Septuaginta - Muutoshistoria

Hannu (4. tammikuuta 2009 kello 14.49)

2009-01-04T14:49:19Z

← Vanhempi versio		Versio 4. tammikuuta 2009 kello 14.49
Rivi 26:		Rivi 26:
	== [[Deuterokanoniset kirjat]] ==		== [[Deuterokanoniset kirjat]] ==

	Septuagintaan sisältyy sellaisia osia, joita ei löydy VT:n hepreankielisestä laitoksesta. Tällaisia ovat ns. deuterokanoniset kirjat, joita toinen kansankirkkomme nimittää [[~~Apogryfiset~~ kirjat\|~~apogryfisiksi~~ kirjoiksi]]. Näihin deuterokanonisiin kirjoihin kuuluu erilaisia historiankirjoja, opetuskirjoja ja runoutta sekä proosaa.		Septuagintaan sisältyy sellaisia osia, joita ei löydy VT:n hepreankielisestä laitoksesta. Tällaisia ovat ns. deuterokanoniset kirjat, joita toinen kansankirkkomme nimittää [[Apokryfiset kirjat\|apokryfisiksi kirjoiksi]]. Näihin deuterokanonisiin kirjoihin kuuluu erilaisia historiankirjoja, opetuskirjoja ja runoutta sekä proosaa.

	Tuon sisällöllisen poikkeamisen lisäksi Septuaginta poikkeaa heprealaisesta käännöksestä jonkin verran järjestyksenkin osalta. Vielä on huomattava, että suurin osa käytössämme olevasta Uudessa testamentissa olevista Vanhan testamentin lainauksista tulee alun perin Septuagintasta.		Tuon sisällöllisen poikkeamisen lisäksi Septuaginta poikkeaa heprealaisesta käännöksestä jonkin verran järjestyksenkin osalta. Vielä on huomattava, että suurin osa käytössämme olevasta Uudessa testamentissa olevista Vanhan testamentin lainauksista tulee alun perin Septuagintasta.

Hannu: /* Septuaginta vs. protestanttinen käännös */

2008-12-28T22:00:55Z

Septuaginta vs. protestanttinen käännös

← Vanhempi versio		Versio 28. joulukuuta 2008 kello 22.00
Rivi 136:		Rivi 136:
	Eräät tekstit poikkeavat joko laajuudeltaan ja/tai järjestykseltään. Esim. Jobin kirja on kreikkalaisessa tekstissä noin 1/6 lyhyempi kuin heprealaisessa ja Jeremian kirja on kreikkalaisessa 1/8 lyhyempi ja vielä eri järjestyksessä kuin heprealainen teksti.		Eräät tekstit poikkeavat joko laajuudeltaan ja/tai järjestykseltään. Esim. Jobin kirja on kreikkalaisessa tekstissä noin 1/6 lyhyempi kuin heprealaisessa ja Jeremian kirja on kreikkalaisessa 1/8 lyhyempi ja vielä eri järjestyksessä kuin heprealainen teksti.

	[[Luokka:ortodoksinen kirkko]]
	[[Luokka:Liturgiset tekstit]]		[[Luokka:Liturgiset tekstit]]

Petja (27. marraskuuta 2008 kello 15.49)

2008-11-27T15:49:56Z

← Vanhempi versio		Versio 27. marraskuuta 2008 kello 15.49
Rivi 138:		Rivi 138:
	[[Luokka:ortodoksinen kirkko]]		[[Luokka:ortodoksinen kirkko]]
	[[Luokka:Liturgiset tekstit]]		[[Luokka:Liturgiset tekstit]]
	[[Luokka:Sanasto]]

Hannu (4. elokuuta 2008 kello 05.26)

2008-08-04T05:26:28Z

← Vanhempi versio		Versio 4. elokuuta 2008 kello 05.26
Rivi 1:		Rivi 1:
			{{VT-Septuaginta}}
	= Septuaginta / LXX =		= Septuaginta / LXX =

Hannu (31. heinäkuuta 2008 kello 18.57)

2008-07-31T18:57:28Z

← Vanhempi versio		Versio 31. heinäkuuta 2008 kello 18.57
Rivi 5:		Rivi 5:
	== Juutalaisten Raamattu -> Vanha testamentti ==		== Juutalaisten Raamattu -> Vanha testamentti ==

