Halkin teologinen seminaari - Muutoshistoria

Hannu (28. syyskuuta 2010 kello 13.57)

2010-09-28T13:57:49Z

← Vanhempi versio		Versio 28. syyskuuta 2010 kello 13.57
Rivi 89:		Rivi 89:
	[[Luokka:Konstantinopoli]]		[[Luokka:Konstantinopoli]]
	[[Luokka:Halki]]		[[Luokka:Halki]]
			[[Luokka:Ortodoksiset oppilaitokset]]

Petja (8. joulukuuta 2009 kello 16.12)

2009-12-08T16:12:28Z

← Vanhempi versio		Versio 8. joulukuuta 2009 kello 16.12
Rivi 76:		Rivi 76:

	* [[Halkin teologinen seminaari]]		* [[Halkin teologinen seminaari]]
			* [[Halkin avaaminen]]
	* [[Ekumeenisen patriarkaatin oikeudellinen asema Turkissa]] (kirjoittanut Joensuun yliopiston valtiosääntöoikeuden ja yleisen oikeustieteen professori Jaakko Husa)		* [[Ekumeenisen patriarkaatin oikeudellinen asema Turkissa]] (kirjoittanut Joensuun yliopiston valtiosääntöoikeuden ja yleisen oikeustieteen professori Jaakko Husa)
	* [[The Legal Status of the Ecumenical Patriarchate]] (kirjoittanut Joensuun yliopiston valtiosääntöoikeuden ja yleisen oikeustieteen professori Jaakko Husa)		* [[The Legal Status of the Ecumenical Patriarchate]] (kirjoittanut Joensuun yliopiston valtiosääntöoikeuden ja yleisen oikeustieteen professori Jaakko Husa)

Petja (27. syyskuuta 2009 kello 08.15)

2009-09-27T08:15:33Z

← Vanhempi versio		Versio 27. syyskuuta 2009 kello 08.15
Rivi 73:		Rivi 73:
	}}		}}

	~~'''~~Lue myös~~:'''~~		== Lue myös ==

	* [[Halkin teologinen seminaari]]		* [[Halkin teologinen seminaari]]

Petja (27. syyskuuta 2009 kello 08.15)

2009-09-27T08:15:03Z

@@ Rivi 72: / Rivi 72: @@
 * Halkin pienellä saarella asuu nykyään talvisin noin 3000 ja kesällä noin 7 000 ihmistä, mutta ortodokseja on vain 25–30, kun heitä oli vuonna 1841 vielä noin 1000
 }}
 [[Luokka:Opetuspuheet]]

Petja (22. syyskuuta 2009 kello 13.59)

2009-09-22T13:59:12Z

← Vanhempi versio		Versio 22. syyskuuta 2009 kello 13.59
Rivi 49:		Rivi 49:

