Praasniekkaperinteen elvyttäminen - Muutoshistoria

Hannu (21. heinäkuuta 2010 kello 17.47)

2010-07-21T17:47:57Z

← Vanhempi versio		Versio 21. heinäkuuta 2010 kello 17.47
Rivi 1:		Rivi 1:
	''Puhe [[Iljan praasniekka\|Iljan praasniekassa]] Ilomantsissa 20.7.2010''		''Puhe [[Iljan praasniekka\|Iljan praasniekassa]] Ilomantsissa 20.7.2010''
			[[Kuva:Juha_riikonen.jpg\|thumb\|300 px\|<center>TT Juha Riikonen esitelmöi Iljan praasniekassa 2010<br><small>(''Kuva © Hannu Pyykkönen'')</small></center>]]

	'''Praasniekkaperinteen elvyttäminen oli kirkon jälleenrakentamista'''		'''Praasniekkaperinteen elvyttäminen oli kirkon jälleenrakentamista'''

Hannu: /* Iljan praasniekka vakiintuu 1960-luvulla */

2010-07-21T17:27:56Z

Iljan praasniekka vakiintuu 1960-luvulla

← Vanhempi versio		Versio 21. heinäkuuta 2010 kello 17.27
Rivi 81:		Rivi 81:
	== Iljan praasniekka vakiintuu 1960-luvulla ==		== Iljan praasniekka vakiintuu 1960-luvulla ==

	Vuoden 1966 ja 1967 praasniekoilla ei ollut piispaedustusta, mutta 1967 praasniekkoja kunnioitti juhlapuhujana akateemikko Kustaa Vilkuna. Tsizoit lauloi ja Akuliina ~~Martistkainen~~ kehräsi värttinällä.		Vuoden 1966 ja 1967 praasniekoilla ei ollut piispaedustusta, mutta 1967 praasniekkoja kunnioitti juhlapuhujana akateemikko Kustaa Vilkuna. Tsizoit lauloi ja Akuliina Martiskainen kehräsi värttinällä.

	Sanottakoon tässä vaiheessa, että kaikilla näillä praasniekoilla, alkaen Petrun praasniekoilta, ihmisiä leikittivät ja laulattivat Teuvo ja Laura Jetsu. Teuvo on tehnyt erittäin kunnioitetun päivätyön ihmisten hyvinvoinnin ja viihdyttämisen eteen. Teuvo on ollut aina mukana, aina. Praasniekkaesiintymisistä sanottakoon, että Teuvo aloitti praasniekkapelit varmaan jo ennen kuin praasniekat elvytettiin.		Sanottakoon tässä vaiheessa, että kaikilla näillä praasniekoilla, alkaen Petrun praasniekoilta, ihmisiä leikittivät ja laulattivat Teuvo ja Laura Jetsu. Teuvo on tehnyt erittäin kunnioitetun päivätyön ihmisten hyvinvoinnin ja viihdyttämisen eteen. Teuvo on ollut aina mukana, aina. Praasniekkaesiintymisistä sanottakoon, että Teuvo aloitti praasniekkapelit varmaan jo ennen kuin praasniekat elvytettiin.

Domna: /* Paavalin viimeinen Iljana praasniekka */

2010-07-21T16:06:41Z

Paavalin viimeinen Iljana praasniekka

← Vanhempi versio		Versio 21. heinäkuuta 2010 kello 16.06
Rivi 186:		Rivi 186:
	Ulkomaisena praasniekkavieraana oli Trikkin ja Stagonin metropoliitta Aleksios Kreikasta. Mari ja Kati Talvivaaran kanteleensoitto sai monet kyynelehtimään. Huomattakoon, että tyttöjen isä Arvo Talvivaara oli kaiken takana. Vuosikausien ajan hän teki paljon seurakunnan ja karjalaisen kansanperinteen puolesta. Arvon puoliso Saimi Talvivaaran erinomaisesta runonlausunnasta saamme edelleenkin nauttia.		Ulkomaisena praasniekkavieraana oli Trikkin ja Stagonin metropoliitta Aleksios Kreikasta. Mari ja Kati Talvivaaran kanteleensoitto sai monet kyynelehtimään. Huomattakoon, että tyttöjen isä Arvo Talvivaara oli kaiken takana. Vuosikausien ajan hän teki paljon seurakunnan ja karjalaisen kansanperinteen puolesta. Arvon puoliso Saimi Talvivaaran erinomaisesta runonlausunnasta saamme edelleenkin nauttia.

