Ero sivun ”Dionysios Areopagita” versioiden välillä
Ortodoksi.netista
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 7: | Rivi 7: | ||
Ateenaan paluunsa jälkeen hänet valittiin viisutensa ja hyveellisyytensä ansiosta Ateenan areopagin jäseneksi. |
Ateenaan paluunsa jälkeen hänet valittiin viisutensa ja hyveellisyytensä ansiosta Ateenan areopagin jäseneksi. |
||
Apostoli Paavalin julistaessa evankeliumia Areen kukkulalla Dionysios kääntyi kristityksi ja seurasi muutaman vuoden apostoli Paavalia hänen lähetysmatkoillaan. Myöhemmin Paavali valitsi hänet Ateenan kaupungin piispaksi. Dionysioksen sanotaan olleen paikalla vuonna 57 |
Apostoli Paavalin julistaessa evankeliumia Areen kukkulalla Dionysios kääntyi kristityksi ja seurasi muutaman vuoden apostoli Paavalia hänen lähetysmatkoillaan. Myöhemmin Paavali valitsi hänet Ateenan kaupungin piispaksi. Dionysioksen sanotaan olleen paikalla vuonna 57 [[Jumalansynnyttäjä]]n hautajaisissa. Paavalin kuoltua Dionysios halusi jatkaa apostolin työtä ja siksi hän erään tarinan mukaan yhdessä pappi Rusticuksen ja diakoni Eleutherioksen kanssa meni länteen - Roomaan, Saksaan, Espanjaan ja Ranskaan - saarnaamaan. Ranskassa he joutuivat vankilaan, jossa he kokivat marttyyrikuoleman, kun heidän kaulansa katkaistiin. Vanhan hurskaan tarinan mukaan pyhä Dionysios otti päänsä ylös, jatkoi matkaansa kirkkoon ja kaatui vasta siellä kuolleena maahan. Saman tarinan mukaan hurskas nainen nimeltään Catulla hautasi pyhän [[Reliikki|reliikit]]. Tämän tarinan mukaan Dionysios kuoli Luteniassa (joka on Pariisin vanha nimi) vuonna 96 Rooman keisari Dometianuksen (81-96) hallituskaudella. Kuitenkin useat oppineet ja teologit uskovat, että pyhä Dionysios Areopagita ei kuollut Galliassa (Ranskassa) ja tämän tarinan pyhä Dionysios (200-luvulla marttyyrikuoleman kokenut Pariisin piispa Denis Pariisilainen) on toinen pyhä. |
||
Vuonna 1709 kuollut venäläinen pyhä Dimitri, Rostovin metropoliitta (muistopv. 21.9 ja 28.10.) sanoo teksteissään, että pappismarttyyri Dionysios mestattiin Ateenassa ja Dimitrin mukaan useita ihmeitä tapahtui hänen haudallaan. |
Vuonna 1709 kuollut venäläinen pyhä Dimitri, Rostovin metropoliitta (muistopv. 21.9 ja 28.10.) sanoo teksteissään, että pappismarttyyri Dionysios mestattiin Ateenassa ja Dimitrin mukaan useita ihmeitä tapahtui hänen haudallaan. [[Athos|Athokselta]] löytyy Dokhiarun luostarista [[reliikki]], jonka sanotaan olevan pyhän Dionysioksen kallo. Keisari Aleksios Komneos lahjoitti kallon luostarille 1000-luvulla. |
||
Myöhemmin pyhän Dionysioksen kuoleman jälkeen noin 400-500-lukujen vaihteessa ilmestyi kristilliseen mystiikkaan liittyviä kirjoituksia (muun muassa ''Corpus Areopagiticum''), joiden kirjoittajaksi oli merkitty Dionysios Areopagita. Kyseessä ei kuitenkaan ole alkuperäinen Ateenan piispa Dionysios vaan ''pseudonyymi'', salanimellä kirjoittava henkilö, josta käytetään nykyisin nimeä ''Pseudo-Dionysios Areopagita''. Eräs kiistanalainen tutkimus esittää, että Pseudo-Dionysios Areopagita olisi ollut todellisuudessa ''Pietari Iberialainen''. |
Myöhemmin pyhän Dionysioksen kuoleman jälkeen noin 400-500-lukujen vaihteessa ilmestyi kristilliseen mystiikkaan liittyviä kirjoituksia (muun muassa ''Corpus Areopagiticum''), joiden kirjoittajaksi oli merkitty Dionysios Areopagita. Kyseessä ei kuitenkaan ole alkuperäinen Ateenan piispa Dionysios vaan ''pseudonyymi'', salanimellä kirjoittava henkilö, josta käytetään nykyisin nimeä ''Pseudo-Dionysios Areopagita''. Eräs kiistanalainen tutkimus esittää, että Pseudo-Dionysios Areopagita olisi ollut todellisuudessa ''Pietari Iberialainen''. Näissä kirjoituksissa käsitellään muiden muassa taivaallista hierarkiaa, kirkollista hierarkiaa, Jumalan nimiä ja mystistä teologiaa. Teksteissä uusplatonisen filosofian ajattelutapa yhdistetään kauniisti kristilliseen totuuteen. |
||
Ortodoksinen kirkko muistelee pappismarttyyri Dionysios Areopagitaa vuosittain lokakuun 3. päivänä. |
Ortodoksinen kirkko muistelee pappismarttyyri Dionysios Areopagitaa vuosittain lokakuun 3. päivänä. |
||
Versio 16. elokuuta 2009 kello 05.00
Dionysios Areopagita (kreikaksi: Διονύσιος ὁ Ἀρεοπαγίτης) oli Ateenan areiopagin (kreikaksi: Ἄρειος πάγος / Áreios págos eli Areen kukkula) eli kreikkalaisen mytologian Ares-jumalalle omistetun kukkulan mukaan nimensä saaneen tuomioistuimen, eräänlaisen korkeimman oikeuden jäsen ensimmäisellä vuosisadalla. Raamatun Apostolien tekojen mukaan hän kääntyi kristityksi apostoli Paavalin vaikutuksesta (Apt.17:34). Tunnetun kirkkohistorioitsijan Eusebiuksen mukaan (Eusebios lainaa Dionysios Korinttolaista) Dionysios Areopagitasta tuli myöhemmin Ateenan piispa, järjestyksessä toinen heti opettajansa Hieroteoksen jälkeen.
