Stefanos Tunnustaja Surožin arkkipiispa

Pyhittäjä Stefanos Tunnustaja (tunnetaan myös nimellä Stefanos Surožilainen) oli kotoisin Vähästä-Aasiasta Kappadokiasta. Hän opiskeli Konstantinopolissa osoittaen loistavia lahjoja ja kuitenkin samalla suurta nöyryyttä. Patriarkka Germanos (muistopv. 12.5.) kutsui nuoren miehen luokseen asumaan ja kota Stefanos meni erääseen luostariin ja vihkiyty munkiksi, minkä jälkeen hän siirtyi kilvoittelemaan muutamaksi vuodeksi vaikenemiskilvoitusta autioon paikkaan.

Surožin piispaksi

Kun nykyisen Krimin niemimaalla sijaitsevan Sudakin, silloisen Surožin piispa kuoli noin vuoden 730 tienoilla, patriarkka Germanos lähetti piispaksi erakko Stefanoksen, sillä enkeli oli ilmestynyt hänelle rukoillessa ja ilmoittanut asian. Surožin kaupunki oli tuolloin suuri kauppakeskus, missä eli moneen eri uskontokuntaan kuuluvia ihmisiä sekä pakanoita. Stefanoksen toiminta sai aikaan sen, että moni toisuskoinen kääntyi kristityksi.

Ikonoklasmin vastustaja

Samoihin aikoihin Bysantin valtakunnassa alkoi ikonoklasmin aika, kun keisari Leo III Isaurilainen (717-741) syrjäytti patriarkka Germanoksen ja nimitti uudeksi patriarkaksi syyrialaisen Anastasioksen. Stefan meni Konstantinopoliin ja moitti keisaria ikonien häpäisemisestä, minkä seurauksena Stefanosta lyötiin julmasti ja hänet suljettiin vuosikausiksi vankityrmään.

Takaisin hiippakuntaan

Vasta Leon kuoltua ja hänen poikansa Konstantinos V:n Kopronymoksen noustua valtaistuimelle 741, hän - vaikka oli myös ikonienraastaja - vapautti Stefanoksen vaimonsa pyynnöstä ja Stefanos palasi hiippakuntaansa.

Tämän jälkeen Stefanos eli omassa hiippakunnassaan vielä pitkään ja kuoli iäkkäänä vuonna 787 joulukuun 15. päivänä.

Muistopäivä

Ortodoksinen kirkko muistelee pyhittäjä Stefanosta, Surožin arkkipiispaa vuosittain hänen kuolinpäivänään, joulukuun 15. päivänä. Pyhittäjä Stefanosta ei pidä sotkea toiseen samannimiseen pyhään, pyhään Stefanos Tunnustajaaan, jonka muistopäivä on myös joulukuussa pari päivää myöhemmin 17. päivä.

HAP