Kyyros ja Johannes Palkattaparantajat

Pyhät Kyyros ja Johannes Palkattaparantajat,
muistopäivä 31.1.
(Valokuva © Pyykkönen)

Pyhä Kyyros oli merkittävä aleksandrialainen lääkäri, joka oli syntynyt ja varttunut Aleksandriassa. Hän oli harras kristitty, joka hoiti sairaita ilman palkkaa, kristillisenä palveluna. Hän ei hoitanut ainoastaan fyysisesti sairaita vaan myös henkisesti sairaita, ja hänen mielestään sielun sairaudet olivatkin kauheampia sairauksia kuin ruumiin sairaudet. Hän sanoi usein: ”Sen, joka haluaa välttää sairauksia, tulisi välttyä synnin tekemiseltä, koska synti on usein syynä ruumiin sairauksiin.”

Pyhä Kyyros

Ihmisiä parantaessaan hän saarnasi evankeliumia ihmisille ja käännytti heitä kristinuskoon. Diocletianuksen (284-305) hallitusaikana hän joutui pakenemaan Arabiaan, missä hänet vihittiin munkiksi. Silti hän jatkoi sielläkin ihmisten hoitamista ja parantamista kaikissa sairauksissa myös rukouksen avulla, minkä armon hän oli saanut lahjaksi Jumalalta.

Pyhä Johannes

Edessan kaupungissa hän tapasi siellä silloin eläneen Johannes-nimisen sotilaan, joka hänkin oli harras kristitty. Kun vainot olivat alkaneet, Johanneskin pakeni ja meni ensin Jerusalemiin, missä hän kuuli puhuttavan Kyyroksesta. Hän alkoi etsiä tätä ensin Aleksandriasta ja sitten Arabiasta. Kun hän vihdoin löysi tämän, Johannes pysyi hänen luonaan lopun elämäänsä ja auttoi Kyyrosta tämän parantamistehtävässä.

Pyhät auttavat naisia

Kerran he kuulivat, että pakanat olivat pidättäneet kristityt naiset, Athanasian ja kolme hänen tytärtään, viisitoistavuotiaan Thoktistan, kolmetoistavuotiaan Theodotian ja yksitoistavuotiaan Eudokian. Pyhät Kyyros ja Johannes kiirehtivät heti vankilaan auttamaan naisia. He olivat huolissaan siitä, että kidutuksien edessä naiset luopuisivat Kristuksesta.

Marttyyrikuolema

Pyhät Kyyros ja Johannes rohkaisivat naisia kestämään eteen tulevat kidutukset. Kuultuaan tästä kaupungin johtaja käski pidättää miehet ja nähdessään miesten uskon vahvuuden, hän päätti kiduttaa heitä naisten nähden. Naiset eivät kuitenkaan pelästyneet pyhien Kyyroksen ja Johanneksen kidutuksia, vaan ylistivät edelleen Jumalaa. Heidätkin ruoskittiin seuraavaksi ja mestattiin sen jälkeen, joten he kaikki kokivat marttyyrikuoleman.

Reliikit siirretään Roomaan ja Müncheniin

Samalla paikalla mestattiin myös pyhät palkattaparantajat Kyyros ja Johannes. Kristityt hautasivat heidät myöhemmin pyhän apostolin ja evankelistan Markuksen kirkkoon. 400-luvulla, mahdollisesti vuonna 412, pyhien Kyyroksen ja Johanneksen reliikit siirrettiin Canopiksesta (Konopa) läheltä Aleksandriaa sijainneesta pienestä kylästä läheiseen Manufinin pieneen kylään. Siirto tehtiin siksi, että Manufinin kylä oli kristityille tuttu pahoista voimistaan, joita kaikki pelkäsivät, ja reliikkien avulla patriarkka Theofilos (385-412) halusi puhdistaa paikan pahoista voimista, mutta hän ehti kuolla ennen tämän tapahtumista. Hänen toiveensa reliikkien siirtämisestä täytti hänen seuraajansa patriarkka Kyril (412-444). Myöhemmin reliikit siirrettiin sitten Roomaan ja sieltä Müncheniin Saksaan (siirtämisen muistopäivää vietetään 28.6.).

Univaikeuksisten omat pyhät

Pyhiltä Kyyrokselta ja Johannekselta pyytävät esirukouksia erityisesti erilaisista univaikeuksista kärsivät. Usein heidän reliikeillään rukoilleet saavat ilmoituksen unessa, miten he tulevat paranemaan.

Muistopäivä

Ortodoksinen kirkko viettää tuon reliikkien siirtopäivän lisäksi pyhien palkattaparantajien Kyyroksen ja Johanneksen omaa muistopäivää vielä tammikuun 31. päivänä.

HAP

Tropari ja kontakki

Tropari, 5.säv.

Oi Kristus, meidän Jumalamme, sinä soit meille pyhien marttyyriesi ihmeet linnakkeeksi ja suojelukseksi. Heidän rukouksiensa vuoksi vahvista vallassa olevia kaikissa hyvissä teoissa, sillä sinä yksin olet armollinen ja ihmisiä rakastava.

Kontakki, 3.säv.

Oi pyhät, te olette saaneet ihmeiden tekemisen armon. Älkää lakatko vuodattamasta ihmeitänne meille. Hengellisellä taitavuudella lopettakaa kärsimyksemme, oi suuret lääkärit, Jumalan innoittamat Kyyros ja Johannes.