http://www.ortodoksi.net/index.php?action=history&feed=atom&title=Petros_Sasaki_and_Friends_%28kirja%29 2026-09-19T22:10:10Z Tämän sivun muutoshistoria MediaWiki 1.39.7 http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Petros_Sasaki_and_Friends_(kirja)&diff=65569&oldid=prev 2026-09-19T16:25:47Z

<p>Ak: Uusi sivu: &lt;!--&#039;&#039;&#039;Japanista Suomeen – harvinainen kirja palauttaa Petros Sasakin suomalaisen elämäntyön näkyviin&#039;&#039;&#039; &#039;&#039;Petros Sasaki tuli Japanista Suomeen vuonna 1968 ja muutti suomalaisen ikonimaalauksen suuntaa. Hänen työnsä näkyy kymmenissä kirkoissa, mutta erityisen vahvan kaaren muodostavat Lintulan luostari, Mikkelin ylienkeli Mikaelin kirkko ja Kajaanin Kristuksen kirkastumisen kirkko. Nyt Sasakista on julkaistu Japanissa poikkeuksellinen kirja – teos, joka kertoo S...</p> <p><b>Uusi sivu</b></p><div>&lt;!--&#039;&#039;&#039;Japanista Suomeen – harvinainen kirja palauttaa Petros Sasakin suomalaisen elämäntyön näkyviin&#039;&#039;&#039;<br /> <br /> &#039;&#039;Petros Sasaki tuli Japanista Suomeen vuonna 1968 ja muutti suomalaisen ikonimaalauksen suuntaa. Hänen työnsä näkyy kymmenissä kirkoissa, mutta erityisen vahvan kaaren muodostavat Lintulan luostari, Mikkelin ylienkeli Mikaelin kirkko ja Kajaanin Kristuksen kirkastumisen kirkko. Nyt Sasakista on julkaistu Japanissa poikkeuksellinen kirja – teos, joka kertoo Suomesta, mutta jota Suomessa tuskin moni on vielä nähnyt.&#039;&#039;<br /> <br /> == Suomesta kertova kirja, jota Suomesta on vaikea löytää ==<br /> <br /> Japanissa maaliskuussa 2025 ilmestynyt &#039;&#039;&#039;Pecha ja ystävät&#039;&#039;&#039; (jap. &#039;&#039;ペーチャと仲間たち&#039;&#039;, &#039;&#039;Pēcha to nakama-tachi&#039;&#039;) on jo lähtökohdaltaan erikoinen teos. Sen englanninkielinen rinnakkaisnimi on &#039;&#039;&#039;Petros Sasaki and Friends – The Japanese, Father of Finnish Iconography: His Life and Icons&#039;&#039;&#039;. Japanilaisessa nimessä Sasakia kuvataan suomalaisen ikonimaalauksen isäksi kutsutuksi japanilaiseksi.&lt;br&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> Kirja on Osakan ortodoksisen seurakunnan julkaisema A4-kokoinen, 116-sivuinen nelivärinen teos. Tekstit ovat rinnakkain japaniksi ja englanniksi. Se ei ole suuren kansainvälisen kustantamon kirja, vaan seurakuntayhteisössä syntynyt muisto- ja dokumenttijulkaisu. Julkaisijan esitteessä kirjaa tarjotaan tilattavaksi suoraan Osakan ortodoksisesta seurakunnasta Japanissa.&lt;br&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> Juuri tästä syystä kirja on Suomessa &#039;&#039;melkein harvinaisuus&#039;&#039;, vaikka huomattava osa sen sisällöstä käsittelee nimenomaan Suomea. Siitä ei ole suomenkielistä laitosta eikä sillä näytä olevan tavallista suomalaista kirjakauppa- tai kustantamojakelua. Japanin CiNii-kirjastotietokanta ilmoittaa teoksellekin vain kaksi kirjastosijaintia Japanissa. Japanin kansalliskirjaston tietokannassa teos on kyllä luetteloitu, mutta kyseessä on selvästi pienen levikin erikoisjulkaisu.&lt;br&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> Tässä on jotakin lähes paradoksaalista: Japanissa on tehty laaja kuvallinen kirja miehestä, jonka elämäntyön näkyvin osa sijaitsee Suomen ortodoksisissa kirkoissa.