Ilmestyskirjan ratsastajat

Ilmestyskirjan ratsastajat keskiaikaisen keltti-käsikirjan kuvituksessa.
(Kuva © Petja Pyykkönen)

Ilmestyskirjan ratsastajat (myös apokalyptiset ratsastajat tai neljä ratsumiestä) ovat Johanneksen ilmestyksen kuudennessa luvussa mainittuja vertauskuvallisia hahmoja.

Ja siinä samassa näin valkoisen hevosen, ja sillä, joka istui hevosen selässä, oli jousi. Hänelle annettiin seppele, ja seppelöitynä voittajana hän lähti uusia voittoja kohti. (Johannesksen Ilmestys 6:2)

Nyt tuli esiin toinen, tulipunainen hevonen. Sille, joka istui hevosen selässä, annettiin valta riistää rauha maan päältä ja panna ihmiset tappamaan toisiaan. Hänelle annettiin iso miekka. (Johannesksen Ilmestys 6:4)

Kun Karitsa avasi kolmannen sinetin, kuulin kolmannen olennon sanovan: "Tule!" Siinä samassa näin mustan hevosen, ja sillä, joka istui hevosen selässä, oli kädessään vaaka. (Johannesksen Ilmestys 6:5)

Siinä samassa näin tuhkanharmaan hevosen. Se, joka istui hevosen selässä, oli nimeltään Kuolema, ja sen jäljessä tuli Tuonela. Ratsastajille annettiin valta neljänteen osaan maata, ne saivat tappaa miekalla, nälällä ja rutolla ja jättää loput villipetojen kynsiin. (Johannesksen Ilmestys 6:8)

Petja Pyykkönen

Muualla Internetissä

• Wikipedia (engl.)