Ero sivun ”Aleksandria” versioiden välillä
Ortodoksi.netista
(Ak: Uusi sivu: '''Aleksandria''', arabiaksi ''El-Iskandariyya'', on yli 4 miljoonan asukkaan satamakaupunki Niilin deltassa Egyptissä. Sen perusti vuonna 332 eKr Aleksanteri Suuri, jonka mukaan kau...) |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| (4 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Kuva:Aleksandrian_room_teatteri_wik.jpg|thumb|300 px|<center>Pyhän Katariinan ja viisaiden väittelypaikka, Aleksandrian amfiteatteri Tasavallan aukiolla<br><small>(''kuva: wikipedia'')</small></center>]] |
|||
'''Aleksandria''', arabiaksi ''El-Iskandariyya'', on yli 4 miljoonan asukkaan satamakaupunki Niilin deltassa Egyptissä. Sen perusti vuonna 332 eKr Aleksanteri Suuri, jonka mukaan kaupunki on nimetty, mutta paikalla oli ollut asutusta jo noin 2700 eKr. Se oli helleenisellä ja roomalaisella kaudella Egyptin kukoistava pääkaupunki ja orientin ja länsimaiden välisen kaupan keskus. Kaupungin edustalle rakennettiin 200-luvun alussa eKr Faroksen majakka, joka oli yksi antiikin maailman seitsemästä ihmeestä ja tuhoutui myöhemmin maanjäristyksessä. Ensimmäisellä kristillisellä vuosisadalla Aleksandriassa arvioidaan olleen noin 300.000 asukasta. |
'''Aleksandria''', arabiaksi ''El-Iskandariyya'', on yli 4 miljoonan asukkaan satamakaupunki Niilin deltassa Egyptissä. Sen perusti vuonna 332 eKr Aleksanteri Suuri, jonka mukaan kaupunki on nimetty, mutta paikalla oli ollut asutusta jo noin 2700 eKr. Se oli helleenisellä ja roomalaisella kaudella Egyptin kukoistava pääkaupunki ja orientin ja länsimaiden välisen kaupan keskus. Kaupungin edustalle rakennettiin 200-luvun alussa eKr Faroksen majakka, joka oli yksi antiikin maailman seitsemästä ihmeestä ja tuhoutui myöhemmin maanjäristyksessä. Ensimmäisellä kristillisellä vuosisadalla Aleksandriassa arvioidaan olleen noin 300.000 asukasta. |
||
Aleksandria oli korkeamman opetuksen ja tutkimuksen keskuspaikka, joka houkutteli filosofeja ja muita oppineita ulkomailta asti. Siellä oli silloisen maailman suurin kirjasto, jossa oli 900.000 kirjakääröä, mutta se tuhoutui myöhemmin tulipalossa. Kaupunki oli alusta lähtien kosmopoliittinen ja sen asukkaat olivat kreikkalaisia, egyptiläisiä, roomalaisia ja juutalaisia. Yhteisenä kielenään he käyttivät kreikkaa. Täällä 200-luvulta alkaen eKr valmistunut [[VT|Vanhan testamentin]] kreikannos tunnetaan nimellä [[Septuaginta]] (''[[LXX]]''). |
Aleksandria oli korkeamman opetuksen ja tutkimuksen keskuspaikka, joka houkutteli filosofeja ja muita oppineita ulkomailta asti. Siellä oli silloisen maailman suurin kirjasto, jossa oli 900.000 kirjakääröä, mutta se tuhoutui myöhemmin tulipalossa. Kaupunki oli alusta lähtien kosmopoliittinen ja sen asukkaat olivat kreikkalaisia, egyptiläisiä, roomalaisia ja juutalaisia. Yhteisenä kielenään he käyttivät kreikkaa. Täällä 200-luvulta alkaen eKr valmistunut [[VT|Vanhan testamentin]] kreikannos tunnetaan nimellä [[Septuaginta]] (''[[LXX]]''). |
||
Aleksandrian alkuaikojen [[Kristitty|kristityt]] olivat juutalaisten jälkeläisiä. Molemmille ryhmille olivat ominaisia into lähetystyöhön, filosofinen [[apologetiikka]], allegorinen eksegeesi ja [[Raamattu|Raamatun]] selitysinnostus. [[Kirje |
Aleksandrian alkuaikojen [[Kristitty|kristityt]] olivat juutalaisten jälkeläisiä. Molemmille ryhmille olivat ominaisia into lähetystyöhön, filosofinen [[apologetiikka]], [[allegorinen]] [[Raamatun selitysoppi|eksegeesi]] ja [[Raamattu|Raamatun]] selitysinnostus. [[Kirje heprealaisille|Heprealaiskirjeen]] kirjoittaja on saattanut olla aleksandrialainen tai ainakin saada vaikutteita aleksandrialaisilta oppineilta. Raamatun [[Apostolien teot|Apostolien teoissa]] Aleksandria mainitaan muutamia kertoja: (''Apt.6:8-9'') Stefanos väittelee oppineiden kanssa, joista jotkut ovat aleksandrialaisia, ja (''Apt.18:24-25'') kerrotaan Apolloksesta, joka julistaa sanaa. Luvussa 27 [[Paavali (apostoli)|Paavali]] joutuu Roomaan matkustaessaan merihätään aleksandrialaisessa laivassa ja luvussa 28 hän pääsee toisella aleksandrialaisella laivalla vaarallisten seikkailujen jälkeen lopulta perille Roomaan. |
