Ero sivun ”Typikon” versioiden välillä
Ortodoksi.netista
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
(Yhtä välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
Rivi 20: | Rivi 20: | ||
== Katso myös == |
== Katso myös == |
||
* [[Kanttorin käsikirja|Kanttorin käsikirja - Lyhyt typikon-opas kliirossille]] |
|||
* [[Minea]] |
* [[Minea]] |
||
* [[Menologion]] |
|||
* [[Oktoehos]] |
* [[Oktoehos]] |
||
* [[Pentekostarion]] |
* [[Pentekostarion]] |
Nykyinen versio 10. tammikuuta 2012 kello 09.05
Typikon -sanalla on kaksi eri merkitystä. Se tarkoittaa:
- luostarin sisäisiä sääntöjä sekä
- jumalanpalvelusjärjestystä
Jälkimmäinen merkitys on yleisempi ja typikonista puhuttaessa tarkoitetaan useimmiten juuri tätä merkitystä. Typikon on kirja, joka sisältää ohjeet ortodoksisen kirkon kirkkovuoden kierrossa toimitettavien eri jumalanpalvelusten rituaalien toimitusjärjestyksestä eli kuinka jumalanpalveluksissa tulee toimia. Typikonin tarkoitus on saada jumalanpalvelus ilmentämään Kirkon uskoa, toteuttamaan Kirkkoa.
Typikon antaa ohjeet siitä, kuinka jumalanpalveluksissa yhdistetään
- Oktoehoksen,
- Minean ja
- Triodionin tekstejä.
300-400-luvuilla syntyi enimmäinen typikon, jota nimitetään antiokialaiseksi typikoniksi ja 600-luvulla kaksi muuta, jerusalemilainen ja Konstatinopolin Hagia Sofian eli Suuren Kirkon liturginen typikon. Ennen jerusalemilaisen typikonin leviämistä yleisin typikon oli Studionin luostarin typikon. Se poikkeaa jerusalemilaisesta huomattavasti vähemmän kuin Hagia Sofian järjestys, jota noudatettiin lähinnä Hagia Sofiassa ja joissakin muissa katedraaleissa, ei tiettävästi koskaan luostareissa tai seurakuntakirkoissa. Hagia Sofian typikon jäi lopullisesti pois käytöstä 1200-luvulla 4. ristiretkiarmeijan miehitettyä Konstantinopolin. Se korvautui jerusalemilaisella typikonilla, johon myös Suomen ortodoksisen kirkon jumalanpalvelusjärjestys perustuu.
Viime aikoina Suomessa on esiintynyt pyrkimystä korvata jerusalemilainen jumalanpalvelusjärjestys Konstantinopolin patriarkaatin v. 1888 julkaisemalla protopsaltis Georgios Violakisin laatimalla "Kristuksen Suuren Kirkon typikonilla", joka on jerusalemilaisen jumalanpalvelusjärjestyksen muunneltu lyhennelmä.
Eri typikonien käytössä on paikallisia eroja ja myös hieman epäjohdonmukaisuutta.