	Vanha testamentti (VT) oli alun perin juutalainen Raamattu, Israelin kansan pyhä kirja. Kristinuskolle VT on kristillinen Raamatun ensimmäinen osa, jota perinteisesti luetaan [[UT\|Uuden testamentin (UT)]] kautta tulkiten. [[Protestantismi\|Protestanttinen]], nykyään Suomessa käytössä oleva VT koostuu 39 kirjasta, UT:ssa on 27 kirjaa. [[Ortodoksinen kirkko\|Ortodoksien]] ja [[~~Roomalaikatolinen~~ kirkko\|roomalaiskatolisten]] käyttämissä Raamatuissa kirjojen lukumäärä on suurempi. VT koottiin yhdeksi ohjeelliseksi kokoelmaksi ensimmäisen vuosisadan aikana (jKr.).		Vanha testamentti (VT) oli alun perin juutalainen Raamattu, Israelin kansan pyhä kirja. Kristinuskolle VT on kristillinen Raamatun ensimmäinen osa, jota perinteisesti luetaan [[UT\|Uuden testamentin (UT)]] kautta tulkiten. [[Protestantismi\|Protestanttinen]], nykyään Suomessa käytössä oleva VT koostuu 39 kirjasta, UT:ssa on 27 kirjaa. [[Ortodoksinen kirkko\|Ortodoksien]] ja [[Roomalaiskatolinen kirkko\|roomalaiskatolisten]] käyttämissä Raamatuissa kirjojen lukumäärä on suurempi. VT koottiin yhdeksi ohjeelliseksi kokoelmaksi ensimmäisen vuosisadan aikana (jKr.).

	Sana ''septuaginta'' tarkoittaa latinan kielessä ''seitsemääkymmentä''. Siksi tuota Raamatun käännöstä merkitään usein pelkästään kolmella isolla kirjaimella, roomalaisilla numeroilla '''LXX''' eli 70.		Sana ''septuaginta'' tarkoittaa latinan kielessä ''seitsemääkymmentä''. Siksi tuota Raamatun käännöstä merkitään usein pelkästään kolmella isolla kirjaimella, roomalaisilla numeroilla '''LXX''' eli 70.

Hannu: Ak: Uusi sivu: = Septuaginta / LXX = '''Septuaginta''' on ensimmäinen Raamatun käännös. Se on Vanhan testamentin kreikankielinen käännös noin 200-luvulta eKr. Alkuperäin...

2008-07-31T16:15:59Z

Ak: Uusi sivu: = Septuaginta / LXX = '''Septuaginta''' on ensimmäinen Raamatun käännös. Se on Vanhan testamentin kreikankielinen käännös noin 200-luvulta eKr. Alkuperäin...

Uusi sivu

= Septuaginta / LXX =

'''Septuaginta''' on ensimmäinen [[Raamattu|Raamatun]] käännös. Se on [[VT|Vanhan testamentin]] kreikankielinen käännös noin 200-luvulta eKr. Alkuperäinen Vanhan testamentin teksti oli kirjoitettu pääasiassa hepreaksi ja osia siitä oli kirjoitettu arameaksi. Alkuperäiset tekstit ovat kadonneet, mutta kopioita teksteistä on säilynyt paljon. Vanhimmat säilyneet tekstit (''papyrykset'') ovat toiselta vuosisadalta e.Kr.

== Juutalaisten Raamattu -> Vanha testamentti ==

Vanha testamentti (VT) oli alun perin juutalainen Raamattu, Israelin kansan pyhä kirja. Kristinuskolle VT on kristillinen Raamatun ensimmäinen osa, jota perinteisesti luetaan [[UT|Uuden testamentin (UT)]] kautta tulkiten. [[Protestantismi|Protestanttinen]], nykyään Suomessa käytössä oleva VT koostuu 39 kirjasta, UT:ssa on 27 kirjaa. [[Ortodoksinen kirkko|Ortodoksien]] ja [[Roomalaikatolinen kirkko|roomalaiskatolisten]] käyttämissä Raamatuissa kirjojen lukumäärä on suurempi. VT koottiin yhdeksi ohjeelliseksi kokoelmaksi ensimmäisen vuosisadan aikana (jKr.).

Sana ''septuaginta'' tarkoittaa latinan kielessä ''seitsemääkymmentä''. Siksi tuota Raamatun käännöstä merkitään usein pelkästään kolmella isolla kirjaimella, roomalaisilla numeroilla '''LXX''' eli 70.

