Ero sivun ”Hengellinen raittius” versioiden välillä
Ortodoksi.netista
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
(15 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
Rivi 3: | Rivi 3: | ||
:: ''[[Jeesuksen rukous|Jeesuksen rukoukseen]] liittyy läheisesti käsite '''nepsis''' eli '''hengellinen raittius''', pyrkimys sisäiseen hiljaisuuteen ja vapauteen pahoista ja turhista ajatuksista ja yleensäkin pyrkimys elämän rauhoittamiseen. Näin siitä kehittyy vähitellen elämäntapa, jossa rukous on elämänvoiman ja ilon lähteenä.'' |
:: ''[[Jeesuksen rukous|Jeesuksen rukoukseen]] liittyy läheisesti käsite '''nepsis''' eli '''hengellinen raittius''', pyrkimys sisäiseen hiljaisuuteen ja vapauteen pahoista ja turhista ajatuksista ja yleensäkin pyrkimys elämän rauhoittamiseen. Näin siitä kehittyy vähitellen elämäntapa, jossa rukous on elämänvoiman ja ilon lähteenä.'' |
||
== Hengellisen raittiuden synonyymejä == |
|||
⚫ | |||
⚫ | Termiä on selitetty myös [[Filokalia]]n 5. osassa, jossa hengellisen raittiuden sanotaan tarkoittavan raitista valppauden tilaa, jolloin ikään kuin seisomme vartiossa sydämemme portilla ja tarkkailemme herkeämättä sydämeemme pyrkiviä ajatuksia. Nepsiksen, raittiuden on katsottu olevan nimenomaan [[Ortodoksinen kirkko|ortodoksisuudelle]] ominaista raikasta työskentelyä. Sille on keksitty useita synonyymeja, samaa tarkoittavia sanoja: |
||
⚫ | |||
* tarkkaavaisuus, |
|||
* mielen varjeleminen, |
|||
* sydämen vartiointi ja |
|||
* sisäinen hiljaisuus. |
|||
== Mitä on tarkkaavaisuus? == |
|||
Erakkomunkki [[Nikeforos (erakkomunkki)|Nikeforokselta]] kysyttiin, mitä tarkkaavaisuus on ja kuinka se voidaan saavuttaa? (''Filokalia 4: 41-44''). Hän vastasi: |
|||
:: ''Jotkut pyhistä ovat kutsuneet tarkkaavaisuutta mielen varjelemiseksi, jotkut sydämen vartioimiseksi, jotkut henkiseksi raittiudeksi, muutamat mielen hiljaisuudeksi ja jotkut vielä muilla nimillä. Nämä eri nimitykset tarkoittavat kuitenkin yhtä ja samaa asiaa.'' |
|||
:: * ''Tarkkaavaisuus on vilpittömän katumuksen merkki.'' |
|||
:: * ''Se on sielun paluuta alkuperäiseen tilaansa, vihaa maailmaa kohtaan ja kohoamista Jumalan luo.'' |
|||
:: * ''Tarkkaavaisuus on synnistä luopumista ja hyveeseen palaamista.'' |
|||
:: * ''Se on ehdotonta varmuutta syntien anteeksi saamisesta.'' |
|||
:: * ''Tarkkaavaisuus on hengellisen näkemisen alku tai pikemminkin sen välttämätön perusta, sillä se saa Jumalan ikään kuin kumartumaan alas ja ilmestymään mielelle.'' |
|||
:: * ''Tarkkaavaisuus on mielen häiriintymättömyyttä tai paremminkin täydellistä hiljentymistä, jolla Jumala laupeudessaan palkitsee sielun.'' |
|||
:: * ''Tarkkaavaisuus on pahojen ajatusten tuho; se on Jumalan muistamisen palatsi ja voimavarasto, joka auttaa kestämään kärsivällisesti kaikki vastoinkäymiset.'' |
|||
:: * ''Tarkkaavaisuus auttaa osaltaan uskon, toivon ja rakkauden synnyssä.'' |
|||
:: ''Tarkkaavaisuuteen, joka on kaikista saavutuksista suurin, päästään useimmiten – etten sanoisi lähes poikkeuksetta – opetuksen avulla.'' |
|||
:: ''Sen tähden meidän tuleekin etsiä itsellemme eksytyksestä vapaa ohjaaja, että hänen selitystensä ja opetustensa perusteella oppisimme tuntemaan sekä ”oikealta” että ”vasemmalta” meitä mielen tarkkaamisen kilvoituksessa väijyvät kiusaukset, ts. riittämättömän tai ylettömän yrittämisen, jotka ovat peräisin pahasta hengestä.'' |
