Humor - Muutoshistoria

Petja (25. elokuuta 2009 kello 14.19)

2009-08-25T14:19:06Z

← Vanhempi versio		Versio 25. elokuuta 2009 kello 14.19
Rivi 19:		Rivi 19:
	'''Lue myös'''		'''Lue myös'''

			* [[Moldova (historiallinen alue)]]
	* [[Moldovan voievodit 1400-1568]]		* [[Moldovan voievodit 1400-1568]]
			* [[Voievod]]
	* [[Pyhä Ştefan cel Mare]]		* [[Pyhä Ştefan cel Mare]]
	* [[Paisi Velitškovski\|Paisie de la Neamţ]]		* [[Paisi Velitškovski\|Paisie de la Neamţ]]
			* [[Alexandru cel Bun]]
			* [[Cleopa Ilie]]
			* [[Daniel Hesykasti]]

	{{Romanian luostarit}}		{{Romanian luostarit}}

Petja (28. toukokuuta 2009 kello 06.32)

2009-05-28T06:32:49Z

← Vanhempi versio		Versio 28. toukokuuta 2009 kello 06.32
Rivi 19:		Rivi 19:
	'''Lue myös'''		'''Lue myös'''

	* [[~~Moldavian~~ voievodit 1400-1568]]		* [[Moldovan voievodit 1400-1568]]
	* [[Pyhä Ştefan cel Mare]]		* [[Pyhä Ştefan cel Mare]]
	* [[Paisi Velitškovski\|Paisie de la Neamţ]]		* [[Paisi Velitškovski\|Paisie de la Neamţ]]

Petja (23. toukokuuta 2009 kello 18.03)

2009-05-23T18:03:10Z

← Vanhempi versio		Versio 23. toukokuuta 2009 kello 18.03
Rivi 1:		Rivi 1:
	'''Humor''' sijaitsee Mănăstirea Humorului kylän lähellä Suceavan maakunnassa. [[Luostari]] oli 1400-luvulla maan tärkeimpiä [[Ortodoksinen kirkko\|ortodoksisia]] luostareita. Humorjoen laaksoon asettui ensimmäiset [[kilvoittelija]]t 1400-luvun alussa, [[Alexandru cel Bun]]'in aikaan. Luostari raunioitui tuntemattomasta syystä 1400-luvun viimeisellä neljänneksellä.		[[Kuva:Humor01.jpg\|thumb\|left\|Humorin Neitsyt Marian taivaaseen astumisen kirkko<br>(© Pyykkönen)]][[Kuva:Humor02.jpg\|thumb\|Humorin pylväskuisti ja kattorakennelmaa<br>(© Pyykkönen)]][[Kuva:Humor03.jpg\|thumb\|Osa Humorin ulkoseinän Neitsyt Marian Akatistos -freskoa. Sen alla näkyy kulunut maalaus hyökkäyksestä Konstantinipoliin<br>(© Pyykkönen)]]'''Humor''' sijaitsee Mănăstirea Humorului kylän lähellä Suceavan maakunnassa. [[Luostari]] oli 1400-luvulla maan tärkeimpiä [[Ortodoksinen kirkko\|ortodoksisia]] luostareita. Humorjoen laaksoon asettui ensimmäiset [[kilvoittelija]]t 1400-luvun alussa, [[Alexandru cel Bun]]'in aikaan. Luostari raunioitui tuntemattomasta syystä 1400-luvun viimeisellä neljänneksellä.

	[[Petru Rareş]] korjautti raunioituneita [[kirkko]]ja ja samaan aikaan myös Humorin luostari rakennettiin uudelleen. Hänen pyynnöstä aatelinen Toader Bubuiog ja hänen vaimonsa Anastasia rakennuttivat uuden luostarin vanhan tilalle vuonna 1530. Luostarin Jumalansynnyttäjän taivaaseen astumisen kirkon maalasi 1535 Toma Zugravul Suceavasta. Ulkoseinän [[Ikoni\|ikoneiden]] dominoiva väri on tiilenpunainen.		[[Petru Rareş]] korjautti raunioituneita [[kirkko]]ja ja samaan aikaan myös Humorin luostari rakennettiin uudelleen. Hänen pyynnöstä aatelinen Toader Bubuiog ja hänen vaimonsa Anastasia rakennuttivat uuden luostarin vanhan tilalle vuonna 1530. Luostarin Jumalansynnyttäjän taivaaseen astumisen kirkon maalasi 1535 Toma Zugravul Suceavasta. Ulkoseinän [[Ikoni\|ikoneiden]] dominoiva väri on tiilenpunainen.

Petja (23. toukokuuta 2009 kello 13.44)

2009-05-23T13:44:33Z

← Vanhempi versio		Versio 23. toukokuuta 2009 kello 13.44
Rivi 1:		Rivi 1:
⚫	{{Romanian luostarit}}
	'''Humor''' sijaitsee Mănăstirea Humorului kylän lähellä Suceavan maakunnassa. [[Luostari]] oli 1400-luvulla maan tärkeimpiä [[Ortodoksinen kirkko\|ortodoksisia]] luostareita. Humorjoen laaksoon asettui ensimmäiset [[kilvoittelija]]t 1400-luvun alussa, [[Alexandru cel Bun]]'in aikaan. Luostari raunioitui tuntemattomasta syystä 1400-luvun viimeisellä neljänneksellä.		'''Humor''' sijaitsee Mănăstirea Humorului kylän lähellä Suceavan maakunnassa. [[Luostari]] oli 1400-luvulla maan tärkeimpiä [[Ortodoksinen kirkko\|ortodoksisia]] luostareita. Humorjoen laaksoon asettui ensimmäiset [[kilvoittelija]]t 1400-luvun alussa, [[Alexandru cel Bun]]'in aikaan. Luostari raunioitui tuntemattomasta syystä 1400-luvun viimeisellä neljänneksellä.

Rivi 15:		Rivi 14:

	Luostarielämä keskeytyi vuonna 1785, kun Bukovinasta tuli osa Habsburgien valtakuntaa. Kirkko toimi [[seurakunta\|seurakunnan]] käytössä aina vuoteen 1991 asti, jolloin paikasta tehtiin jälleen nunnaluostari.		Luostarielämä keskeytyi vuonna 1785, kun Bukovinasta tuli osa Habsburgien valtakuntaa. Kirkko toimi [[seurakunta\|seurakunnan]] käytössä aina vuoteen 1991 asti, jolloin paikasta tehtiin jälleen nunnaluostari.

