Ero sivun ”Hengellinen raittius” versioiden välillä
Ortodoksi.netista
(Ak: Uusi sivu: Nunna Kristoduli määrittelee nepsiksen, hengellisen raittiuden seuraavasti: :: ''Jeesuksen rukoukseen liittyy läheisesti käsite nepsis eli hengellinen raittius, pyrkimys sisäise...) |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
Nunna Kristoduli määrittelee nepsiksen, hengellisen raittiuden seuraavasti: |
Nunna Kristoduli määrittelee nepsiksen, hengellisen raittiuden Ortodoksi.netin artikkelissaan [[Jeesuksen rukous (opetuspuhe)|Jeesuksen rukous]] seuraavasti: |
||
:: ''Jeesuksen rukoukseen liittyy läheisesti käsite nepsis eli hengellinen raittius, pyrkimys sisäiseen hiljaisuuteen ja vapauteen pahoista ja turhista ajatuksista ja yleensäkin pyrkimys elämän rauhoittamiseen. Näin siitä kehittyy vähitellen elämäntapa, jossa rukous on elämänvoiman ja ilon lähteenä.'' |
:: ''[[Jeesuksen rukous|Jeesuksen rukoukseen]] liittyy läheisesti käsite '''nepsis''' eli '''hengellinen raittius''', pyrkimys sisäiseen hiljaisuuteen ja vapauteen pahoista ja turhista ajatuksista ja yleensäkin pyrkimys elämän rauhoittamiseen. Näin siitä kehittyy vähitellen elämäntapa, jossa rukous on elämänvoiman ja ilon lähteenä.'' |
||
Termiä on selitetty myös [[Filokalia]]n 5. osassa, jossa hengellisen raittiuden sanotaan tarkoittavan raitista valppauden tilaa, jolloin ikään kuin seisomme vartiossa sydämemme portilla ja tarkkailemme herkeämättä sydämeemme pyrkiviä ajatuksia. |
Termiä on selitetty myös [[Filokalia]]n 5. osassa, jossa hengellisen raittiuden sanotaan tarkoittavan raitista valppauden tilaa, jolloin ikään kuin seisomme vartiossa sydämemme portilla ja tarkkailemme herkeämättä sydämeemme pyrkiviä ajatuksia. |
||
Versio 18. huhtikuuta 2009 kello 09.43
Nunna Kristoduli määrittelee nepsiksen, hengellisen raittiuden Ortodoksi.netin artikkelissaan Jeesuksen rukous seuraavasti:
- Jeesuksen rukoukseen liittyy läheisesti käsite nepsis eli hengellinen raittius, pyrkimys sisäiseen hiljaisuuteen ja vapauteen pahoista ja turhista ajatuksista ja yleensäkin pyrkimys elämän rauhoittamiseen. Näin siitä kehittyy vähitellen elämäntapa, jossa rukous on elämänvoiman ja ilon lähteenä.
Termiä on selitetty myös Filokalian 5. osassa, jossa hengellisen raittiuden sanotaan tarkoittavan raitista valppauden tilaa, jolloin ikään kuin seisomme vartiossa sydämemme portilla ja tarkkailemme herkeämättä sydämeemme pyrkiviä ajatuksia.