== Septuagintan kääntäminen ==

Käännös heprean kielestä kreikkaan oli tehtävä, koska Palestiinan ulkopuolella asuvat juutalaiset eivät kaikki osanneet hepreaa. Esimerkiksi Aleksandriassa (''Egyptissä'') asui suuri kreikankielinen juutalaisyhteisö. Tässä on syytä korostaa vielä sitä, ettei Septuaginta siis ole Uusi testamentti eli kreikkalaiset kirjoitukset, eikä se siis sisällä mitään UT:n tekstejä.

Edellä mainituista syistä johtuen lienee melko luonnollista, että käännös syntyi juuri Aleksandriassa. Juutalaisen perimätiedon mukaan Egyptin hallitsija Ptolemaios II Filadelfos (''285-247 eKr.'') pyysi Jerusalemin temppelin ylipapilta kuutta miestä kutakin Israelin kahtatoista heimoa kohden tekemään käännöstä. Näin sitten tarinan mukaan 72 kääntäjää aloitti työnsä ja edelleen tarinan mukaan saivat aikaiseksi 72 täsmälleen samanlaista käännöstä, vaikka he työskentelivät jokainen itsenäisesti.

Tuo kaikki ei varmaankaan pidä paikkaansa ja nykytutkimus onkin paljastanut, että käännöstyötä on tehty pitkän aikaa ja sen osia on käännetty eri tavoin, osa kirjaimellisesti osa vapaammin. Samoin kääntäjien alkuperästä ei ole varmuutta, sillä sanoissa on paljon juuri Aleksandriassa puhuttua kreikkaa ja siinä on mukana myös egyptiläisiä sanoja.

Käännös on myös erittäin vaihtelevan laatuista. Juutalaisten kulttuurissa merkittävä Pentateukki eli Toora on käännetty paremmin kuin muut osat. Huonoimmin on tehty juuri kristittyjen arvostama Danielin kirja, jota taas juutalaiset eivät suuremmin arvostaneet. Kaiken kaikkiaan Septuagintan käännöstyö ja syntyhistoria tunnetaan erittäin huonosti ja vain pääpiirteittäin. Mutta myöhemmin siitä on muun muassa Origeneen toimesta vuonna 240 toimitettu korjattu laitos, joka oli sitten yhtäpitävä hepreankielisen käsikirjoituksen kanssa.

== Ortodoksisen kirkon virallinen VT ==

Käännöstyön jälkeen myöhemmin kristityt ottivat Septuagintan käyttöönsä ja siitä muodostui ortodoksisen kirkon virallinen raamatunteksti ja juutalaiset luopuivat siitä tämän vuoksi kokonaan. Tuohon aikaan oli hieman karkeasti yleistäen kaksi pääryhmää, jotka jäljensivät sen ajan Raamattua: vanhassa liitossa elävät eli juutalaiset ja kristityt, jotka osin olivat Jeesuksen kohdanneita juutalaisia, osa pakanoita eli siis muita kuin juutalaisia.

== [[Deuterokanoniset kirjat]] ==

Septuagintaan sisältyy sellaisia osia, joita ei löydy VT:n hepreankielisestä laitoksesta. Tällaisia ovat ns. deuterokanoniset kirjat, joita toinen kansankirkkomme nimittää [[Apogryfiset kirjat|apogryfisiksi kirjoiksi]]. Näihin deuterokanonisiin kirjoihin kuuluu erilaisia historiankirjoja, opetuskirjoja ja runoutta sekä proosaa.

Tuon sisällöllisen poikkeamisen lisäksi Septuaginta poikkeaa heprealaisesta käännöksestä jonkin verran järjestyksenkin osalta. Vielä on huomattava, että suurin osa käytössämme olevasta Uudessa testamentissa olevista Vanhan testamentin lainauksista tulee alun perin Septuagintasta.

== Vulgata - latinankielinen Raamattu ==

Raamatusta on olemassa myös muita yleisesti käytettyjä käännöksiä. Tunnetuin näistä lienee ''Versio Vulgata'' (suomeksi: ''yleinen käännös'') , joka on paavi Damasus I:n käskystä pyhän Hieronymoksen (347-420) tekemä latinankieleinen käännös vuodelta 405 ja joka on roomalaiskatolisen kirkon virallinen Raamattu vuodesta 1546.