	[[Lisää kuvia ja videoita Humorista]]

	'''[[Käyttäjä:Petja\|Petja Pyykkönen]]'''		'''[[Käyttäjä:Petja\|Petja Pyykkönen]]'''

	== Lue myös ==		'''Lue myös'''

	* [[Moldavian voievodit 1400-1568]]		* [[Moldavian voievodit 1400-1568]]
	* [[Pyhä Ştefan cel Mare]]		* [[Pyhä Ştefan cel Mare]]
			* [[Paisi Velitškovski\|Paisie de la Neamţ]]

		⚫	{{Romanian luostarit}}

	[[Luokka:Luostarit]]		[[Luokka:Luostarit]]

Hannu (21. helmikuuta 2009 kello 07.57)

2009-02-21T07:57:32Z

← Vanhempi versio		Versio 21. helmikuuta 2009 kello 07.57
Rivi 2:		Rivi 2:
	'''Humor''' sijaitsee Mănăstirea Humorului kylän lähellä Suceavan maakunnassa. [[Luostari]] oli 1400-luvulla maan tärkeimpiä [[Ortodoksinen kirkko\|ortodoksisia]] luostareita. Humorjoen laaksoon asettui ensimmäiset [[kilvoittelija]]t 1400-luvun alussa, [[Alexandru cel Bun]]'in aikaan. Luostari raunioitui tuntemattomasta syystä 1400-luvun viimeisellä neljänneksellä.		'''Humor''' sijaitsee Mănăstirea Humorului kylän lähellä Suceavan maakunnassa. [[Luostari]] oli 1400-luvulla maan tärkeimpiä [[Ortodoksinen kirkko\|ortodoksisia]] luostareita. Humorjoen laaksoon asettui ensimmäiset [[kilvoittelija]]t 1400-luvun alussa, [[Alexandru cel Bun]]'in aikaan. Luostari raunioitui tuntemattomasta syystä 1400-luvun viimeisellä neljänneksellä.

	[[Petru Rareş]] korjautti raunioituneita [[kirkko]]ja ja samaan aikaan myös Humorin luostari rakennettiin uudelleen. Hänen pyynnöstä aatelinen Toader Bubuiog ja hänen vaimonsa Anastasia rakennuttivat uuden luostarin vanhan tilalle vuonna 1530. Luostarin ~~[[Jumalansynnyttäjän taivaaseen astuminen\|~~Jumalansynnyttäjän taivaaseen astumisen]] kirkon maalasi 1535 Toma Zugravul Suceavasta. Ulkoseinän [[Ikoni\|ikoneiden]] dominoiva väri on tiilenpunainen.		[[Petru Rareş]] korjautti raunioituneita [[kirkko]]ja ja samaan aikaan myös Humorin luostari rakennettiin uudelleen. Hänen pyynnöstä aatelinen Toader Bubuiog ja hänen vaimonsa Anastasia rakennuttivat uuden luostarin vanhan tilalle vuonna 1530. Luostarin Jumalansynnyttäjän taivaaseen astumisen kirkon maalasi 1535 Toma Zugravul Suceavasta. Ulkoseinän [[Ikoni\|ikoneiden]] dominoiva väri on tiilenpunainen.

	Uuden luostarin kirkko oli ensimmäinen, johon rakennettiin avoin pylväskuisti ja niin kutsuttu ''tainita'' eli piiloutumishuone. Avoin pylväskuisti oli Moldoviţan luostarin kirkon mallina. Bălineştiin oli aikaisemmin rakennettu pienempi avoin kuisti 1490-luvulla ja Părhăuţiin oli rakennettu 1522 kaksikerroksinen avoin kuisti, mutta se näytti suljetulta välikaton ja vain kahden avonaisen puolen vuoksi. Vain Humorissa avoin kuisti on todella avoin. Kirkolla on puolipyöreä alttarisyvennys. [[Alttari]] on erotettu kirkkosalista vanhalla upeasti puusta veistetyllä [[ikonostaasi]]lla.		Uuden luostarin kirkko oli ensimmäinen, johon rakennettiin avoin pylväskuisti ja niin kutsuttu ''tainita'' eli piiloutumishuone. Avoin pylväskuisti oli Moldoviţan luostarin kirkon mallina. Bălineştiin oli aikaisemmin rakennettu pienempi avoin kuisti 1490-luvulla ja Părhăuţiin oli rakennettu 1522 kaksikerroksinen avoin kuisti, mutta se näytti suljetulta välikaton ja vain kahden avonaisen puolen vuoksi. Vain Humorissa avoin kuisti on todella avoin. Kirkolla on puolipyöreä alttarisyvennys. [[Alttari]] on erotettu kirkkosalista vanhalla upeasti puusta veistetyllä [[ikonostaasi]]lla.
Rivi 8:		Rivi 8:
	Suuren osan ikoneista on maalannut Toma Suceavasta. Eteisessä on esitetty ikoneita [[synaksarion]]in mukaisesti, Jumalansynnyttäjän taivaaseen astumisen ikoni, suurien [[erakko]]jen sekä [[Enkeli\|enkeleiden]] ikoneja. Kirkkosalista löytyy lisää [[Neitsyt Maria]]n elämästä kertovia ikoneja, kuvasarja Kristuksen kärsimyksistä, [[Kristus Pantokrator]] -ikoni ja kirkon rakennuttajien kuvat. Alttarissa on muun muassa [[Ehtoollinen\|ehtoollisen]] asettamisen ja [[Kolme hierarkkia\|kolmen hierarkin]] ikonit.		Suuren osan ikoneista on maalannut Toma Suceavasta. Eteisessä on esitetty ikoneita [[synaksarion]]in mukaisesti, Jumalansynnyttäjän taivaaseen astumisen ikoni, suurien [[erakko]]jen sekä [[Enkeli\|enkeleiden]] ikoneja. Kirkkosalista löytyy lisää [[Neitsyt Maria]]n elämästä kertovia ikoneja, kuvasarja Kristuksen kärsimyksistä, [[Kristus Pantokrator]] -ikoni ja kirkon rakennuttajien kuvat. Alttarissa on muun muassa [[Ehtoollinen\|ehtoollisen]] asettamisen ja [[Kolme hierarkkia\|kolmen hierarkin]] ikonit.

	Kirkon ulkoseinän ~~[[fresko]]t~~ ovat vanhimmat Bukovinan ulkoseinämaalauksista. Ulkoseinästä löytyy [[~~Neitsyt~~ Marian ilmestys\|Neitsyt Marian ilmestyksen]] [[Akatistos\|akatistoksen]] ikoni ja [[palava pensas]]. Siellä on myös kuvaus [[viimeinen tuomio\|viimeisestä tuomista]], joka on saanut vaikutteita pyhän [[Nikolaos Ihmeidentekijä\|Nikolaoksen]] kirkosta [[Probota]]sta. Viimeisessä tuomiossa ylimpänä on [[Kristus]] ja hänen allaan [[Adam]] ja [[Eeva]]. Heidän alapuolellaan on [[Isä (Jumala)\|Jumala]]n käsi ja vaaka, joka punnitsee [[sielu]]n teot, sekä [[Mikael (enkeli)\|ylienkeli Mikael]] puolustamassa sieluja paholaiselta. Ulkoseinään on maalattu myös hyökkäys [[Konstantinopoli]]in. Se on kuvaus hyökkäyksestä [[Bysantti\|Bysantin]] pääkaupunkiin vuonna 1453 ja sisältää ajalle tyypillistä ottomaanien vastaista propagandaa. Monet freskojen maalauksista liittyvät jollakin tapaa pelastukseen.		Kirkon ulkoseinän freskot ovat vanhimmat Bukovinan ulkoseinämaalauksista. Ulkoseinästä löytyy [[Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian ilmestys\|Neitsyt Marian ilmestyksen]] [[Akatistos\|akatistoksen]] ikoni ja [[palava pensas]]. Siellä on myös kuvaus [[viimeinen tuomio\|viimeisestä tuomista]], joka on saanut vaikutteita pyhän [[Nikolaos Ihmeidentekijä\|Nikolaoksen]] kirkosta [[Probota]]sta. Viimeisessä tuomiossa ylimpänä on [[Kristus]] ja hänen allaan [[Adam]] ja [[Eeva]]. Heidän alapuolellaan on [[Isä (Jumala)\|Jumala]]n käsi ja vaaka, joka punnitsee [[sielu]]n teot, sekä [[Mikael (enkeli)\|ylienkeli Mikael]] puolustamassa sieluja paholaiselta. Ulkoseinään on maalattu myös hyökkäys [[Konstantinopoli]]in. Se on kuvaus hyökkäyksestä [[Bysantti\|Bysantin]] pääkaupunkiin vuonna 1453 ja sisältää ajalle tyypillistä ottomaanien vastaista propagandaa. Monet freskojen maalauksista liittyvät jollakin tapaa pelastukseen.

