Ero sivun ”Dimitri Tarvasaho” versioiden välillä
Ortodoksi.netista
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| (3 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Rovasti]] '''Dimitri Tarvasaho''' oli Kajaanin (opettaja)seminaarin [[Ortodoksinen kirkko|ortodoksisen]] uskonnon lehtori. Hän syntyi 23.3.1916 Pietarissa ja kuoli 4.9.1969 Helsingissä. |
[[Kuva:Tarvasaho_dimitri_on-res.jpg|thumb|400 px|<center>Rovasti Dimitri Tarvasaho<br><small>(kuva: ON)</small></center>]][[Rovasti]] '''Dimitri Tarvasaho''' (alk. Tapilsky) oli Kajaanin (opettaja)seminaarin [[Ortodoksinen kirkko|ortodoksisen]] uskonnon lehtori. Hän syntyi 23.3.1916 Pietarissa ja kuoli 4.9.1969 Helsingissä. |
||
(AK nr. 23-24/1969)<br> |
|||
<br> |
|||
'''ROVASTI DIMITRI TARVASAHO KUOLLUT'''<br> |
|||
<br> |
|||
Syyskuun 4. päivänä (1962) nukkui kuolonuneen vaikean taudin murtamana seminaarin lehtori, rovasti Dimitri Tarvasaho sädehoitoklinikalla Helsingissä. Hän oli syntynyt 23. päivänä maaliskunta 1916 Pietarissa lääninsihteerin poikana. Lapsuutensa hän vietti Viipurissa, jossa suoritti oppikoulun. Ylioppilaaksi hän kirjoitti Kannaksen yhteislyseossa. Suomen ortodoksisen pappiseminaarin oppilaaksi hän tuli v. 1936 ja sai päästötodistuksen sodan jälkeen v. 1944. Vuonna 1943 hänet vihittiin papiksi ja määrättiin toimimaan sotilaspastorin tehtävissä Itä-Karjalan Sotilashallinnossa. Sodan päätyttyä hän toimi Viipurin seurakunnan vt. esimiehenä Lahdessa. Vuonna 1946 hän siirtyi Itä-Suomen seminaarin ortodoksisen uskonnon lehtorin virkaan suorittaen sitä ennen Jyväskylän korkeakoulussa virkaan edellyttävät tutkinnot. Seminaarin mukana hän siirtyi Raumalta Joensuuhun, josta kymmenisen vuotta sitten siirtyi Kajaaniin, jonne ortodoksisen uskonnon lehtorin virka sijoitettiin. Suunnitelmien mukaan hänen piti siirtyä ensi syksystä alkaen Joensuun korkeakouluun vastaavaan virkaan, mutta nyt tämä suunnitelma jäi toteutumatta.<br> |
|||
<br> |
|||
Lehtori Tarvasaho oli useita kieliä taitava, kultivoitunut pappismies, josta yleisesti pidettiin. Hän on julkaissut oppikouluja varten kirkkohistorian ja liturgiikan oppikirjat ja suomentanut opintokerhojen käyttöön Zernovin teoksen ”Idän ortodoksinen kirkko”. Hän oli kaksi kertaa kirkolliskokouksen pappisedustajana, 6 vuoden ajan Ortodoksisten Nuorten Liiton johtokunnan jäsenenä, Ortodoksisten Opettajien Liiton hallituksen jäsenenä ja Ortodoksisen kirjallisuuden julkaisuneuvoston jäsenenä. Hänen saamistaan kirkollisista palkinnoista mainittakoon kultaristi vuonna 1964 ja rovastin arvo vuonna 1968.<br> |
|||
<br> |
|||
Siunaustilaisuus pidettiin Helsingissä 6.9.1962 Pyhän Eliaan kirkossa liturgian jälkeen. Siunaukseen osallistuivat rovastit Mikael Kasanko, Elias Huurinainen, Tapani Repo ja Erkki Piiroinen, pastorit Arvi Karpov, Teppo Siili, Mistislav Mogiliansky ja Martti Honkaselkä, diakonit Mikael Kriisin, Yrjö Galkin, Mikko Perola ja Olavi Merras. Kirkkolaulua johti dir.cant. Pauli Koukkunen. Muistosanat esitti rov. Repo. Haudalle laskettiin omaisten seppeleiden lisäksi kirkollishallituksen, Kajaanin seurakunnan ja rovasti Tarvasahon oppilaiden seppeleet. |
|||
[[Luokka:Henkilöt|Tar]] |
[[Luokka:Henkilöt|Tar]] |
||
[[Luokka:Suomen ortodoksisen kirkon historian henkilöitä|Tar]] |
|||
{{tynkä}} |
|||
Nykyinen versio 31. maaliskuuta 2023 kello 15.22
Rovasti Dimitri Tarvasaho (alk. Tapilsky) oli Kajaanin (opettaja)seminaarin ortodoksisen uskonnon lehtori. Hän syntyi 23.3.1916 Pietarissa ja kuoli 4.9.1969 Helsingissä.