	== Paavalin viimeinen ~~Iljana~~ praasniekka ==		== Paavalin viimeinen Iljan praasniekka ==

	Arkkipiispa Paavali oli Iljan praasniekoissa viimeistä kertaa 1987. Ilomantsilainen historian lehtori Reino Raappana oli juhlapuhujana, Tsizoit ja Arvo Talvivaaran ryhmä esiintyi.		Arkkipiispa Paavali oli Iljan praasniekoissa viimeistä kertaa 1987. Ilomantsilainen historian lehtori Reino Raappana oli juhlapuhujana, Tsizoit ja Arvo Talvivaaran ryhmä esiintyi.

Domna: /* Piirakat ja pyhyys */

2010-07-21T16:05:57Z

Piirakat ja pyhyys

← Vanhempi versio		Versio 21. heinäkuuta 2010 kello 16.05
Rivi 182:		Rivi 182:
	== Piirakat ja pyhyys ==		== Piirakat ja pyhyys ==

	Vuoden 1986 praasniekoissa arkkipiispa Paavali sanoi: ”kehotan kaikkia nuoria perheitä uudistumaan perinteessä, jotta pyhyyden tunne kasvaisi perheissä. Piirakoiden leipomisen oppimisella ei lopulta ole suurtakaan ~~arvoa”~~.		Vuoden 1986 praasniekoissa arkkipiispa Paavali sanoi: ”kehotan kaikkia nuoria perheitä uudistumaan perinteessä, jotta pyhyyden tunne kasvaisi perheissä. Piirakoiden leipomisen oppimisella ei lopulta ole suurtakaan arvoa.”

	Ulkomaisena praasniekkavieraana oli Trikkin ja Stagonin metropoliitta Aleksios Kreikasta. Mari ja Kati Talvivaaran kanteleensoitto sai monet kyynelehtimään. Huomattakoon, että tyttöjen isä Arvo Talvivaara oli kaiken takana. Vuosikausien ajan hän teki paljon seurakunnan ja karjalaisen kansanperinteen puolesta. Arvon puoliso Saimi Talvivaaran erinomaisesta runonlausunnasta saamme edelleenkin nauttia.		Ulkomaisena praasniekkavieraana oli Trikkin ja Stagonin metropoliitta Aleksios Kreikasta. Mari ja Kati Talvivaaran kanteleensoitto sai monet kyynelehtimään. Huomattakoon, että tyttöjen isä Arvo Talvivaara oli kaiken takana. Vuosikausien ajan hän teki paljon seurakunnan ja karjalaisen kansanperinteen puolesta. Arvon puoliso Saimi Talvivaaran erinomaisesta runonlausunnasta saamme edelleenkin nauttia.

Domna: /* Ulkolaisia vieraita */

2010-07-21T16:05:07Z

Ulkolaisia vieraita

← Vanhempi versio		Versio 21. heinäkuuta 2010 kello 16.05
Rivi 178:		Rivi 178:
	Mukana praasniekoilla oli myös kreikkalaisia ja ruotsinsuomalaisia vieraita. Turun Martin ystävyysseurakunta osallistui praasniekkoihin jo kahdeksatta kertaa.		Mukana praasniekoilla oli myös kreikkalaisia ja ruotsinsuomalaisia vieraita. Turun Martin ystävyysseurakunta osallistui praasniekkoihin jo kahdeksatta kertaa.