	Vuonna 1473 [[voievod]] [[Ştefan cel Mare]] määräsi [[Putna\|putnalaisen]] munkin Nikodimin kopioimaan ja koristelemaan miniatyyrein [[Evankeliumikirja]]n. Siinä on muun muassa kuva voievodista kumartuneena [[Jumalansynnyttäjä]]n ja Jeesuksen eteen. Luostari ryöstettiin useita kertoja seuraavina vuosisatoina ja ryöstösaalina oli usein myös tämä Evankeliumikirja. Se kuitenkin aina löysi tiensä takaisin luostariin.		Vuonna 1473 [[voievod]] [[Ştefan cel Mare]] määräsi [[Putna\|putnalaisen]] munkin Nikodimin kopioimaan ja koristelemaan miniatyyrein [[Evankeliumikirja]]n. Siinä on muun muassa kuva voievodista kumartuneena [[Jumalansynnyttäjä]]n ja Jeesuksen eteen. Luostari ryöstettiin useita kertoja seuraavina vuosisatoina ja ryöstösaalina oli usein myös tämä Evankeliumikirja. Se kuitenkin aina löysi tiensä takaisin luostariin.
Rivi 14:		Rivi 14:
	Vuonna 1641 voievod Vasile Lupu rakennutti luostarille vartiotornin, jossa on myös kellot. Tästä tornista avautuu hieno näkymä Humorin lähimaisemiin. Luostarin lähellä on myös vanhemman kirkon rauniot, jonka rakennutti Alexandru cel Bun’in aikaan tuomari Ivan Oana.		Vuonna 1641 voievod Vasile Lupu rakennutti luostarille vartiotornin, jossa on myös kellot. Tästä tornista avautuu hieno näkymä Humorin lähimaisemiin. Luostarin lähellä on myös vanhemman kirkon rauniot, jonka rakennutti Alexandru cel Bun’in aikaan tuomari Ivan Oana.

	Luostarielämä keskeytyi vuonna 1785, kun ~~[[Bukovina]]sta~~ tuli osa Habsburgien valtakuntaa. Kirkko toimi [[seurakunta\|seurakunnan]] käytössä aina vuoteen 1991 asti, jolloin paikasta tehtiin jälleen nunnaluostari.		Luostarielämä keskeytyi vuonna 1785, kun Bukovinasta tuli osa Habsburgien valtakuntaa. Kirkko toimi [[seurakunta\|seurakunnan]] käytössä aina vuoteen 1991 asti, jolloin paikasta tehtiin jälleen nunnaluostari.

	[[Lisää kuvia ja videoita Humorista]]		[[Lisää kuvia ja videoita Humorista]]

Hannu (21. helmikuuta 2009 kello 07.54)

2009-02-21T07:54:47Z

← Vanhempi versio		Versio 21. helmikuuta 2009 kello 07.54
Rivi 8:		Rivi 8:
	Suuren osan ikoneista on maalannut Toma Suceavasta. Eteisessä on esitetty ikoneita [[synaksarion]]in mukaisesti, Jumalansynnyttäjän taivaaseen astumisen ikoni, suurien [[erakko]]jen sekä [[Enkeli\|enkeleiden]] ikoneja. Kirkkosalista löytyy lisää [[Neitsyt Maria]]n elämästä kertovia ikoneja, kuvasarja Kristuksen kärsimyksistä, [[Kristus Pantokrator]] -ikoni ja kirkon rakennuttajien kuvat. Alttarissa on muun muassa [[Ehtoollinen\|ehtoollisen]] asettamisen ja [[Kolme hierarkkia\|kolmen hierarkin]] ikonit.		Suuren osan ikoneista on maalannut Toma Suceavasta. Eteisessä on esitetty ikoneita [[synaksarion]]in mukaisesti, Jumalansynnyttäjän taivaaseen astumisen ikoni, suurien [[erakko]]jen sekä [[Enkeli\|enkeleiden]] ikoneja. Kirkkosalista löytyy lisää [[Neitsyt Maria]]n elämästä kertovia ikoneja, kuvasarja Kristuksen kärsimyksistä, [[Kristus Pantokrator]] -ikoni ja kirkon rakennuttajien kuvat. Alttarissa on muun muassa [[Ehtoollinen\|ehtoollisen]] asettamisen ja [[Kolme hierarkkia\|kolmen hierarkin]] ikonit.

	Kirkon ulkoseinän [[fresko]]t ovat vanhimmat Bukovinan ulkoseinämaalauksista. Ulkoseinästä löytyy [[Neitsyt Marian ilmestys\|Neitsyt Marian ilmestyksen]] [[Akatistos\|akatistoksen]] ikoni ja [[palava pensas]]. Siellä on myös kuvaus [[viimeinen tuomio\|viimeisestä tuomista]], joka on saanut vaikutteita pyhän [[Nikolaos Ihmeidentekijä\|Nikolaoksen]] kirkosta [[Probota]]sta. Viimeisessä tuomiossa ylimpänä on [[Kristus]] ja hänen allaan [[Adam]] ja [[Eeva]]. Heidän alapuolellaan on [[Isä (Jumala)\|Jumala]]n käsi ja vaaka, joka punnitsee [[sielu]]n teot, sekä [[Mikael (enkeli)\|ylienkeli Mikael]] puolustamassa sieluja paholaiselta. Ulkoseinään on maalattu myös hyökkäys [[Konstantinopoli]]in. Se on kuvaus hyökkäyksestä [[Bysantti\|Bysantin]] pääkaupunkiin vuonna 1453 ja sisältää ajalle tyypillistä ottomaanien vastaista propagandaa. Monet freskojen maalauksista liittyvät jollakin tapaa ~~[[Pelastus\|~~pelastukseen]].		Kirkon ulkoseinän [[fresko]]t ovat vanhimmat Bukovinan ulkoseinämaalauksista. Ulkoseinästä löytyy [[Neitsyt Marian ilmestys\|Neitsyt Marian ilmestyksen]] [[Akatistos\|akatistoksen]] ikoni ja [[palava pensas]]. Siellä on myös kuvaus [[viimeinen tuomio\|viimeisestä tuomista]], joka on saanut vaikutteita pyhän [[Nikolaos Ihmeidentekijä\|Nikolaoksen]] kirkosta [[Probota]]sta. Viimeisessä tuomiossa ylimpänä on [[Kristus]] ja hänen allaan [[Adam]] ja [[Eeva]]. Heidän alapuolellaan on [[Isä (Jumala)\|Jumala]]n käsi ja vaaka, joka punnitsee [[sielu]]n teot, sekä [[Mikael (enkeli)\|ylienkeli Mikael]] puolustamassa sieluja paholaiselta. Ulkoseinään on maalattu myös hyökkäys [[Konstantinopoli]]in. Se on kuvaus hyökkäyksestä [[Bysantti\|Bysantin]] pääkaupunkiin vuonna 1453 ja sisältää ajalle tyypillistä ottomaanien vastaista propagandaa. Monet freskojen maalauksista liittyvät jollakin tapaa pelastukseen.