(AK nr. 23-24/1969)
ROVASTI DIMITRI TARVASAHO KUOLLUT
Syyskuun 4. päivänä (1962) nukkui kuolonuneen vaikean taudin murtamana seminaarin lehtori, rovasti Dimitri Tarvasaho sädehoitoklinikalla Helsingissä. Hän oli syntynyt 23. päivänä maaliskunta 1916 Pietarissa lääninsihteerin poikana. Lapsuutensa hän vietti Viipurissa, jossa suoritti oppikoulun. Ylioppilaaksi hän kirjoitti Kannaksen yhteislyseossa. Suomen ortodoksisen pappiseminaarin oppilaaksi hän tuli v. 1936 ja sai päästötodistuksen sodan jälkeen v. 1944. Vuonna 1943 hänet vihittiin papiksi ja määrättiin toimimaan sotilaspastorin tehtävissä Itä-Karjalan Sotilashallinnossa. Sodan päätyttyä hän toimi Viipurin seurakunnan vt. esimiehenä Lahdessa. Vuonna 1946 hän siirtyi Itä-Suomen seminaarin ortodoksisen uskonnon lehtorin virkaan suorittaen sitä ennen Jyväskylän korkeakoulussa virkaan edellyttävät tutkinnot. Seminaarin mukana hän siirtyi Raumalta Joensuuhun, josta kymmenisen vuotta sitten siirtyi Kajaaniin, jonne ortodoksisen uskonnon lehtorin virka sijoitettiin. Suunnitelmien mukaan hänen piti siirtyä ensi syksystä alkaen Joensuun korkeakouluun vastaavaan virkaan, mutta nyt tämä suunnitelma jäi toteutumatta.
Lehtori Tarvasaho oli useita kieliä taitava, kultivoitunut pappismies, josta yleisesti pidettiin. Hän on julkaissut oppikouluja varten kirkkohistorian ja liturgiikan oppikirjat ja suomentanut opintokerhojen käyttöön Zernovin teoksen ”Idän ortodoksinen kirkko”. Hän oli kaksi kertaa kirkolliskokouksen pappisedustajana, 6 vuoden ajan Ortodoksisten Nuorten Liiton johtokunnan jäsenenä, Ortodoksisten Opettajien Liiton hallituksen jäsenenä ja Ortodoksisen kirjallisuuden julkaisuneuvoston jäsenenä. Hänen saamistaan kirkollisista palkinnoista mainittakoon kultaristi vuonna 1964 ja rovastin arvo vuonna 1968.
Siunaustilaisuus pidettiin Helsingissä 6.9.1962 Pyhän Eliaan kirkossa liturgian jälkeen. Siunaukseen osallistuivat rovastit Mikael Kasanko, Elias Huurinainen, Tapani Repo ja Erkki Piiroinen, pastorit Arvi Karpov, Teppo Siili, Mistislav Mogiliansky ja Martti Honkaselkä, diakonit Mikael Kriisin, Yrjö Galkin, Mikko Perola ja Olavi Merras. Kirkkolaulua johti dir.cant. Pauli Koukkunen. Muistosanat esitti rov. Repo. Haudalle laskettiin omaisten seppeleiden lisäksi kirkollishallituksen, Kajaanin seurakunnan ja rovasti Tarvasahon oppilaiden seppeleet.