	Kansainvälinen ihmisoikeuksia valvova ''Helsinki Watch'' tukee myös Halkin avaamista. Halkin seminaarin kiinni pitäminen rikkoo myös vuonna 1923 tehtyä Turkin ja Kreikan rauhansopimusta. Lisäksi Lausannen kansainvälisen sopimuksen 40. artiklan mukaan Turkin ei-muslimivähemmistöillä tulee olla yhtäläinen oikeus muiden Turkin kansalaisten kanssa uskonnollisiin instituutioihin, kouluihin ja uskonnon harjoittamiseen vapaasti.		Kansainvälinen ihmisoikeuksia valvova ''Helsinki Watch'' tukee myös Halkin avaamista. Halkin seminaarin kiinni pitäminen rikkoo myös vuonna 1923 tehtyä Turkin ja Kreikan rauhansopimusta. Lisäksi Lausannen kansainvälisen sopimuksen 40. artiklan mukaan Turkin ei-muslimivähemmistöillä tulee olla yhtäläinen oikeus muiden Turkin kansalaisten kanssa uskonnollisiin instituutioihin, kouluihin ja uskonnon harjoittamiseen vapaasti.
	[[Kuva:Bartolomeos_ja_obama01.jpg\|thumb\|250 px\|<center>Presidentti Barack Obama tapasi 7.4.2009 ekumeenisen patriarkka Bartolomeoksen<br>(© ~~Petja~~ ~~Pyykkönen~~)</center>]]		[[Kuva:Bartolomeos_ja_obama01.jpg\|thumb\|250 px\|<center>Presidentti Barack Obama tapasi 7.4.2009 ekumeenisen patriarkka Bartolomeoksen<br>(© Peter Souza)</center>]]
	Halkissa vierailleet turkkilaiset ovat kertoneet, että EU:n hyväksyessä Turkin jäseneksi, he saattavat Halkin taas toimintaan. Samat ihmiset ovat myös todenneet, että ellei Turkista tule jäsentä, Halki saa odottaa avaamista vielä toiset 30–40 vuotta. Turkkilaiset olisivat onnellisia, jos heidät hyväksyttäisiin EU:n jäseniksi vuonna 2023, koska silloin tulee kuluneeksi 100 vuotta modernin Turkin perustamisesta. Tällä olisi turkkilaisille suuri symbolinen arvo - moderni Turkki perustettaisiin uudelleen. Mutta Turkissa on myös paljon fanaatikkoja, jotka näkevät Turkin mieluummin arabien kanssa kuin Euroopan kanssa. Tähän vaikuttavat myös arabeilta saadut öljyrahat. Suomalainen EU‐komissaari '''Olli Rehn''' on erittäin pidetty henkilö Turkissa, sillä hän on saanut turkkilaiset uskomaan, että jäsenyys on heille hyvästä ja että heillä on mahdollisuus jäsenyyteen. Monet turkkilaiset näkivät Kreikan ja Ateenan ennen ja jälkeen EU‐jäsenyyden ja laittoivat merkille sen kehityksen. Tämä innoittaa monia Turkissa liittymään EU:n jäseneksi.		Halkissa vierailleet turkkilaiset ovat kertoneet, että EU:n hyväksyessä Turkin jäseneksi, he saattavat Halkin taas toimintaan. Samat ihmiset ovat myös todenneet, että ellei Turkista tule jäsentä, Halki saa odottaa avaamista vielä toiset 30–40 vuotta. Turkkilaiset olisivat onnellisia, jos heidät hyväksyttäisiin EU:n jäseniksi vuonna 2023, koska silloin tulee kuluneeksi 100 vuotta modernin Turkin perustamisesta. Tällä olisi turkkilaisille suuri symbolinen arvo - moderni Turkki perustettaisiin uudelleen. Mutta Turkissa on myös paljon fanaatikkoja, jotka näkevät Turkin mieluummin arabien kanssa kuin Euroopan kanssa. Tähän vaikuttavat myös arabeilta saadut öljyrahat. Suomalainen EU‐komissaari '''Olli Rehn''' on erittäin pidetty henkilö Turkissa, sillä hän on saanut turkkilaiset uskomaan, että jäsenyys on heille hyvästä ja että heillä on mahdollisuus jäsenyyteen. Monet turkkilaiset näkivät Kreikan ja Ateenan ennen ja jälkeen EU‐jäsenyyden ja laittoivat merkille sen kehityksen. Tämä innoittaa monia Turkissa liittymään EU:n jäseneksi.

Petja (28. elokuuta 2009 kello 10.44)

2009-08-28T10:44:15Z

← Vanhempi versio		Versio 28. elokuuta 2009 kello 10.44
Rivi 76:		Rivi 76:
	[[Luokka:Opetuspuheet/Historia]]		[[Luokka:Opetuspuheet/Historia]]
	[[Luokka:Konstantinopoli]]		[[Luokka:Konstantinopoli]]
			[[Luokka:Halki]]

Hannu: /* Halki ja EU */

2009-06-03T14:40:44Z

Halki ja EU

← Vanhempi versio		Versio 3. kesäkuuta 2009 kello 14.40
Rivi 72:		Rivi 72:
	* Halkin pienellä saarella asuu nykyään talvisin noin 3000 ja kesällä noin 7 000 ihmistä, mutta ortodokseja on vain 25–30, kun heitä oli vuonna 1841 vielä noin 1000		* Halkin pienellä saarella asuu nykyään talvisin noin 3000 ja kesällä noin 7 000 ihmistä, mutta ortodokseja on vain 25–30, kun heitä oli vuonna 1841 vielä noin 1000
	}}		}}

			[[Luokka:Opetuspuheet]]
			[[Luokka:Opetuspuheet/Historia]]
			[[Luokka:Konstantinopoli]]

Petja (26. toukokuuta 2009 kello 09.18)