<br /> <br /> == Petros Sasaki – Japanista suomalaisen ikonimaalauksen uudistajaksi ==<br /> <br /> &#039;&#039;&#039;Petros Iwao Sasaki&#039;&#039;&#039; syntyi vuonna 1939 Ōdatessa Akitan prefektuurissa Pohjois-Japanissa ortodoksiseen perheeseen. Hän opiskeli Tokion ortodoksisessa seminaarissa, työskenteli lähetystyössä Osakassa ja lähti vuonna 1964 Kreikkaan opiskelemaan ortodoksista teologiaa ja bysanttilaista ikonimaalausta.&lt;br&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> Suomeen Sasaki saapui vuonna 1968. Keskeinen henkilö hänen suomalaisen elämänvaiheensa alkamisessa oli [[Paavali Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa|arkkipiispa &#039;&#039;&#039;Paavali&#039;&#039;&#039;]], joka kutsui Ateenassa opiskelleen nuoren ikonimaalarin Suomeen aikana, jolloin jälleenrakennettu Suomen ortodoksinen kirkko tarvitsi uusia ikoneja ja samalla myös syvempää yhteyttä perinteiseen ortodoksiseen kuvakieleen.&lt;br&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> Sasaki asettui Kuopioon. Hänen vaikutuksensa ei kuitenkaan rajoittunut omiin maalauksiin. Hänestä tuli ennen kaikkea opettaja. Hänen ympärilleen kasvoi erityisesti Kuopion ja Oulun seuduilla uusi ikonimaalarien sukupolvi, jonka oppilaat puolestaan opettivat uusia maalareita. Siksi Sasakin vaikutus näkyy Suomessa paljon laajemmin kuin pelkästään niissä ikoneissa, joissa on hänen oma siveltimenjälkensä.&lt;br&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> Hänen taiteessaan kohtasivat bysanttilainen ja pohjoisvenäläinen ikoniperinne, japanilaisen kuvakulttuurin pelkistetty herkkyys sekä myös koptilaiset vaikutteet. Japanilaisen kirjan esittely kuvaa hänen värimaailmaansa osuvasti ”Suomen kesäisen kukkaniityn” kaltaiseksi ja näkee hänen siveltimenkäytössään japanilaisen maalaustaiteen vaikutusta.&lt;br&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> Sasaki ei siis tuonut Suomeen vain jotakin valmista ikonimaalauksen mallia. Hän omaksui tradition, työskenteli sen sisällä ja antoi sen samalla kulkea oman persoonallisuutensa ja kulttuuritaustansa kautta.<br /> <br /> == Lintula – suomalaisen elämäntyön alku ja viimeinen leposija ==<br /> <br /> Jos Sasakin suomalaisesta elämäntyöstä pitäisi nostaa esiin kolme paikkaa, ensimmäinen olisi väistämättä [[Lintulan luostari]].&lt;br&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> Lintulan &#039;&#039;Pyhän Kolminaisuuden kirkosta&#039;&#039; tuli hänen ensimmäisiä suuria suomalaisia töitään. Hän maalasi kirkon ikonostaasin suuret ikonit sekä yli yhdeksän neliömetrin kokoisen Jumalansynnyttäjän Ennusmerkki-ikonin. Hänen töihinsä Lintulassa kuuluu myös pyhän [[Johannes Kronstadtilainen|Johannes Kronstadtilaisen]] ikoni.&lt;br&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> Japanilaisessa kirjassa Lintula saa näkyvän sijan. Mukana on rovasti &#039;&#039;&#039;[[Vesa Takala]]n&#039;&#039;&#039; kuvaama kaksitoistaosainen valokuvasarja, jossa seurataan suuren ikonin syntyä vaihe vaiheelta. Osaka Orthodox Church nostaa tämän &#039;&#039;”Ikonin synty”&#039;&#039; -sarjan esiin jo kirjan esittelyssä.&lt;br&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> Lintula on Sasakin elämässä myös paljon enemmän kuin työpaikka. Kun hän kuoli suuren viikon tiistaina 30. maaliskuuta 1999, hänet haudattiin Lintulan luostarin hautausmaalle.