|||
:: ''Kaivatun ja suloisen tarkkaavaisuuden vanavedessä sieluusi saapuvat kaikki muutkin hyveet: rakkaus, ilo, rauha jne. Ne antavat sinulle vastauksen kaikkiin pyyntöihisi Jeesuksessa Kristuksessa meidän Herrassamme.'' |
|||
== Hengellinen raittius [[Filokalia]]ssa == |
|||
Filokaliasta voi opiskella lisää nepsiksestä. Siellä on kolme kirjoitusta, joissa nepsis on pääaiheena: |
|||
* Pyhä [[Hesykhios (pyhä)|Hesykhios]]: ''”Henkisestä raittiudesta ja hyveistä”'' (''Filokalia I: 228-277'') |
|||
* Pyhittäjä [[Filotheos Siinailainen]]: ''”Henkisestä raittiudesta'' (''40 kohtaa'')” (''Filokalia III: 9-30'') |
|||
* [[Nikeforos (erakkomunkki)|Erakkomunkki Nikeforos]]: ''”Sisäisestä raittiudesta ja sydämen varjelemisesta”'' (''Filokalia IV: 28-44'') |
|||
Näiden tekstien lisäksi sitä sivutaan lukuisissa muissakin kohdissa. |
|||
== Hengellinen raittius [[Raamattu|Raamatussa]] == |
|||
⚫ | |||
:: ''Autuaita ne palvelijat, jotka heidän herransa palatessaan tapaa valvomasta!'' |
:: ''Autuaita ne palvelijat, jotka heidän herransa palatessaan tapaa valvomasta!'' |
||
[[UT|Uudessa testamentissa]] sana ''nepsis'' on käännetty ja tulkittu [[Paavali (apostoli)|apostoli Paavalin]] [[Toinen kirje Timoteukselle|toisessa kirjeessä Timoteokselle]] (''2.Tim.4:5'') verbillä: ''pysy järkevänä''. |
|||
:: ''Mutta pysy sinä järkevänä kaikissa tilanteissa, kestä vaivat, julista evankeliumia ja hoida virkasi tehtävät.'' |
|||
Vanhan suomennoksen muoto: |
|||
:: ''Mutta ole sinä raitis kaikessa, kärsi vaivaa, tee evankelistan työ, toimita virkasi täydellisesti.'' |
|||
jossa verbinä on siis ''ole raitis'' ja se vastaa paremmin alkuperäistä muotoaan. |
|||
== Taipumus -> keskustelu -> taipuminen -> synninteko == |
|||
Hengellisen raittiuden harjoittaja torjuu synnin heti alkuunsa sen ollessa vielä ''houkutus''. Jos ei ole tarkka, houkutus pääsee sisälle ja vastarinta murtuu ja miellymme houkutukseen. Tämän synnin kehityksen vaiheen nimi on ''taipumus'', joka muuttuu helposti vankeudeksi ja tuota pikaa varsinaiseksi synninteoksi. Houkutus tulee siis käännyttää pois sydämemme portilta heti sen ilmaannuttua ja näin vältymme synnin muilta kehitysvaiheilta. |
|||
Pyhä Hesykhios sanoo (''Filokalia I: 240''): |
|||
:: ''Jos siis mieli on raitis ja valpas ja karkottaa taisteluvalmiudellaan ja Herran Jeesuksen avuksi kutsumisella houkutuksen ja niin estää sitä leviämästä, silloin myös kaikki se mikä muutoin seuraisi jää toteutumatta.'' |
|||
== Mielikuvitus == |
|||
Pyhät isät suhtautuivat nuivasti mielikuvitukseen, jokna he katsoivat olevan karkean sielunvoiman, joka voi johtaa helposti kaikenlaiseen hengelliseen eksytykseen. Munkit [[Kallistos Ksanthopouloslainen|Kallistos]] ja [[Ignatios Ksanthopouloslainen|Ignatios]] sanovat (''Filokalia IV: 221''): |
|||
:: ''Tuo kirottu mielikuvitus on näet varsin paha este puhtaalle sydämen rukoukselle ja mielen eheälle eksytyksestä vapaalle työskentelylle.'' |
|||
:: ''Mielikuvitus palvelee isien mukaan pahoja henkiä siltana: sen kautta nuo murhanhimoiset roistot pääsevät sieluun, yhtyvät siihen ja tekevät siitä kuhnurien pesän, hedelmättömien ja himollisten ajatusten asumuksen.'' |