2009-05-26T09:18:47Z

← Vanhempi versio		Versio 26. toukokuuta 2009 kello 09.18
Rivi 66:		Rivi 66:
	* Valmistuneista muutamista tuli ekumeenisia patriarkkoja, noin neljästäsadasta tuli piispoja tai arkkipiispoja ja noin 400 meni naimisiin ja he ryhtyivät papeiksi.		* Valmistuneista muutamista tuli ekumeenisia patriarkkoja, noin neljästäsadasta tuli piispoja tai arkkipiispoja ja noin 400 meni naimisiin ja he ryhtyivät papeiksi.
	* Viimeiset opiskelijat valmistuivat vuonna 1985		* Viimeiset opiskelijat valmistuivat vuonna 1985
	* ~~Halkissa~~ ~~opiskeli~~ ~~myös suomalaisia~~, ~~muun~~ ~~muassa~~ rovasti Viktor Turhanen. ~~Osa~~ ~~suomalaisista~~ ~~opiskelijoista~~ ~~oli~~ ~~tiettävästi~~ luterilaisen kirkon jäseniä.		* Ainoa suomalainen ortodoksi, joka opiskeli Halkissa, oli rovasti Viktor Turhanen. Hän opiskeli lukuvuonna 1959-60. Hänen lisäkseen Halkissa opiskeli Kirkkojen Maailmanneuvoston lähettämänä suomalaisia luterilaisen kirkon jäseniä yhden lukuvuoden ajan.
	* Kun seminaari avataan taas, siihen hyväksytään ensin vain 30 opiskelijaa		* Kun seminaari avataan taas, siihen hyväksytään ensin vain 30 opiskelijaa
	* Opiskelijat pääsivät seminaarista ulos tiettyinä päivinä ja erikoispyynnöstä.		* Opiskelijat pääsivät seminaarista ulos tiettyinä päivinä ja erikoispyynnöstä.

Domna (24. toukokuuta 2009 kello 14.35)

2009-05-24T14:35:22Z

Petja (21. toukokuuta 2009 kello 08.46)

2009-05-21T08:46:01Z

← Vanhempi versio		Versio 21. toukokuuta 2009 kello 08.46
Rivi 66:		Rivi 66:
	* Valmistuneista muutamista tuli ekumeenisia patriarkkoja, noin neljästäsadasta tuli piispoja tai arkkipiispoja ja noin 400 meni naimisiin ja he ryhtyivät papeiksi.		* Valmistuneista muutamista tuli ekumeenisia patriarkkoja, noin neljästäsadasta tuli piispoja tai arkkipiispoja ja noin 400 meni naimisiin ja he ryhtyivät papeiksi.
	* Viimeiset opiskelijat valmistuivat vuonna 1985		* Viimeiset opiskelijat valmistuivat vuonna 1985
	* Halkissa opiskeli myös suomalaisia. He ~~olivat~~ tiettävästi luterilaisen kirkon jäseniä.		* Halkissa opiskeli myös suomalaisia, muun muassa rovasti Viktor Turhanen. Osa suomalaisista opiskelijoista oli tiettävästi luterilaisen kirkon jäseniä.
	* Kun seminaari avataan taas, siihen hyväksytään ensin vain 30 opiskelijaa		* Kun seminaari avataan taas, siihen hyväksytään ensin vain 30 opiskelijaa
	* Opiskelijat pääsivät seminaarista ulos tiettyinä päivinä ja erikoispyynnöstä.		* Opiskelijat pääsivät seminaarista ulos tiettyinä päivinä ja erikoispyynnöstä.

