Toiminnot

Ero sivun ”Rukouksen tie Filokalian isien mukaan - Rukoustila” versioiden välillä

Ortodoksi.netista

Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
[[Kuva:Filokalia_kirja.jpg|thumb|<center>Filokalian kansi</center>]]
[[Kuva:Filokalia_kirja.jpg|thumb|<center>Filokalian kansi</center>]]


Rukous ei [[Filokalia]]n isille kuitenkaan varsinaisesti ole jokin Jumalalle osoitettu sanallinen esitys tai viesti vaan ennen kaikkea tila.
Teksti julkaistaan tässä torstaina 11.6.2009.

[[Niketas Stithatolainen]] sanoo:
:: ''”Rukouksen määritelmä on tämä: se on mielen ainaista liikettä Jumalan ympärillä.”'' (III 200:77).
[[Theoleptos Filadelfialainen|Theoleptos]] on samaa mieltä:
:: ''”Rukous on mielen keskustelua Jumalan kanssa, johon liittyy mielen täydellinen keskittyminen Jumalan katselemiseen (teoriaan).”'' (IV 16:13)
Parhaimmillaan rukous on
:: ''”himottomuuden tila, jossa pohjaton rakkaus tempaa korkeuksiin viisautta rakastavan mielen”''.(I 98:53)
Sitä voisi verrata myös auringonkylpyjen ottamiseen - fyysisen auringon sijaan on vain kysymys Vanhurskauden Auringosta -, kuten Filokalian loppujaksoissa on osuvasti sanottu:
:: ''”Rukouksessa ei saa päästää sisään mitään ajatusta, ei valkoista eikä mustaa- … Olkoon sydämemme ainoana ajatuksena Jumalalle osoitettu anomus ja ottakoon sydämemme vastaan vain sen valon ja säteilyn, joka lankeaa ymmärrykseemme, sielun johtavaan voimaan.”'' (IV 300:7).
Rukous on pohjimmiltaan yhteyttä,
:: ''”järjellisten luotujen yhdysside Luojaansa”.'' (IV: 115)

Rukoustila voi olla jotakin sellaista, mitä isät eivät enää pysty ilmaisemaan tavanomaisin sanoin. Pyhien [[Kallistos Ksanthopouloslainen|Kallistoksen]] ja [[Ignatios Ksanthopouloslainen|Ignatioksen]] kirjoituksissa puhutaan syvästä sisäisestä rauhasta ja hiljaisuudesta, sydämen lämmöstä, valon näkemisestä, rakkauden hurmiosta, jonka Jumalan kauneuden katseleminen synnyttää. Todella innoittunut kuvaus rukouksesta on [[Gregorios Siinailainen|Gregorios Siinailaisella]] - lainaan siitä muutamia ilmaisuja:
:: ''”Rukous on … käytännössä toteutettua rakkautta, enkelimäistä liikettä … kasteen armon ilmentymä, puhdistava kylpy … riemua Jeesuksesta … sielun iloa ja Jumalan laupeutta … Mutta miksi olisin monisanainen? Rukous on ’Jumala, joka kaikissa kaiken vaikuttaa’…''(III 299:113)


&copy; '''[[Kristoduli (nunna)|Nunna Kristoduli]]'''
&copy; '''[[Kristoduli (nunna)|Nunna Kristoduli]]'''

Versio 10. kesäkuuta 2009 kello 09.18

Filokalian kansi

Rukous ei Filokalian isille kuitenkaan varsinaisesti ole jokin Jumalalle osoitettu sanallinen esitys tai viesti vaan ennen kaikkea tila.

Niketas Stithatolainen sanoo:

”Rukouksen määritelmä on tämä: se on mielen ainaista liikettä Jumalan ympärillä.” (III 200:77).

Theoleptos on samaa mieltä:

”Rukous on mielen keskustelua Jumalan kanssa, johon liittyy mielen täydellinen keskittyminen Jumalan katselemiseen (teoriaan).” (IV 16:13)

Parhaimmillaan rukous on

”himottomuuden tila, jossa pohjaton rakkaus tempaa korkeuksiin viisautta rakastavan mielen”.(I 98:53)

Sitä voisi verrata myös auringonkylpyjen ottamiseen - fyysisen auringon sijaan on vain kysymys Vanhurskauden Auringosta -, kuten Filokalian loppujaksoissa on osuvasti sanottu:

”Rukouksessa ei saa päästää sisään mitään ajatusta, ei valkoista eikä mustaa- … Olkoon sydämemme ainoana ajatuksena Jumalalle osoitettu anomus ja ottakoon sydämemme vastaan vain sen valon ja säteilyn, joka lankeaa ymmärrykseemme, sielun johtavaan voimaan.” (IV 300:7).

Rukous on pohjimmiltaan yhteyttä,

”järjellisten luotujen yhdysside Luojaansa”. (IV: 115)

Rukoustila voi olla jotakin sellaista, mitä isät eivät enää pysty ilmaisemaan tavanomaisin sanoin. Pyhien Kallistoksen ja Ignatioksen kirjoituksissa puhutaan syvästä sisäisestä rauhasta ja hiljaisuudesta, sydämen lämmöstä, valon näkemisestä, rakkauden hurmiosta, jonka Jumalan kauneuden katseleminen synnyttää. Todella innoittunut kuvaus rukouksesta on Gregorios Siinailaisella - lainaan siitä muutamia ilmaisuja:

”Rukous on … käytännössä toteutettua rakkautta, enkelimäistä liikettä … kasteen armon ilmentymä, puhdistava kylpy … riemua Jeesuksesta … sielun iloa ja Jumalan laupeutta … Mutta miksi olisin monisanainen? Rukous on ’Jumala, joka kaikissa kaiken vaikuttaa’…(III 299:113)

© Nunna Kristoduli

(Artikkeli julkaistaan Ortodoksi.netissä kirjoittajan luvalla.)

Seuraava osa: Rukouksen tie Filokalian isien mukaan - Käytännön ohjeita ja varoituksia->
  1. osa: Filokalian tärkeimpiä rukousta käsitteleviä tekstejä
  2. osa: Rukouksen tie Filokalian isien mukaan - Puhdistuminen
  3. osa: Rukouksen tie Filokalian isien mukaan - Suhde lähimmäisiin
  4. osa: Rukouksen tie Filokalian isien mukaan - Keskittyneisyys
  5. osa: Rukouksen tie Filokalian isien mukaan - Rukouksen sisältö
  6. osa: Rukouksen tie Filokalian isien mukaan - Rukoustila
  7. osa: Rukouksen tie Filokalian isien mukaan - Käytännön ohjeita ja varoituksia
Noudettu kohteesta ”http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Rukouksen_tie_Filokalian_isien_mukaan_-_Rukoustila&oldid=13125”