Luukas Evankelista

Apostoli ja evankelista Luukas oli syntyperältään Antiokian kreikkalainen ja ammatiltaan lääkäri, jonka apostoli Paavali ilmoitettaa Raamatussa Kolossalaiskirjeessä (Kol.4:14):

"Teille lähettävät terveisiä myös rakas veljemme lääkäri Luukas sekä Demas."

Ensimmäinen ikonimaalari, apostoli ja [[evankelista]

Edellä mainittujen asioiden lisäksi Luukas on tullut tunnetuksi maalarina ja erikoisesti ensimmäisenä ikonimaalarina. Hänen sanotaan maalanneen ensimmäisen Jumalansynnyttäjän, Neitsyt Marian ikonin, Hodigitria - suomeksi: oppaan, taluttajan, tiennäyttäjän, jo Marian eläessä. Hänen siveltimestään on kerrottu maalatun myös ensimmäiset ikonit Pietarista ja Paavalista.

Apostolina Luukas luetaan mukaan ns. seitsemänkymmenen apostolin joukkoon, jotka Herra lähetti julistamaan evankeliumia.

Evankelistana hänet tunnetaan Raamattuun sisältyvien Luukkaan evankeliumin ja sen jatko-osan, Apostolien tekojen kirjoittajana.

Apostoli Luukas

Historioitsijat kiistelevät siitä elikö ja näkikö apostoli Luukas Kristuksen elinaikanaan vai ei. Ortodoksisen tradition mukaan hän kulki pääsiäisaamuna Kleopaan kanssa Emmauksen tiellä, kun ylösnoussut Kristus ilmestyi heille. Vasta leipää murtaessa apostolit ymmärsivät puhuneensa Kristuksen kanssa (Luuk.24:16-24).

Kun Pyhä Henki vuodatettiin helluntaina apostoli Luukas oli paikalla Jerusalemissa yhdessä Jumalanäidin ja muiden apostolien kanssa.

Toisen käsityksen mukaan apostoli Luukas ei tuntenut Kristusta hänen eläessään, vaan kääntyi kristityksi vasta apostoli Paavalin vaikutuksesta noin vuoden 42 aikoihin. Tätä näkemystä puolsi esimerkiksi pyhä Johannes Krysostomos.

Luukas ja Paavali tekivät paljon yhteistyötä. Luukas oli muun muassa mukana Paavalin toisella lähetysmatkalla ja liittyi kesken mukaan myös kolmannelle lähetysmatkalle.

Luukas oli Paavalin omien sanojen mukaan mukana Paavalin marttyyrikuolemaan saakka (2.Tim.4:11):

"Vain Luukas on täällä kanssani."

Evankelista Luukas

Apostoli ja evankelista Luukas kirjoitti oman Luukkaan evankeliuminsa ennen apostoli Paavalin kuolemaa. Tosin tästäkin on kiistaa, historioitsija Eusebius väittää näin, mutta Hieronymos sanoo sen tapahtuneen Paavalin kuoleman jälkeen.

Tyypillistä Luukkaan evankeliumissa on se, että se selvästikin on kirjoitettu ei-juutalaisille kristityille. Luukkaan kertomat tapahtumat sisältävät usein sellaisia henkilöitä, jotka eivät olleet juutalaisia.

Luukas on ainoana tallettanut evankeliumiinsa vertauksen kadonneesta lampaasta, laupiaasta samarialaisesta, fariseuksesta ja publikaanista sekä rikkaasta miehestä ja Lasaruksesta.

Evankeliumi korostaa Kristuksen rakkautta ja sääliä ihmiskuntaa kohtaan, mutta myös yksilötasolla Kristuksen rakkautta ja huolenpitoa köyhistä ja muista elämän murjomista ihmisistä. Myös sukupuolten välinen tasa-arvo näkyy Luukkaan evankeliumissa.

Evankeliuminsa jatkoksi apostoli ja evankelista Luukas kirjoitti vielä Apostolien teot omistaen tämän Akhaian maaherralle Teofilokselle, joka oli kääntynyt juuri kristinuskoon. Myös tämän kirjoitusajankohdasta kiistellään, sijoittuuko kirjoitusaika Paavalin vankeusajalle vai vasta Paavalin kuoleman, vuoden 67 jälkeen. Apostolien teot ovatkin kunnianosoitus apostoli Luukkaan oppi-isälle apostoli Paavalille, jonka työstä kirjassa muun muassa kerrotaan.

Luukkaan kuolema

Apostoli ja evankelista Luukkaan kuolemastakin on olemassa monenlaisia näkemyksiä.

Toisen näkemyksen mukaan hän kuoli kirjoitettuaan Apostolien teot. Tässäkin tosin jotkut väittävät kirjoituksen jääneen kesken.

Toisen perimätiedon mukaan Luukas koki 84-vuotiaana marttyyrikuoleman julistettuaan evankeliumia Italiassa, Dalmatiassa ja Makedoniassa.

Apostoli ja evankelista Luukas kuoli marttyyrikuoleman Boiotiassa. Pakanat vangitsivat hänet, kiduttivat ja naulasivat kiinni oliivipuuhun.

Luukkaan muisto

Apostoli ja evankelista Luukkaan haudalla tapahtui paljon ihmeitä. Konstantinus II (vv. 316 - 340) siirsi reliikit kuitenkin Konstantinopoliin ja ne laitettiin siellä Pyhien apostolien kirkkoon. Siellä ne saivat olla rauhassa aina vuoteen 1204 saakka, jolloin roomalaiskatoliset ristiretkeläiset varastivat ja veivät ne Roomaan.

Luukasta pidetään lääkärien ja ikonimaalareiden (taiteilijoiden) suojelijana. Hänen symbolinsa (siivekäs) härkä tulee profeetta Hesekieliltä ja Ilmestyskirjasta ja se on saanut alkunsa jo 2. vuosisadalta.

Ortodoksinen kirkko muistelee apostoli ja evankelista Luukasta vuosittain aina lokakuun 18. päivänä.

Kirjallisuutta

• Munkki Serafim (toim.): Synaksarion - lokakuu
  • Pyhä apostoli ja evankelista Luukas ss. 232-236
• Kirkkovuoden pyhät I
  • Apostoli ja evankelista Luukas ss. 149-151