← Vanhempi versio		Versio 24. toukokuuta 2009 kello 14.35
Rivi 3:		Rivi 3:
	== Halkin historia ==		== Halkin historia ==
	[[Kuva:Halki01.jpg\|thumb\|250 px\|<center>Halkin seminaari Hope-kukkulalla<br>(© Petja Pyykkönen)</center>]]		[[Kuva:Halki01.jpg\|thumb\|250 px\|<center>Halkin seminaari Hope-kukkulalla<br>(© Petja Pyykkönen)</center>]]
	[[Kuva:Halki02.jpg\|thumb\|250 px\|<center>Halkin seminaarin ~~kappelin~~, jonka takana on muun muassa patriarkkojen hautoja<br>(© Petja Pyykkönen)</center>]]		[[Kuva:Halki02.jpg\|thumb\|250 px\|<center>Halkin seminaarin kappeli, jonka takana on muun muassa patriarkkojen hautoja<br>(© Petja Pyykkönen)</center>]]
	[[Kuva:Halki03.jpg\|thumb\|250 px\|<center>Halkin seminaarin päärakennus<br>(© Petja Pyykkönen)</center>]]		[[Kuva:Halki03.jpg\|thumb\|250 px\|<center>Halkin seminaarin päärakennus<br>(© Petja Pyykkönen)</center>]]
	[[Kuva:Halki06.jpg\|thumb\|250 px\|<center>Näkymä Halkin seminaarin vanhempien oppilaiden huoneesta Marmaramerelle<br>(© Petja Pyykkönen)</center>]]		[[Kuva:Halki06.jpg\|thumb\|250 px\|<center>Näkymä Halkin seminaarin vanhempien oppilaiden huoneesta Marmaramerelle<br>(© Petja Pyykkönen)</center>]]
Rivi 24:		Rivi 24:
	Halkin kannalta mikään Turkin pääpuolueista ei ole hyvä vaihtoehto, sillä niillä ei ole riittävää tahtoa avata kristillistä koulua, päinvastoin. Turkissa on vahva nationalistinen vastarinta Halkin avaamista vastaan. Erityisesti maallinen MHP vastustaa avaamista. Myönteisimmin Halkiin suhtautunee demokraattinen puolue, joka oli 2007 vaaliliitossa CHP:n kanssa. Esimerkiksi demokraattiseen puolueeseen kuuluva entinen presidentti '''Süleyman Demirel''' (''1993–2000'') tukee yksityishenkilönä Halkin avaamista. Islamistisen AKP:n tavoitteena on ennemminkin Halkin toiminnan vaikeuttaminen ja kemalistinen CHP taas perustelee Halkin kiinnipitämistä sillä, ettei millään uskonnolla saisi olla koulua sekulaarissa maassa. Heidän pelkonaan on, että Halkin avaaminen tarkoittaisi, että myös islamilaisia kouluja olisi avattava enemmän, mikä lisäisi ääri-islamistien määrää.		Halkin kannalta mikään Turkin pääpuolueista ei ole hyvä vaihtoehto, sillä niillä ei ole riittävää tahtoa avata kristillistä koulua, päinvastoin. Turkissa on vahva nationalistinen vastarinta Halkin avaamista vastaan. Erityisesti maallinen MHP vastustaa avaamista. Myönteisimmin Halkiin suhtautunee demokraattinen puolue, joka oli 2007 vaaliliitossa CHP:n kanssa. Esimerkiksi demokraattiseen puolueeseen kuuluva entinen presidentti '''Süleyman Demirel''' (''1993–2000'') tukee yksityishenkilönä Halkin avaamista. Islamistisen AKP:n tavoitteena on ennemminkin Halkin toiminnan vaikeuttaminen ja kemalistinen CHP taas perustelee Halkin kiinnipitämistä sillä, ettei millään uskonnolla saisi olla koulua sekulaarissa maassa. Heidän pelkonaan on, että Halkin avaaminen tarkoittaisi, että myös islamilaisia kouluja olisi avattava enemmän, mikä lisäisi ääri-islamistien määrää.

	Tämä pelko olisi tietenkin todellinen, jos maassa vallitsisi edes jonkinlainen tasapaino eri uskontojen suhteen. Tämä ei Turkissa toteudu, sillä maan 70 miljoonaisesta väestöstä 99,8 prosenttia on ~~muslimeita~~ ja kristittyjä on vain noin 100 000, joista ortodokseja noin 3000. Käytännössä suurin osa kouluista on jo tällä hetkellä islamistisia. Tämä näkyy esimerkiksi armeijan poikakouluissa, joissa lapsia opetetaan avoimesti vihaamaan ortodoksista patriarkaattia. Se ei anna hyvää lähtökohtaa rauhanomaiselle kanssakäymiselle ja nämä pojat ovatkin alttiita myöhemmässä iässä tekemään patriarkaattia kohtaan pommi-iskuja, joista viimeisin tapahtui vuonna 2005.		Tämä pelko olisi tietenkin todellinen, jos maassa vallitsisi edes jonkinlainen tasapaino eri uskontojen suhteen. Tämä ei Turkissa toteudu, sillä maan 70 miljoonaisesta väestöstä 99,8 prosenttia on muslimeja ja kristittyjä on vain noin 100 000, joista ortodokseja noin 3000. Käytännössä suurin osa kouluista on jo tällä hetkellä islamistisia. Tämä näkyy esimerkiksi armeijan poikakouluissa, joissa lapsia opetetaan avoimesti vihaamaan ortodoksista patriarkaattia. Se ei anna hyvää lähtökohtaa rauhanomaiselle kanssakäymiselle ja nämä pojat ovatkin alttiita myöhemmässä iässä tekemään patriarkaattia kohtaan pommi-iskuja, joista viimeisin tapahtui vuonna 2005.

