Ero sivun ”Akatistos” versioiden välillä

Versio 16. heinäkuuta 2008 kello 19.57

Akatistos on hymni, joka on omistettu jollekin Pyhän Kolminaisuuden persoonalle tai jollekin pyhälle henkilölle tai asialle taikka tapahtumalle.

Merkityksensä mukaisesti (kreik. akathistos ~ ei istuen, seisaaltaan veisattava hymni) ylistysveisu veisataan seisaaltaan. Ensimmäinen akatistos laadittiin Jumalansynnyttäjälle todennäköisesti Romanos Melodoksen kirjoittamana 600-luvulla Konstatinopolin vapauduttua vihollisten piirityksestä.

Akatistoksessa on 24 kontakkia ja iikossia, jotka ovat jakaantuneet 13 erilliseen osaan. Lukumäärä 24 on kreikkalaisten aakkosten kirjainten määrä. Pyhän Kolminaisuuden veisua (Kolmipyhä-veisua) sanotaan usein akatistoksen preludiksi eli 'alkusoitoksi'.

Kontakit päättyvät useimmiten 'Halleluja'-lausahduksiin. 13. kontakin jälkeen akatistoksessa luetaan tai lauletaan vielä uudestaan ensimmäinen iikossi ja kontakki. Useimpien akatistoksien lopussa luetaan vielä erillinen rukous tai rukouksia.

Akatistoksia on kirjoitettu myöhemmin lukuisia, mm. Suloisimmalle Herrallemme Jeesukselle Kristukselle ja lukuisille pyhille. Suomalaisia akatistoksia on mm. pyhittäjäisillemme Sergeille ja Hermanille, pyhittäjä Arseni Konevitsalaiselle ja yhtenä uusimmista pyhälle Johannes Kronstadtilaiselle. Akatistoksia kirjoitetaan yhä nykyisinkin. Tullakseen virallisesti hyväksytyksi jumalanpalveluskäyttöön akatistos tulee aina hyväksyä paikalliskirkon piispainkokouksessa.

Akatistos luetaan ja lauletaan kirkossa ehtoopalvelukseen, ehtoonjälkeisen palvelukseen tai rukouspalvelukseen liittyen. Akatistoksen lauantaina eli suuren paaston viidennen viikon lauantaina se toimitetaan myös aamupalvelukseen liittyen. Kyseinen lauantai liittyy muistoon alussa mainittusta Konstantinopolin ihmeellisestä pelastumisesta vihollisen hyökkäykseltä vuonna 626.

Akatistos voidaan lukea myös erillisessä akatistospalveluksessa ja se voidaan toimittaa kirkon lisäksi myös esim. kotona.

Akatistoksia on kirjoitettu eri kielilisinä ainakin mm. seuraaville:

Akatistoksia Pyhälle Kolminaisuudelle

Akatistoksia Jumalansynnyttäjälle

Akatistoksia pyhille

Muita

@@ Rivi 1: / Rivi 1: @@
-'''Akatistos''' on hymni, joka on omistettu jollekin Pyhän Kolminaisuuden persoonalle tai jollekin pyhälle henkilölle tai asialle taikka tapahtumalle.
+'''Akatistos''' on hymni, joka on omistettu jollekin [[Pyhä Kolminaisuus|Pyhän Kolminaisuuden]] persoonalle tai jollekin [[pyhä]]lle henkilölle tai asialle taikka tapahtumalle.
-Merkityksensä mukaisesti (kreik. akathistos ~ ei istuen, seisaaltaan veisattava hymni) ylistysveisu veisataan seisaaltaan. Ensimmäinen akatistos laadittiin Jumalansynnyttäjälle todennäköisesti Romanos Melodoksen kirjoittamana 600-luvulla Konstatinopolin vapauduttua vihollisten piirityksestä.
+Merkityksensä mukaisesti (kreik. ''akathistos ~ ei istuen, seisaaltaan veisattava hymni'') ylistysveisu veisataan seisaaltaan. Ensimmäinen akatistos laadittiin [[Jumalansynnyttäjä]]lle todennäköisesti [[Romanos Melodos|Romanos Melodoksen]] kirjoittamana 600-luvulla Konstatinopolin vapauduttua vihollisten piirityksestä.
-Akatistoksessa on 24 [[kontakki]]a ja [[iikossi]]a, jotka ovat jakaantuneet 13 erilliseen osaan. Lukumäärä 24 on kreikkalaisten aakkosten kirjainten määrä. [[Pyhän Kolminaisuuden veisu]]a (Kolmipyhä-veisua) sanotaan usein akatistoksen preludiksi eli 'alkusoitoksi'.
+Akatistoksessa on 24 [[kontakki]]a ja [[iikossi]]a, jotka ovat jakaantuneet 13 erilliseen osaan. Lukumäärä 24 on kreikkalaisten aakkosten kirjainten määrä. [[Pyhän Kolminaisuuden veisu]]a (''Kolmipyhä-veisua'') sanotaan usein akatistoksen preludiksi eli 'alkusoitoksi'.
 Kontakit päättyvät useimmiten 'Halleluja'-lausahduksiin. 13. kontakin jälkeen akatistoksessa luetaan tai lauletaan vielä uudestaan ensimmäinen iikossi ja kontakki. Useimpien akatistoksien lopussa luetaan vielä erillinen rukous tai rukouksia.
-Akatistoksia on kirjoitettu myöhemmin lukuisia, mm. Suloisimmalle Herrallemme Jeesukselle Kristukselle ja lukuisille pyhille. Suomalaisia akatistoksia on mm. pyhittäjäisillemme Sergeille ja Hermanille, pyhittäjä Arseni Konevitsalaiselle ja yhtenä uusimmista pyhälle Johannes Kronstadtilaiselle. Akatistoksia kirjoitetaan yhä nykyisinkin. Tullakseen virallisesti hyväksytyksi jumalanpalveluskäyttöön akatistos tulee aina hyväksyä paikalliskirkon piispainkokouksessa.
+Akatistoksia on kirjoitettu myöhemmin lukuisia, mm. Suloisimmalle Herrallemme Jeesukselle Kristukselle ja lukuisille pyhille. Suomalaisia akatistoksia on mm. pyhittäjäisillemme [[Sergei Valamolainen|Sergeille]] ja [[Herman Valamolainen|Hermanille]], pyhittäjä [[Arseni Konevitsalainen|Arseni Konevitsalaiselle]] ja yhtenä uusimmista pyhälle [[Johannes Kronstadtilainen|Johannes Kronstadtilaiselle]]. Akatistoksia kirjoitetaan yhä nykyisinkin. Tullakseen virallisesti hyväksytyksi jumalanpalveluskäyttöön akatistos tulee aina hyväksyä paikalliskirkon piispainkokouksessa.
-Akatistos luetaan ja lauletaan kirkossa ehtoopalvelukseen, ehtoonjälkeisen palvelukseen tai rukouspalvelukseen liittyen. Akatistoksen lauantaina eli suuren paaston viidennen viikon lauantaina se toimitetaan myös aamupalvelukseen liittyen. Kyseinen lauantai liittyy muistoon alussa mainittusta Konstantinopolin ihmeellisestä pelastumisesta vihollisen hyökkäykseltä vuonna 626.
+Akatistos luetaan ja lauletaan kirkossa [[Ehtoopalavelus|ehtoopalvelukseen]], [[Ehtoonjälkeinen palvelus|ehtoonjälkeisen palvelukseen]] tai [[Rukouspalvelus|rukouspalvelukseen]] liittyen. [[Akatistoksen lauantai]]na eli [[Suuri paasto|suuren paaston]] viidennen viikon lauantaina se toimitetaan myös [[Aamupalvelus|aamupalvelukseen]] liittyen. Kyseinen lauantai liittyy muistoon alussa mainittusta Konstantinopolin ihmeellisestä pelastumisesta vihollisen hyökkäykseltä vuonna 626.
 Akatistos voidaan lukea myös erillisessä akatistospalveluksessa ja se voidaan toimittaa kirkon lisäksi myös esim. kotona.
@@ Rivi 107: / Rivi 107: @@
 *[[Akatistos kaikille pyhille]]
+[[Luokka:Liturgiset tekstit]]
 [[Luokka: Kirkkolaulu]]