päivänä, me kunnioitamme Kaikkein pyhintä, hyvyyden lähdettä, elämän antajaa, [[Pyhä Henki|Henkeä]], Joka laskeutui [[apostoli]]en päälle helluntaina tulisten kielien muodossa täyttämään Herran lupauksen lähettää Pyhä Henki hänen opetuslapsilleen (''Joh.14:16''). Tämä sama Henki pysyy Kirkon sisällä läpi aikojen, johtaen ''”koko totuuteen”'' (''Joh.16:13'').

Yksi helluntain suuren [[Ehtoopalvelus|ehtoopalveluksen]] veisuista kertoo meille, että Pyhä Henki ''”vuodattaa profetiat, pyhittää papit, … vahvistaa voimallaan Seurakunnan.”'' (''avuksihuutostikiiran liitelauselma'')

Helluntain ehtoopalveluksessa kuulemme, että Pyhä Henki on ''”hyvyyden lähde. Hänessä Isä tulee tunnetuksi ja Poika saa kunnian”'' Hän on ''”hengen silmin nähtävä elämän lähde”'' ja ''”syntejä puhistava Henki”''. ''"Henki, joka on seppelöinyt kaikki profeetat, Jumalan apostolit sekä marttyyrit.”'' (''kiitosstikiiran liitelauselma''). Hän on elämän ja pyhyyden lähde.

Pyhän Hengen päivän jumalanpalveluksissa laulamme samoja veisuja kuin helluntaina paitsi [[kanoni]]a Pyhälle Hengelle, joka lauletaan [[Suuri ehtoonjälkeinen palvelus|suuressa ehtoonjälkeisessä palveluksessa]]. [[Vigilia]]a ei ole määrätty tämän päivän juhlan illaksi. Palveluksissa on paljon yhteistä helluntain palvelusten kanssa.

Koko viikko on paastoton viikko ja lauantaina on helluntain päätösjuhla.

[[:Käyttäjä:Hannu|HAP]]

[[Luokka:Kirkkovuosi]]
[[Luokka:Pääsiäinen]]