	Vuonna 1473 [[voievod]] [[Ştefan cel Mare]] määräsi [[Putna\|putnalaisen]] munkin Nikodimin kopioimaan ja koristelemaan miniatyyrein [[Evankeliumikirja]]n. Siinä on muun muassa kuva voievodista kumartuneena [[Jumalansynnyttäjä]]n ja Jeesuksen eteen. Luostari ryöstettiin useita kertoja seuraavina vuosisatoina ja ryöstösaalina oli usein myös tämä Evankeliumikirja. Se kuitenkin aina löysi tiensä takaisin luostariin.		Vuonna 1473 [[voievod]] [[Ştefan cel Mare]] määräsi [[Putna\|putnalaisen]] munkin Nikodimin kopioimaan ja koristelemaan miniatyyrein [[Evankeliumikirja]]n. Siinä on muun muassa kuva voievodista kumartuneena [[Jumalansynnyttäjä]]n ja Jeesuksen eteen. Luostari ryöstettiin useita kertoja seuraavina vuosisatoina ja ryöstösaalina oli usein myös tämä Evankeliumikirja. Se kuitenkin aina löysi tiensä takaisin luostariin.

Hannu (20. tammikuuta 2009 kello 15.50)

2009-01-20T15:50:40Z

← Vanhempi versio		Versio 20. tammikuuta 2009 kello 15.50
Rivi 1:		Rivi 1:
	{{Romanian luostarit}}		{{Romanian luostarit}}

	'''Humor''' sijaitsee Mănăstirea Humorului kylän lähellä Suceavan maakunnassa. [[Luostari]] oli 1400-luvulla maan tärkeimpiä [[Ortodoksinen kirkko\|ortodoksisia]] luostareita. Humorjoen laaksoon asettui ensimmäiset [[kilvoittelija]]t 1400-luvun alussa, [[Alexandru cel Bun]]'in aikaan. Luostari raunioitui tuntemattomasta syystä 1400-luvun viimeisellä neljänneksellä.		'''Humor''' sijaitsee Mănăstirea Humorului kylän lähellä Suceavan maakunnassa. [[Luostari]] oli 1400-luvulla maan tärkeimpiä [[Ortodoksinen kirkko\|ortodoksisia]] luostareita. Humorjoen laaksoon asettui ensimmäiset [[kilvoittelija]]t 1400-luvun alussa, [[Alexandru cel Bun]]'in aikaan. Luostari raunioitui tuntemattomasta syystä 1400-luvun viimeisellä neljänneksellä.

Hannu (22. marraskuuta 2008 kello 06.01)

2008-11-22T06:01:35Z

← Vanhempi versio		Versio 22. marraskuuta 2008 kello 06.01
Rivi 1:		Rivi 1:
	{{Romanian luostarit}}		{{Romanian luostarit}}

	'''Humor''' sijaitsee Mănăstirea Humorului kylän lähellä Suceavan maakunnassa. [[Luostari]] oli 1400-luvulla maan tärkeimpiä [[Ortodoksinen kirkko\|ortodoksisia]] ~~[[Luostari\|~~luostareita]]. Humorjoen laaksoon asettui ensimmäiset [[kilvoittelija]]t 1400-luvun alussa, [[Alexandru cel Bun]]'in aikaan. Luostari raunioitui tuntemattomasta syystä 1400-luvun viimeisellä neljänneksellä.		'''Humor''' sijaitsee Mănăstirea Humorului kylän lähellä Suceavan maakunnassa. [[Luostari]] oli 1400-luvulla maan tärkeimpiä [[Ortodoksinen kirkko\|ortodoksisia]] luostareita. Humorjoen laaksoon asettui ensimmäiset [[kilvoittelija]]t 1400-luvun alussa, [[Alexandru cel Bun]]'in aikaan. Luostari raunioitui tuntemattomasta syystä 1400-luvun viimeisellä neljänneksellä.

	[[Petru Rareş]] korjautti raunioituneita [[kirkko]]ja ja samaan aikaan myös Humorin luostari rakennettiin uudelleen. Hänen pyynnöstä aatelinen Toader Bubuiog ja hänen vaimonsa Anastasia rakennuttivat uuden luostarin vanhan tilalle vuonna 1530. Luostarin [[~~Neitsyt Marian~~ taivaaseen astuminen\|~~Neitsyt Marian~~ taivaaseen astumisen]] kirkon maalasi 1535 Toma Zugravul Suceavasta. Ulkoseinän [[Ikoni\|ikoneiden]] dominoiva väri on tiilenpunainen.		[[Petru Rareş]] korjautti raunioituneita [[kirkko]]ja ja samaan aikaan myös Humorin luostari rakennettiin uudelleen. Hänen pyynnöstä aatelinen Toader Bubuiog ja hänen vaimonsa Anastasia rakennuttivat uuden luostarin vanhan tilalle vuonna 1530. Luostarin [[Jumalansynnyttäjän taivaaseen astuminen\|Jumalansynnyttäjän taivaaseen astumisen]] kirkon maalasi 1535 Toma Zugravul Suceavasta. Ulkoseinän [[Ikoni\|ikoneiden]] dominoiva väri on tiilenpunainen.

	Uuden luostarin kirkko oli ensimmäinen, johon rakennettiin avoin pylväskuisti ja niin kutsuttu ''tainita'' eli piiloutumishuone. Avoin pylväskuisti oli Moldoviţan luostarin kirkon mallina. Bălineştiin oli aikaisemmin rakennettu pienempi avoin kuisti 1490-luvulla ja Părhăuţiin oli rakennettu 1522 kaksikerroksinen avoin kuisti, mutta se näytti suljetulta välikaton ja vain kahden avonaisen puolen vuoksi. Vain Humorissa avoin kuisti on todella avoin. Kirkolla on puolipyöreä alttarisyvennys. [[Alttari]] on erotettu kirkkosalista vanhalla upeasti puusta veistetyllä [[ikonostaasi]]lla.		Uuden luostarin kirkko oli ensimmäinen, johon rakennettiin avoin pylväskuisti ja niin kutsuttu ''tainita'' eli piiloutumishuone. Avoin pylväskuisti oli Moldoviţan luostarin kirkon mallina. Bălineştiin oli aikaisemmin rakennettu pienempi avoin kuisti 1490-luvulla ja Părhăuţiin oli rakennettu 1522 kaksikerroksinen avoin kuisti, mutta se näytti suljetulta välikaton ja vain kahden avonaisen puolen vuoksi. Vain Humorissa avoin kuisti on todella avoin. Kirkolla on puolipyöreä alttarisyvennys. [[Alttari]] on erotettu kirkkosalista vanhalla upeasti puusta veistetyllä [[ikonostaasi]]lla.