|||
Kokeneet kilvoittelijat varoittavat yksimielisesti, ettei koskaan voi suhtautua näkyihin ja ilmestyksiin liian varovaisesti. Kuten pyhä Gregorios Siinailainen sanoo (''Filokalia III: 352''): |
|||
:: ''Mielellä on näet kuvittelukyky ja se voi helposti antaa muodon sille, mitä mielii.'' |
|||
Tulee kilvoitella totuudessa tavoittelematta mielikuvituksen avulla valheellisia hurmostiloja, joilla on tuhoava vaikutus paitsi Jumala-suhteeseemme myös persoonallisuuteemme. Hengellisessä raittiudessa rukoilevan tulee pyrkiä vain katumukseen ja murheeseen sekä Jumalan läsnäolon tuntemiseen. Mieli tulee pitää vapaina väreistä, hahmoista ja muodoista. Vain sydämen toiminnan tarkkaaminen on turvallista. |
|||
== Kuoleman muistaminen == |
|||
Myös kuoleman muistaminen auttaa paljon sisäisessä hiljentymisessä. Ortodoksisessa kirkossa kuoleman muistaminen poikkeaa läntisen kirkon käytännöstä. Meillä se on hyve ja suhtaudumme kuolemaan avoimesti emmekä pyri pitämään sitä poissa näkyvistä – päinvastoin. Sen muistaminen ankkuroi elämämme aivan jonnekin muualle kuin tähän katoavaiseen, ohimenevään ja väliaikaiseen maailmaan. Kuoleman muistaminen on yksi muoto hengellistä raittiutta. |
|||
[[Kallistos Ksanthopouloslainen|Patriarkka Kallistos]] sanoo Filokaliassa (''IV: 285''): |
|||
:: ''Sielun autuaallinen tai paremminkin iki-ihana henkinen raittius on kuin sydämen syvyyksistä pulppuava vesi. Lähteen pohjasta pulppuava vesi täyttää koko lähteen. Samalla tavoin sydämestä kumpuava Hengen ikuiseen liikkeeseen panema vesi täyttää koko sisäisen ihmisen jumalallisella virvoituksella ja henkäyksellä ja tekee ruumiinkin ikään kuin hehkuvaksi.'' |
|||
== Henkinen raittius ja rukous == |
|||
Henkinen raittius ja rukous kuuluvat yhteen. Patriarkka Kallistos sanookin (''Filokalia IV: 286''): |
|||
:: ''Henkisen raittiuden puhdistamaa mieltä uhkaa pimeneminen, ellei se jatkuvasti Jeesusta muistamalla lakkaa kokonaan kiinnittämästä huomiota ulkonaisiin.'' |
|||
Rukous varjelee nepsistä ja nepsis on samalla perusedellytys todelliselle rukoukselle. |
|||
[[:Käyttäjä:Hannu|HAP]] |
[[:Käyttäjä:Hannu|HAP]] |
||
(''lähde: [[Filokalia]] I-V'') |
|||
[[Luokka:Uskonoppi]] |
[[Luokka:Uskonoppi]] |
||
[[Luokka:Filokalia]] |
Nykyinen versio 29. syyskuuta 2010 kello 08.59
Nunna Kristoduli määrittelee nepsiksen, hengellisen raittiuden Ortodoksi.netin artikkelissaan Jeesuksen rukous seuraavasti:
- Jeesuksen rukoukseen liittyy läheisesti käsite nepsis eli hengellinen raittius, pyrkimys sisäiseen hiljaisuuteen ja vapauteen pahoista ja turhista ajatuksista ja yleensäkin pyrkimys elämän rauhoittamiseen. Näin siitä kehittyy vähitellen elämäntapa, jossa rukous on elämänvoiman ja ilon lähteenä.
Hengellisen raittiuden synonyymejä
Termiä on selitetty myös Filokalian 5. osassa, jossa hengellisen raittiuden sanotaan tarkoittavan raitista valppauden tilaa, jolloin ikään kuin seisomme vartiossa sydämemme portilla ja tarkkailemme herkeämättä sydämeemme pyrkiviä ajatuksia. Nepsiksen, raittiuden on katsottu olevan nimenomaan ortodoksisuudelle ominaista raikasta työskentelyä. Sille on keksitty useita synonyymeja, samaa tarkoittavia sanoja:
- tarkkaavaisuus,
- mielen varjeleminen,
- sydämen vartiointi ja
- sisäinen hiljaisuus.