	Arkkipiispa Paavali oli odotettu vieras Iljan praasniekoilla 1985. Professori Heikki Kirkinen puhui kalevalaisen perinteen säilyttämisen puolesta päiväjuhlassa, Tsizoit lauloi ja Sanni Pyörnilä esitti itkuvirren. Paavalin mukaan praasniekkoja oli Ilomantsissa vietetty jo 1400-luvulta lähtien, mutta toisaalta kehotti muistamaan, etteivät kaikki Suomen ortodoksit ole karjalaisia.		Arkkipiispa Paavali oli odotettu vieras Iljan praasniekoilla 1985. Professori Heikki Kirkinen puhui kalevalaisen perinteen säilyttämisen puolesta päiväjuhlassa, Tsizoit lauloi ja Sanni Pyörnilä esitti itkuvirren. Paavalin mukaan praasniekkoja oli Ilomantsissa vietetty jo 1400-luvulta lähtien, mutta toisaalta hän kehotti muistamaan, etteivät kaikki Suomen ortodoksit ole karjalaisia.

	== Piirakat ja pyhyys ==		== Piirakat ja pyhyys ==

Domna: /* Vedenpyhitys Kokonniemessä */

2010-07-21T16:03:01Z

Vedenpyhitys Kokonniemessä

← Vanhempi versio		Versio 21. heinäkuuta 2010 kello 16.03
Rivi 154:		Rivi 154:
	Ilomantsin sekakuoro esiintyi Terttu Korhosen johdolla. Juhlassa esiintyi myös tanhuryhmä ”Vunukat”, joita ohjasi Anja ja Matti Kallio. Huomattakoon, että Ilomantsin ortodoksisen seurakunnan kuoro lauloi kaikilla praasniekoilla. Seurakunnan kuoroa johti kanttori Veikko Lintu.		Ilomantsin sekakuoro esiintyi Terttu Korhosen johdolla. Juhlassa esiintyi myös tanhuryhmä ”Vunukat”, joita ohjasi Anja ja Matti Kallio. Huomattakoon, että Ilomantsin ortodoksisen seurakunnan kuoro lauloi kaikilla praasniekoilla. Seurakunnan kuoroa johti kanttori Veikko Lintu.

	Arkkipiispa Paavali oli mukana myös 1978. Puheessaan arkkipiispa korosti, että praasniekka on ennen kaikkea kirkollinen juhla. Ilomantsi oli onnistunut säilyttämään tuon alkuperäisen luonteen. On nimittäin vaarana, että karjalaisuutta, johon ortodoksisuus erottamattomasti kuuluu, aletaan ~~mainostamaan~~ viihteenä.		Arkkipiispa Paavali oli mukana myös 1978. Puheessaan arkkipiispa korosti, että praasniekka on ennen kaikkea kirkollinen juhla. Ilomantsi oli onnistunut säilyttämään tuon alkuperäisen luonteen. On nimittäin vaarana, että karjalaisuutta, johon ortodoksisuus erottamattomasti kuuluu, aletaan mainostaa viihteenä.

	== Kirkollinen juhla ==		== Kirkollinen juhla ==

Domna: /* Karjalainen juhla */

2010-07-21T16:01:52Z

Karjalainen juhla

← Vanhempi versio		Versio 21. heinäkuuta 2010 kello 16.01
Rivi 146:		Rivi 146:
	Vuoden 1977 Iljan praasniekoilla arkkipiispa Paavali totesi, että ”praasniekka on karjalainen juhla, jonka voi aidoimmillaan kohdata Ilomantsissa, vanhan karjalaisuuden maaperällä”. Samalla vietettiin pyhän Elian kirkon 85-vuotisjuhlia.		Vuoden 1977 Iljan praasniekoilla arkkipiispa Paavali totesi, että ”praasniekka on karjalainen juhla, jonka voi aidoimmillaan kohdata Ilomantsissa, vanhan karjalaisuuden maaperällä”. Samalla vietettiin pyhän Elian kirkon 85-vuotisjuhlia.

