Ero sivun ”Feofan Erakko” versioiden välillä

Nykyinen versio 10. tammikuuta 2016 kello 08.49

Pyhä Feofan Erakko,
vanha venäläinen maalaus
(Kuva: Wikipedia)

Pyhä piispa Feofan Erakko (tunnettiin nimellä Феофан Затворник / Feofan Zatvornik) syntyi tammikuun 10. päivänä vuonna 1815 kyläpapin perheeseen Tšernavskojen (Чернавское) kylässä Orjolin läänissä (Орловская губерния), hänen maallinen nimensä oli Георгий Васильевич Говоров / Georgi Vasiljevitš Govorov. Hänen lapsuutensa ja nuoruutensa kulki melko normaaliin pappissäätyyn kuuluneen pojan tavoin: käytyään kirkollisen alkeiskoulun hän pääsi Kiovan hengelliseen akatemiaan ja vihkiytyi siellä ollessaan vuonna 1841 munkiksi ja pian sen jälkeen hänet vihittiin myös papiksi.

Elämänvaiheita

Opiskelun jälkeen hän toimi opettajana muun muassa Kiovassa, Novgorodissa sekä Pietarin hengellisessä akatemiassa. Opetusvuosiensa jälkeen hänet lähetettiin omasta pyynnöstään vuonna 1847 Jerusalemiin venäläiseen lähetyskeskukseen, jossa hän opiskeli tehtäviensä ohessa myös lisää kreikan kieltä sekä opiskeli samalla myös ranskaa, hepreaa ja arabiaa.

Jerusalemin jälkeen hän toimi ensin vuoden Aunuksen hengellisen seminaarin rehtorina ja sitten arkkimandriittana Venäjän lähetystön kirkon esimiehenä Konstantinopolissa, josta hän siirtyi Pietarin hengellisen akatemian rehtoriksi.

Piispaksi hänet vihittiin vuonna 1859 nimikkeellä Tambovin (Тамбов) piispa ja reilun kolmen vuoden kuluttua hän siirtyi Vladimirin hiippakuntaan, josta pyrki 51-vuotiaana vuonna 1866 sairauseläkkeelle erilaisten perättömien huhujen haavoittamana. Samalla hän vetäytyi kokonaan pois maailmasta Vyšan luostarin (Вышенский Успенский монастырь)rauhaan eläen siellä viimeiset 22 vuottaan eristäytyneenä tavaten vain rippi-isänsä igumeni Tiihonin ja hänelle ruokaa tuovan keljapalvelijan.

Eristäytymisestään huolimatta hän sai lukuisia kirjeitä ja vastasi niihin ja näin antoi laajalti hengellistä ohjausta oppilailleen. Kirjallisten töiden ohessa hän maalasi, tutki erilaisia asioita teleskoopilla ja mikroskoopilla ja teki itselleen tarpeellisia esineitä höyläpenkissään.

Kanonisointi ja muistopäivä

Pyhä Feofan Erakko nukkui kuolonuneen 79-vuotiaana loppiaisena 1894. Hänet on Venäjän kirkon toimesta kanonisoitu vuonna 1988 pyhien joukkoon kuuluvaksi ja hänen muistopäivänsä on tammikuun 10. päivä.

Kirjalliset työt

Pyhän Feofan Erakon yksi merkittävimmistä kirjallisista töistä on venäjänkielinen Filokalia eli Добротолюбие / Dobrotoljubije, jonka ensimmäinen kirkkoslaavista venäjäksi käännetty painos ilmestyi vuonna 1877. Venäjänkielinen Dobrotoljubije poikkeaa jonkin verran kreikankielisestä Filokaliasta ja se on ollut erittäin merkittävä hengellinen perusteos Venäjällä ennen ja jälkeen vallankumouksen.

Jeesuksen rukous (Иисусова молитва) oli myös suuressa osassa hänen elämäänsä. Hän korosti opetuksissaan Jeesuksen rukouksesta mielen keskittämistä rukouksen sanoihin. Rukouksen keskeisenä tuloksena hän piti Jumalan pelkoa ja synnintuntoa. Suomeksi on käännetty hänen kirjoittamansa kirja Что есть душевная жизнь и как на нее настроиться / Cto est dushevnaja žizn i kak na nee nastroitsja eli ”Mitä on hengellinen elämä? – Piispa Feofanin kirjeitä” (1987, Valamon luostari, ISBN 951-9468-27-7 ). Valamon igumeni Haritonin kokoamassa kirjassa ”Jeesuksen rukous” (1999, Valamon luostari, ISBN 951-9468-78-1 ) on myös keskeinen osa hänen kirjoituksillaan.

