Ero sivun ”Georgios Voittaja” versioiden välillä
Ortodoksi.netista
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Kuva:Georgios_001.jpg|thumb|Georgios Voittaja. (Kuva © Pyykkönen)]][[Marttyyri|Suurmarttyyri]] '''Georgios Voittaja''' on ortodoksisen kirkon tärkeä [[pyhä]], ortodoksisen kalenterin mukaan hänen [[muistopäivä]]änsä vietetään 23. huhtikuuta. Nimi tulee kreikkalaisista sanoista "ge" = maa ja "ergon" = työ ja merkitsee talonpoikaa. Georgios Voittaja on kunnioitetuimpia sotilaspyhiä niin Kreikassa kuin Venäjälläkin ja hänet tunnetaan erityisesti partiolaisten suojelupyhänä. |
[[Kuva:Georgios_001.jpg|thumb|Georgios Voittaja. (Kuva © Pyykkönen)]][[Marttyyri|Suurmarttyyri]] '''Georgios Voittaja''' on ortodoksisen kirkon tärkeä [[pyhä]], ortodoksisen kalenterin mukaan hänen [[muistopäivä]]änsä vietetään 23. huhtikuuta. Nimi tulee kreikkalaisista sanoista "ge" = maa ja "ergon" = työ ja merkitsee talonpoikaa. Georgios Voittaja on kunnioitetuimpia sotilaspyhiä niin Kreikassa kuin Venäjälläkin ja hänet tunnetaan erityisesti partiolaisten suojelupyhänä. |
||
== Georgios Voittaja ikoneissa == |
== Georgios Voittaja ikoneissa == |
||
Kuuluisaan novgorodilaiseen Georgios Voittaja -[[ikoni]]in on kuvattu pyhän legendasta tunnetuin episodi. |
Kuuluisaan novgorodilaiseen Georgios Voittaja -[[ikoni]]in on kuvattu pyhän legendasta tunnetuin episodi. [[Ikoni]]n kohtaus perustuu taruun, jossa Pyhä Georgios pelastaa epäjumalia palvovan kuningas Selbiuksen tyttären lohikäärmeelle uhrattavaksi joutumiselta. Peto vaati kaupunkilaisilta uhria aina, kun he halusivat noutaa vettä kaivolta tai järveltä, jota lohikäärme vartioi. Pyhän Georgioksen uroteko sai kuningas Selbiuksen sekä kaikki kaupunkilaiset kääntymään kristinuskoon. |
||
Georgios Voittaja on kuvattu ikoneissa sotilaana 600-luvulta asti ja 1100-luvulla ilmestyi aihe, jossa lohikäärmeen lähestyessä nuorta tyttöä paikalle ilmestyy Pyhä Georgios ratsailla, sotilasunivormussa ja hulmuavassa viitassa, taltuttaa hirviön ''Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen'' ja lävistää maassa makaavan siivellisen lohikäärmeen keihäällään. Rauhallinen ilme pyhän kasvoilla on ristiriidassa hevosen pillastuneen asennon ja liskon kammottavan olemuksen kanssa. |
Georgios Voittaja on kuvattu ikoneissa sotilaana 600-luvulta asti ja 1100-luvulla ilmestyi aihe, jossa lohikäärmeen lähestyessä nuorta tyttöä paikalle ilmestyy Pyhä Georgios ratsailla, sotilasunivormussa ja hulmuavassa viitassa, taltuttaa hirviön ''Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen'' ja lävistää maassa makaavan siivellisen lohikäärmeen keihäällään. Rauhallinen ilme pyhän kasvoilla on ristiriidassa hevosen pillastuneen asennon ja liskon kammottavan olemuksen kanssa. |
||
Ikonikuvassa lohikäärme oli pakanuuden ja maagisten voimien symboli ja Georgios, Kristuksen soturi, voitti pimeyden. Kyseistä ikonia käytettiin Venäjän kirkon lähetystyössä 1300-luvulta alkaen pohjoisilla metsäseuduilla. Ratsastuskuvauksissa hevonen symboloi Jumalan asettamaa hengellistä ratsua. Kertomus ei kuvaa historiallista tapahtumaa vaan kuoleman jälkeistä ihmetekoa ja kuva on |