&lt;br&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> Näin Lintulaan liittyvät oudolla tavalla sekä alku että loppu: siellä näkyy nuoren Suomeen tulleen ikonimaalarin varhainen suurtyö, ja siellä on myös hänen hautansa.<br /> <br /> == Mikkeli – ikoni osana yhteistä liturgiaa ==<br /> <br /> Toinen erityisen kiinnostava paikka on &#039;&#039;Mikkelin ylienkeli Mikaelin kirkko&#039;&#039;.&lt;br&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> Vuonna 1990 valmistuneessa uudistuksessa Sasaki maalasi alttarin suuren [[Kristus Kaikkivaltias]] -seinämaalauksen ja uuden ikonostaasin ikonit sekä suunnitteli ikonostaasin mallin. Mutta Mikkelin merkitys ei ole vain siinä, mitä Sasaki maalasi. Se kertoo erityisen paljon siitä, &#039;&#039;miten hän ajatteli kirkkotilaa ja ikonia&#039;&#039;.&lt;br&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> Mikkelin ikonostaasista tehtiin tarkoituksellisesti matala ja avoin. Sasaki ei halunnut korostaa sitä muurina, joka erottaa alttarin kirkkokansasta, vaan osana yhteisen liturgisen tilan muodostumista. Vuoden 1990 haastattelussa hän muisteli pohtineensa tällaisia kysymyksiä jo parikymmentä vuotta aikaisemmin arkkipiispa Paavalin kanssa.&lt;br&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> Mikkelissä konkretisoituu siksi yksi Sasakin perinnön tärkeimmistä puolista. Hänelle ikoni ei ollut ensisijaisesti uskonnollinen taideteos, jota katsotaan museon seinällä. Ikoni kuului rukoukseen, liturgiaan ja kirkkotilaan.&lt;br&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> Juuri tämä auttaa ymmärtämään, miksi hänen vaikutuksensa Suomessa oli niin suuri. Hän ei opettanut vain maalaamaan kuvaa tietyn tekniikan mukaisesti. Hän opetti ajattelemaan sitä, &#039;&#039;miksi ikoni on kirkossa&#039;&#039;.<br /> <br /> == Kajaani – elämäntyön huipentuma ==<br /> <br /> Kolmas paikka on Kajaani.&lt;br&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> Kajaanin Kristuksen kirkastumisen kirkosta tuli Sasakin elämäntyön vaikuttavimpia kokonaisuuksia. Hän maalasi kirkon ikoneita ja al secco -seinämaalauksia sekä suunnitteli ikonostaasin. Käytännössä koko alttarin ja solean kuvallinen kokonaisuus on vahvasti hänen työnsä leimaama. Ortodoksi.netissä kokonaisuutta on luonnehdittu jopa yhdeksi Suomen eheimmistä ortodoksisista alttarikokonaisuuksista.&lt;br&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> Kajaani saa huomattavan paikan myös japanilaisessa kirjassa. Sen esittelyssä nostetaan erikseen esiin Kristuksen kirkastumisen kirkon freskot sekä Sasakin viimeiset elämänvaiheet. Osaka Orthodox Church esittelee verkkosivullaan Kajaanin kirkon Sasakin ”viimeiseksi työksi”.&lt;br&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> Sasaki jatkoi Kajaanin maalauksia vielä vain muutamia kuukausia ennen kuolemaansa. Hänen poikansa &#039;&#039;&#039;Simeon Sasaki&#039;&#039;&#039; on myöhemmin kuvannut suuren kirkkotyön merkitystä isälleen sanoen sen ikään kuin pitäneen hänet hengissä hänen viimeisinä kuukausinaan.&lt;br&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> Lintula, Mikkeli ja Kajaani muodostavat siten lähes elämäkerrallisen kaaren.&lt;br&gt; <br /> &#039;&#039;&#039;Lintulassa nuori Sasaki alkaa rakentaa uutta suomalaisen ikonimaalauksen vaihetta, Mikkelissä hänen liturginen näkemyksensä saa poikkeuksellisen selkeän muodon ja Kajaanissa elämäntyö saavuttaa suuren loppuhuipennuksensa.