Kollybadi - Muutoshistoria

Petja: Ak: Ohjaus sivulle Koliva-liike

2011-11-12T11:00:24Z

Ak: Ohjaus sivulle Koliva-liike

← Vanhempi versio		Versio 12. marraskuuta 2011 kello 11.00
Rivi 1:		Rivi 1:
			#REDIRECT [[Koliva-liike]]
	'''Kollybadi''' (''joskus näkee käytettävän myös muotoa '''kollyvadi''' englanniksi: kollyvade'') on [[Filokalia]]n syntymisen aikoihin tai hieman ennen sitä [[Athos\|Athoksella]] syntyneen hengellisen liikkeen kannattaja. Tuosta ajanjaksosta käytetään joskus nimitystä ''turkokratia'' ja se sai aikaan Kreikassa ja etenkin Athoksella eräänlaisen ''[[hesykasmi]]n renessanssin''.

	Kollybadit halusivat puhdistaa ortodoksisen [[traditio]]n siihen vuosisatojen aikana kehittyneistä vääristymistä ja korostuksista, jotka olivat ristiriidassa [[Ortodoksinen kirkko\|ortodoksisen kirkon]] alkuperäisen käytännön ja hengen kanssa.

	Liikkeen aloittama prosessi jatkuu nykyaikanakin ortodoksisessa kirkossa eritoten korostuen teologisessa tutkimuksessa ja siihen perustuvassa kirkollisessa elämässä. Usein tässä yhteydessä puhutaankin ortodoksisuuden vapauttamisesta länsimaisen teologian kahleista.

	Kollybadien liike sai alkunsa Athoksen pyhän Annan [[Skiitta\|skiitasta]] ja siellä noudatetun elossa olevien ja etenkin vainajien muistelemiskäytäntöjen muuttamisesta perinteisestä lauantaista sunnuntaiksi, ylösnousemuksen päiväksi. Skiitassa rakennettiin ja [[munkki]]en piti tehdä töitä lauantainakin, jolloin muistopalvelukset siis perinteisesti toimitettiin. Jotta muistopalveluksia voitaisiin pitää (''munkkien työn nyt estäessä sen''), ne siirrettiin siis sunnuntaille ja riita oli valmis.

	Katsottiin, että muutos alentaa sunnuntain – ''ylösnousemuksen päivän'' – arvoa, eikä muistopalveluksia enää pidetty, vaan vainajia muisteltiin ainoastaan [[liturgia]]ssa. Näitä munkkeja, jotka vastustivat vainajien muistopalveluksen toimittamista sunnuntaisin, alettiin kutsua halventavasti nimellä ''kollybadit''. He siis puolustivat vanhaa traditiota ja vastustivat uutta käytäntöä. Sana ''kollybadi'' tulee kreikan kielen sanasta ''kollyba'' eli [[koliva]], muisteluvehnä, jota syötiin vainajien muistelun yhteydessä.

	[[Patriarkka\|Patriarkat]] ja kirkolliskokoukset yrittivät ratkoa kiistoja ja sovittelevana julkilausumana annettiin viimein ohje, että [[Vainajien muistelu\|vainajien muistopalveluksia]] voidaan toimittaa lauantaina ja sunnuntaina sekä muinakin viikonpäivinä. Käytäntö on voimassa yhä Kreikassa, vaikka lauantaita pidetään yleisesti ''”oikeana päivänä”''.

	Kollybadien liikkeen ohjelma laajeni kuitenkin muistopäivistä laajemmallekin. Yhtenä tärkeimmistä liikkeen ajamista asioista kohosi liturgian merkityksen kohottaminen todelliseksi ehtoollisjumalanpalvelukseksi, jossa kaikki – niin papisto kuin maallikotkin – osallistuisivat mahdollisimman usein [[Ehtoollinen\|ehtoolliseen]]. Siis jokaisessa liturgiassa tai ainakin mahdollisimman usein. Käytännössä on etenkin Kreikassa ja Venäjällä kirjavaa käytäntöä, joka mahdollisesti johtuu tiukasta [[Katumus\|katumuksen sakramentin]] soveltamisesta ja sen liittämisestä lähes pakollisena ehtoollisen yhteyteen. [[Suomen ortodoksinen kirkko\|Suomessa]] on yleistä, että suurin osa ortodokseista osallistuu liturgiassa ehtoolliseen, tosin samalla katumuksen sakramenttiin osallistuminen on huolestuttavasti vähentynyt. Kaikesta huolimatta tämä kollybadien ajama asia - ehtoolliseen osallistumisen lisääminen - etenee myönteisesti useissa paikalliskirkoissa.

	Johtavia kollybadeja olivat Filokalian kokoajat, pyhä ''[[Makarios Korinttolainen]]'' ja pyhä ''[[Nikodemos Athoslainen]]'', sekä oppinut munkki ja edellisten ystävä, ''Athanasios Paroslainen''.