HAP

Katso myös

@@ Rivi 1: / Rivi 1: @@
+[[Kuva:Feofan_erakko_wik.jpg|thumb|<center>Pyhä Feofan Erakko,<br><small>vanha venäläinen maalaus<br>(''Kuva: Wikipedia'')</small></center>]]
-Pyhä [[piispa]] '''Feofan Erakko''' syntyi tammikuun 10. päivänä vuonna 1815 kyläpapin perheeseen Tšernavskojen kylässä Orjolin läänissä, hänen maallinen nimensä oli ''Georgi Vasiljevitš Govorov''. Hänen lapsuutensa ja nuoruutensa kulki melko normaaliin pappissäätyyn kuuluneen pojan tavoin: käytyään kirkollisen alkeiskoulun hän pääsi Kiovan hengelliseen akatemiaan ja vihkiytyi siellä ollessaan vuonna 1841 [[Munkki|munkiksi]] ja pian sen jälkeen hänet vihittiin myös [[Pappi|papiksi]].
+Pyhä [[piispa]] '''Feofan Erakko''' (tunnettiin nimellä Феофан Затворник / Feofan Zatvornik) syntyi tammikuun 10. päivänä vuonna 1815 kyläpapin perheeseen Tšernavskojen (Чернавское) kylässä Orjolin läänissä (Орловская губерния), hänen maallinen nimensä oli ''Георгий Васильевич Говоров / Georgi Vasiljevitš Govorov''. Hänen lapsuutensa ja nuoruutensa kulki melko normaaliin pappissäätyyn kuuluneen pojan tavoin: käytyään kirkollisen alkeiskoulun hän pääsi Kiovan hengelliseen akatemiaan ja vihkiytyi siellä ollessaan vuonna 1841 [[Munkki|munkiksi]] ja pian sen jälkeen hänet vihittiin myös [[Pappi|papiksi]].
 == Elämänvaiheita ==
@@ Rivi 6: / Rivi 7: @@
 Jerusalemin jälkeen hän toimi ensin vuoden Aunuksen hengellisen seminaarin rehtorina ja sitten [[arkkimandriitta]]na Venäjän lähetystön kirkon esimiehenä Konstantinopolissa, josta hän siirtyi Pietarin hengellisen akatemian rehtoriksi.
-Piispaksi hänet vihittiin vuonna 1859 nimikkeellä Tambovin piispa ja reilun kolmen vuoden kuluttua hän siirtyi Vladimirin hiippakuntaan, josta pyrki 51-vuotiaana vuonna 1866 sairauseläkkeelle erilaisten perättömien huhujen haavoittamana. Samalla hän vetäytyi kokonaan pois maailmasta Vyšan luostarin rauhaan eläen siellä viimeiset 22 vuottaan eristäytyneenä tavaten vain [[rippi-isä]]nsä [[igumeni]] Tiihonin ja hänelle ruokaa tuovan [[kelja]]palvelijan.
+Piispaksi hänet vihittiin vuonna 1859 nimikkeellä Tambovin (Тамбов) piispa ja reilun kolmen vuoden kuluttua hän siirtyi Vladimirin hiippakuntaan, josta pyrki 51-vuotiaana vuonna 1866 sairauseläkkeelle erilaisten perättömien huhujen haavoittamana. Samalla hän vetäytyi kokonaan pois maailmasta Vyšan luostarin (Вышенский Успенский монастырь)rauhaan eläen siellä viimeiset 22 vuottaan eristäytyneenä tavaten vain [[rippi-isä]]nsä [[igumeni]] Tiihonin ja hänelle ruokaa tuovan [[kelja]]palvelijan.
 Eristäytymisestään huolimatta hän sai lukuisia kirjeitä ja vastasi niihin ja näin antoi laajalti hengellistä ohjausta oppilailleen. Kirjallisten töiden ohessa hän maalasi, tutki erilaisia asioita teleskoopilla ja mikroskoopilla ja teki itselleen tarpeellisia esineitä höyläpenkissään.
@@ Rivi 16: / Rivi 17: @@
 Pyhän Feofan Erakon yksi merkittävimmistä kirjallisista töistä on venäjänkielinen [[Filokalia]] eli Добротолюбие / Dobrotoljubije, jonka ensimmäinen [[kirkkoslaavi]]sta venäjäksi käännetty painos ilmestyi vuonna 1877. Venäjänkielinen Dobrotoljubije poikkeaa jonkin verran kreikankielisestä Filokaliasta ja se on ollut erittäin merkittävä hengellinen perusteos Venäjällä ennen ja jälkeen vallankumouksen.
-[[Jeesuksen rukous]] oli myös suuressa osassa hänen elämäänsä. Hän korosti opetuksissaan Jeesuksen rukouksesta mielen keskittämistä rukouksen sanoihin. Rukouksen keskeisenä tuloksena hän piti Jumalan pelkoa ja synnintuntoa. Suomeksi on käännetty hänen kirjoittamansa kirja ''”Mitä on hengellinen elämä? – Piispa Feofanin kirjeitä”'' (''1987, Valamon luostari, ISBN 951-9468-27-7'' ). Valamon igumeni Haritonin kokoamassa kirjassa ''”Jeesuksen rukous”'' (''1999, Valamon luostari, ISBN 951-9468-78-1'' ) on myös keskeinen osa hänen kirjoituksillaan.
+[[Jeesuksen rukous]] (Иисусова молитва) oli myös suuressa osassa hänen elämäänsä. Hän korosti opetuksissaan Jeesuksen rukouksesta mielen keskittämistä rukouksen sanoihin. Rukouksen keskeisenä tuloksena hän piti Jumalan pelkoa ja synnintuntoa. Suomeksi on käännetty hänen kirjoittamansa kirja Что есть душевная жизнь и как на нее настроиться / Cto est dushevnaja žizn i kak na nee nastroitsja eli ''”Mitä on hengellinen elämä? – Piispa Feofanin kirjeitä”'' (''1987, Valamon luostari, ISBN 951-9468-27-7'' ). Valamon igumeni Haritonin kokoamassa kirjassa ''”Jeesuksen rukous”'' (''1999, Valamon luostari, ISBN 951-9468-78-1'' ) on myös keskeinen osa hänen kirjoituksillaan.
 [[:Käyttäjä:Hannu|HAP]]
+== Katso myös ==
+* [["Sillä jos meillä ei ole tätä, ei ole mitään muutakaan" (opetuspuhe)]]
+* [[Erakko]]
+* [[Nikeforos (erakkomunkki)]]
 [[Luokka:Filokalia]]