Theodora Aleksandrialainen

Pyhittäjä Theodora Aleksandrialainen (+490) ja hänen miehensä asuivat Aleksandriassa ja heidän kodissaan vallitsi rakkaus ja rauha. Rikas mies ihastui Theodoran kauneuteen ja koetti vietellä hänet, siinä kuitenkaan ensin onnistumatta. Lahjojen ja viekkauden avulla hän kuitenkin onnistui johdattamaan Theodoran aviorikoksen tielle. Langennut Theodora tuli nopeasti järkiinsä, ymmärsi asian vakavuuden ja katui syvästi tekoaan.

Munkki Theodor

Katuva Theodora päätti mennä luostariin puhdistamaan itsensä työllä ja rukouksella. Hän jätti kotinsa salaa, puki itsensä miehen vaatteisiin ja meni miesten luostariin koska hän pelkäsi, että hänen puolisonsa saattaisi löytää hänet naisluostarista.

Luostarin johtaja testasi tulokasta eikä päästänyt häntä heti luostariin. Sinnikkäästi Theodora yöpyi luostarin portilla. Aamulla hän polvillaan rukoillen anoi pääsyä parannuksen tielle sekä lupaa saada palvella luostaria munkkina. Nimensä hän kertoi olevan Theodor Aleksandrialainen.

Tulokkaan vilpitön pyrkimys tunnistettiin ja niin Theodorista tuli yksi veljestön jäsenistä. Jopa kokeneet munkit olivat vaikuttuneita hänen kokoöistä polvirukouksistaaan sekä hänen osoittamastaan nöyryydestä, kestävyydestä ja uhrautuvaisuudesta. Thedora palveli munkki Theodorina luostaria kahdeksan vuotta ja hänen ruumiistaan, joka kerran oli ollut aviorikoksen saastuttama, tuli Jumalan armon astia ja Pyhän Hengen vastaanottaja.

Isyys

Luostarin johtaja lähetti munkki Theodorin matkalle ja matkan varrella hän yöpyi Enatan luostarissa. Luostarin vierasmajassa oli samaan aikaan vierailijana nuori nainen, joka koetti vietellä munkki Theodorin ymmärtämättä lainkaan, että hänen edessään ollut munkki olikin tosiasiassa nainen. Munkki torjui naisen ja pettyneenä torjuntaan nainen vietteli toisen, samaan aikaan vierasmajassa asiakkaana olleen miehen ja tuli tälle raskaaksi.

Häpeämättömän tytön isä alkoi pian kyselemään tyttärensä lapsen isän perään ja tyttö nimesi isäksi munkki Theodorin. Väite kerrottiin viipymättä luostarin johtajalle. Asiaa kysyttäessä munkki Theodor sanoi: "Jumala on minun todistajani, en ole tehnyt tätä." Tuntien Theodorin puhtauden ja hänen elämänsä pyhyyden luostarin johtaja ei uskonut syytettä.

Karkoitus luostarista

Vastasyntynyt lapsi kuitenkin tuotiin luostariin ja luostarin asukkaita syytettiin epäpuhtaasta elämästä. Luostarin johtaja suuttui viattomaan munkki Theodoriin ja karkoitti hänet lapsen kanssa luostarista. Munkki ei kapinoinut tuomiota vastaan vaan otti sen mahdollisuutena puhdistautua aiemmista synneistä.

Paluu luostariin

Munkki Tehodor asettui lapsen kanssa asumaan luostarin läheisyyteen. Paimenet säälivät heitä ja antoivat vauvalle maitoa, pyhimys itse söi vain villivihanneksia. Epäonnensa kestäen, munkki Theodor vietti seitsemän vuotta karkoituksessa. Lopulta, muiden munkkien pyynnöstä, luostarinjohtaja salli hänen palata luostariin lapsen kanssa, jossa hän sen jälkeen vietti eristäynyttä elämää opettaen lasta kahden vuoden ajan.

Luostarin igumeni sai ilmestyksen, jossa hän näki munkki Theodorin saaneen syntinsä anteeksi. Jumalan armo asettui munkki Theodoriin ja pian muutkin munkit alkoivat nähdä merkkejä pyhittäjän rukousten voimasta.

Viimeiset ajat

Ennen kuolemaansa munkki Theodor sulkeutui kasvattilapsen kanssa keljaansa ja neuvoi lasta rakastamaan Jumalaa yli kaiken. Hän kehoitti lasta tottelemaan luostarinjohtajaa, säilyttämään rauhan, olemaan nöyrä sekä vailla pahaa tahtoa, eikä laiminlyömään yhteistä rukousta.

Tämän jälkeen munkki rukoili vielä viimeisen kerran ja pyysi Herralta anteeksi syntejään. Myös lapsi rukoili yhdessä hänen kanssaan. Pian rukouksen sanat hiipuivat Pyhittäjä Theodoran huulilta ja rauhallisesti hän lähti parempaan maailmaan.

Maineen puhdistus

Herra ilmoitti luostarin igumenille pyhittäjä Theodoran henkisistä saavutuksista sekä hänen salaisuutensa. Kaiken häpeän poistamiseksi igumeni kertoi näkynsä muille ja todisteeksi tästä paljasti Theodoran helmat. Luostarin asukkaat kauhistuivat ja kyynelehtien, maahan heittäytyen, he anoivat pyhittäjä Theodoran anteeksiantoa tämän ruumiin äärellä.

Uutinen Theodoran kuolemasta kiiri myös hänen entisen miehensä korviin ja tämä vaikutti häneen niin, että hänestä tuli myös luostarikilvoittelija ja hän asui loppuelämänsä vaimonsa keljassa. Myös lapsi seurasi kasvatti-äitinsä jalanjälkiä, hänestä tuli samaisen luostarin igumeni.

Kanonisointi ja muistopäivä

Pyhittäjä Theodora Aleksandrialainen kanonisoitiin naisena. Ortodoksinen kirkko muistelee pyhittäjä Theodora Aleksandrialaista vuosittain 11. päivänä syyskuuta.

SM

Aiheesta muualla

• OCA: Venerable Theodora of Alexandria