	Aikanaan kollybadeja pidettiin Athoksella jopa [[harhaoppi]]sina, kun he siis vaativat alkuperäisten käytäntöjen palauttamista. Fanaattiset munkit vainosivat heitä ja moni heistä joko karkotettiin tai muuten lähti Athokselta. Näin oppi levisi muuallekin sen aikaiseen ortodoksiseen maailmaan tehokkaasti ja sillä on ollut suuri vaikutus esimerkiksi kreikkalaiseen ortodoksiseen kirkkoon ja sitä kautta useisiin muihinkin kirkkoihin.

	[[:Käyttäjä:Hannu\|HAP]]

	== Kirjallisuutta ==
	* ''Filokalia'', osa 5

	[[Luokka:Uskonoppi]]

Hannu (18. huhtikuuta 2009 kello 11.48)

2009-04-18T11:48:13Z

← Vanhempi versio		Versio 18. huhtikuuta 2009 kello 11.48
Rivi 7:		Rivi 7:
	Kollybadien liike sai alkunsa Athoksen pyhän Annan [[Skiitta\|skiitasta]] ja siellä noudatetun elossa olevien ja etenkin vainajien muistelemiskäytäntöjen muuttamisesta perinteisestä lauantaista sunnuntaiksi, ylösnousemuksen päiväksi. Skiitassa rakennettiin ja [[munkki]]en piti tehdä töitä lauantainakin, jolloin muistopalvelukset siis perinteisesti toimitettiin. Jotta muistopalveluksia voitaisiin pitää (''munkkien työn nyt estäessä sen''), ne siirrettiin siis sunnuntaille ja riita oli valmis.		Kollybadien liike sai alkunsa Athoksen pyhän Annan [[Skiitta\|skiitasta]] ja siellä noudatetun elossa olevien ja etenkin vainajien muistelemiskäytäntöjen muuttamisesta perinteisestä lauantaista sunnuntaiksi, ylösnousemuksen päiväksi. Skiitassa rakennettiin ja [[munkki]]en piti tehdä töitä lauantainakin, jolloin muistopalvelukset siis perinteisesti toimitettiin. Jotta muistopalveluksia voitaisiin pitää (''munkkien työn nyt estäessä sen''), ne siirrettiin siis sunnuntaille ja riita oli valmis.

	Katsottiin, että muutos alentaa sunnuntain – ''ylösnousemuksen päivän'' – arvoa, eikä muistopalveluksia enää pidetty, vaan vainajia muisteltiin ainoastaan [[liturgia]]ssa. Näitä munkkeja, jotka vastustivat vainajien muistopalveluksen toimittamista sunnuntaisin, alettiin kutsua halventavasti nimellä ''kollybadit''. He siis puolustivat vanhaa traditiota ja vastustivat uutta käytäntöä. Sana ''kollybadi'' tulee kreikan kielen sanasta ''~~kollyva~~'' eli [[koliva]], muisteluvehnä, jota syötiin vainajien muistelun yhteydessä.		Katsottiin, että muutos alentaa sunnuntain – ''ylösnousemuksen päivän'' – arvoa, eikä muistopalveluksia enää pidetty, vaan vainajia muisteltiin ainoastaan [[liturgia]]ssa. Näitä munkkeja, jotka vastustivat vainajien muistopalveluksen toimittamista sunnuntaisin, alettiin kutsua halventavasti nimellä ''kollybadit''. He siis puolustivat vanhaa traditiota ja vastustivat uutta käytäntöä. Sana ''kollybadi'' tulee kreikan kielen sanasta ''kollyba'' eli [[koliva]], muisteluvehnä, jota syötiin vainajien muistelun yhteydessä.

	[[Patriarkka\|Patriarkat]] ja kirkolliskokoukset yrittivät ratkoa kiistoja ja sovittelevana julkilausumana annettiin viimein ohje, että [[Vainajien muistelu\|vainajien muistopalveluksia]] voidaan toimittaa lauantaina ja sunnuntaina sekä muinakin viikonpäivinä. Käytäntö on voimassa yhä Kreikassa, vaikka lauantaita pidetään yleisesti ''”oikeana päivänä”''.		[[Patriarkka\|Patriarkat]] ja kirkolliskokoukset yrittivät ratkoa kiistoja ja sovittelevana julkilausumana annettiin viimein ohje, että [[Vainajien muistelu\|vainajien muistopalveluksia]] voidaan toimittaa lauantaina ja sunnuntaina sekä muinakin viikonpäivinä. Käytäntö on voimassa yhä Kreikassa, vaikka lauantaita pidetään yleisesti ''”oikeana päivänä”''.

