Ero sivun ”Pastoraalipsykologia” versioiden välillä
Ortodoksi.netista
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
Wikipediassa '''pastoraalipsykologiaa''' määritellään seuraavasti: |
Wikipediassa '''pastoraalipsykologiaa''' määritellään seuraavasti: |
||
:: ''Pastoraalipsykologia tutkii uskonnollisten yhteisöjen toimintaa, jonka tavoitteena on ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen elämän eri vaikeuksissa ja kriisitilanteissa. Kansanomaisesti tätä kristillisten yhteisöjen toimintaa on kutsuttu sielunhoidoksi. Pastoraalipsykologia tutkii ihmisten uskonnollissävytteistä hätää ja laatii teoriaa tässä työssä |
:: ''Pastoraalipsykologia tutkii uskonnollisten yhteisöjen toimintaa, jonka tavoitteena on ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen elämän eri vaikeuksissa ja kriisitilanteissa. Kansanomaisesti tätä kristillisten yhteisöjen toimintaa on kutsuttu sielunhoidoksi. Pastoraalipsykologia tutkii ihmisten uskonnollissävytteistä hätää ja laatii teoriaa tässä työssä käytetyistä menetelmistä. Pastoraalipsykologian luonnollisia aputieteitä ovat psykologia ja psykiatria. Pastoraalipsykologiasta erotetaan usein omaksi alakseen pastoraaliteologia. Se tutkii kristillisten yhteisöjen käsityksiä sielunhoidon teologisista ja opillisista perusteista sekä tavoitteista, ja kuuluu [[Systemaattinen teologia|systemaattisen teologian]] alaan. Pastoraalipsykologian ja pastoraaliteologian keskeinen yhteinen tutkimuskohde on kristillisten yhteisöjen käyttämä [[Katumus|rippi]], kirkkojen pyhä toimitus, jossa henkilö tunnustaa rikkomuksensa ja se julistetaan hänelle anteeksi.'' |
||
[[Luokka:Uskonoppi]] |
[[Luokka:Uskonoppi]] |
||
Nykyinen versio 18. marraskuuta 2009 kello 16.11
Wikipediassa pastoraalipsykologiaa määritellään seuraavasti:
- Pastoraalipsykologia tutkii uskonnollisten yhteisöjen toimintaa, jonka tavoitteena on ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen elämän eri vaikeuksissa ja kriisitilanteissa. Kansanomaisesti tätä kristillisten yhteisöjen toimintaa on kutsuttu sielunhoidoksi. Pastoraalipsykologia tutkii ihmisten uskonnollissävytteistä hätää ja laatii teoriaa tässä työssä käytetyistä menetelmistä. Pastoraalipsykologian luonnollisia aputieteitä ovat psykologia ja psykiatria. Pastoraalipsykologiasta erotetaan usein omaksi alakseen pastoraaliteologia. Se tutkii kristillisten yhteisöjen käsityksiä sielunhoidon teologisista ja opillisista perusteista sekä tavoitteista, ja kuuluu systemaattisen teologian alaan. Pastoraalipsykologian ja pastoraaliteologian keskeinen yhteinen tutkimuskohde on kristillisten yhteisöjen käyttämä rippi, kirkkojen pyhä toimitus, jossa henkilö tunnustaa rikkomuksensa ja se julistetaan hänelle anteeksi.