&#039;&#039;&#039;<br /> <br /> == Ketkä suomalaiset ovat mukana japanilaisessa kirjassa? ==<br /> <br /> Kirjan nimi &#039;&#039;Pecha ja ystävät&#039;&#039; on tärkeä. Teos ei halua kertoa Sasakista yksinäisenä mestarina, vaan ihmisenä, joka eli ja työskenteli yhteisössä.&lt;br&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> Japanilaisen kustantajan julkaiseman sisältöesittelyn perusteella suomalaisista henkilöistä näkyvimmin mukana ovat rovasti &#039;&#039;&#039;Vesa Takala&#039;&#039;&#039; ja taidehistorioitsija &#039;&#039;&#039;[[Katariina Husso]]&#039;&#039;&#039;. Heidän yhteinen osuutensa käsittelee Petros Sasakin vaiheita ja tuotantoa Suomessa. Vesa Takalan merkitys on erityinen myös siksi, että hänen historialliset valokuvansa dokumentoivat Lintulan ikonien syntyä.&lt;br&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> Kirjan suomalaisessa kertomuksessa keskeiseksi henkilöksi nousee lisäksi &#039;&#039;arkkipiispa Paavali&#039;&#039;. Sisältöesittelyssä mainitaan nimenomaisesti Sasakin tulo Suomeen ja kohtaaminen arkkipiispa Paavalin kanssa. Hän ei siis esiinny samalla tavalla kirjoittajana kuin Takala ja Husso, mutta kuuluu olennaisesti kirjan kuvaamaan suomalaiseen elämäntarinaan.&lt;br&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> Japanin puolelta muistonsa Sasakista kertoo muun muassa emeritusprofessori &#039;&#039;&#039;Makarii Masahisa Hirooka&#039;&#039;&#039;. Kirjassa käsitellään lisäksi Sasakin oppilaita, ystäviä ja työtovereita, mutta julkisesti verkossa oleva sisältöesittely ei nimeä heitä kaikkia. Siksi heidän nimiään ei ole syytä täydentää arvaamalla.&lt;br&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> Juuri Takalan ja Husson mukanaolo tekee teoksesta suomalaiselle lukijalle erityisen kiinnostavan. Japanilainen kirja ei katso Sasakia vain Japanista päin, vaan antaa suomalaisille hänen työnsä tuntijoille mahdollisuuden kertoa, mitä tapahtui sen jälkeen, kun Sasaki saapui Suomeen.<br /> <br /> == Enemmän kuin yhden ikonimaalarin elämäkerta ==<br /> <br /> Kirjan 116 sivulle mahtuu paljon. Se seuraa Sasakia lapsuudesta Ōdatessa Tokion seminaariin, Osakan lähetystyöhön ja Kreikkaan sekä sieltä Suomeen. Mukana ovat Lintulan ikonit, ylösnousemusfresko, pyhän Japanin Nikolain ikoni, Sasakin suunnittelemat ristit ja hautaustoimituksiin liittyvät esineet, hänen oppilaansa sekä Kajaanin suuri kirkkomaalauskokonaisuus. Lisäksi kirjassa esitellään Sasakin ikonimaalaustapaa ja hänen suhdettaan kirkkomusiikkiin.&lt;br&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> Siksi teos on enemmän kuin elämäkerta. Se dokumentoi tradition siirtymistä maasta toiseen ja ihmiseltä ihmiselle.&lt;br&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> Petros Sasaki toi Suomeen mukanaan Japanin, Kreikan ja laajan ortodoksisen kuvaperinteen kokemuksen. Suomessa hän kohtasi arkkipiispa Paavalin, luostarit, seurakunnat, papiston ja vähitellen oman oppilasjoukkonsa. Lopulta hänen vaikutuksensa juurtui niin syvälle suomalaiseen ikonimaalaukseen, että Japanissa hänestä voidaan nyt kirjoittaa ”Suomen ikonimaalauksen isänä”.&lt;br&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> Ilmaus on suuri. Silti siinä on jotakin olennaista.