Domna (18. huhtikuuta 2009 kello 10.11)

2009-04-18T10:11:01Z

← Vanhempi versio		Versio 18. huhtikuuta 2009 kello 10.11
Rivi 1:		Rivi 1:
	'''Kollybadi''' (''joskus näkee käytettävän myös muotoa '''kollyvadi''' englanniksi: kollyvade'') on [[Filokalia]]n syntymisen aikoihin tai hieman ennen sitä [[Athos\|Athoksella]] syntyneen hengellisen liikkeen kannattaja. Tuosta ~~syntymisajanjakson ajasta~~ käytetään joskus nimitystä ''turkokratia'' ja se sai aikaan Kreikassa ja etenkin Athoksella eräänlaisen ''[[hesykasmi]]n renessanssin''.		'''Kollybadi''' (''joskus näkee käytettävän myös muotoa '''kollyvadi''' englanniksi: kollyvade'') on [[Filokalia]]n syntymisen aikoihin tai hieman ennen sitä [[Athos\|Athoksella]] syntyneen hengellisen liikkeen kannattaja. Tuosta ajanjaksosta käytetään joskus nimitystä ''turkokratia'' ja se sai aikaan Kreikassa ja etenkin Athoksella eräänlaisen ''[[hesykasmi]]n renessanssin''.

	Kollybadit halusivat puhdistaa ortodoksisen [[traditio]]n siihen vuosisatojen aikana kehittyneistä vääristymistä ja korostuksista, jotka olivat ristiriidassa [[Ortodoksinen kirkko\|ortodoksisen kirkon]] alkuperäisen käytännön ja hengen kanssa.		Kollybadit halusivat puhdistaa ortodoksisen [[traditio]]n siihen vuosisatojen aikana kehittyneistä vääristymistä ja korostuksista, jotka olivat ristiriidassa [[Ortodoksinen kirkko\|ortodoksisen kirkon]] alkuperäisen käytännön ja hengen kanssa.
Rivi 5:		Rivi 5:
	Liikkeen aloittama prosessi jatkuu nykyaikanakin ortodoksisessa kirkossa eritoten korostuen teologisessa tutkimuksessa ja siihen perustuvassa kirkollisessa elämässä. Usein tässä yhteydessä puhutaankin ortodoksisuuden vapauttamisesta länsimaisen teologian kahleista.		Liikkeen aloittama prosessi jatkuu nykyaikanakin ortodoksisessa kirkossa eritoten korostuen teologisessa tutkimuksessa ja siihen perustuvassa kirkollisessa elämässä. Usein tässä yhteydessä puhutaankin ortodoksisuuden vapauttamisesta länsimaisen teologian kahleista.

	Kollybadien liike sai alkunsa Athoksen pyhän Annan [[Skiitta\|skiitasta]] ja siellä noudatetun elossa olevien ja etenkin vainajien muistelemiskäytäntöjen muuttamisesta perinteisestä lauantaista sunnuntaiksi ylösnousemuksen päiväksi. Skiitassa rakennettiin ja [[munkki]]en piti tehdä töitä lauantainakin, jolloin muistopalvelukset siis perinteisesti toimitettiin. Jotta muistopalveluksia voitaisiin pitää (''munkkien työn nyt estäessä sen''), ne siirrettiin siis sunnuntaille ja riita oli valmis.		Kollybadien liike sai alkunsa Athoksen pyhän Annan [[Skiitta\|skiitasta]] ja siellä noudatetun elossa olevien ja etenkin vainajien muistelemiskäytäntöjen muuttamisesta perinteisestä lauantaista sunnuntaiksi, ylösnousemuksen päiväksi. Skiitassa rakennettiin ja [[munkki]]en piti tehdä töitä lauantainakin, jolloin muistopalvelukset siis perinteisesti toimitettiin. Jotta muistopalveluksia voitaisiin pitää (''munkkien työn nyt estäessä sen''), ne siirrettiin siis sunnuntaille ja riita oli valmis.

	Katsottiin, että muutos alentaa sunnuntain – ''ylösnousemuksen päivän'' – arvoa ja muistopalveluksia ei enää pidetty, vaan vainajia muisteltiin ainoastaan [[liturgia]]ssa. Näitä munkkeja, jotka vastustivat vainajien ~~muistopäivän~~ toimittamista sunnuntaisin, alettiin kutsua halventavasti nimellä ''kollybadit''. He siis puolustivat vanhaa traditiota ja vastustivat uutta käytäntöä. Sana ''kollybadi'' tulee kreikan kielen sanasta ''kollyva'' eli [[koliva]], muisteluvehnä, jota syötiin vainajien muistelun yhteydessä.		Katsottiin, että muutos alentaa sunnuntain – ''ylösnousemuksen päivän'' – arvoa, eikä muistopalveluksia enää pidetty, vaan vainajia muisteltiin ainoastaan [[liturgia]]ssa. Näitä munkkeja, jotka vastustivat vainajien muistopalveluksen toimittamista sunnuntaisin, alettiin kutsua halventavasti nimellä ''kollybadit''. He siis puolustivat vanhaa traditiota ja vastustivat uutta käytäntöä. Sana ''kollybadi'' tulee kreikan kielen sanasta ''kollyva'' eli [[koliva]], muisteluvehnä, jota syötiin vainajien muistelun yhteydessä.