	Paavalin mukaan praasniekkaperinteen alku oli Ilomantsissa, ”mutta nyt on jo muissakin seurakunnissa praasniekkoja, jotka ovat uskonnollisesti avoimet juhlat ihmisten osallistua, mikä näkyi hyvin juuri ystävyysseurakuntatoiminnassa Turun Martin srk:n kanssa. Muita vieraita oli mm. Keijo Liinamaa ja rouva Pirkko Liinamaa, sekä maaherra Esa Timonen.		Paavalin mukaan praasniekkaperinteen alku oli Ilomantsissa, ”mutta nyt on jo muissakin seurakunnissa praasniekkoja, jotka ovat uskonnollisesti avoimet juhlat ihmisten osallistua, mikä näkyi hyvin juuri ystävyysseurakuntatoiminnassa Turun Martin srk:n kanssa. Muita vieraita oli mm. Keijo Liinamaa ja rouva Pirkko Liinamaa sekä maaherra Esa Timonen.

	== Vedenpyhitys Kokonniemessä ==		== Vedenpyhitys Kokonniemessä ==

Domna: /* Praasniekka - elämänasenne */

2010-07-21T16:00:24Z

Praasniekka - elämänasenne

← Vanhempi versio		Versio 21. heinäkuuta 2010 kello 16.00
Rivi 128:		Rivi 128:
	Praasniekkojen yhteydessä oli ikoninäyttely seurakuntatalolla. Liturgian toimitti KP arkkipiispa Paavali ja saarnasi teologian kandidaatti [[Veikko Purmonen]]. Iljan päivän päiväjuhlassa kansalaiskoululla oli noin 800 henkeä. Teuvo ja Laura Jetsun nuorisokuoro esiintyi. Anni Homanen lausui, ja Hannu Loima kertoi suakkunan. Anja Ilvosen reippaat Vunukat esittivät Tsuurun kylvön.		Praasniekkojen yhteydessä oli ikoninäyttely seurakuntatalolla. Liturgian toimitti KP arkkipiispa Paavali ja saarnasi teologian kandidaatti [[Veikko Purmonen]]. Iljan päivän päiväjuhlassa kansalaiskoululla oli noin 800 henkeä. Teuvo ja Laura Jetsun nuorisokuoro esiintyi. Anni Homanen lausui, ja Hannu Loima kertoi suakkunan. Anja Ilvosen reippaat Vunukat esittivät Tsuurun kylvön.

	Vuoden 1975 praasniekoilla palvelukset toimitti jälleen arkkipiispa Paavali ja esiintymässä oli Paavalin perustama Hymnodia kuoro. Kuoro perustettiin, jotta päästäisiin omaan lauluperinteeseen. Paavalin mukaan ”ortodoksinen kirkkolaulumme on ajallisesti melko kapeakaistaista, lähinnä 1700-1800-lukujen osittain länsimaistunutta venäläistä kirkkolaulua. Paavalin perustama ja johtama Hynodia oli ottanut ohjelmistoonsa hymnin aina ensimmäisestä tunnetusta kristillisestä sävelmästä 200-luvun lopulta, bysanttilaisia sävelmiä sekä slaavilaisesta [[znamenni]]-sävelmistöä.		Vuoden 1975 praasniekoilla palvelukset toimitti jälleen arkkipiispa Paavali ja esiintymässä oli Paavalin perustama Hymnodia-kuoro. Kuoro perustettiin, jotta päästäisiin omaan lauluperinteeseen. Paavalin mukaan ”ortodoksinen kirkkolaulumme on ajallisesti melko kapeakaistaista, lähinnä 1700-1800-lukujen osittain länsimaistunutta venäläistä kirkkolaulua". Paavalin perustama ja johtama Hynodia oli ottanut ohjelmistoonsa hymnin aina ensimmäisestä tunnetusta kristillisestä sävelmästä 200-luvun lopulta, bysanttilaisia sävelmiä sekä slaavilaisesta [[znamenni]]-sävelmistöä.