	Suuren osan ~~[[Ikoni\|~~ikoneista]] on maalannut Toma Suceavasta. Eteisessä on esitetty ikoneita [[synaksarion]]in mukaisesti, ~~[[Jumalansynnyttäjän taivaaseen astuminen\|~~Jumalansynnyttäjän taivaaseen astumisen]] ikoni, suurien [[erakko]]jen sekä [[Enkeli\|enkeleiden]] ikoneja. Kirkkosalista löytyy lisää [[Neitsyt Maria]]n elämästä kertovia ikoneja, kuvasarja Kristuksen kärsimyksistä, [[Kristus Pantokrator]] -ikoni ja kirkon rakennuttajien kuvat. Alttarissa on muun muassa [[Ehtoollinen\|ehtoollisen]] asettamisen ja [[Kolme hierarkkia\|kolmen hierarkin]] ikonit.		Suuren osan ikoneista on maalannut Toma Suceavasta. Eteisessä on esitetty ikoneita [[synaksarion]]in mukaisesti, Jumalansynnyttäjän taivaaseen astumisen ikoni, suurien [[erakko]]jen sekä [[Enkeli\|enkeleiden]] ikoneja. Kirkkosalista löytyy lisää [[Neitsyt Maria]]n elämästä kertovia ikoneja, kuvasarja Kristuksen kärsimyksistä, [[Kristus Pantokrator]] -ikoni ja kirkon rakennuttajien kuvat. Alttarissa on muun muassa [[Ehtoollinen\|ehtoollisen]] asettamisen ja [[Kolme hierarkkia\|kolmen hierarkin]] ikonit.

	Kirkon ulkoseinän [[fresko]]t ovat vanhimmat Bukovinan ulkoseinämaalauksista. Ulkoseinästä löytyy [[Neitsyt Marian ilmestys\|Neitsyt Marian ilmestyksen]] [[Akatistos\|akatistoksen]] ikoni ja [[palava pensas]]. Siellä on myös kuvaus [[viimeinen tuomio\|viimeisestä tuomista]], joka on saanut vaikutteita pyhän [[Nikolaos\|Nikolaoksen]] kirkosta [[Probota]]sta. Viimeisessä tuomiossa ylimpänä on [[Kristus]] ja hänen allaan [[Adam]] ja [[Eeva]]. Heidän alapuolellaan on [[Jumala]]n käsi ja vaaka, joka punnitsee [[sielu]]n teot, sekä [[Mikael (enkeli)\|ylienkeli Mikael]] puolustamassa sieluja paholaiselta. Ulkoseinään on maalattu myös hyökkäys [[Konstantinopoli]]in. Se on kuvaus hyökkäyksestä [[Bysantti\|Bysantin]] pääkaupunkiin vuonna 1453 ja sisältää ajalle tyypillistä ottomaanien vastaista propagandaa. Monet freskojen maalauksista liittyvät jollakin tapaa [[Pelastus\|pelastukseen]].		Kirkon ulkoseinän [[fresko]]t ovat vanhimmat Bukovinan ulkoseinämaalauksista. Ulkoseinästä löytyy [[Neitsyt Marian ilmestys\|Neitsyt Marian ilmestyksen]] [[Akatistos\|akatistoksen]] ikoni ja [[palava pensas]]. Siellä on myös kuvaus [[viimeinen tuomio\|viimeisestä tuomista]], joka on saanut vaikutteita pyhän [[Nikolaos Ihmeidentekijä\|Nikolaoksen]] kirkosta [[Probota]]sta. Viimeisessä tuomiossa ylimpänä on [[Kristus]] ja hänen allaan [[Adam]] ja [[Eeva]]. Heidän alapuolellaan on [[Isä (Jumala)\|Jumala]]n käsi ja vaaka, joka punnitsee [[sielu]]n teot, sekä [[Mikael (enkeli)\|ylienkeli Mikael]] puolustamassa sieluja paholaiselta. Ulkoseinään on maalattu myös hyökkäys [[Konstantinopoli]]in. Se on kuvaus hyökkäyksestä [[Bysantti\|Bysantin]] pääkaupunkiin vuonna 1453 ja sisältää ajalle tyypillistä ottomaanien vastaista propagandaa. Monet freskojen maalauksista liittyvät jollakin tapaa [[Pelastus\|pelastukseen]].

	Vuonna 1473 [[voievod]] [[Ştefan cel Mare]] määräsi [[Putna\|putnalaisen]] munkin Nikodimin kopioimaan ja koristelemaan miniatyyrein [[Evankeliumikirja]]n. Siinä on muun muassa kuva voievodista kumartuneena [[~~Neitsyt Maria~~]]n ja Jeesuksen eteen. Luostari ryöstettiin useita kertoja seuraavina vuosisatoina ja ryöstösaalina oli usein myös tämä Evankeliumikirja. Se kuitenkin aina löysi tiensä takaisin luostariin.		Vuonna 1473 [[voievod]] [[Ştefan cel Mare]] määräsi [[Putna\|putnalaisen]] munkin Nikodimin kopioimaan ja koristelemaan miniatyyrein [[Evankeliumikirja]]n. Siinä on muun muassa kuva voievodista kumartuneena [[Jumalansynnyttäjä]]n ja Jeesuksen eteen. Luostari ryöstettiin useita kertoja seuraavina vuosisatoina ja ryöstösaalina oli usein myös tämä Evankeliumikirja. Se kuitenkin aina löysi tiensä takaisin luostariin.

	Vuonna 1641 voievod Vasile Lupu rakennutti luostarille vartiotornin, jossa on myös kellot. Tästä tornista avautuu hieno näkymä Humorin lähimaisemiin. Luostarin lähellä on myös vanhemman kirkon rauniot, jonka rakennutti Alexandru cel Bun’in aikaan tuomari Ivan Oana.		Vuonna 1641 voievod Vasile Lupu rakennutti luostarille vartiotornin, jossa on myös kellot. Tästä tornista avautuu hieno näkymä Humorin lähimaisemiin. Luostarin lähellä on myös vanhemman kirkon rauniot, jonka rakennutti Alexandru cel Bun’in aikaan tuomari Ivan Oana.