Mitä on tarkkaavaisuus?
Erakkomunkki Nikeforokselta kysyttiin, mitä tarkkaavaisuus on ja kuinka se voidaan saavuttaa? (Filokalia 4: 41-44). Hän vastasi:
- Jotkut pyhistä ovat kutsuneet tarkkaavaisuutta mielen varjelemiseksi, jotkut sydämen vartioimiseksi, jotkut henkiseksi raittiudeksi, muutamat mielen hiljaisuudeksi ja jotkut vielä muilla nimillä. Nämä eri nimitykset tarkoittavat kuitenkin yhtä ja samaa asiaa.
- * Tarkkaavaisuus on vilpittömän katumuksen merkki.
- * Se on sielun paluuta alkuperäiseen tilaansa, vihaa maailmaa kohtaan ja kohoamista Jumalan luo.
- * Tarkkaavaisuus on synnistä luopumista ja hyveeseen palaamista.
- * Se on ehdotonta varmuutta syntien anteeksi saamisesta.
- * Tarkkaavaisuus on hengellisen näkemisen alku tai pikemminkin sen välttämätön perusta, sillä se saa Jumalan ikään kuin kumartumaan alas ja ilmestymään mielelle.
- * Tarkkaavaisuus on mielen häiriintymättömyyttä tai paremminkin täydellistä hiljentymistä, jolla Jumala laupeudessaan palkitsee sielun.
- * Tarkkaavaisuus on pahojen ajatusten tuho; se on Jumalan muistamisen palatsi ja voimavarasto, joka auttaa kestämään kärsivällisesti kaikki vastoinkäymiset.
- * Tarkkaavaisuus auttaa osaltaan uskon, toivon ja rakkauden synnyssä.
- Tarkkaavaisuuteen, joka on kaikista saavutuksista suurin, päästään useimmiten – etten sanoisi lähes poikkeuksetta – opetuksen avulla.
- Sen tähden meidän tuleekin etsiä itsellemme eksytyksestä vapaa ohjaaja, että hänen selitystensä ja opetustensa perusteella oppisimme tuntemaan sekä ”oikealta” että ”vasemmalta” meitä mielen tarkkaamisen kilvoituksessa väijyvät kiusaukset, ts. riittämättömän tai ylettömän yrittämisen, jotka ovat peräisin pahasta hengestä.
- Kaivatun ja suloisen tarkkaavaisuuden vanavedessä sieluusi saapuvat kaikki muutkin hyveet: rakkaus, ilo, rauha jne. Ne antavat sinulle vastauksen kaikkiin pyyntöihisi Jeesuksessa Kristuksessa meidän Herrassamme.
Hengellinen raittius Filokaliassa
Filokaliasta voi opiskella lisää nepsiksestä. Siellä on kolme kirjoitusta, joissa nepsis on pääaiheena:
- Pyhä Hesykhios: ”Henkisestä raittiudesta ja hyveistä” (Filokalia I: 228-277)
- Pyhittäjä Filotheos Siinailainen: ”Henkisestä raittiudesta (40 kohtaa)” (Filokalia III: 9-30)
- Erakkomunkki Nikeforos: ”Sisäisestä raittiudesta ja sydämen varjelemisesta” (Filokalia IV: 28-44)
Näiden tekstien lisäksi sitä sivutaan lukuisissa muissakin kohdissa.
Hengellinen raittius Raamatussa
Nepsis on kreikkalainen sana, joka merkitsee vartiossa tai hälytystilassa ja valppaana olemista ja periaatteessa varomista. Jeesus kertoo meille Luukkaan evankeliumissa (Luuk.12:37):
- Autuaita ne palvelijat, jotka heidän herransa palatessaan tapaa valvomasta!
Uudessa testamentissa sana nepsis on käännetty ja tulkittu apostoli Paavalin toisessa kirjeessä Timoteokselle (2.Tim.4:5) verbillä: pysy järkevänä.
- Mutta pysy sinä järkevänä kaikissa tilanteissa, kestä vaivat, julista evankeliumia ja hoida virkasi tehtävät.
Vanhan suomennoksen muoto:
- Mutta ole sinä raitis kaikessa, kärsi vaivaa, tee evankelistan työ, toimita virkasi täydellisesti.
jossa verbinä on siis ole raitis ja se vastaa paremmin alkuperäistä muotoaan.