	Vuoden 1975 praasniekkojen aluksi Paavali sanoi: ''Iloitkaamme, olemmehan Ilomantsissa!. "Haemme täältä Kalevalan laulumailta yhä laajenevin joukoin sitä iloa, joka meiltä rintamaiden asukkailta puuttuu”'', hän sanoi.		Vuoden 1975 praasniekkojen aluksi Paavali sanoi: ''Iloitkaamme, olemmehan Ilomantsissa!. "Haemme täältä Kalevalan laulumailta yhä laajenevin joukoin sitä iloa, joka meiltä rintamaiden asukkailta puuttuu”'', hän sanoi.

	Lehtitiedon mukaan praasniekkoihin osallistui noin 3000 henkeä ristisaaton aikana. Sanni Pyörnilä lauloi itkuvirren Kokonniemessä. ~~Päiväjulassa~~ Anni Homanen tempaisi jälleen yleisön laulullaan ja ikinuorella olemuksellaan. Lahja Kettunen pagisi Suistamon praasniekoista. Sunnuntai-iltana kokoonnuttiin taas Pörtsämön hautausmaalle, jossa Pyörnilä lauloi Pedri Shemeikan haudalla.		Lehtitiedon mukaan praasniekkoihin osallistui noin 3000 henkeä ristisaaton aikana. Sanni Pyörnilä lauloi itkuvirren Kokonniemessä. Päiväjuhlassa Anni Homanen tempaisi jälleen yleisön laulullaan ja ikinuorella olemuksellaan. Lahja Kettunen pagisi Suistamon praasniekoista. Sunnuntai-iltana kokoonnuttiin taas Pörtsämön hautausmaalle, jossa Pyörnilä lauloi Pedri Shemeikan haudalla.

	== Pyhän Iljan perinne ==		== Pyhän Iljan perinne ==

Domna: /* Vuoden 1974 praasniekat */

2010-07-21T15:58:12Z

Vuoden 1974 praasniekat

← Vanhempi versio		Versio 21. heinäkuuta 2010 kello 15.58
Rivi 118:		Rivi 118:
	:: ''”Hyvä praasniekkavieras!''		:: ''”Hyvä praasniekkavieras!''
	:: ''Tarjoamme hengen ravinnoksi ikivanhaa karjalaista perintöä, joka vuosituhannen ajan on ortodoksisen kirkon suojeluksessa Karjalan maineikkaan heimon asuinsijoilla elänyt ja kukoistanut. Tarjoamme rakkautta ja uskollisuutta elämän pyhille laeille ja pyhälle uskolle, jota vanha apostolinen ortodoksinen kirkko on vuosituhannen alussa karjalaisille isillemme ja äideillemme opettanut. Se rakkaus ja uskollisuus on kalevalaisen mielenlaadun kanssa kirjoittanut karjalaisen laulun ja soiton, itkuvirret sekä rikkaan ja monimuotoisen tapakulttuurin, joka monissa muodoissa näillä pruasniekkapäivilläkin matkamiehelle avautuu”.''		:: ''Tarjoamme hengen ravinnoksi ikivanhaa karjalaista perintöä, joka vuosituhannen ajan on ortodoksisen kirkon suojeluksessa Karjalan maineikkaan heimon asuinsijoilla elänyt ja kukoistanut. Tarjoamme rakkautta ja uskollisuutta elämän pyhille laeille ja pyhälle uskolle, jota vanha apostolinen ortodoksinen kirkko on vuosituhannen alussa karjalaisille isillemme ja äideillemme opettanut. Se rakkaus ja uskollisuus on kalevalaisen mielenlaadun kanssa kirjoittanut karjalaisen laulun ja soiton, itkuvirret sekä rikkaan ja monimuotoisen tapakulttuurin, joka monissa muodoissa näillä pruasniekkapäivilläkin matkamiehelle avautuu”.''
	:: ''~~Pruasnikkatoimikunta~~.''		:: ''Pruasniekkatoimikunta.''

	Praasniekkailmoituksessa kerrottiin lisäksi mm. haulikkoammunnoista, jotka järjestettiin Putkelan haulikkoradalla.		Praasniekkailmoituksessa kerrottiin lisäksi mm. haulikkoammunnoista, jotka järjestettiin Putkelan haulikkoradalla.

