Toiminnot

Ero sivun ”Haudantakainen elämä (kirja)” versioiden välillä

Ortodoksi.netista

(Ak: Uusi sivu: thumb|<center>Kirjan kansi<br><small>(Kuva tähän tulee myöhemmin)</small></center> :: ''Mitrofan'': '''Haudantakainen elämä''' :: Suoment...)
 
Ei muokkausyhteenvetoa
 
(Yhtä välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
[[Kuva:Haudantakainen_elama_kansi.jpg|thumb|<center>Kirjan kansi<br><small>(Kuva tähän tulee myöhemmin)</small></center>]]
[[Kuva:Haudantakainen_elama_kansi.jpg|thumb|400 px|<center>Kirjan kansi<br></center>]]
:: ''Mitrofan'': '''Haudantakainen elämä'''
:: ''Mitrofan'': '''Haudantakainen elämä'''
:: Suomentaja: S.
:: Suomentaja: S.
:: ISBN: -
:: ISBN:
:: Julkaisija ja kustantaja: [[Ortodoksinen veljestö|Ortodoksinen Veljestö]]
:: Julkaisija ja kustantaja: [[Ortodoksinen veljestö|Ortodoksinen Veljestö]]
:: Julkaisupäivämäärä: Esipuhe päivätty 25.8.1951
:: Julkaisupäivämäärä: Esipuhe päivätty 25.8.1951
Rivi 13: Rivi 13:
Esillä oleva on lyhennelmä aikanaan huomiota herättäneestä teoksesta ''"Kuinka elävät kuolleemme ja kuinka me tulemme elämään kuolemamme jälkeen"''. Teoksen ensimmäistä, v. 1882 ilmestynyttä venäjänkielistä painosta ja sen lähes samanaikaisesti ilmestynyttä ranskankielistä käännöstä seurasivat 6 kuukauden kuluttua toinen ja vuoteen 1889 mennessä vielä kolme painosta.
Esillä oleva on lyhennelmä aikanaan huomiota herättäneestä teoksesta ''"Kuinka elävät kuolleemme ja kuinka me tulemme elämään kuolemamme jälkeen"''. Teoksen ensimmäistä, v. 1882 ilmestynyttä venäjänkielistä painosta ja sen lähes samanaikaisesti ilmestynyttä ranskankielistä käännöstä seurasivat 6 kuukauden kuluttua toinen ja vuoteen 1889 mennessä vielä kolme painosta.


Vaikka oma mielenkiintonsa on jo sillä seikalla, että teoksen kirjoittajana on [[Konevitsan luostari]]mme [[munkki]], '''Mitrofan'', niin varsinainen syy teoksen suomentamiseen on teoksessa itsessään, ei vähiten sen käsittelemässä aiheessa. Ihmisen haudantakainen kohtalo on niitä ongelmia, jotka eivät koskaan menetä ajankohtaisuuttaan. Vaikka tämä ongelma kirkastuu täydellisesti vasta kokemuksen kautta siirtyessämme uskosta näkemykseen, voi tätä kirjaa lukiessa todeta, että Jumalan sana ja kirkon olemuksen sisältämä perimätieto raottavat uskovalle ihmiselle iäisyyden verhoa paljon enemmän kuin mitä yleensä tiedämme.
Vaikka oma mielenkiintonsa on jo sillä seikalla, että teoksen kirjoittajana on [[Konevitsan luostari]]mme [[munkki]], '''Mitrofan''', niin varsinainen syy teoksen suomentamiseen on teoksessa itsessään, ei vähiten sen käsittelemässä aiheessa. Ihmisen haudantakainen kohtalo on niitä ongelmia, jotka eivät koskaan menetä ajankohtaisuuttaan. Vaikka tämä ongelma kirkastuu täydellisesti vasta kokemuksen kautta siirtyessämme uskosta näkemykseen, voi tätä kirjaa lukiessa todeta, että Jumalan sana ja kirkon olemuksen sisältämä perimätieto raottavat uskovalle ihmiselle iäisyyden verhoa paljon enemmän kuin mitä yleensä tiedämme.