	== Turkin ihmisoikeustilanne ==		== Turkin ihmisoikeustilanne ==
Rivi 39:		Rivi 39:
	Konstantinopolin ekumeenisessa patriarkaatissa toimii paljon Kreikasta tulevia pätkätyöläisiä. He toimivat patriarkaatissa 90 päivää, jonka turistiviisumi on voimassa, ja joutuvat tämän jälkeen poistumaan maasta kunnes saavat uuden turistiviisumin. Halkiin tuli 1800-luvulla eri luostareista munkkeja kilvoittelemaan ja opiskelemaan seminaarissa 3-5 vuodeksi. Tämäkään ei ole enää mahdollista, koska viisumin saa vain 90 päiväksi. Tähän asiaan EU:n jäsenyys toisi ortodokseille helpotuksen vapaan liikkumisen myötä.		Konstantinopolin ekumeenisessa patriarkaatissa toimii paljon Kreikasta tulevia pätkätyöläisiä. He toimivat patriarkaatissa 90 päivää, jonka turistiviisumi on voimassa, ja joutuvat tämän jälkeen poistumaan maasta kunnes saavat uuden turistiviisumin. Halkiin tuli 1800-luvulla eri luostareista munkkeja kilvoittelemaan ja opiskelemaan seminaarissa 3-5 vuodeksi. Tämäkään ei ole enää mahdollista, koska viisumin saa vain 90 päiväksi. Tähän asiaan EU:n jäsenyys toisi ortodokseille helpotuksen vapaan liikkumisen myötä.

	Toiminnan rajoittamisen lisäksi vähemmistöjen omaisuutta on takavarikoitu. Näiden joukossa on paljon kirkkoja. Myöskään ortodoksisen kirkon oikeudellista ~~asemaansa~~ ei tunnusteta. Tästä esimerkkinä on vuosina 2007–2008 käyty oikeustaisto, jossa Turkin oikeus totesi, ettei patriarkaatti ja sen johtaja, patriarkka, saa käyttää arvonimeä ekumeeninen, koska se viittaa Turkin rajojen yli menevään uskonnolliseen valtaan, mikä ei Turkin lakien mukaan ole sallittua. Kyseinen laki tehtiin moderniin Turkkiin rajoittamaan Istanbulin kalifaatin valtaa. Strasbourgin tuomioistuin tuomitsi Turkin lain uskonnollisista säätiöistä vuodelta 1934. Tämä laki suosi Turkin viranomaisten toimia uskonnollisten vähemmistöjen omaisuuden takavarikoissa, pitkäaikaisissa vainoamisissa ja pakotteissa poistua maasta. Vihalla kristittyjä kohtaan onkin maassa pitkät juuret. Surullisin osoitus tästä on maan kristityn armenialaisen vähemmistön		Toiminnan rajoittamisen lisäksi vähemmistöjen omaisuutta on takavarikoitu. Näiden joukossa on paljon kirkkoja. Myöskään ortodoksisen kirkon oikeudellista asemaa ei tunnusteta. Tästä esimerkkinä on vuosina 2007–2008 käyty oikeustaisto, jossa Turkin oikeus totesi, ettei patriarkaatti ja sen johtaja, patriarkka, saa käyttää arvonimeä ekumeeninen, koska se viittaa Turkin rajojen yli menevään uskonnolliseen valtaan, mikä ei Turkin lakien mukaan ole sallittua. Kyseinen laki tehtiin moderniin Turkkiin rajoittamaan Istanbulin kalifaatin valtaa. Strasbourgin tuomioistuin tuomitsi Turkin lain uskonnollisista säätiöistä vuodelta 1934. Tämä laki suosi Turkin viranomaisten toimia uskonnollisten vähemmistöjen omaisuuden takavarikoissa, pitkäaikaisissa vainoamisissa ja pakotteissa poistua maasta. Vihalla kristittyjä kohtaan onkin maassa pitkät juuret. Surullisin osoitus tästä on maan kristityn armenialaisen vähemmistön
	kansanmurha vuonna 1915.		kansanmurha vuonna 1915.

