Ero sivun ”Pahomi Kenjärveläinen” versioiden välillä
Ortodoksi.netista
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Pyhittäjä Pahomi Kenjärveläinen''' (syntyi noin 1450) oli [[pyhittäjä]] [[Aleksanteri Oševenilainen|Aleksanteri Oševenilaisen]] (muistopv 20.4.) oppilas ja kilvoittelijatoveri. Oppi-isänsä kuoltua pyhittäjä Pahomi eli ensin yksinäisyydessä Kenjärven itäpuolella Äänisjärven takana ankarasti kilvoitellen ja myöhemmin perusti Kristuksen kirkastumisen luostarin Kenjärven lähistölle. |
'''Pyhittäjä Pahomi Kenjärveläinen''' (syntyi noin 1450) oli [[pyhittäjä]] [[Aleksanteri Oševenilainen|Aleksanteri Oševenilaisen]] (muistopv 20.4.) oppilas ja kilvoittelijatoveri. Oppi-isänsä kuoltua pyhittäjä Pahomi eli ensin yksinäisyydessä Kenjärven itäpuolella Äänisjärven takana ankarasti kilvoitellen ja myöhemmin perusti Kristuksen kirkastumisen luostarin Kenjärven lähistölle. |
||
== Antoni |
== Antoni Siijalaisen opettaja == |
||
Siellä hän vihki muiden muassa munkiksi yhden kuuluisimmista [[Karjalan valistajat|Karjalan valistajista]], pyhittäjä [[Antoni Siijalainen|Antoni Siijalaisen]] (muistopv 7.12.) vuonna 1508. Pyhittäjä Pahomi otti Antonin siipiensä suojaan ja koulutti häntä [[asketismi]]ssa ja hengellisessä elämässä. Pyhittäjä Antoni omasi monia hyveitä ja kykeni vastustamaan kiusauksia puhdistaen mielensä ja sielunsa intohimoista ja vapauttaen itsensä maallisista kiintymyksen kohteista. Kun pyhittäjä Antonin aika tuli jättää luostari ja elää yksinäisyydessä, pyhittäjä Pahomi siunasi hänet seuraamaan tätä tietä sanoen: |
Siellä hän vihki muiden muassa [[Munkki|munkiksi]] yhden kuuluisimmista [[Karjalan valistajat|Karjalan valistajista]], pyhittäjä [[Antoni Siijalainen|Antoni Siijalaisen]] (muistopv 7.12.) vuonna 1508. Pyhittäjä Pahomi otti Antonin siipiensä suojaan ja koulutti häntä [[asketismi]]ssa ja hengellisessä elämässä. Pyhittäjä Antoni omasi monia hyveitä ja kykeni vastustamaan kiusauksia puhdistaen mielensä ja sielunsa intohimoista ja vapauttaen itsensä maallisista kiintymyksen kohteista. Kun pyhittäjä Antonin aika tuli jättää luostari ja elää yksinäisyydessä, pyhittäjä Pahomi siunasi hänet seuraamaan tätä tietä sanoen: |
||
:: ''"Siunatkoon Jumala sinua, lapseni. Tapahtukoon Hänen tahtonsa".'' |
|||
== Luostarin toimia == |
== Luostarin toimia == |
||
Nykyinen versio 6. tammikuuta 2010 kello 15.10
Pyhittäjä Pahomi Kenjärveläinen (syntyi noin 1450) oli pyhittäjä Aleksanteri Oševenilaisen (muistopv 20.4.) oppilas ja kilvoittelijatoveri. Oppi-isänsä kuoltua pyhittäjä Pahomi eli ensin yksinäisyydessä Kenjärven itäpuolella Äänisjärven takana ankarasti kilvoitellen ja myöhemmin perusti Kristuksen kirkastumisen luostarin Kenjärven lähistölle.
Antoni Siijalaisen opettaja
Siellä hän vihki muiden muassa munkiksi yhden kuuluisimmista Karjalan valistajista, pyhittäjä Antoni Siijalaisen (muistopv 7.12.) vuonna 1508. Pyhittäjä Pahomi otti Antonin siipiensä suojaan ja koulutti häntä asketismissa ja hengellisessä elämässä. Pyhittäjä Antoni omasi monia hyveitä ja kykeni vastustamaan kiusauksia puhdistaen mielensä ja sielunsa intohimoista ja vapauttaen itsensä maallisista kiintymyksen kohteista. Kun pyhittäjä Antonin aika tuli jättää luostari ja elää yksinäisyydessä, pyhittäjä Pahomi siunasi hänet seuraamaan tätä tietä sanoen:
- "Siunatkoon Jumala sinua, lapseni. Tapahtukoon Hänen tahtonsa".
Luostarin toimia
Pyhittäjä Pahomin luostari oli tunnettu hyväntekeväisyydestään. Luostarissa hoidettiin sairaita ja heikkoja vanhuksia. Kaikkiin näihin töihin myös pyhittäjä Pahomi osallistui muiden munkkien kanssa.
Pyhittäjä Pahomi oli suuri askeetikko ja selvänäkijävanhus, hyvä ja uskollinen palvelija, joka jätti henkensä Herralle vuonna 1515. Luostari tuhoutui tulipalossa vuonna 1800 ja siitä säilyi ehjänä ainoastaan joitain osia pyhittäjän haudasta.
Muistopäivä
Pyhittäjä Pahomia muistellaan ortodoksisessa kirkossa aina teofanian (6.1.) jälkeisenä lauantaina. Häntä muistellaan myös Karjalan valistajien yhteisenä muistopäivänä, joka sijoittuu aina vuosittain lokakuun viimeisen päivän ja marraskuun 6. päivän väliseen lauantaihin.
Kirjallisuutta
- Munkki Serafim (toim.): Synaksarion - tammikuu
- Pyhittäjä Pahomi Kenjärveläinen, Karjalan pyhä s. 98
- Erkki Piiroinen: Karjalan pyhät kilvoittelijat
- Pyhittäjä Pakomios Keniläinen s. 70