Domna: /* Praasniekat 1970-luvulla */

2010-07-21T15:56:41Z

Praasniekat 1970-luvulla

← Vanhempi versio		Versio 21. heinäkuuta 2010 kello 15.56
Rivi 103:		Rivi 103:
	Vuonna 1971 oli arkkipiispa Paavali jälleen Iljan praasniekoilla. Praasniekat oli kolmipäiväinen tapahtuma, johon kuului mm. ortodoksisen avioparin kihlaus ja vihkiminen. Paavalin mukaan ”praasniekoissa tulisi olla mukana karjalaisen hengen perinteen aitoja tuotteita, ei mitään remuavaa musiikkia eikä paneeleja”. Kommentti on mielenkiintoinen.		Vuonna 1971 oli arkkipiispa Paavali jälleen Iljan praasniekoilla. Praasniekat oli kolmipäiväinen tapahtuma, johon kuului mm. ortodoksisen avioparin kihlaus ja vihkiminen. Paavalin mukaan ”praasniekoissa tulisi olla mukana karjalaisen hengen perinteen aitoja tuotteita, ei mitään remuavaa musiikkia eikä paneeleja”. Kommentti on mielenkiintoinen.

	Vuoden 1972 praasniekoissa kerrottiin olleen noin 15 000 kävijää. Luku johtuu siitä, että praasniekkoja vietettiin kokonainen viikko, ja kaikki Ilomantsin tapahtumat liitettiin praasniekkatapahtumiksi. Pogostan Sanomien päätoimittajan Hilkka Kuuselan mukaan kyse oli vain siitä, että praasniekkoja vietettiin aidossa ympäristössä, joten ne sen takia saavat yhä suuremman ystäväjoukon. Palvelukset toimitti Helsingin metropoliitta Johannes, Paavali ei ollut mukana. Praasniekat alkoivat ikoninäyttelyn avauksella uudessa seurakuntasalissa, jonka arkkipiispa Paavali oli vihkinyt ~~käyttöönsä~~ paria viikkoa aiemmin.		Vuoden 1972 praasniekoissa kerrottiin olleen noin 15 000 kävijää. Luku johtuu siitä, että praasniekkoja vietettiin kokonainen viikko, ja kaikki Ilomantsin tapahtumat liitettiin praasniekkatapahtumiksi. Pogostan Sanomien päätoimittajan Hilkka Kuuselan mukaan kyse oli vain siitä, että praasniekkoja vietettiin aidossa ympäristössä, joten ne sen takia saavat yhä suuremman ystäväjoukon. Palvelukset toimitti Helsingin metropoliitta Johannes, Paavali ei ollut mukana. Praasniekat alkoivat ikoninäyttelyn avauksella uudessa seurakuntasalissa, jonka arkkipiispa Paavali oli vihkinyt käyttöön paria viikkoa aiemmin.

	Liturgian jälkeen oli ristisaatto Kokonniemeen, jossa Sanni Pyörnilä esitti itkuvirren Irinja Arhipoffin haudalla. Praasniekat jatkuivat viihteellisinä: Tervaruukilla bessodoissa kävi lehtitiedon mukaan noin 1000 ihmistä nauttimassa rantakalasta ja nuottanäytöksestä. Myös Möhkön tukkilaiskisat laskettiin praasniekkaväkeen, kuten myös kaikissa muissa Ilomantsin kohteissa viikon aikana käyneet.		Liturgian jälkeen oli ristisaatto Kokonniemeen, jossa Sanni Pyörnilä esitti itkuvirren Irinja Arhipoffin haudalla. Praasniekat jatkuivat viihteellisinä: Tervaruukilla bessodoissa kävi lehtitiedon mukaan noin 1000 ihmistä nauttimassa rantakalasta ja nuottanäytöksestä. Myös Möhkön tukkilaiskisat laskettiin praasniekkaväkeen, kuten myös kaikissa muissa Ilomantsin kohteissa viikon aikana käyneet.