Toiminnot

Ero sivun ”Mikael Kasanko” versioiden välillä

Ortodoksi.netista

Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
 
(9 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
[[Kuva:Mikael_kasanko_2_res.jpg|thumb|400 px|<center>Rovasti Mikael Kasanko<br><small>(kuva: ON)</small></center>]][[Kuva:Mikael_kasanko_on_res.jpg|thumb|400 px|<center>Isä Mikael Kasanko nuoruuskuvassa<br><small>(kuva: ON)</small></center>]]Rovasti '''Mikael Kasanko''' (ent. Kasanskij, s. 8.11.1907 Stuttgartissa ja kuoli 20.1.1992 Heinolassa.<br>
Rovasti '''Mikael Kasanko''', s. 21.6.1907. kuoli ---.
Vanhemmat<br>

Isä [[Aleksanteri Kasanski|Aleksander Kasanskij]], rovasti<br>
Työura (mm.):
Äiti: Vera os. Alvianskij<br>
Lahden khr 1967
Vaimo Tamara os. Aav<br>
Lapset: Kai (-35), Lya (-38)<br>
<br>
(''Aamun Koitto nr. 3(1992'')<br>
<br>
Helsingin ortodoksisen seurakunnan pitkäaikainen kirkkoherra, rovasti Mikael Kasanko kuoli 84-vuotiaana kotonaan Heinolassa 30. tammikuuta.<br>
<br>
Isä Mikael oli syntynyt 8.11.1908 Stuttgartissa, jossa hänen isänsä toimi Venäjän lähetystön kirkon diakonina. Sortavalan kreikkalaiskatolisesta pappisseminaarista Mikael Kasanko valmistui 1930, minkä jälkeen hän opiskeli Viipurin musiikkiopistossa.<br>
<br>
Mikael Kasanko toimi Viipurin seurakunnan kanttorina vuosina 1930-34, kirkollishallituksen käytössä viransijaisuuksia ja sisälähetystyötä hoitavana pappina 1934-35 ja Sortavalan seurakunnan esimiehenä vuosina 1935-45. Helsingin ortodoksisen seurakunnan kirkkoherrana Kasanko oli vuodesta 1945 eläkkeelle siirtymiseensä saakka vuoteen 1971.<br>
<br>
Mikael Kasanko oli perehtynyt kirkkomusiikkiin, hän toimi pappisseminaarissa kirkkomusiikin opettajana 30-luvulla ja oli mukana ortodoksisen kanttorikoulutuksen kehittämistä pohtineissa toimikunnissa sekä Ortodoksisen kirjallisuuden julkaisuneuvoston kirkkolaulujaoston toimittajana. Kirkolliskokouksen pappisedustajana ja piirinvalvojana Kasanko toimi 50- ja 60-luvulla. Hän oli myös ortodoksisen kirkkokunnan edustajana Suomen ekumeenisessa neuvostossa ja uskonnon tuntiopettajana mm. Viipurissa ja Helsingissä. Kasanko vihittiin papiksi 1934 ja rovastin arvon hän sai 1955. Mikael Kasanko oli palkittu Vapaudenristin, Suomen Valkoisen Ruusun ja Pyhän Karitsan ritarikuntien kunniamerkeillä.<br>
<br>
Rovasti Kasanko tunnettiin poikkeuksellisen velvollisuudentuntoisena pappismiehenä, joka paneutui perusteellisesti hoidettaviin asioihin. Hän edusti oloissamme harvinaiseksi käyneellä tavalla kirkollisen perinteen tuntemusta ja kunnioitusta. Perhe- ja lapsuustaustastaan johtuen hänen persoonassaan yhdistyi erilaisten kulttuurien ja kansallisten perinteiden rikkaus. Rovasti Mikael Kasanko oli avioliitossa [[Herman Aav arkkipiispa|arkkipiispa Hermanin]] tyttären '''Tamaran''' (19.4.1909 - 7.8.2002) kanssa.<br>
[[Kuva:Mikael_kasanko_hauta_hap.jpg|thumb|250 px|center|<center>Rovasti Mikael Kasangon ja hänen vaimonsa hauta Helsingin ortodoksisella hautausmaalla<br><small>(''Kuva © Hannu Pyykkönen / Ortodoksi.net'')</small></center>]]