	[[Patriarkka\|Patriarkat]] ja kirkolliskokoukset yrittivät ratkoa kiistoja ja sovittelevana julkilausumana annettiin viimein ohje, että [[Vainajien muistelu\|vainajien muistopalveluksia]] voidaan toimittaa lauantaina ja sunnuntaina sekä muinakin viikonpäivinä. Käytäntö on voimassa yhä Kreikassa, vaikka lauantaita pidetään yleisesti ''”oikeana päivänä”''.		[[Patriarkka\|Patriarkat]] ja kirkolliskokoukset yrittivät ratkoa kiistoja ja sovittelevana julkilausumana annettiin viimein ohje, että [[Vainajien muistelu\|vainajien muistopalveluksia]] voidaan toimittaa lauantaina ja sunnuntaina sekä muinakin viikonpäivinä. Käytäntö on voimassa yhä Kreikassa, vaikka lauantaita pidetään yleisesti ''”oikeana päivänä”''.
Rivi 13:		Rivi 13:
	Kollybadien liikkeen ohjelma laajeni kuitenkin muistopäivistä laajemmallekin. Yhtenä tärkeimmistä liikkeen ajamista asioista kohosi liturgian merkityksen kohottaminen todelliseksi ehtoollisjumalanpalvelukseksi, jossa kaikki – niin papisto kuin maallikotkin – osallistuisivat mahdollisimman usein [[Ehtoollinen\|ehtoolliseen]]. Siis jokaisessa liturgiassa tai ainakin mahdollisimman usein. Käytännössä on etenkin Kreikassa ja Venäjällä kirjavaa käytäntöä, joka mahdollisesti johtuu tiukasta [[Katumus\|katumuksen sakramentin]] soveltamisesta ja sen liittämisestä lähes pakollisena ehtoollisen yhteyteen. [[Suomen ortodoksinen kirkko\|Suomessa]] on yleistä, että suurin osa ortodokseista osallistuu liturgiassa ehtoolliseen, tosin samalla katumuksen sakramenttiin osallistuminen on huolestuttavasti vähentynyt. Kaikesta huolimatta tämä kollybadien ajama asia - ehtoolliseen osallistumisen lisääminen - etenee myönteisesti useissa paikalliskirkoissa.		Kollybadien liikkeen ohjelma laajeni kuitenkin muistopäivistä laajemmallekin. Yhtenä tärkeimmistä liikkeen ajamista asioista kohosi liturgian merkityksen kohottaminen todelliseksi ehtoollisjumalanpalvelukseksi, jossa kaikki – niin papisto kuin maallikotkin – osallistuisivat mahdollisimman usein [[Ehtoollinen\|ehtoolliseen]]. Siis jokaisessa liturgiassa tai ainakin mahdollisimman usein. Käytännössä on etenkin Kreikassa ja Venäjällä kirjavaa käytäntöä, joka mahdollisesti johtuu tiukasta [[Katumus\|katumuksen sakramentin]] soveltamisesta ja sen liittämisestä lähes pakollisena ehtoollisen yhteyteen. [[Suomen ortodoksinen kirkko\|Suomessa]] on yleistä, että suurin osa ortodokseista osallistuu liturgiassa ehtoolliseen, tosin samalla katumuksen sakramenttiin osallistuminen on huolestuttavasti vähentynyt. Kaikesta huolimatta tämä kollybadien ajama asia - ehtoolliseen osallistumisen lisääminen - etenee myönteisesti useissa paikalliskirkoissa.

	Johtavia kollybadeja olivat Filokalian kokoajat, pyhä ''[[Makarios Korinttolainen]]'' ja pyhä ''[[Nikodemos Athoslainen]]'' sekä oppinut munkki ja edellisten ystävä, ''Athanasios Paroslainen''.		Johtavia kollybadeja olivat Filokalian kokoajat, pyhä ''[[Makarios Korinttolainen]]'' ja pyhä ''[[Nikodemos Athoslainen]]'', sekä oppinut munkki ja edellisten ystävä, ''Athanasios Paroslainen''.

	Aikanaan kollybadeja pidettiin Athoksella jopa [[harhaoppi]]sina, kun he siis vaativat alkuperäisten käytäntöjen palauttamista. Fanaattiset munkit vainosivat heitä ja moni heistä joko karkotettiin tai muuten lähti Athokselta. Näin oppi levisi muuallekin sen aikaiseen ortodoksiseen maailmaan tehokkaasti ja sillä on ollut suuri vaikutus esimerkiksi kreikkalaiseen ortodoksiseen kirkkoon ja sitä kautta useisiin muihinkin kirkkoihin.		Aikanaan kollybadeja pidettiin Athoksella jopa [[harhaoppi]]sina, kun he siis vaativat alkuperäisten käytäntöjen palauttamista. Fanaattiset munkit vainosivat heitä ja moni heistä joko karkotettiin tai muuten lähti Athokselta. Näin oppi levisi muuallekin sen aikaiseen ortodoksiseen maailmaan tehokkaasti ja sillä on ollut suuri vaikutus esimerkiksi kreikkalaiseen ortodoksiseen kirkkoon ja sitä kautta useisiin muihinkin kirkkoihin.

