Ero sivun ”Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian kuolonuneen nukkuminen” versioiden välillä
Ortodoksi.netista
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| (13 välissä olevaa versiota 3 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Kuva:Jumalansynnyttajan_kuolonuneen_nukkuminen01.jpg|thumb|<center>Jumalansynnyttäjän |
[[Kuva:Jumalansynnyttajan_kuolonuneen_nukkuminen01.jpg|thumb|<center>[[Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkuminen (ikoni)|Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkuminen]]<br><small>(''kuva © Pyykkönen'')</small></center>]] |
||
[[Kuva:Neitsyt_marian_kuolonuneen_nukkuminen02.jpg|thumb|300 px|<center>Jumalansynnyttäjän |
[[Kuva:Neitsyt_marian_kuolonuneen_nukkuminen02.jpg|thumb|300 px|<center>Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkuminen<br><small>(''kuva © Pyykkönen'')</small></center>]] |
||
[[Kuva:Jumalansynnyttajan neitseen marian kuolonuneen nukkuminen01.jpg|thumb|300 px|<center>Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkuminen<br><small>(''kuva © Pyykkönen'')</small></center>]] |
|||
Juhlan slaavinkielinen nimi on '''Uspenie''' ja se on [[Ortodoksinen kirkko|ortodoksisen kirkon]] [[Kirkkovuosi|kirkkovuoden]] viimeinen suuri juhla. Aivan kuten kirkkovuoden alussa (''8.9.'') on Marian syntymäjuhla, pelastuksemme alku, on lopussa Marian kuoleman juhla, pelastuksemme loppuun saattaminen. Ortodoksinen kirkkovuosihan alkaa 1.9. |
Juhlan slaavinkielinen nimi on '''Uspenie''' ja se on [[Ortodoksinen kirkko|ortodoksisen kirkon]] [[Kirkkovuosi|kirkkovuoden]] viimeinen suuri juhla. Aivan kuten kirkkovuoden alussa (''8.9.'') on Marian syntymäjuhla, pelastuksemme alku, on lopussa Marian kuoleman juhla, pelastuksemme loppuun saattaminen. Ortodoksinen kirkkovuosihan alkaa 1.9. |
||
| Rivi 12: | Rivi 13: | ||
'''isä Rauno Pietarinen''' |
'''isä Rauno Pietarinen''' |
||
== Tropari ja kontakki == |
|||
=== Tropari, 1.säv. === |
|||
:: Oi Jumalansynnyttäjä, sinä synnyttäessäsi säilytit neitsyyden | ja kuolonuneen nukkuessasi et maailmaa hyljännyt. | Sinä elämän äitinä menit Elämän tykö || ja rukouksillasi päästätä kuolemasta meidän sielumme. |
|||
=== Jerusalemilainen tropari, 6.säv. === |
|||
:: Kutsumme kaikkia sukupolvia ylistämään sinua siunatuksi, oi Neitsyt Jumalansynnyttäjä, | sillä Kristus, meidän Jumalamme, jota ei voi mahduttaa mihinkään , oli sijoitettuna sinuun. | Mutta me, jotka myöskin olemme siunattuja, |iloitsemme sinun jatkuvasta avustasi ja suojeluksestasi. |Päivällä ja yöllä sinä rukoilet puolestamme, | ja rukouksillasi sinä vahvistat meitä päivästä päivään. | Siksi me ylistämme sinua tänään huutaen ja laulaen: || Iloitse, armoitettu, Herra on sinun kanssasi. |
|||
=== Kontakki, 2.säv. === |
|||
:: Esirukouksissaan väsymätöntä Jumalansynnyttäjää | ja puolustuksissaan horjumatonta toivoa | ei hauta ja kuolema valtaansa saanut, sillä hänet, niin kuin Elämän äidin, || saattoi elämään Hän, joka oli asunut ainaisessa Neitseessä. |
|||
== Katso myös == |
|||
* [[Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkuminen (ikoni)]] |
|||
* [[Pendelin luostari|Pendelin Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen luostari]] |
|||
* [[Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian kuolonuneen nukkumisen tropari ja kontakki]] |
|||
* [[Kaikkein pyhimmän Jumalansynnyttäjän kuolinuneen nukkuminen (kirja)]] |
|||
* isä Jarmo: [[Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen juhlana]] |
|||
<br> |
|||
{{kirkkovuosi}} |
{{kirkkovuosi}} |
||
[[Luokka:Opetuspuheet]] |
[[Luokka:Opetuspuheet]] |
||
[[Luokka:Suuret juhlat]] |
[[Luokka:Suuret juhlat]] |
||
[[Luokka:Jumalansynnyttäjä]] |
[[Luokka:Jumalansynnyttäjä]] |
||
[[Luokka:Opetuspuheet/Juhlat]] |
|||
Nykyinen versio 7. elokuuta 2012 kello 19.04
(kuva © Pyykkönen)
Juhlan slaavinkielinen nimi on Uspenie ja se on ortodoksisen kirkon kirkkovuoden viimeinen suuri juhla. Aivan kuten kirkkovuoden alussa (8.9.) on Marian syntymäjuhla, pelastuksemme alku, on lopussa Marian kuoleman juhla, pelastuksemme loppuun saattaminen. Ortodoksinen kirkkovuosihan alkaa 1.9.