== Uusi psalmien suomenkielinen käännös ==

[[Suomen ortodoksinen kirkko]] valmisteli viime vuosina psalmien käännöstä suomeksi Septuagintasta. Käännökset olivat vuonna 2007 pääosin tehty ja ja niiden käyttöön ottoa harkittiin. Ortodoksisen kirkon käyttämät liturgiset ja muut teologiset raamatuntekstit perustuvat pääasiassa kreikankieliseen Septuagintaan, eivät siis meillä yleisesti käytössä olevaan hepreankielisestä tekstistä tehtyyn (''protestanttiseen'') suomenkieliseen käännökseen. Eräs silmiin pistävimmistä eroavaisuuksista löytyy juuri psalmeista, joiden lukumäärä nykyisin Suomessa käytössä olevassa Raamatussa on 150, mutta Septuagintassa lukumäärä on 151 ja se poikkeaa muittenkin aiempien numerointien osalta jonkin verran. Siksi ortodoksisissa teksteissä näkee usein esim. merkinnän 'psalmi 150 (''151'')'. Tuossa jälkimmäinen numero viittaa siis Septuagintan numerointiin.

Toukokuussa 2007 Suomen ortodoksisen kirkon piispainkokous kuitenkin päätti, että tämä monin asiantuntijavoimin työstetty Septuagintan psalmisuomennos jätetään ottamatta käyttöön, koska piispainkokouksen mielestä käännöstekstiä ei ole tarpeeksi tarkastettu eikä sen kieliasu ole riittävän hyvää. Päätös aiheuttanee varmasti keskustelua kirkkokunnan päätöksentekijäin keskuudessa ja se aiheutti myös käännöstyötä johtaneen [[apulaispiispa]]n eroamisen [[Ortodoksisen kirjallisuuden julkaisuneuvosto]]n puheenjohtajuudesta.

== Septuaginta vs. protestanttinen käännös ==

{| {{Prettytable}}
|-
! Septuaginta / kreikkalainen kaanon
! Heprealainen kaanon
|-

| Genesis (1. Moos) || Genesis
|-
| Exodus (2. Moos)|| Exodus
|-
| Leviticus (3. Moos)|| Leviticus
|-
| Numeri (4. Moos.)|| Numeri
|-
| Deuteronomium (5. Moos.)|| Deuteronomium
|-
| ||
|-
| Joosuan kirja|| Joosuan kirja
|-
| Tuomarien kirja|| Tuomarien kirja
|-
| Ruutin kirja|| Ruutin kirja
|-
| 1. Samuelin kirja|| 1. Samuelin kirja
|-
| 2. Samuelin kirja|| 2. Samuelin kirja
|-
| 1. Kuninkaiden kirja|| 1. Kuninkaiden kirja
|-
| 2. Kuninkaiden kirja|| 2. Kuninkaiden kirja
|-
| 1. Aikakirja|| 1. Aikakirja
|-
| 2. Aikakirja|| 2. Aikakirja
|-
| Esran kirja I|| ---
|-
| Esran kirja II|| Esran kirja II
|-
| Nehemian kirja|| Nehemian kirja
|-
| Esterin kirja (''laajempana'')|| Esterin kirja (''suppeampana'')
|-
| Juditin kirja|| ---
|-
| Tobiaksen kirja|| ---
|-
| 1. Makkabealaiskirja|| ---
|-
| 2. Makkabealaiskirja|| ---
|-
| 3. Makkabealaiskirja|| ---
|-
| 4. Makkabealaiskirja|| ---
|-
| ||
|-
| Jobin kirja|| Jobin kirja
|-
| Psalmit|| Psalmit
|-
| Sananlaskujen kirja|| Sananlaskujen kirja
|-
| Saarnaajan kirja|| Saarnaajan kirja
|-
| Laulujen laulu|| Laulujen laulu
|-
| Sirakin kirja|| ---
|-
| Viisauden kirja|| ---
|-
| Salomon psalmit || ---
|-
| Jesajan kirja|| Jesajan kirja
|-
| Jeremian kirja|| Jeremian kirja
|-
| Valitusvirret|| Valitusvirret
|-
| Hesekielin kirja|| Hesekielin kirja
|-
| 12 pientä profeettaa|| 12 pientä profeettaa
|-
| Barukin kirja|| ---
|-
| Jeremian kirje|| ---
|-
| Daniel (''laajempana'')|| Daniel (''suppeampana'')

|}

Eräät tekstit poikkeavat joko laajuudeltaan ja/tai järjestykseltään. Esim. Jobin kirja on kreikkalaisessa tekstissä noin 1/6 lyhyempi kuin heprealaisessa ja Jeremian kirja on kreikkalaisessa 1/8 lyhyempi ja vielä eri järjestyksessä kuin heprealainen teksti.

[[Luokka:ortodoksinen kirkko]]
[[Luokka:Liturgiset tekstit]]
[[Luokka:Sanasto]]