&lt;br&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> Sasakin tärkein perintö Suomessa ei ehkä ole yksikään yksittäinen ikoni, ei edes Lintulan &#039;&#039;Ennusmerkki&#039;&#039;, Mikkelin avoin ikonostaasi tai Kajaanin suuri maalauskokonaisuus.&lt;br&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> Se on &#039;&#039;&#039;jatkumo&#039;&#039;&#039;.&lt;br&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> Sasaki opetti ihmisiä, jotka opettivat seuraavia. Hänen käsityksensä ikonista Kirkon kuvana, rukouksen välineenä ja liturgisen tilan osana jäi elämään myös hänen jälkeensä. Suomen ortodoksisissa kirkoissa on hänen omia töitään, mutta vielä paljon enemmän siellä on hänen vaikutustaan.<br /> <br /> == Japanista takaisin Suomeen ==<br /> <br /> Tästä näkökulmasta &#039;&#039;Pecha ja ystävät&#039;&#039; tekee merkillisen ympyrän.&lt;br&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> Japanista lähtenyt nuori mies matkusti Kreikan kautta Suomeen. Hänestä tuli Kuopiossa opettaja ja ikonimaalari. Hänen siveltimensä jälki jäi Lintulaan, Mikkeliin, Kajaaniin ja moniin muihin suomalaisiin pyhäkköihin. Hän kuoli Suomessa ja lepää Lintulan luostarin hautausmaalla.&lt;br&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> Vuosikymmeniä myöhemmin Japanissa koottiin hänen suomalaisesta elämästään kirja.&lt;br&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> Ja nyt tuo kirja, joka kertoo suurelta osin Suomen ortodoksisesta historiasta, on täällä lähes harvinaisuus.&lt;br&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> Ehkä juuri siksi se olisi syytä saada paremmin tunnetuksi myös Suomessa.&lt;br&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> &#039;&#039;&#039;Ortodoksi.net / Hannu Pyykkönen&#039;&#039;&#039;<br /> <br /> === Lähteet ==?<br /> <br /> * [https://orthodox-jp.com/osaka/wp-content/uploads/2025/05/%E3%83%9A%E3%83%88%E3%83%AD%E3%82%B9%E6%9C%AC%E5%AE%A3%E4%BC%9D-2s.pdf.pdf Osaka Orthodox Church: &#039;&#039;Pecha ja ystävät / Petros Sasaki and Friends&#039;&#039; – kirjan sisältö, julkaisutiedot ja tilausohjeet]<br /> * [https://orthodox-jp.com/osaka/?page_id=1113 Osaka Orthodox Church: &#039;&#039;Sasaki Pecha and Friends&#039;&#039; – Petros Sasakin elämää, valokuvia ja Lintulan sekä Kajaanin aineistoa]<br /> * [https://cir.nii.ac.jp/crid/1130023063517150466 CiNii Research: &#039;&#039;ペーチャと仲間たち – Petros Sasaki and Friends&#039;&#039; – bibliografiset tiedot ja kirjastosaatavuus]<br /> * [https://ndlsearch.ndl.go.jp/search?cs=bib&amp;from=0&amp;q-publisher=%22%E6%AD%A3%E6%95%99%E4%BC%9A%22&amp;size=20 National Diet Library Search – teoksen japanilainen kirjastotietue]<br /> * [https://www.ortodoksi.net/index.php/Petros_Sasaki Ortodoksi.net: &#039;&#039;Petros Sasaki&#039;&#039; – elämä, tuotanto, Lintula, Mikkeli ja Kajaani]<br /> * [https://www.ortodoksi.net/index.php/Mikkeliin_valmistui_uusi_fresko_ja_ikonostaasi_%281990%29 Ortodoksi.net: &#039;&#039;Mikkeliin valmistui uusi fresko ja ikonostaasi (1990)&#039;&#039;]<br /> * [https://www.ortodoksi.net/index.php/Bysantin_kulttuurin_vaalija_Pohjolassa Ortodoksi.net: &#039;&#039;Bysantin kulttuurin vaalija Pohjolassa – Petros Sasakin suurtyö&#039;&#039;]<br /> * [https://yle.fi/a/3-10733470 Yle: &#039;&#039;Japanilainen ikonitaiteen mestari viimeisteli huipputyönsä vain muutamia kuukausia ennen kuolemaansa&#039;&#039;, 2019]<br /> <br /> [[Luokka:Artikkelit]]--&gt;</div>

Hannu