Hannu (18. huhtikuuta 2009 kello 09.31)

2009-04-18T09:31:05Z

← Vanhempi versio		Versio 18. huhtikuuta 2009 kello 09.31
Rivi 18:		Rivi 18:

	[[:Käyttäjä:Hannu\|HAP]]		[[:Käyttäjä:Hannu\|HAP]]

			== Kirjallisuutta ==
			* ''Filokalia'', osa 5

	[[Luokka:Uskonoppi]]		[[Luokka:Uskonoppi]]

Hannu (18. huhtikuuta 2009 kello 09.28)

2009-04-18T09:28:55Z

← Vanhempi versio		Versio 18. huhtikuuta 2009 kello 09.28
Rivi 1:		Rivi 1:
	'''Kollybadi''' (''joskus näkee käytettävän myös muotoa '''kollyvadi''' englanniksi: kollyvade'')on [[Filokalia]]n syntymisen aikoihin tai hieman ennen sitä [[Athos\|Athoksella]] syntyneen hengellisen liikkeen kannattaja. Tuosta syntymisajanjakson ajasta käytetään joskus nimitystä ''turkokratia'' ja se sai aikaan Kreikassa ja etenkin Athoksella eräänlaisen ''[[hesykasmi]]n renessanssin''.		'''Kollybadi''' (''joskus näkee käytettävän myös muotoa '''kollyvadi''' englanniksi: kollyvade'') on [[Filokalia]]n syntymisen aikoihin tai hieman ennen sitä [[Athos\|Athoksella]] syntyneen hengellisen liikkeen kannattaja. Tuosta syntymisajanjakson ajasta käytetään joskus nimitystä ''turkokratia'' ja se sai aikaan Kreikassa ja etenkin Athoksella eräänlaisen ''[[hesykasmi]]n renessanssin''.

	Kollybadit halusivat puhdistaa ortodoksisen [[traditio]]n siihen vuosisatojen aikana kehittyneistä vääristymistä ja korostuksista, jotka olivat ristiriidassa [[Ortodoksinen kirkko\|ortodoksisen kirkon]] alkuperäisen käytännön ja hengen kanssa.		Kollybadit halusivat puhdistaa ortodoksisen [[traditio]]n siihen vuosisatojen aikana kehittyneistä vääristymistä ja korostuksista, jotka olivat ristiriidassa [[Ortodoksinen kirkko\|ortodoksisen kirkon]] alkuperäisen käytännön ja hengen kanssa.

Hannu (18. huhtikuuta 2009 kello 08.28)

2009-04-18T08:28:57Z

← Vanhempi versio		Versio 18. huhtikuuta 2009 kello 08.28
Rivi 1:		Rivi 1:
	'''Kollybadi''' on [[Filokalia]]n syntymisen aikoihin tai hieman ennen sitä [[Athos\|Athoksella]] syntyneen hengellisen liikkeen kannattaja. Tuosta syntymisajanjakson ajasta käytetään joskus nimitystä ''turkokratia'' ja se sai aikaan Kreikassa ja etenkin Athoksella eräänlaisen ''[[hesykasmi]]n renessanssin''.		'''Kollybadi''' (''joskus näkee käytettävän myös muotoa '''kollyvadi''' englanniksi: kollyvade'')on [[Filokalia]]n syntymisen aikoihin tai hieman ennen sitä [[Athos\|Athoksella]] syntyneen hengellisen liikkeen kannattaja. Tuosta syntymisajanjakson ajasta käytetään joskus nimitystä ''turkokratia'' ja se sai aikaan Kreikassa ja etenkin Athoksella eräänlaisen ''[[hesykasmi]]n renessanssin''.

	Kollybadit halusivat puhdistaa ortodoksisen [[traditio]]n siihen vuosisatojen aikana kehittyneistä vääristymistä ja korostuksista, jotka olivat ristiriidassa [[Ortodoksinen kirkko\|ortodoksisen kirkon]] alkuperäisen käytännön ja hengen kanssa.		Kollybadit halusivat puhdistaa ortodoksisen [[traditio]]n siihen vuosisatojen aikana kehittyneistä vääristymistä ja korostuksista, jotka olivat ristiriidassa [[Ortodoksinen kirkko\|ortodoksisen kirkon]] alkuperäisen käytännön ja hengen kanssa.
Rivi 7:		Rivi 7:
	Kollybadien liike sai alkunsa Athoksen pyhän Annan [[Skiitta\|skiitasta]] ja siellä noudatetun elossa olevien ja etenkin vainajien muistelemiskäytäntöjen muuttamisesta perinteisestä lauantaista sunnuntaiksi ylösnousemuksen päiväksi. Skiitassa rakennettiin ja [[munkki]]en piti tehdä töitä lauantainakin, jolloin muistopalvelukset siis perinteisesti toimitettiin. Jotta muistopalveluksia voitaisiin pitää (''munkkien työn nyt estäessä sen''), ne siirrettiin siis sunnuntaille ja riita oli valmis.		Kollybadien liike sai alkunsa Athoksen pyhän Annan [[Skiitta\|skiitasta]] ja siellä noudatetun elossa olevien ja etenkin vainajien muistelemiskäytäntöjen muuttamisesta perinteisestä lauantaista sunnuntaiksi ylösnousemuksen päiväksi. Skiitassa rakennettiin ja [[munkki]]en piti tehdä töitä lauantainakin, jolloin muistopalvelukset siis perinteisesti toimitettiin. Jotta muistopalveluksia voitaisiin pitää (''munkkien työn nyt estäessä sen''), ne siirrettiin siis sunnuntaille ja riita oli valmis.