Rivi 55:		Rivi 55:
	olemaan erittäin kipeä asia, sillä jäsenyyden evääminen ei ole vaihtoehto, koska silloin Turkin radikaalit tahot vahvistuisivat. Turkin ottaminen EU:n jäseneksi taas tulee viemään rahaa paljon enemmän kuin Itä-Euroopan maiden jäseneksi ottaminen, koska perusinfrastruktuuri on erittäin huono.		olemaan erittäin kipeä asia, sillä jäsenyyden evääminen ei ole vaihtoehto, koska silloin Turkin radikaalit tahot vahvistuisivat. Turkin ottaminen EU:n jäseneksi taas tulee viemään rahaa paljon enemmän kuin Itä-Euroopan maiden jäseneksi ottaminen, koska perusinfrastruktuuri on erittäin huono.
	[[Kuva:Halki05.jpg\|thumb\|250 px\|<center>Halkin seminaarin oppilaita odottavat valmiiksi pedatut sängyt<br>(© Petja Pyykkönen)</center>]]		[[Kuva:Halki05.jpg\|thumb\|250 px\|<center>Halkin seminaarin oppilaita odottavat valmiiksi pedatut sängyt<br>(© Petja Pyykkönen)</center>]]
	Sekä Amerikka - '''Barack Obama''' ja '''Bill Clinton''' mukaan luettuina - että Eurooppa painostavat paljon Turkkia Halkin kysymyksessä, joten Halkin avaaminen voi olla lähellä. Viimeksi 6.4.2009 Barack Obama puhui Turkin vierailullaan Halkin avaamisen puolesta sanoen, että se lähettäisi voimakkaan signaalin Turkissa ja sen ulkopuolella uskonvapaudesta. ~~Viimeisen~~ 7-8 vuoden aikana Turkin ja Kreikan välit ovat parantuneet, mikä auttaa asiaa. Tulevaisuus näyttää, miten kristittyjen asema Turkissa tulee kehittymään. Tällä hetkellä heidän asemansa parantamiseksi ei ole muuta poliittista tahtoa, kuin mitä kansainvälinen painostus pystyy Turkkiin luomaan. Turkin itsensä kannalta olisi tärkeää, että maan kehitys ottaisi askeleita mieluummin länsimaisia demokratioita kuin uskonnollisia fanaatikkoja kohti. Kun Turkin hallitus antaa luvan Halkin seminaarin avaamiseen, se on heti valmiina toimimaan. Tästä osoituksena ovat jopa oppilaita odottavat valmiiksi pedatut sängyt.		Sekä Amerikka - '''Barack Obama''' ja '''Bill Clinton''' mukaan luettuina - että Eurooppa painostavat paljon Turkkia Halkin kysymyksessä, joten Halkin avaaminen voi olla lähellä. Viimeksi 6.4.2009 Barack Obama puhui Turkin vierailullaan Halkin avaamisen puolesta sanoen, että se lähettäisi voimakkaan signaalin Turkissa ja sen ulkopuolella uskonvapaudesta. Viimeisten 7-8 vuoden aikana Turkin ja Kreikan välit ovat parantuneet, mikä auttaa asiaa. Tulevaisuus näyttää, miten kristittyjen asema Turkissa tulee kehittymään. Tällä hetkellä heidän asemansa parantamiseksi ei ole muuta poliittista tahtoa, kuin mitä kansainvälinen painostus pystyy Turkkiin luomaan. Turkin itsensä kannalta olisi tärkeää, että maan kehitys ottaisi askeleita mieluummin länsimaisia demokratioita kuin uskonnollisia fanaatikkoja kohti. Kun Turkin hallitus antaa luvan Halkin seminaarin avaamiseen, se on heti valmiina toimimaan. Tästä osoituksena ovat jopa oppilaita odottavat valmiiksi pedatut sängyt.

	'''[[Käyttäjä:Petja\|Petja Pyykkönen]]'''		'''[[Käyttäjä:Petja\|Petja Pyykkönen]]'''