Petja (21. marraskuuta 2008 kello 19.39)

2008-11-21T19:39:25Z

← Vanhempi versio		Versio 21. marraskuuta 2008 kello 19.39
Rivi 11:		Rivi 11:
	Kirkon ulkoseinän [[fresko]]t ovat vanhimmat Bukovinan ulkoseinämaalauksista. Ulkoseinästä löytyy [[Neitsyt Marian ilmestys\|Neitsyt Marian ilmestyksen]] [[Akatistos\|akatistoksen]] ikoni ja [[palava pensas]]. Siellä on myös kuvaus [[viimeinen tuomio\|viimeisestä tuomista]], joka on saanut vaikutteita pyhän [[Nikolaos\|Nikolaoksen]] kirkosta [[Probota]]sta. Viimeisessä tuomiossa ylimpänä on [[Kristus]] ja hänen allaan [[Adam]] ja [[Eeva]]. Heidän alapuolellaan on [[Jumala]]n käsi ja vaaka, joka punnitsee [[sielu]]n teot, sekä [[Mikael (enkeli)\|ylienkeli Mikael]] puolustamassa sieluja paholaiselta. Ulkoseinään on maalattu myös hyökkäys [[Konstantinopoli]]in. Se on kuvaus hyökkäyksestä [[Bysantti\|Bysantin]] pääkaupunkiin vuonna 1453 ja sisältää ajalle tyypillistä ottomaanien vastaista propagandaa. Monet freskojen maalauksista liittyvät jollakin tapaa [[Pelastus\|pelastukseen]].		Kirkon ulkoseinän [[fresko]]t ovat vanhimmat Bukovinan ulkoseinämaalauksista. Ulkoseinästä löytyy [[Neitsyt Marian ilmestys\|Neitsyt Marian ilmestyksen]] [[Akatistos\|akatistoksen]] ikoni ja [[palava pensas]]. Siellä on myös kuvaus [[viimeinen tuomio\|viimeisestä tuomista]], joka on saanut vaikutteita pyhän [[Nikolaos\|Nikolaoksen]] kirkosta [[Probota]]sta. Viimeisessä tuomiossa ylimpänä on [[Kristus]] ja hänen allaan [[Adam]] ja [[Eeva]]. Heidän alapuolellaan on [[Jumala]]n käsi ja vaaka, joka punnitsee [[sielu]]n teot, sekä [[Mikael (enkeli)\|ylienkeli Mikael]] puolustamassa sieluja paholaiselta. Ulkoseinään on maalattu myös hyökkäys [[Konstantinopoli]]in. Se on kuvaus hyökkäyksestä [[Bysantti\|Bysantin]] pääkaupunkiin vuonna 1453 ja sisältää ajalle tyypillistä ottomaanien vastaista propagandaa. Monet freskojen maalauksista liittyvät jollakin tapaa [[Pelastus\|pelastukseen]].

	Vuonna 1473 [[voievod]] [[Ştefan cel Mare]] määräsi [[Putna\|putnalaisen]] munkin Nikodimin kopioimaan ja koristelemaan miniatyyrein [[Evankeliumikirja]]n. Siinä on muun muassa kuva voievodista kumartuneena [[Neitsyt ~~Marian~~]] ja Jeesuksen eteen. Luostari ryöstettiin useita kertoja seuraavina vuosisatoina ja ryöstösaalina oli usein myös tämä Evankeliumikirja. Se kuitenkin aina löysi tiensä takaisin luostariin.		Vuonna 1473 [[voievod]] [[Ştefan cel Mare]] määräsi [[Putna\|putnalaisen]] munkin Nikodimin kopioimaan ja koristelemaan miniatyyrein [[Evankeliumikirja]]n. Siinä on muun muassa kuva voievodista kumartuneena [[Neitsyt Maria]]n ja Jeesuksen eteen. Luostari ryöstettiin useita kertoja seuraavina vuosisatoina ja ryöstösaalina oli usein myös tämä Evankeliumikirja. Se kuitenkin aina löysi tiensä takaisin luostariin.

	Vuonna 1641 voievod Vasile Lupu rakennutti luostarille vartiotornin, jossa on myös kellot. Tästä tornista avautuu hieno näkymä Humorin lähimaisemiin. Luostarin lähellä on myös vanhemman kirkon rauniot, jonka rakennutti Alexandru cel Bun’in aikaan tuomari Ivan Oana.		Vuonna 1641 voievod Vasile Lupu rakennutti luostarille vartiotornin, jossa on myös kellot. Tästä tornista avautuu hieno näkymä Humorin lähimaisemiin. Luostarin lähellä on myös vanhemman kirkon rauniot, jonka rakennutti Alexandru cel Bun’in aikaan tuomari Ivan Oana.

Petja (21. marraskuuta 2008 kello 09.03)

2008-11-21T09:03:25Z

← Vanhempi versio		Versio 21. marraskuuta 2008 kello 09.03
Rivi 1:		Rivi 1:
	{{Romanian luostarit}}		{{Romanian luostarit}}
	[KUVA] Humorin Neitsyt Marian taivaaseen astumisen kirkko

	[KUVA] Humorin pylväskuisti ja kattorakennelmaa

		⚫	'''Humor''' sijaitsee Mănăstirea Humorului kylän lähellä Suceavan maakunnassa. [[Luostari]] oli 1400-luvulla maan tärkeimpiä [[Ortodoksinen kirkko\|ortodoksisia]] [[Luostari\|luostareita]]. Humorjoen laaksoon asettui ensimmäiset [[kilvoittelija]]t 1400-luvun alussa, [[Alexandru cel Bun]]'in aikaan. Luostari raunioitui tuntemattomasta syystä 1400-luvun viimeisellä neljänneksellä.
	[KUVA] Osa Humorin ulkoseinän Neitsyt Marian Akatistos -freskoa. Sen alla näkyy kulunut maalaus hyökkäyksestä Konstantinipoliin

		⚫	[[Petru Rareş]] korjautti raunioituneita [[kirkko]]ja ja samaan aikaan myös Humorin luostari rakennettiin uudelleen. Hänen pyynnöstä aatelinen Toader Bubuiog ja hänen vaimonsa Anastasia rakennuttivat uuden luostarin vanhan tilalle vuonna 1530. Luostarin [[Neitsyt Marian taivaaseen astuminen\|Neitsyt Marian taivaaseen astumisen]] kirkon maalasi 1535 Toma Zugravul Suceavasta. Ulkoseinän [[Ikoni\|ikoneiden]] dominoiva väri on tiilenpunainen.
⚫	'''Humor''' sijaitsee Mănăstirea Humorului kylän lähellä Suceavan maakunnassa. [[Luostari]] oli 1400-luvulla maan tärkeimpiä [[Ortodoksinen kirkko\|ortodoksisia]] luostareita. Humorjoen laaksoon asettui ensimmäiset ~~kilvoittelijat~~ 1400-luvun alussa, [[Alexandru cel Bun]]'in aikaan. Luostari raunioitui tuntemattomasta syystä 1400-luvun viimeisellä neljänneksellä.