	Katsottiin, että muutos alentaa sunnuntain – ''ylösnousemuksen päivän'' – arvoa ja muistopalveluksia ei enää pidetty, vaan vainajia muisteltiin ainoastaan [[liturgia]]ssa. Näitä munkkeja, jotka vastustivat vainajien muistopäivän toimittamista sunnuntaisin, alettiin kutsua halventavasti nimellä ''kollybadit''. He siis puolustivat vanhaa traditiota ja vastustivat uutta käytäntöä.		Katsottiin, että muutos alentaa sunnuntain – ''ylösnousemuksen päivän'' – arvoa ja muistopalveluksia ei enää pidetty, vaan vainajia muisteltiin ainoastaan [[liturgia]]ssa. Näitä munkkeja, jotka vastustivat vainajien muistopäivän toimittamista sunnuntaisin, alettiin kutsua halventavasti nimellä ''kollybadit''. He siis puolustivat vanhaa traditiota ja vastustivat uutta käytäntöä. Sana ''kollybadi'' tulee kreikan kielen sanasta ''kollyva'' eli [[koliva]], muisteluvehnä, jota syötiin vainajien muistelun yhteydessä.

	[[Patriarkka\|Patriarkat]] ja kirkolliskokoukset yrittivät ratkoa kiistoja ja sovittelevana julkilausumana annettiin viimein ohje, että [[Vainajien muistelu\|vainajien muistopalveluksia]] voidaan toimittaa lauantaina ja sunnuntaina sekä muinakin viikonpäivinä. Käytäntö on voimassa yhä Kreikassa, vaikka lauantaita pidetään yleisesti ''”oikeana päivänä”''.		[[Patriarkka\|Patriarkat]] ja kirkolliskokoukset yrittivät ratkoa kiistoja ja sovittelevana julkilausumana annettiin viimein ohje, että [[Vainajien muistelu\|vainajien muistopalveluksia]] voidaan toimittaa lauantaina ja sunnuntaina sekä muinakin viikonpäivinä. Käytäntö on voimassa yhä Kreikassa, vaikka lauantaita pidetään yleisesti ''”oikeana päivänä”''.

Hannu (18. huhtikuuta 2009 kello 08.17)

2009-04-18T08:17:46Z

← Vanhempi versio		Versio 18. huhtikuuta 2009 kello 08.17
Rivi 1:		Rivi 1:
	'''Kollybadi''' on [[Filokalia]]n syntymisen aikoihin tai hieman ennen sitä [[Athos\|Athoksella]] syntyneen hengellisen liikkeen kannattaja.		'''Kollybadi''' on [[Filokalia]]n syntymisen aikoihin tai hieman ennen sitä [[Athos\|Athoksella]] syntyneen hengellisen liikkeen kannattaja. Tuosta syntymisajanjakson ajasta käytetään joskus nimitystä ''turkokratia'' ja se sai aikaan Kreikassa ja etenkin Athoksella eräänlaisen ''[[hesykasmi]]n renessanssin''.

	Kollybadit halusivat puhdistaa ortodoksisen [[traditio]]n siihen vuosisatojen aikana kehittyneistä vääristymistä ja korostuksista, jotka olivat ristiriidassa [[Ortodoksinen kirkko\|ortodoksisen kirkon]] alkuperäisen käytännön ja hengen kanssa.		Kollybadit halusivat puhdistaa ortodoksisen [[traditio]]n siihen vuosisatojen aikana kehittyneistä vääristymistä ja korostuksista, jotka olivat ristiriidassa [[Ortodoksinen kirkko\|ortodoksisen kirkon]] alkuperäisen käytännön ja hengen kanssa.

Hannu (18. huhtikuuta 2009 kello 05.52)

2009-04-18T05:52:14Z

← Vanhempi versio		Versio 18. huhtikuuta 2009 kello 05.52
Rivi 15:		Rivi 15:
	Johtavia kollybadeja olivat Filokalian kokoajat, pyhä ''[[Makarios Korinttolainen]]'' ja pyhä ''[[Nikodemos Athoslainen]]'' sekä oppinut munkki ja edellisten ystävä, ''Athanasios Paroslainen''.		Johtavia kollybadeja olivat Filokalian kokoajat, pyhä ''[[Makarios Korinttolainen]]'' ja pyhä ''[[Nikodemos Athoslainen]]'' sekä oppinut munkki ja edellisten ystävä, ''Athanasios Paroslainen''.