Taipumus -> keskustelu -> taipuminen -> synninteko
Hengellisen raittiuden harjoittaja torjuu synnin heti alkuunsa sen ollessa vielä houkutus. Jos ei ole tarkka, houkutus pääsee sisälle ja vastarinta murtuu ja miellymme houkutukseen. Tämän synnin kehityksen vaiheen nimi on taipumus, joka muuttuu helposti vankeudeksi ja tuota pikaa varsinaiseksi synninteoksi. Houkutus tulee siis käännyttää pois sydämemme portilta heti sen ilmaannuttua ja näin vältymme synnin muilta kehitysvaiheilta.
Pyhä Hesykhios sanoo (Filokalia I: 240):
- Jos siis mieli on raitis ja valpas ja karkottaa taisteluvalmiudellaan ja Herran Jeesuksen avuksi kutsumisella houkutuksen ja niin estää sitä leviämästä, silloin myös kaikki se mikä muutoin seuraisi jää toteutumatta.
Mielikuvitus
Pyhät isät suhtautuivat nuivasti mielikuvitukseen, jokna he katsoivat olevan karkean sielunvoiman, joka voi johtaa helposti kaikenlaiseen hengelliseen eksytykseen. Munkit Kallistos ja Ignatios sanovat (Filokalia IV: 221):
- Tuo kirottu mielikuvitus on näet varsin paha este puhtaalle sydämen rukoukselle ja mielen eheälle eksytyksestä vapaalle työskentelylle.
- Mielikuvitus palvelee isien mukaan pahoja henkiä siltana: sen kautta nuo murhanhimoiset roistot pääsevät sieluun, yhtyvät siihen ja tekevät siitä kuhnurien pesän, hedelmättömien ja himollisten ajatusten asumuksen.
Kokeneet kilvoittelijat varoittavat yksimielisesti, ettei koskaan voi suhtautua näkyihin ja ilmestyksiin liian varovaisesti. Kuten pyhä Gregorios Siinailainen sanoo (Filokalia III: 352):
- Mielellä on näet kuvittelukyky ja se voi helposti antaa muodon sille, mitä mielii.
Tulee kilvoitella totuudessa tavoittelematta mielikuvituksen avulla valheellisia hurmostiloja, joilla on tuhoava vaikutus paitsi Jumala-suhteeseemme myös persoonallisuuteemme. Hengellisessä raittiudessa rukoilevan tulee pyrkiä vain katumukseen ja murheeseen sekä Jumalan läsnäolon tuntemiseen. Mieli tulee pitää vapaina väreistä, hahmoista ja muodoista. Vain sydämen toiminnan tarkkaaminen on turvallista.
Kuoleman muistaminen
Myös kuoleman muistaminen auttaa paljon sisäisessä hiljentymisessä. Ortodoksisessa kirkossa kuoleman muistaminen poikkeaa läntisen kirkon käytännöstä. Meillä se on hyve ja suhtaudumme kuolemaan avoimesti emmekä pyri pitämään sitä poissa näkyvistä – päinvastoin. Sen muistaminen ankkuroi elämämme aivan jonnekin muualle kuin tähän katoavaiseen, ohimenevään ja väliaikaiseen maailmaan. Kuoleman muistaminen on yksi muoto hengellistä raittiutta.
Patriarkka Kallistos sanoo Filokaliassa (IV: 285):
- Sielun autuaallinen tai paremminkin iki-ihana henkinen raittius on kuin sydämen syvyyksistä pulppuava vesi. Lähteen pohjasta pulppuava vesi täyttää koko lähteen. Samalla tavoin sydämestä kumpuava Hengen ikuiseen liikkeeseen panema vesi täyttää koko sisäisen ihmisen jumalallisella virvoituksella ja henkäyksellä ja tekee ruumiinkin ikään kuin hehkuvaksi.
Henkinen raittius ja rukous
Henkinen raittius ja rukous kuuluvat yhteen. Patriarkka Kallistos sanookin (Filokalia IV: 286):
- Henkisen raittiuden puhdistamaa mieltä uhkaa pimeneminen, ellei se jatkuvasti Jeesusta muistamalla lakkaa kokonaan kiinnittämästä huomiota ulkonaisiin.
Rukous varjelee nepsistä ja nepsis on samalla perusedellytys todelliselle rukoukselle.
(lähde: Filokalia I-V)