Ikonikuvassa lohikäärme oli pakanuuden ja maagisten voimien symboli ja Georgios, [[Kristus|Kristuksen]] soturi, voitti pimeyden. Kyseistä ikonia käytettiin Venäjän kirkon lähetystyössä 1300-luvulta alkaen pohjoisilla metsäseuduilla. Ratsastuskuvauksissa hevonen symboloi Jumalan asettamaa hengellistä ratsua. Kertomus ei kuvaa historiallista tapahtumaa vaan kuoleman jälkeistä ihmetekoa ja kuva on [[marttyyri]]uden symboli, jossa Kristus siunaa Georgiosta. Keihäs, joka tulee taivaasta ja lyö maahan pakanuuden ruhtinaan, ei ole surman ase vaan risti. Taistelun jälkeen paha sidotaan ja se on kirkon hallinnassa [[sakramentti]]en kautta. Georgioksen taistelu lohikäärmettä vastaan kuvaa myös ihmisen taistelua omaa syntistä minäänsä vastaan. Georgios Voittaja muistuttaa siitä, että pahan kukistaminen on syytä alkaa omasta itsestä. |
||
Joissakin ikoneissa hevosen selässä Georgioksen takana istuva orja kuuluu toiseen traditioon, jonka mukaan orja oli juuri tarjoilemassa viiniä isännälleen kun Pyhä Georgios tuli vapauttamaan hänet. |
Joissakin ikoneissa hevosen selässä Georgioksen takana istuva orja kuuluu toiseen traditioon, jonka mukaan orja oli juuri tarjoilemassa viiniä isännälleen kun Pyhä Georgios tuli vapauttamaan hänet. |
||
| Rivi 15: | Rivi 14: | ||
Suomessa on Siilinjärvellä sijaitseva Suurmarttyyri Georgios Voittajan Kirkko ja Vermersalmella on Pyhälle [[Herman Alaskalainen|Herman Alaskalaiselle]] ja Suurmarttyyri Georgios Voittajalle pyhitetty [[tsasouna]]. |
Suomessa on Siilinjärvellä sijaitseva Suurmarttyyri Georgios Voittajan Kirkko ja Vermersalmella on Pyhälle [[Herman Alaskalainen|Herman Alaskalaiselle]] ja Suurmarttyyri Georgios Voittajalle pyhitetty [[tsasouna]]. |
||
Myös Mikkelissä oli aikanaan (1908 - 1958) pyhälle suurmarttyyri Georgios Voittajalle omistettu sotilaskirkko, joka kuitenkin purettiin vuonna 1958. Kirkon paikalla on nykyisin muistolaatta ja osa ikoneista on Mikkelin Pyhän [[Ylienkeli Mikael]]in kirkossa. |
Myös Mikkelissä oli aikanaan (1908 - 1958) pyhälle suurmarttyyri Georgios Voittajalle omistettu ortodoksinen sotilaskirkko, joka kuitenkin purettiin vuonna 1958. Kirkon paikalla on nykyisin muistolaatta ja osa ikoneista on [[Mikkelin ortodoksinen seurakunta|Mikkelin]] Pyhän [[Ylienkeli Mikael]]in kirkossa. |
||
[[Käyttäjä:Soili|SM]] |
[[Käyttäjä:Soili|SM]] |
||
== Katso myös == |
|||
* [[Hengellisen taistelun aika (opetuspuhe)]] |
|||
[[Luokka:Ikonit]] |
|||
[[Luokka:Marttyyrit]] |
[[Luokka:Marttyyrit]] |
||
[[Luokka:Pyhät]] |
[[Luokka:Pyhät]] |
||
Versio 10. elokuuta 2009 kello 11.33
Suurmarttyyri Georgios Voittaja on ortodoksisen kirkon tärkeä pyhä, ortodoksisen kalenterin mukaan hänen muistopäiväänsä vietetään 23. huhtikuuta. Nimi tulee kreikkalaisista sanoista "ge" = maa ja "ergon" = työ ja merkitsee talonpoikaa. Georgios Voittaja on kunnioitetuimpia sotilaspyhiä niin Kreikassa kuin Venäjälläkin ja hänet tunnetaan erityisesti partiolaisten suojelupyhänä.