	Aikanaan kollybadeja pidettiin Athoksella jopa [[harhaoppi]]sina, kun he siis vaativat alkuperäisten käytäntöjen palauttamista. Fanaattiset munkit vainosivat heitä ja moni heistä joko karkotettiin tai muuten lähti Athokselta. Näin oppi levisi ~~ympärille~~ tehokkaasti ja sillä on ollut suuri vaikutus kreikkalaiseen ~~ortodoksiaan~~ ja sitä kautta ~~muuallakin~~.		Aikanaan kollybadeja pidettiin Athoksella jopa [[harhaoppi]]sina, kun he siis vaativat alkuperäisten käytäntöjen palauttamista. Fanaattiset munkit vainosivat heitä ja moni heistä joko karkotettiin tai muuten lähti Athokselta. Näin oppi levisi muuallekin sen aikaiseen ortodoksiseen maailmaan tehokkaasti ja sillä on ollut suuri vaikutus esimerkiksi kreikkalaiseen ortodoksiseen kirkkoon ja sitä kautta useisiin muihinkin kirkkoihin.

	[[:Käyttäjä:Hannu\|HAP]]		[[:Käyttäjä:Hannu\|HAP]]

Hannu (18. huhtikuuta 2009 kello 05.49)

2009-04-18T05:49:29Z

← Vanhempi versio		Versio 18. huhtikuuta 2009 kello 05.49
Rivi 11:		Rivi 11:
	[[Patriarkka\|Patriarkat]] ja kirkolliskokoukset yrittivät ratkoa kiistoja ja sovittelevana julkilausumana annettiin viimein ohje, että [[Vainajien muistelu\|vainajien muistopalveluksia]] voidaan toimittaa lauantaina ja sunnuntaina sekä muinakin viikonpäivinä. Käytäntö on voimassa yhä Kreikassa, vaikka lauantaita pidetään yleisesti ''”oikeana päivänä”''.		[[Patriarkka\|Patriarkat]] ja kirkolliskokoukset yrittivät ratkoa kiistoja ja sovittelevana julkilausumana annettiin viimein ohje, että [[Vainajien muistelu\|vainajien muistopalveluksia]] voidaan toimittaa lauantaina ja sunnuntaina sekä muinakin viikonpäivinä. Käytäntö on voimassa yhä Kreikassa, vaikka lauantaita pidetään yleisesti ''”oikeana päivänä”''.

	Kollybadien liikkeen ohjelma laajeni kuitenkin muistopäivistä laajemmallekin. Yhtenä tärkeimmistä liikkeen ajamista asioista kohosi liturgian merkityksen kohottaminen todelliseksi ehtoollisjumalanpalvelukseksi, jossa kaikki – niin papisto kuin maallikotkin – osallistuisivat mahdollisimman usein [[Ehtoollinen\|ehtoolliseen]]. Siis jokaisessa liturgiassa tai ainakin mahdollisimman usein. Käytännössä on etenkin Kreikassa ja Venäjällä kirjavaa käytäntöä, joka mahdollisesti johtuu tiukasta [[Katumus\|katumuksen sakramentin]] soveltamisesta ja sen liittämisestä lähes pakollisena ehtoollisen yhteyteen. [[Suomen ortodoksinen kirkko\|Suomessa]] on yleistä, että suurin osa ortodokseista osallistuu liturgiassa ehtoolliseen, tosin samalla katumuksen sakramenttiin osallistuminen on huolestuttavasti vähentynyt. Kaikesta huolimatta tämä kollybadien ajama asia - ~~entoolliseen~~ osallistumisen lisääminen - etenee myönteisesti useissa paikalliskirkoissa.		Kollybadien liikkeen ohjelma laajeni kuitenkin muistopäivistä laajemmallekin. Yhtenä tärkeimmistä liikkeen ajamista asioista kohosi liturgian merkityksen kohottaminen todelliseksi ehtoollisjumalanpalvelukseksi, jossa kaikki – niin papisto kuin maallikotkin – osallistuisivat mahdollisimman usein [[Ehtoollinen\|ehtoolliseen]]. Siis jokaisessa liturgiassa tai ainakin mahdollisimman usein. Käytännössä on etenkin Kreikassa ja Venäjällä kirjavaa käytäntöä, joka mahdollisesti johtuu tiukasta [[Katumus\|katumuksen sakramentin]] soveltamisesta ja sen liittämisestä lähes pakollisena ehtoollisen yhteyteen. [[Suomen ortodoksinen kirkko\|Suomessa]] on yleistä, että suurin osa ortodokseista osallistuu liturgiassa ehtoolliseen, tosin samalla katumuksen sakramenttiin osallistuminen on huolestuttavasti vähentynyt. Kaikesta huolimatta tämä kollybadien ajama asia - ehtoolliseen osallistumisen lisääminen - etenee myönteisesti useissa paikalliskirkoissa.

