Oulun kirkko vihitty (AK 1958)

Aamun Koitto 5.12.1958 sivut 383 – 384.

Oulun ortodoksisen Pyhän Kolminaisuuden katedraalin ikonostaasi 2019
(kuva © Ortodoksi.net / HAP)

Oulun ortodoksisen Pyhän Kolminaisuuden katedraali 2019
(kuva: Wikipedia / Estormiz)

(Kuuntele artikkeli tästä linkistä luettuna äänitiedostona, avaa äänitiedosto uuteen välilehteen)

Sunnuntaipäivä 26.10.(1958) muodostui Oulun ortodoksiselle seurakunnalle suureksi juhlapäiväksi. Tällöin vihittiin seurakunnan uusi pyhättö tarkoitukseensa juhlavin menoin. Oulun ympäristön ortodoksista väestöä olị saapunut erittäin runsaasti juhlatilaisuuksiin, ja erikoisesti päiväjuhlassa käytetyissä puheenvuoroissa tuotiin julki seurakuntalaisten suuri ilo siitä, että pitkän odotuksen jälkeen on nyt saatu oma pyhättö
.
Kirkon vihkiäisjuhla alkoi kello 9. Sen palveii piispa Aleksanteri papiston ja kirkkokuoron avustamana. Vihkiminen toimitettiin ikivanhoja perinteellisiä menoja noudattaen. Kirkkokuoro ja papisto kiersivät vihittävän kirkon kulkueena ja kirkko vihmottiin sisältä vihkivedellä ja siunattiin ristimerkein.

Vihkimismenojen jäikeen alkoi kirkossa välittömästi liturgiapalvelus, jonka palveli piispa papiston ja kirkkokuoron avustamana. Kirkkokuoroa johti kanttori Feodor Iltola. Liturgiassa piti piispa sisältörikkaan puheen sekä esitti onnentoivotukset seurakunnalle, joka nyt on saanut oman kirkon.

Kirkonmenojen jälkeen oli NMKY:n talossa kirkkokaivit. Samassa paikassa alkoi kello 14.30 päiväjuhla, jossa oli erittäin runsaasti yleisöä. Aluksi laulettiin yhteisesti hengellinen laulu "Taivaallinen kuningas", jota seurasi piispan siunaus. Tervehdyspuheessaan opettaja Pekka Ruotsi muisteli karjalaisten kohtaloita ja heidän lähtöään omilta veräjiltä evakkotaipaleelle. Aluksi ortodoksisella väestöllä oli vaikeuksia heidän joutuessaan vierasta uskontoa tunnustavien keskelle. Nyt nämä ennakkoluulot ovat väistyneet. Valtio on osoittanut myös suurta myötämielisyyttä rakentamalla rukoushuoneita ja kirkkoja. Meillä on ilonpäivä nyt, kun saimme oman kirkon, lausui puhuja lopuksi.

Puheen jälkeen lauloi ortodoksisen kirkon kuoro kanttori Iltolan johdolla laulut Iloitse Jumalan äiti ja Kittäkää Herran nimeä.

Kirkon rakennushistoriikin esitti rakennusmestari Johannes Brocke. Siinä hän kuvaili rakennusvaihetta, joka alkoi vuonna 1956. Harjannostajaiset pidettiin seuraavana vuonna ja nyt on kirkko muuten valmis, mutta varat, totka tarvittaisiin kellojen nostamiseen kirkontorniin, toistaiseksi puuttuvat.

Lausuntaa esitti neiti Esteri Saromaa, esittäen vaikuttavasti Aale Tynnin runon Kaarisilta.

Juhlapuheessaan rovasti Yrjö Räme käsitteli kristinuskon piirissä havaittua liikehtimistä. Ortodoksinenkin kirkko on astunut ulos kuorestaan. Se edustaa 19 vuosisadan takaista kristillisyyttä. Se on elänyt vaikeissa oloissa, mutta silti säilynyt vainoista huolimatta.

Puheen jälkeen laulettiin "Ken kielin voisi kuvaella". Vapaan sanan aikana rovasti P. Rajamo luki saapuneet sähkeet. Niitä olivat lähettäneet mm. arkkipiispa Herman, piispa O.K. Heliövaara, ortodoksisen kirkkokunnan jälleenrakennustoimikunta, Oulun läänin maaherra, Jyväskylän ja Kiuruveden ortodoksiset seurakunnat, Oulun Karjalaiset sekä Tornion ja Muhoksen tiistaiseurat.

Onnittelujen sarjan aloitti piispa Aleksanteri esittämällä oman ja hiippakuntansa tervehdyksen. Rovasti Einari Kaakinen puhui sekä esitti Oulun tuomiokirkkoseurakunnan onnittelut, Suomen roomalaiskatolisen kirkon ja Jyväskylän seurakunnan onnittelut toi Jyväskylän roomalaiskatolisen seurakunnan kirkkoherra, isä Slegerus, Lapin ortodoksisen seurakunnan onnittelut rovasti Yrjö Räme, Kajaanin ortodoksisen seurakunnan kirkkoherra Eljas Huurinainen, Kemin ja Veitsiluodon ortodoksien pastori Usvamo, ortodoksisten opettajien opettaja Viivi Hernberg ja ONL:n Oulun osaston konsulentti Raili Rinne. Vielä esitettiin Iisalmen ortodoksisen seurakunnan, Haminan ortodoksisen seurakunnan, Muhoksen tiistaiseuran, Oulun tiistaiseuran ja korpiselkäläisten tervehdykset.

Lopettajaissanoissaan rovasti Rajamo esitti kiitokset kaikille kirkon rakennuksessa mukana olleille, ja ojensi muistolahjan lääninarkkitehti Mikko Huhtelalle ja urakoitsija, rakennusmestari Natukalle. Lämminhenkinen juhlatilaisuus päättyi ehtooveisuun ja piispan siunaukseen. Tämän jälkeen oli vielä päivälliset kutsuvieraille.

Katso myös

• 360-asteinen panoraamakuva katedraalista (voit liikkua kirkossa hiirtä käytämällä oikealta vasemmalle tai ylhäältä alas ja toisinpäin)