Dionysios oli varttunut ja käynyt koulunsa Ateenassa, missä hän sai perinteisen kreikkalaisen kasvatuksen. Myöhemmin hän meni Egyptiin, missä hän opiskeli astronomiaa Heliopoliksessa. Egyptissä hän sai kokea Kristuksen ristiinnaulitsemisen yhteydessä tapahtuneen auringonpimennyksen. Hänen kerrotaan sanoneen silloin:
- "Nyt joko Jumala kärsii tai tälle maailmalle tulee loppu."
Ateenaan paluunsa jälkeen hänet valittiin viisutensa ja hyveellisyytensä ansiosta Ateenan areopagin jäseneksi.
Apostoli Paavalin julistaessa evankeliumia Areen kukkulalla Dionysios kääntyi kristityksi ja seurasi muutaman vuoden apostoli Paavalia hänen lähetysmatkoillaan. Myöhemmin Paavali valitsi hänet Ateenan kaupungin piispaksi. Dionysioksen sanotaan olleen paikalla vuonna 57 Jumalansynnyttäjän hautajaisissa. Paavalin kuoltua Dionysios halusi jatkaa apostolin työtä ja siksi hän erään tarinan mukaan yhdessä pappi Rusticuksen ja diakoni Eleutherioksen kanssa meni länteen - Roomaan, Saksaan, Espanjaan ja Ranskaan - saarnaamaan. Ranskassa he joutuivat vankilaan, jossa he kokivat marttyyrikuoleman, kun heidän kaulansa katkaistiin. Vanhan hurskaan tarinan mukaan pyhä Dionysios otti päänsä ylös, jatkoi matkaansa kirkkoon ja kaatui vasta siellä kuolleena maahan. Saman tarinan mukaan hurskas nainen nimeltään Catulla hautasi pyhän reliikit. Tämän tarinan mukaan Dionysios kuoli Luteniassa (joka on Pariisin vanha nimi) vuonna 96 Rooman keisari Dometianuksen (81-96) hallituskaudella. Kuitenkin useat oppineet ja teologit uskovat, että pyhä Dionysios Areopagita ei kuollut Galliassa (Ranskassa) ja tämän tarinan pyhä Dionysios (200-luvulla marttyyrikuoleman kokenut Pariisin piispa Denis Pariisilainen) on toinen pyhä.
Vuonna 1709 kuollut venäläinen pyhä Dimitri, Rostovin metropoliitta (muistopv. 21.9 ja 28.10.) sanoo teksteissään, että pappismarttyyri Dionysios mestattiin Ateenassa ja Dimitrin mukaan useita ihmeitä tapahtui hänen haudallaan. Athokselta löytyy Dokhiarun luostarista reliikki, jonka sanotaan olevan pyhän Dionysioksen kallo. Keisari Aleksios Komneos lahjoitti kallon luostarille 1000-luvulla.
Myöhemmin pyhän Dionysioksen kuoleman jälkeen noin 400-500-lukujen vaihteessa ilmestyi kristilliseen mystiikkaan liittyviä kirjoituksia (muun muassa Corpus Areopagiticum), joiden kirjoittajaksi oli merkitty Dionysios Areopagita. Kyseessä ei kuitenkaan ole alkuperäinen Ateenan piispa Dionysios vaan pseudonyymi, salanimellä kirjoittava henkilö, josta käytetään nykyisin nimeä Pseudo-Dionysios Areopagita. Eräs kiistanalainen tutkimus esittää, että Pseudo-Dionysios Areopagita olisi ollut todellisuudessa Pietari Iberialainen. Näissä kirjoituksissa käsitellään muiden muassa taivaallista hierarkiaa, kirkollista hierarkiaa, Jumalan nimiä ja mystistä teologiaa. Teksteissä uusplatonisen filosofian ajattelutapa yhdistetään kauniisti kristilliseen totuuteen.
Ortodoksinen kirkko muistelee pappismarttyyri Dionysios Areopagitaa vuosittain lokakuun 3. päivänä.