Ero sivun ”Tšasouna” versioiden välillä
Ortodoksi.netista
(Ak: Uusi sivu: === Tšasouna === Artikkeli tšasounasta tähän. Luokka:Tšasounat Luokka:Kirkkorakennukset) |
|||
| (7 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Kuva:Lintula03.jpg|thumb|<center>Jumalanäidin Jerusalemin ikonin muistolle<br> pyhitetty [[tsasouna]],<br>Lintulan luostari<br><small>''Kuva © Pyykkönen''</small></center>]] |
|||
=== Tšasouna === |
|||
[[Kuva:Lintula04.jpg|thumb|<center>Pyhittäjämarttyyri Paraskevan [[tsasouna]], Lintulan luostari<br><small>''Kuva © Pyykkönen''</small></center>]] |
|||
'''Tšasouna''' eli '''rukoushuone''' eli '''kappeli''' (venäjäksi ''часовня / tsasovnja'') on yleensä kirkkoa pienempi ja vaatimattomampi kirkollinen rakennus. Tšasouna sana tulee venäjä kielen ''hetkeä'' (''tsas, час'') tarkoittavasta sanasta ja nimi viittaa siihen, että tšasounissa toimitetaan usein [[Hetkipalvelus|hetkipalveluksia]] tai muita myös maallikoiden toimittamia palveluksia. Nimitystä 'tšasouna' käytetään vain slaavilaisen kulttuurin alueella, muualla niitä nimitetään yleisesti kappeleiksi tai suomalaisittain rukoushuoneiksi. |
|||
<!--Koveron tsasouna |
|||
Artikkeli tšasounasta tähän. |
|||
Joensuun ortodoksisen seurakunnan |
|||
Koveron pyhän Herman Alaskalaisen tsasouna |
|||
(valokuva: HAP)--> |
|||
Tšasounissa ei ole [[alttari]]a eikä [[reliikki]]ä kuten kirkossa on. Alkuaan ei ole tarkoitettu, että tšasounassa toimitettaisiin myös [[Liturgia|liturgioita]]. Näin kuitenkin tapahtuu, sillä usein tšasouna on jonkin syrjäisen seudun ainoa kirkollinen rakennus ja piispojen luvalla niissä saa silloin toimittaa myös liturgian. Liturgiaa varten [[pappi]] tai [[piispa]] tuo mukanaan [[antiminssi]]n, jolla osittain korvataan alttari. |
|||
Tšasounia on usein esimerkiksi hautausmailla tai muilla kirkollisessa mielessä merkittävillä paikoilla, kuten esimerkiksi jonkin pyhän kuolinpaikalla. Tšasounia voi olla myös yksittäisten ihmisten, kuten esimerkiksi piispojen kotien yhteydessä sekä sairaaloissa, vankiloissa ja muissa laitoksissa. Suurissa ortodoksisissa maissa kappeleita löytyy nykyisin jopa kauppakeskuksista. |
|||
Tšasounien koko ja rakennusmateriaalit vaihtelevat suuresti. Suomessa useat tšasounat ovat rakennetut puusta ja niissä saattaa olla esimerkiksi kauniit hirsiseinät. Muualla maailmassa tšasounat eli kappelit rakennetaan samoin kuin kirkot tiilistä tai vastaavista materiaaleista. Tšasouna voi olla myös osa isompaa rakennuskokonaisuutta, esimerkiksi yksi huone suuresta rakennuksesta. |
|||
Tšasounat tulee rakentaa samoin kuin kirkot itä-länsi-suuntaisesti niin, että ovi on länsipuolella ja ikoniseinä itään päin. Tästäkin säännöstä on joitain poikkeamia tapahtunut joko vahingossa tai tietämättömyyttään. Muun muassa Mikkelin Visulahdessa sijaitseva tšasouna on rakennettu väärän suuntaiseksi. |
|||