⚫	[[Petru Rareş]] korjautti raunioituneita ~~kirkkoja~~ ja samaan aikaan myös Humorin luostari rakennettiin uudelleen. Hänen pyynnöstä aatelinen Toader Bubuiog ja hänen vaimonsa Anastasia rakennuttivat uuden luostarin vanhan tilalle vuonna 1530. Luostarin Neitsyt Marian taivaaseen astumisen kirkon maalasi 1535 Toma Zugravul Suceavasta. Ulkoseinän ikoneiden dominoiva väri on tiilenpunainen.

	Uuden luostarin kirkko oli ensimmäinen, johon rakennettiin avoin pylväskuisti ja niin kutsuttu ''tainita'' eli piiloutumishuone. Avoin pylväskuisti oli Moldoviţan luostarin kirkon mallina. Bălineştiin oli aikaisemmin rakennettu pienempi avoin kuisti 1490-luvulla ja Părhăuţiin oli rakennettu 1522 kaksikerroksinen avoin kuisti, mutta se näytti suljetulta välikaton ja vain kahden avonaisen puolen vuoksi. Vain Humorissa avoin kuisti on todella avoin. Kirkolla on puolipyöreä alttarisyvennys. [[Alttari]] on erotettu kirkkosalista vanhalla upeasti puusta veistetyllä [[ikonostaasi]]lla.		Uuden luostarin kirkko oli ensimmäinen, johon rakennettiin avoin pylväskuisti ja niin kutsuttu ''tainita'' eli piiloutumishuone. Avoin pylväskuisti oli Moldoviţan luostarin kirkon mallina. Bălineştiin oli aikaisemmin rakennettu pienempi avoin kuisti 1490-luvulla ja Părhăuţiin oli rakennettu 1522 kaksikerroksinen avoin kuisti, mutta se näytti suljetulta välikaton ja vain kahden avonaisen puolen vuoksi. Vain Humorissa avoin kuisti on todella avoin. Kirkolla on puolipyöreä alttarisyvennys. [[Alttari]] on erotettu kirkkosalista vanhalla upeasti puusta veistetyllä [[ikonostaasi]]lla.
Rivi 14:		Rivi 9:
	Suuren osan [[Ikoni\|ikoneista]] on maalannut Toma Suceavasta. Eteisessä on esitetty ikoneita [[synaksarion]]in mukaisesti, [[Jumalansynnyttäjän taivaaseen astuminen\|Jumalansynnyttäjän taivaaseen astumisen]] ikoni, suurien [[erakko]]jen sekä [[Enkeli\|enkeleiden]] ikoneja. Kirkkosalista löytyy lisää [[Neitsyt Maria]]n elämästä kertovia ikoneja, kuvasarja Kristuksen kärsimyksistä, [[Kristus Pantokrator]] -ikoni ja kirkon rakennuttajien kuvat. Alttarissa on muun muassa [[Ehtoollinen\|ehtoollisen]] asettamisen ja [[Kolme hierarkkia\|kolmen hierarkin]] ikonit.		Suuren osan [[Ikoni\|ikoneista]] on maalannut Toma Suceavasta. Eteisessä on esitetty ikoneita [[synaksarion]]in mukaisesti, [[Jumalansynnyttäjän taivaaseen astuminen\|Jumalansynnyttäjän taivaaseen astumisen]] ikoni, suurien [[erakko]]jen sekä [[Enkeli\|enkeleiden]] ikoneja. Kirkkosalista löytyy lisää [[Neitsyt Maria]]n elämästä kertovia ikoneja, kuvasarja Kristuksen kärsimyksistä, [[Kristus Pantokrator]] -ikoni ja kirkon rakennuttajien kuvat. Alttarissa on muun muassa [[Ehtoollinen\|ehtoollisen]] asettamisen ja [[Kolme hierarkkia\|kolmen hierarkin]] ikonit.

	Kirkon ulkoseinän ~~freskot~~ ovat vanhimmat Bukovinan ulkoseinämaalauksista. Ulkoseinästä löytyy [[Neitsyt Marian ilmestys\|Neitsyt Marian ilmestyksen]] [[Akatistos\|akatistoksen]] ikoni ja palava pensas. Siellä on myös kuvaus viimeisestä tuomista, joka on saanut vaikutteita pyhän Nikolaoksen kirkosta ~~Probotasta~~. Viimeisessä tuomiossa ylimpänä on Kristus ja hänen allaan Adam ja Eeva. Heidän alapuolellaan on ~~Jumalan~~ käsi ja vaaka, joka punnitsee ~~sielun~~ teot, sekä [[Mikael (enkeli)\|ylienkeli Mikael]] puolustamassa sieluja paholaiselta. Ulkoseinään on maalattu myös hyökkäys ~~Konstantinopoliin~~. Se on kuvaus hyökkäyksestä Bysantin pääkaupunkiin vuonna 1453 ja sisältää ajalle tyypillistä ottomaanien vastaista propagandaa. Monet freskojen maalauksista liittyvät jollakin tapaa pelastukseen.		Kirkon ulkoseinän [[fresko]]t ovat vanhimmat Bukovinan ulkoseinämaalauksista. Ulkoseinästä löytyy [[Neitsyt Marian ilmestys\|Neitsyt Marian ilmestyksen]] [[Akatistos\|akatistoksen]] ikoni ja [[palava pensas]]. Siellä on myös kuvaus [[viimeinen tuomio\|viimeisestä tuomista]], joka on saanut vaikutteita pyhän [[Nikolaos\|Nikolaoksen]] kirkosta [[Probota]]sta. Viimeisessä tuomiossa ylimpänä on [[Kristus]] ja hänen allaan [[Adam]] ja [[Eeva]]. Heidän alapuolellaan on [[Jumala]]n käsi ja vaaka, joka punnitsee [[sielu]]n teot, sekä [[Mikael (enkeli)\|ylienkeli Mikael]] puolustamassa sieluja paholaiselta. Ulkoseinään on maalattu myös hyökkäys [[Konstantinopoli]]in. Se on kuvaus hyökkäyksestä [[Bysantti\|Bysantin]] pääkaupunkiin vuonna 1453 ja sisältää ajalle tyypillistä ottomaanien vastaista propagandaa. Monet freskojen maalauksista liittyvät jollakin tapaa [[Pelastus\|pelastukseen]].

	Vuonna 1473 voievod [[Ştefan cel Mare]] määräsi putnalaisen munkin Nikodimin kopioimaan ja koristelemaan miniatyyrein [[Evankeliumikirja]]n. Siinä on muun muassa kuva voievodista kumartuneena Neitsyt Marian ja Jeesuksen eteen. Luostari ryöstettiin useita kertoja seuraavina vuosisatoina ja ryöstösaalina oli usein myös tämä Evankeliumikirja. Se kuitenkin aina löysi tiensä takaisin luostariin.		Vuonna 1473 [[voievod]] [[Ştefan cel Mare]] määräsi [[Putna\|putnalaisen]] munkin Nikodimin kopioimaan ja koristelemaan miniatyyrein [[Evankeliumikirja]]n. Siinä on muun muassa kuva voievodista kumartuneena [[Neitsyt Marian]] ja Jeesuksen eteen. Luostari ryöstettiin useita kertoja seuraavina vuosisatoina ja ryöstösaalina oli usein myös tämä Evankeliumikirja. Se kuitenkin aina löysi tiensä takaisin luostariin.

