Antoni, Eufimi ja Feliks Karjalanrantalaiset

Pyhittäjät Eufimi, Antoni ja Feliksi Karjalanrantalaiset elivät kilvoitteluelämää Karjalassa noin vuonna 1410. Pyhittäjä Eufimi perusti Karjalan Nikolaevin luostarin. Tuskin hän oli saanut rakennettua pyhän Nikolaoksen kirkon ja muutaman keljan, kun norjalaiset hyökkäsivät luostariin, polttivat kirkon ja tappoivat useita munkkeja vuonna 1419. Pyhä Eufimi päätti kuitenkin rakentaa kaiken uudestaan.

Eräs aatelisnainen nimeltään Martta pyysi luostaria rukoilemaan poikiensa pyhittäjien Antonin ja Feliksin puolesta. Pojat olivat kuolleet vuonna 1418 ja he olivat Martan ja hänen ensimmäisen puolisonsa Filipin lapsia. Kulkiessaan pitkin valtakuntaa nuoret veljekset menehtyivät pohjoisen Dvina-joen suulla ja heidät haudattiin Karjalan Nikolaevin luostariin.

Eläessään he olivat kunnostautuneet laupeudentöillään. Heidän nimensä lisättiin myös Karjalan luostarien pyhien elämäkertoihin. Pyhien veljesten Antonin ja Feliksin haudan päälle rakennettiin pieni kappeli ja vuonna 1719 suurempi Herran kohtaamiselle pyhitetty kirkko.

Pyhittäjä Eufimi nimettiin apostolisten tekojensa ansiosta Karjalan kansan valistajaksi. Hän kuoli vuonna 1435 ja hänen reliikkinsä asetettiin esille vuonna 1647. Venäjällä on olemassa myös rukouspalvelus pyhittäjä Eufimille, Antonille ja Feliksille. Ortodoksinen kirkko muistelee Karjalan valistajiin kuuluvaa pyhittäjä Eufimia aina vuosittain 18. huhtikuuta yhdessä pyhittäjien Antonin ja Feliksin kanssa, mutta pyhittäjä Eufimia muistellaan myös hänen nimikaimansa pyhittäjä Euthymios Suuren kanssa tammikuun 20. päivänä. Kaikkia kolmea karjalanrantalaista pyhittäjää Eufimia, Antonia ja Feliksiä muistellaan myös Karjalan valistajien yhteisenä muistopäivänä, joka sijoittuu aina lokakuun viimeisen päivän ja marraskuun 6. päivän väliseen lauantaihin.

Hannu Pyykkönen