	Johtavia kollybadeja olivat Filokalian kokoajat, pyhä ''[[Makarios Korinttolainen]]'' ja pyhä ''[[Nikodemos Athoslainen]]'' sekä oppinut munkki ja edellisten ystävä, ''Athanasios Paroslainen''.		Johtavia kollybadeja olivat Filokalian kokoajat, pyhä ''[[Makarios Korinttolainen]]'' ja pyhä ''[[Nikodemos Athoslainen]]'' sekä oppinut munkki ja edellisten ystävä, ''Athanasios Paroslainen''.

Hannu (18. huhtikuuta 2009 kello 05.49)

2009-04-18T05:49:11Z

← Vanhempi versio		Versio 18. huhtikuuta 2009 kello 05.49
Rivi 11:		Rivi 11:
	[[Patriarkka\|Patriarkat]] ja kirkolliskokoukset yrittivät ratkoa kiistoja ja sovittelevana julkilausumana annettiin viimein ohje, että [[Vainajien muistelu\|vainajien muistopalveluksia]] voidaan toimittaa lauantaina ja sunnuntaina sekä muinakin viikonpäivinä. Käytäntö on voimassa yhä Kreikassa, vaikka lauantaita pidetään yleisesti ''”oikeana päivänä”''.		[[Patriarkka\|Patriarkat]] ja kirkolliskokoukset yrittivät ratkoa kiistoja ja sovittelevana julkilausumana annettiin viimein ohje, että [[Vainajien muistelu\|vainajien muistopalveluksia]] voidaan toimittaa lauantaina ja sunnuntaina sekä muinakin viikonpäivinä. Käytäntö on voimassa yhä Kreikassa, vaikka lauantaita pidetään yleisesti ''”oikeana päivänä”''.

	Kollybadien liikkeen ohjelma laajeni kuitenkin muistopäivistä laajemmallekin. Yhtenä tärkeimmistä liikkeen ajamista asioista kohosi liturgian merkityksen kohottaminen todelliseksi ehtoollisjumalanpalvelukseksi, jossa kaikki – niin papisto kuin maallikotkin – osallistuisivat mahdollisimman usein [[Ehtoollinen\|ehtoolliseen]]. Siis jokaisessa liturgiassa tai ainakin mahdollisimman usein. Käytännössä on etenkin Kreikassa ja Venäjällä kirjavaa käytäntöä, joka mahdollisesti johtuu ~~tiukoista~~ [[Katumus\|katumuksen sakramentin]] ~~käytännöistä~~. [[Suomen ortodoksinen kirkko\|Suomessa]] on yleistä, että suurin osa ortodokseista osallistuu liturgiassa ehtoolliseen. ~~Tämä~~ ~~kirkon~~ ~~alkuperäinen~~ ~~käytäntö~~ on ~~nyt~~ ~~kuitenkin~~ ~~alkanut~~ ~~levitä~~ ~~myös~~ ~~laajemmin~~ ~~ortodoksisten~~ ~~kirkkojen~~ ~~piirissä~~.		Kollybadien liikkeen ohjelma laajeni kuitenkin muistopäivistä laajemmallekin. Yhtenä tärkeimmistä liikkeen ajamista asioista kohosi liturgian merkityksen kohottaminen todelliseksi ehtoollisjumalanpalvelukseksi, jossa kaikki – niin papisto kuin maallikotkin – osallistuisivat mahdollisimman usein [[Ehtoollinen\|ehtoolliseen]]. Siis jokaisessa liturgiassa tai ainakin mahdollisimman usein. Käytännössä on etenkin Kreikassa ja Venäjällä kirjavaa käytäntöä, joka mahdollisesti johtuu tiukasta [[Katumus\|katumuksen sakramentin]] soveltamisesta ja sen liittämisestä lähes pakollisena ehtoollisen yhteyteen. [[Suomen ortodoksinen kirkko\|Suomessa]] on yleistä, että suurin osa ortodokseista osallistuu liturgiassa ehtoolliseen, tosin samalla katumuksen sakramenttiin osallistuminen on huolestuttavasti vähentynyt. Kaikesta huolimatta tämä kollybadien ajama asia - entoolliseen osallistumisen lisääminen - etenee myönteisesti useissa paikalliskirkoissa.

	Johtavia kollybadeja olivat Filokalian kokoajat, pyhä ''[[Makarios Korinttolainen]]'' ja pyhä ''[[Nikodemos Athoslainen]]'' sekä oppinut munkki ja edellisten ystävä, ''Athanasios Paroslainen''.		Johtavia kollybadeja olivat Filokalian kokoajat, pyhä ''[[Makarios Korinttolainen]]'' ja pyhä ''[[Nikodemos Athoslainen]]'' sekä oppinut munkki ja edellisten ystävä, ''Athanasios Paroslainen''.