Uspenie on suurin Marian juhlista. Muita ovat Marian syntymä, temppeliin tuominen, ilmestys ja lukuisat Marian ikonien juhlat. Uspenieta edeltää kahden viikon paasto, joka vielä korostaa juuri tämän Marian päivän merkitystä. Kaikkien pyhien kohdalla heidän varsinainen juhlapäivänsä on kuolinpäivänä. Monet ovat kilvoitelleet, taistelleet ja kärsineet, mutta vasta loppuun saakka kantanut uskollisuus muuttaa kärsimyksen ja kuoleman voitoksi ja ikuiseksi elämäksi. Näin myös Marian kohdalla.
Raamattu ei puhu Marian kuolemasta, mutta tiedämme varmasti, että hän kuoli. Traditiokin on epävarma kuolinpaikan suhteen; Jerusalem vai Efeso ? Marian kuoleman yksityiskohtia emme tunne, mutta hyvin laajalti uskotaan, että Maria otettiin kuolemansa jälkeen taivaaseen. Muutoinkin Maria on nähtävissä vain Kirkon sisältä päin, vain uskon silmillä. Ortodoksinen kirkko on ollut erittäin pidättyväinen Mariaa koskevissa määrittelyissä. Ne harvat olemassa olevat määrittelyt liittyvät oppiin Kristuksen jumaluudesta. Jumalansynnyttäjän akateemis-teologinen käsittely tuntuisi yhtä luonnottomalta kuin oman äiti-suhteen analysointi. Eivätkö lämpö, rakkaus ja hyvyys saa jäädäkin järkeilyn ulkopuolelle!
Keskeistä Uspenien juhlassa on kuolema ilman eroa. Maria oli ihminen, kuten mekin. Tuttu ikoni, jossa Marialla on Kristus-lapsi sylissään, kuvaa nimenomaan ihmisen ja Jumalan läheisyyttä. Kristuksessa nämä kaksi kohtaavat. Herran ihmisyys on kokonaan Mariasta ja siksi he ovat niin läheisiä. Mutta Marian läheinen läheisyys Poikaansa ei perustu vain heidän sukulaisuuteensa vaan siihen, että Maria todella otti vastaan Jumalan sanan ja synnytti Jumalan Sanan, Kristuksen. Marian koko elämä oli kiinnittynyt Kristukseen. Mariankin oli opittava, että Kristuksen läheisiä ovat vain ne, jotka kuulevat Jumalan sanan ja noudattavat sitä.
Kristityn elämä on tarkoitettu olemaan elämää Kristuksessa. Se merkitsee uskoa Jumalaan: Isään, jonka voimme kohdata Pojan kautta Pyhässä Hengessä. Se merkitsee elävää yhteyttä jo läsnä olevaan Jumalan Valtakuntaan. Tuota Valtakuntaa ja ylösnousemusta ei kukaan voi meille antaa. Se on todellisuutta vain Kristuksessa. Kaikille Hänessä eläville sekä Jumalan Valtakunta että ylösnousemus ovat todellisuutta jo tässä ajassa. Heille kuolema on lähtö ilman eroa, syntyminen uuteen elämään, hartaasti odotetun Valtakunnan täyteyden saapumista.
isä Rauno Pietarinen
Tropari ja kontakki
Tropari, 1.säv.
- Oi Jumalansynnyttäjä, sinä synnyttäessäsi säilytit neitsyyden | ja kuolonuneen nukkuessasi et maailmaa hyljännyt. | Sinä elämän äitinä menit Elämän tykö || ja rukouksillasi päästätä kuolemasta meidän sielumme.
Jerusalemilainen tropari, 6.säv.
- Kutsumme kaikkia sukupolvia ylistämään sinua siunatuksi, oi Neitsyt Jumalansynnyttäjä, | sillä Kristus, meidän Jumalamme, jota ei voi mahduttaa mihinkään , oli sijoitettuna sinuun. | Mutta me, jotka myöskin olemme siunattuja, |iloitsemme sinun jatkuvasta avustasi ja suojeluksestasi. |Päivällä ja yöllä sinä rukoilet puolestamme, | ja rukouksillasi sinä vahvistat meitä päivästä päivään. | Siksi me ylistämme sinua tänään huutaen ja laulaen: || Iloitse, armoitettu, Herra on sinun kanssasi.
Kontakki, 2.säv.
- Esirukouksissaan väsymätöntä Jumalansynnyttäjää | ja puolustuksissaan horjumatonta toivoa | ei hauta ja kuolema valtaansa saanut, sillä hänet, niin kuin Elämän äidin, || saattoi elämään Hän, joka oli asunut ainaisessa Neitseessä.
Katso myös
- Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkuminen (ikoni)
- Pendelin Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen luostari
- Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian kuolonuneen nukkumisen tropari ja kontakki
- Kaikkein pyhimmän Jumalansynnyttäjän kuolinuneen nukkuminen (kirja)
- isä Jarmo: Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen juhlana