	Vuonna 1641 voievod Vasile Lupu rakennutti luostarille vartiotornin, jossa on myös kellot. Tästä tornista avautuu hieno näkymä Humorin lähimaisemiin. Luostarin lähellä on myös vanhemman kirkon rauniot, jonka rakennutti Alexandru cel Bun’in aikaan tuomari Ivan Oana.		Vuonna 1641 voievod Vasile Lupu rakennutti luostarille vartiotornin, jossa on myös kellot. Tästä tornista avautuu hieno näkymä Humorin lähimaisemiin. Luostarin lähellä on myös vanhemman kirkon rauniot, jonka rakennutti Alexandru cel Bun’in aikaan tuomari Ivan Oana.

	Luostarielämä keskeytyi vuonna 1785, kun ~~Bukovinasta~~ tuli osa Habsburgien valtakuntaa. Kirkko toimi seurakunnan käytössä aina vuoteen 1991 asti, jolloin paikasta tehtiin jälleen nunnaluostari.		Luostarielämä keskeytyi vuonna 1785, kun [[Bukovina]]sta tuli osa Habsburgien valtakuntaa. Kirkko toimi [[seurakunta\|seurakunnan]] käytössä aina vuoteen 1991 asti, jolloin paikasta tehtiin jälleen nunnaluostari.

	[[Lisää kuvia ja videoita]]		[[Lisää kuvia ja videoita Humorista]]

	'''Petja Pyykkönen'''		'''[[Käyttäjä:Petja\|Petja Pyykkönen]]'''

	== Lue myös ==		== Lue myös ==

← Vanhempi versio		Versio 21. helmikuuta 2009 kello 07.54
Rivi 8:		Rivi 8:
	Suuren osan ikoneista on maalannut Toma Suceavasta. Eteisessä on esitetty ikoneita [[synaksarion]]in mukaisesti, Jumalansynnyttäjän taivaaseen astumisen ikoni, suurien [[erakko]]jen sekä [[Enkeli\|enkeleiden]] ikoneja. Kirkkosalista löytyy lisää [[Neitsyt Maria]]n elämästä kertovia ikoneja, kuvasarja Kristuksen kärsimyksistä, [[Kristus Pantokrator]] -ikoni ja kirkon rakennuttajien kuvat. Alttarissa on muun muassa [[Ehtoollinen\|ehtoollisen]] asettamisen ja [[Kolme hierarkkia\|kolmen hierarkin]] ikonit.		Suuren osan ikoneista on maalannut Toma Suceavasta. Eteisessä on esitetty ikoneita [[synaksarion]]in mukaisesti, Jumalansynnyttäjän taivaaseen astumisen ikoni, suurien [[erakko]]jen sekä [[Enkeli\|enkeleiden]] ikoneja. Kirkkosalista löytyy lisää [[Neitsyt Maria]]n elämästä kertovia ikoneja, kuvasarja Kristuksen kärsimyksistä, [[Kristus Pantokrator]] -ikoni ja kirkon rakennuttajien kuvat. Alttarissa on muun muassa [[Ehtoollinen\|ehtoollisen]] asettamisen ja [[Kolme hierarkkia\|kolmen hierarkin]] ikonit.

	Kirkon ulkoseinän [[fresko]]t ovat vanhimmat Bukovinan ulkoseinämaalauksista. Ulkoseinästä löytyy [[Neitsyt Marian ilmestys\|Neitsyt Marian ilmestyksen]] [[Akatistos\|akatistoksen]] ikoni ja [[palava pensas]]. Siellä on myös kuvaus [[viimeinen tuomio\|viimeisestä tuomista]], joka on saanut vaikutteita pyhän [[Nikolaos Ihmeidentekijä\|Nikolaoksen]] kirkosta [[Probota]]sta. Viimeisessä tuomiossa ylimpänä on [[Kristus]] ja hänen allaan [[Adam]] ja [[Eeva]]. Heidän alapuolellaan on [[Isä (Jumala)\|Jumala]]n käsi ja vaaka, joka punnitsee [[sielu]]n teot, sekä [[Mikael (enkeli)\|ylienkeli Mikael]] puolustamassa sieluja paholaiselta. Ulkoseinään on maalattu myös hyökkäys [[Konstantinopoli]]in. Se on kuvaus hyökkäyksestä [[Bysantti\|Bysantin]] pääkaupunkiin vuonna 1453 ja sisältää ajalle tyypillistä ottomaanien vastaista propagandaa. Monet freskojen maalauksista liittyvät jollakin tapaa ~~[[Pelastus\|~~pelastukseen]].		Kirkon ulkoseinän [[fresko]]t ovat vanhimmat Bukovinan ulkoseinämaalauksista. Ulkoseinästä löytyy [[Neitsyt Marian ilmestys\|Neitsyt Marian ilmestyksen]] [[Akatistos\|akatistoksen]] ikoni ja [[palava pensas]]. Siellä on myös kuvaus [[viimeinen tuomio\|viimeisestä tuomista]], joka on saanut vaikutteita pyhän [[Nikolaos Ihmeidentekijä\|Nikolaoksen]] kirkosta [[Probota]]sta. Viimeisessä tuomiossa ylimpänä on [[Kristus]] ja hänen allaan [[Adam]] ja [[Eeva]]. Heidän alapuolellaan on [[Isä (Jumala)\|Jumala]]n käsi ja vaaka, joka punnitsee [[sielu]]n teot, sekä [[Mikael (enkeli)\|ylienkeli Mikael]] puolustamassa sieluja paholaiselta. Ulkoseinään on maalattu myös hyökkäys [[Konstantinopoli]]in. Se on kuvaus hyökkäyksestä [[Bysantti\|Bysantin]] pääkaupunkiin vuonna 1453 ja sisältää ajalle tyypillistä ottomaanien vastaista propagandaa. Monet freskojen maalauksista liittyvät jollakin tapaa pelastukseen.

	Vuonna 1473 [[voievod]] [[Ştefan cel Mare]] määräsi [[Putna\|putnalaisen]] munkin Nikodimin kopioimaan ja koristelemaan miniatyyrein [[Evankeliumikirja]]n. Siinä on muun muassa kuva voievodista kumartuneena [[Jumalansynnyttäjä]]n ja Jeesuksen eteen. Luostari ryöstettiin useita kertoja seuraavina vuosisatoina ja ryöstösaalina oli usein myös tämä Evankeliumikirja. Se kuitenkin aina löysi tiensä takaisin luostariin.		Vuonna 1473 [[voievod]] [[Ştefan cel Mare]] määräsi [[Putna\|putnalaisen]] munkin Nikodimin kopioimaan ja koristelemaan miniatyyrein [[Evankeliumikirja]]n. Siinä on muun muassa kuva voievodista kumartuneena [[Jumalansynnyttäjä]]n ja Jeesuksen eteen. Luostari ryöstettiin useita kertoja seuraavina vuosisatoina ja ryöstösaalina oli usein myös tämä Evankeliumikirja. Se kuitenkin aina löysi tiensä takaisin luostariin.