Munkki Mitrofan, maallikkonimeltään ''Vasili Aleksejev'', päätti opintonsa Pietarin yliopistossa v. 1851. Toimittuaan ensin opettajana hän meni luostariin ollen munkkina 20 vuotta. Teoksensa hän kirjoitti Konevitsan luostarissa, mutta siirtyi myöhemmin Venäjälle, jossa kuoli v. 1888.
Munkki Mitrofan, maallikkonimeltään ''Vasili Aleksejev'', päätti opintonsa Pietarin yliopistossa v. 1851. Toimittuaan ensin opettajana hän meni luostariin ollen munkkina 20 vuotta. Teoksensa hän kirjoitti Konevitsan luostarissa, mutta siirtyi myöhemmin Venäjälle, jossa kuoli v. 1888.

Nykyinen versio 1. marraskuuta 2020 kello 16.48

Kirjan kansi
Mitrofan: Haudantakainen elämä
Suomentaja: S.
ISBN:
Julkaisija ja kustantaja: Ortodoksinen Veljestö
Julkaisupäivämäärä: Esipuhe päivätty 25.8.1951
Sivumäärä: 63 sivua
Koko: 210 x 149 mm
Sidos: Nidottu / pehmeäkantinen

Suomentajan alkusanasta:

Esillä oleva on lyhennelmä aikanaan huomiota herättäneestä teoksesta "Kuinka elävät kuolleemme ja kuinka me tulemme elämään kuolemamme jälkeen". Teoksen ensimmäistä, v. 1882 ilmestynyttä venäjänkielistä painosta ja sen lähes samanaikaisesti ilmestynyttä ranskankielistä käännöstä seurasivat 6 kuukauden kuluttua toinen ja vuoteen 1889 mennessä vielä kolme painosta.

Vaikka oma mielenkiintonsa on jo sillä seikalla, että teoksen kirjoittajana on Konevitsan luostarimme munkki, Mitrofan, niin varsinainen syy teoksen suomentamiseen on teoksessa itsessään, ei vähiten sen käsittelemässä aiheessa. Ihmisen haudantakainen kohtalo on niitä ongelmia, jotka eivät koskaan menetä ajankohtaisuuttaan. Vaikka tämä ongelma kirkastuu täydellisesti vasta kokemuksen kautta siirtyessämme uskosta näkemykseen, voi tätä kirjaa lukiessa todeta, että Jumalan sana ja kirkon olemuksen sisältämä perimätieto raottavat uskovalle ihmiselle iäisyyden verhoa paljon enemmän kuin mitä yleensä tiedämme.

Munkki Mitrofan, maallikkonimeltään Vasili Aleksejev, päätti opintonsa Pietarin yliopistossa v. 1851. Toimittuaan ensin opettajana hän meni luostariin ollen munkkina 20 vuotta. Teoksensa hän kirjoitti Konevitsan luostarissa, mutta siirtyi myöhemmin Venäjälle, jossa kuoli v. 1888.

Sisällysluettelo

  • Suomentajan alkusana
  • Esipuhe (arkkipiispa Herman)
  • Sureville sydämille
  • HAUDANTAKAINEN ELÄMÄ
  • HAUDANTAKAINEN ELÄMÄ ENNEN YLÖSNOUSEMUSTA
    • Persoonallinen, tietoinen ja toimiva elämä
    • Haudantakaisen maailman yhteys tähän maailmaan
  • AUTUAALLINEN ELÄMÄ
    • Autuuden muodot
    • Autuus ensimmäisenä ajanjaksona ei ole täydellistä
    • Sielun sisäinen ja ulkonainen autuus paratiisissa
  • ELÄMÄ KADOTUKSESSA
    • Kadotuksen eri nimityksiä
    • Välitilan ja tuomitun tilan välinen ero
    • Sisäinen ja ulkonainen, mutta vaillinainen vaiva
    • Helvetin vaiva
    • Omatunto
Noudettu kohteesta ”http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Haudantakainen_elämä_(kirja)&oldid=57034”