Georgios Voittaja ikoneissa
Kuuluisaan novgorodilaiseen Georgios Voittaja -ikoniin on kuvattu pyhän legendasta tunnetuin episodi. Ikonin kohtaus perustuu taruun, jossa Pyhä Georgios pelastaa epäjumalia palvovan kuningas Selbiuksen tyttären lohikäärmeelle uhrattavaksi joutumiselta. Peto vaati kaupunkilaisilta uhria aina, kun he halusivat noutaa vettä kaivolta tai järveltä, jota lohikäärme vartioi. Pyhän Georgioksen uroteko sai kuningas Selbiuksen sekä kaikki kaupunkilaiset kääntymään kristinuskoon.
Georgios Voittaja on kuvattu ikoneissa sotilaana 600-luvulta asti ja 1100-luvulla ilmestyi aihe, jossa lohikäärmeen lähestyessä nuorta tyttöä paikalle ilmestyy Pyhä Georgios ratsailla, sotilasunivormussa ja hulmuavassa viitassa, taltuttaa hirviön Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja lävistää maassa makaavan siivellisen lohikäärmeen keihäällään. Rauhallinen ilme pyhän kasvoilla on ristiriidassa hevosen pillastuneen asennon ja liskon kammottavan olemuksen kanssa.
Ikonikuvassa lohikäärme oli pakanuuden ja maagisten voimien symboli ja Georgios, Kristuksen soturi, voitti pimeyden. Kyseistä ikonia käytettiin Venäjän kirkon lähetystyössä 1300-luvulta alkaen pohjoisilla metsäseuduilla. Ratsastuskuvauksissa hevonen symboloi Jumalan asettamaa hengellistä ratsua. Kertomus ei kuvaa historiallista tapahtumaa vaan kuoleman jälkeistä ihmetekoa ja kuva on marttyyriuden symboli, jossa Kristus siunaa Georgiosta. Keihäs, joka tulee taivaasta ja lyö maahan pakanuuden ruhtinaan, ei ole surman ase vaan risti. Taistelun jälkeen paha sidotaan ja se on kirkon hallinnassa sakramenttien kautta. Georgioksen taistelu lohikäärmettä vastaan kuvaa myös ihmisen taistelua omaa syntistä minäänsä vastaan. Georgios Voittaja muistuttaa siitä, että pahan kukistaminen on syytä alkaa omasta itsestä.
Joissakin ikoneissa hevosen selässä Georgioksen takana istuva orja kuuluu toiseen traditioon, jonka mukaan orja oli juuri tarjoilemassa viiniä isännälleen kun Pyhä Georgios tuli vapauttamaan hänet.
Georgios Voittajan kirkot maailmalla ja Suomessa
Eri puolilla maailmaa on lukemattomia ortodoksisia kirkkoja taivaallisen suojelijan, Georgios Voittajan, kunniaksi. Georgiassa, jonka toinen suojeluspyhä Georgios Voittaja on, kirkkoja on satoja.
Suomessa on Siilinjärvellä sijaitseva Suurmarttyyri Georgios Voittajan Kirkko ja Vermersalmella on Pyhälle Herman Alaskalaiselle ja Suurmarttyyri Georgios Voittajalle pyhitetty tsasouna. Myös Mikkelissä oli aikanaan (1908 - 1958) pyhälle suurmarttyyri Georgios Voittajalle omistettu ortodoksinen sotilaskirkko, joka kuitenkin purettiin vuonna 1958. Kirkon paikalla on nykyisin muistolaatta ja osa ikoneista on Mikkelin Pyhän Ylienkeli Mikaelin kirkossa.