[[Luokka:Henkilöt|Kasanko M]]
[[Luokka:Henkilöt|Kasanko M]]
[[Luokka:Suomen ortodoksisen kirkon historian henkilöitä|Kasanko M]]
[[Luokka:Kuka kukin on|Kasanko M]]
[[Luokka:Kuka kukin on|Kasanko M]]

Nykyinen versio 11. elokuuta 2022 kello 17.53

Rovasti Mikael Kasanko
(kuva: ON)
Isä Mikael Kasanko nuoruuskuvassa
(kuva: ON)

Rovasti Mikael Kasanko (ent. Kasanskij, s. 8.11.1907 Stuttgartissa ja kuoli 20.1.1992 Heinolassa.

Vanhemmat
Isä Aleksander Kasanskij, rovasti
Äiti: Vera os. Alvianskij
Vaimo Tamara os. Aav
Lapset: Kai (-35), Lya (-38)

(Aamun Koitto nr. 3(1992)

Helsingin ortodoksisen seurakunnan pitkäaikainen kirkkoherra, rovasti Mikael Kasanko kuoli 84-vuotiaana kotonaan Heinolassa 30. tammikuuta.

Isä Mikael oli syntynyt 8.11.1908 Stuttgartissa, jossa hänen isänsä toimi Venäjän lähetystön kirkon diakonina. Sortavalan kreikkalaiskatolisesta pappisseminaarista Mikael Kasanko valmistui 1930, minkä jälkeen hän opiskeli Viipurin musiikkiopistossa.

Mikael Kasanko toimi Viipurin seurakunnan kanttorina vuosina 1930-34, kirkollishallituksen käytössä viransijaisuuksia ja sisälähetystyötä hoitavana pappina 1934-35 ja Sortavalan seurakunnan esimiehenä vuosina 1935-45. Helsingin ortodoksisen seurakunnan kirkkoherrana Kasanko oli vuodesta 1945 eläkkeelle siirtymiseensä saakka vuoteen 1971.

Mikael Kasanko oli perehtynyt kirkkomusiikkiin, hän toimi pappisseminaarissa kirkkomusiikin opettajana 30-luvulla ja oli mukana ortodoksisen kanttorikoulutuksen kehittämistä pohtineissa toimikunnissa sekä Ortodoksisen kirjallisuuden julkaisuneuvoston kirkkolaulujaoston toimittajana. Kirkolliskokouksen pappisedustajana ja piirinvalvojana Kasanko toimi 50- ja 60-luvulla. Hän oli myös ortodoksisen kirkkokunnan edustajana Suomen ekumeenisessa neuvostossa ja uskonnon tuntiopettajana mm. Viipurissa ja Helsingissä. Kasanko vihittiin papiksi 1934 ja rovastin arvon hän sai 1955. Mikael Kasanko oli palkittu Vapaudenristin, Suomen Valkoisen Ruusun ja Pyhän Karitsan ritarikuntien kunniamerkeillä.

Rovasti Kasanko tunnettiin poikkeuksellisen velvollisuudentuntoisena pappismiehenä, joka paneutui perusteellisesti hoidettaviin asioihin. Hän edusti oloissamme harvinaiseksi käyneellä tavalla kirkollisen perinteen tuntemusta ja kunnioitusta. Perhe- ja lapsuustaustastaan johtuen hänen persoonassaan yhdistyi erilaisten kulttuurien ja kansallisten perinteiden rikkaus. Rovasti Mikael Kasanko oli avioliitossa arkkipiispa Hermanin tyttären Tamaran (19.4.1909 - 7.8.2002) kanssa.

Rovasti Mikael Kasangon ja hänen vaimonsa hauta Helsingin ortodoksisella hautausmaalla
(Kuva © Hannu Pyykkönen / Ortodoksi.net)