Lähdekoodi sivulle Troparit, kontakit ja Pyhä Jumala-veisu (osa 5.)

{{Liturgia selitettynä}}Tämä on aiemman [[Nurmeksen ortodoksinen seurakunta|Nurmeksen ortodoksisen seurakunnan]] kirkkoherran, isä [[Andrei Verikov]]in kirjoittaman sarjan '''"Liturgia selitettynä"''' viides osa. Muut osat löytyvät ohessa olevasta listasta.
----
'''Troparit, kontakit ja Pyhä Jumala-veisu'''

[[Ehtoopalvelus|Ehtoo-]] ja [[Aamupalvelus|aamupalvelukseen]] verrattaessa, [[liturgia]] on veisujen suhteen melko muuttumaton. Yksi tällainen muuttuva kohta on kuitenkin [[tropari]]t ja [[Kontakki|kontakit]]. [[Pieni saatto|Pienen saaton]] jälkeen seuraa joukko veisuja, jotka kertovat päivän, pyhän ihmisen tai tapahtuman muistosta sekä pyhäkön suojeluspyhästä tai tapahtumasta. 

Näitä päivän tai juhlan teemaa kuvaavia veisuja kutsutaan tropareiksi. Näiden troparien rinnalla kulkee sisällöltään samankaltaiset kontakit. Monet juhlien tropareista ovat meille hyvin tuttuja, esimerkiksi ristin juhlien ja viikoittaisen muiston tropari on pienestä vedenpyhityksestäkin tuttu veisu: ''Pelasta, Herra, sinun kansasi ja siunaa sinun perintöäsi. Anna kirkollesi voitto vihollisista ja suojele ristilläsi valtakuntaasi.'' Pyhän Nikolaoksen tropari taas alkaa sanoilla: ''Uskon ohjeeksi, lempeyden esikuvaksi ja itsekieltäymyksen opettajaksi asiain totuus osoitti sinut laumallesi.'' Tämä veisu lauletaan liturgiassa pyhän [[Nikolaos Ihmeidentekijä|Nikolaoksen]] muistopäivinä. Veisu lauletaan myös kaikissa niissä kirkoissa, jotka on pyhitetty pyhän Nikolaoksen muistolle, lähes jokaisessa sunnuntailiturgiassa.

Tropareiden ja kontakkien jälkeen seuraa ''[[Pyhä Jumala (veisu)|Pyhä Jumala -veisu]]'', joka tunnetaan myös nimillä ''Pyhän Kolminaisuuden virsi'' ja ''[[Kolmipyhäveisu]]''. Perimätiedon mukaan veisu sai alkunsa 400-luvulla, jolloin Konstantinopolia koetteli ankara maanjäristys. Ihmiset olivat kokoontuneet kirkkoon rukoilemaan, jolloin eräs siellä ollut poika tempautui taivaaseen ja sai siellä kuulla tämän veisun, joka hänen tuli välittää myös kirkossa olleille. Tätä veisua laulettaessa maanjäristyskin loppui. '''(10''' Yhtymäkohta ''Pyhä Jumala'' –veisulle löytyy myös [[profeetta Jesaja]]n kirjan kuudennesta luvusta, jossa [[serafi]]t huutavat ''”Pyhä, Pyhä, Pyhä on Herra Sebaot!”''. 

Ainakin se on varmaa, että ''Pyhä Jumala'' - veisu oli jo käytössä [[Neljäs ekumeeninen kirkolliskokous|Kalkedonin kirkolliskokouksen]] aikana vuonna 451. Tuolloin se saikin aivan erityisen luonteen taistelussa 8[Harhaoppi|harhaoppeja]] vastaan. [[Ristisaatto|Ristisaatoissa]] ja kirkon esipihoilla veisattiin hyvin voimallisesti juuri niitä veisuja, jotka olivat oleellisia kirkon uskonopin julistamisen kannalta. Kreikkalaisessa käsikirjassa on edelleen olemassa [[diakoni]]n/[[Pappi|papin]] kehotus ''”dynamis”'' ennen ''Pyhä Jumala'' -veisun viimeistä kokonaista toistoa. Sana ''dynamis'' tarkoittaa ''voimakkaammin'' / ''voimallisemmin''. Tässä kohden kansaa vielä kerran kannustetaan erityisen voimakkaasti veisaamaan tuota pyhää veisua. '''(11'''

''Pyhä Jumala'' –veisu on monien muiden veisujen tavoin ollut vuorolaulua esilaulajien ja kirkkokansan välillä. Tästä vanhasta tavasta meillä on muistutus piispallisessa liturgiassa, jossa ''Pyhä Jumala'' -veisuun liittyy useampia toistoja papiston ja kuoron välillä. Veisun veisaamistapa on kuitenkin muuttunut sellaiseksi, ettei kansa enää osallistu samalla tavoin tähän vuorolauluun. Seurakunnissa on tietysti mahdollista kannustaa kuoron lisäksi koko kirkkokansaa laulamaan tiettyjä veisuja tavanomaista voimallisemmin.

Kirkkovuodessa on muutamia poikkeuksia, jolloin ''Pyhä Jumala'' – veisun sijaan lauletaan jokin muu veisu. Tällaisia poikkeuksia ovat esimerkiksi Ristin päivät, [[Kunniallisen ja eläväksi tekevän Ristin esiintuominen|1.elokuuta]], [[Kunniallisen ja eläväksi tekevän Ristin ylentäminen (opetuspuhe)|14.syyskuuta]] ja [[Risti - voitonmerkki (opetuspuhe)|Suuren paaston 3. sunnuntai]]. Näinä päivinä lauletaan veisu: ''Sinun ristillesi me kumarramme Valtias ja Sinun pyhää ylösnousemistasi ylistämme''. Toisena poikkeuksena ovat sellaiset juhlat, joissa lauletaan veisu: ''Niin monta kuin teitä on Kristukseen kastettu te olette Kristukseen pukeutuneet. Halleluja''. Tällaisia päiviä ovat [[Lasaruksen lauantai]], [[suuri lauantai]], [[pääsiäinen]], koko [[kirkas viikko]], [[helluntai]], [[Joulu|Kristuksen syntymäjuhla]] sekä [[teofania]]. Tämä kasteesta kertova veisu muistuttaa kirkon varhaisemmasta kastekäytännöstä, jolloin [[katekumeeni]]t kastettiin juuri näinä tiettyinä juhlapäivinä.

Lopuksi voidaan todeta, että ''Pyhä Jumala'' –veisu on kirkossamme hyvin yleisesti käytetty rukous, sillä se kuuluu käytännössä jokaiseen jumalanpalvelukseen jossa luetaan alkurukoukset. Lisäksi tämä veisu liittyy keskeisesti myös hautaustoimitukseen, jossa sitä lauletaan arkkua kannettaessa. Liturgian ''Pyhä Jumala'' -veisua johdattaa pyhien kirjoitusten lukemiseen, jota käsittelemme seuraavaksi.

'''Isä [[Andrei Verikov]]'''
----
<small>Viitteet:<br>
'''10)''' Kucharek 1971, s. 402; Wybrew 2003, s.78<br>
'''11)''' Kreikkalaisen käsikirjan englanninkielisessä käännöksessä on seuraava rubriikki: ”The deacon or priest gives an order to the choir to chant the Thrice-holy hymn again with greater volume and more melody, saying: '''Dynamis (=power)'''”. (The Divine Liturgy explained by rev. Nicholas M. Elias, 1966 Papadimitriou Publishing).</small>

[[Luokka:Jumalanpalvelukset]]
[[Luokka:Kirkkohistoria]]