Samoin kuin kirkot, myös tšasounat pyhitetään [[Pyhä Kolminaisuus|Kolminaisuuden]] persoonien, [[Jumalanäiti|Jumalanäidin]], jonkun tapahtuneen asian tai muun [[pyhä]]n muistolle. Riittävän tilava tšasouna voidaan myös vihkiä kirkoksi, jos sinne rakennetaan alttari ja se erotetaan kirkkosalista [[ikonostaasi]]lla. |
|||
'''[[Käyttäjä:Hannu|Hannu Pyykkönen]]''' |
|||
== Katso YouTubesta == |
|||
* Visulahden pyhien apostolien Pietarin ja Paavalin tšasouna |
|||
<youtube>ya2T_p5c1LA</youtube> |
|||
[[Luokka:Tšasounat]] |
[[Luokka:Tšasounat]] |
||
Nykyinen versio 19. syyskuuta 2018 kello 05.52
pyhitetty tsasouna,
Lintulan luostari
Kuva © Pyykkönen
Kuva © Pyykkönen
Tšasouna eli rukoushuone eli kappeli (venäjäksi часовня / tsasovnja) on yleensä kirkkoa pienempi ja vaatimattomampi kirkollinen rakennus. Tšasouna sana tulee venäjä kielen hetkeä (tsas, час) tarkoittavasta sanasta ja nimi viittaa siihen, että tšasounissa toimitetaan usein hetkipalveluksia tai muita myös maallikoiden toimittamia palveluksia. Nimitystä 'tšasouna' käytetään vain slaavilaisen kulttuurin alueella, muualla niitä nimitetään yleisesti kappeleiksi tai suomalaisittain rukoushuoneiksi.
Tšasounissa ei ole alttaria eikä reliikkiä kuten kirkossa on. Alkuaan ei ole tarkoitettu, että tšasounassa toimitettaisiin myös liturgioita. Näin kuitenkin tapahtuu, sillä usein tšasouna on jonkin syrjäisen seudun ainoa kirkollinen rakennus ja piispojen luvalla niissä saa silloin toimittaa myös liturgian. Liturgiaa varten pappi tai piispa tuo mukanaan antiminssin, jolla osittain korvataan alttari.
Tšasounia on usein esimerkiksi hautausmailla tai muilla kirkollisessa mielessä merkittävillä paikoilla, kuten esimerkiksi jonkin pyhän kuolinpaikalla. Tšasounia voi olla myös yksittäisten ihmisten, kuten esimerkiksi piispojen kotien yhteydessä sekä sairaaloissa, vankiloissa ja muissa laitoksissa. Suurissa ortodoksisissa maissa kappeleita löytyy nykyisin jopa kauppakeskuksista.
Tšasounien koko ja rakennusmateriaalit vaihtelevat suuresti. Suomessa useat tšasounat ovat rakennetut puusta ja niissä saattaa olla esimerkiksi kauniit hirsiseinät. Muualla maailmassa tšasounat eli kappelit rakennetaan samoin kuin kirkot tiilistä tai vastaavista materiaaleista. Tšasouna voi olla myös osa isompaa rakennuskokonaisuutta, esimerkiksi yksi huone suuresta rakennuksesta.
Tšasounat tulee rakentaa samoin kuin kirkot itä-länsi-suuntaisesti niin, että ovi on länsipuolella ja ikoniseinä itään päin. Tästäkin säännöstä on joitain poikkeamia tapahtunut joko vahingossa tai tietämättömyyttään. Muun muassa Mikkelin Visulahdessa sijaitseva tšasouna on rakennettu väärän suuntaiseksi.
Samoin kuin kirkot, myös tšasounat pyhitetään Kolminaisuuden persoonien, Jumalanäidin, jonkun tapahtuneen asian tai muun pyhän muistolle. Riittävän tilava tšasouna voidaan myös vihkiä kirkoksi, jos sinne rakennetaan alttari ja se erotetaan kirkkosalista ikonostaasilla.
Katso YouTubesta
- Visulahden pyhien apostolien Pietarin ja Paavalin tšasouna