||
Koptilaisten lähteiden mukaan [[Markus (evankelista)|evankelista Markus]] perusti Aleksandriaan kristillisen seurakunnan ja oli ensimmäinen Aleksandrian [[paavi]]. Kaupungista tuli nopeasti yksi tärkeimmistä kristinuskon keskuksista. [[Athanasios Suuri]] oli 300-luvulla Aleksandrian [[piispa]]na. Pyhä suurmarttyyri [[Katariina Aleksandrialainen]] voitti täällä marttyyrinkruunun vuonna 305, ja roomalainen noin 800 istumapaikan marmorinen amfiteatteri, jossa hän väitteli viidenkymmenen oppineen kanssa, on yksi nykyisen Aleksandrian nähtävyyksistä. Hyvin monet muutkin saivat täällä kärsiä marttyyrikuoleman Rooman keisarien vainoissa. Pyhä [[Maria Egyptiläinen]] oli kotoisin Aleksandriasta. |
Koptilaisten lähteiden mukaan [[Markus (evankelista)|evankelista Markus]] perusti Aleksandriaan kristillisen seurakunnan ja oli ensimmäinen Aleksandrian [[paavi]]. Kaupungista tuli nopeasti yksi tärkeimmistä kristinuskon keskuksista. [[Athanasios Suuri]] oli 300-luvulla Aleksandrian [[piispa]]na. Pyhä suurmarttyyri [[Katariina Aleksandrialainen]] voitti täällä marttyyrinkruunun vuonna 305, ja roomalainen noin 800 istumapaikan marmorinen amfiteatteri, jossa hän väitteli viidenkymmenen oppineen kanssa, on yksi nykyisen Aleksandrian nähtävyyksistä. Hyvin monet muutkin saivat täällä kärsiä marttyyrikuoleman Rooman keisarien vainoissa. Pyhä [[Maria Egyptiläinen]] oli kotoisin Aleksandriasta. |
||
| Rivi 9: | Rivi 10: | ||
[[:Käyttäjä:Vilma|Vilma]] |
[[:Käyttäjä:Vilma|Vilma]] |
||
[[Luokka: |
[[Luokka:Egypti]] |
||
Nykyinen versio 1. syyskuuta 2009 kello 18.01
Aleksandria, arabiaksi El-Iskandariyya, on yli 4 miljoonan asukkaan satamakaupunki Niilin deltassa Egyptissä. Sen perusti vuonna 332 eKr Aleksanteri Suuri, jonka mukaan kaupunki on nimetty, mutta paikalla oli ollut asutusta jo noin 2700 eKr. Se oli helleenisellä ja roomalaisella kaudella Egyptin kukoistava pääkaupunki ja orientin ja länsimaiden välisen kaupan keskus. Kaupungin edustalle rakennettiin 200-luvun alussa eKr Faroksen majakka, joka oli yksi antiikin maailman seitsemästä ihmeestä ja tuhoutui myöhemmin maanjäristyksessä. Ensimmäisellä kristillisellä vuosisadalla Aleksandriassa arvioidaan olleen noin 300.000 asukasta.
Aleksandria oli korkeamman opetuksen ja tutkimuksen keskuspaikka, joka houkutteli filosofeja ja muita oppineita ulkomailta asti. Siellä oli silloisen maailman suurin kirjasto, jossa oli 900.000 kirjakääröä, mutta se tuhoutui myöhemmin tulipalossa. Kaupunki oli alusta lähtien kosmopoliittinen ja sen asukkaat olivat kreikkalaisia, egyptiläisiä, roomalaisia ja juutalaisia. Yhteisenä kielenään he käyttivät kreikkaa. Täällä 200-luvulta alkaen eKr valmistunut Vanhan testamentin kreikannos tunnetaan nimellä Septuaginta (LXX).
Aleksandrian alkuaikojen kristityt olivat juutalaisten jälkeläisiä. Molemmille ryhmille olivat ominaisia into lähetystyöhön, filosofinen apologetiikka, allegorinen eksegeesi ja Raamatun selitysinnostus. Heprealaiskirjeen kirjoittaja on saattanut olla aleksandrialainen tai ainakin saada vaikutteita aleksandrialaisilta oppineilta. Raamatun Apostolien teoissa Aleksandria mainitaan muutamia kertoja: (Apt.6:8-9) Stefanos väittelee oppineiden kanssa, joista jotkut ovat aleksandrialaisia, ja (Apt.18:24-25) kerrotaan Apolloksesta, joka julistaa sanaa. Luvussa 27 Paavali joutuu Roomaan matkustaessaan merihätään aleksandrialaisessa laivassa ja luvussa 28 hän pääsee toisella aleksandrialaisella laivalla vaarallisten seikkailujen jälkeen lopulta perille Roomaan.
Koptilaisten lähteiden mukaan evankelista Markus perusti Aleksandriaan kristillisen seurakunnan ja oli ensimmäinen Aleksandrian paavi. Kaupungista tuli nopeasti yksi tärkeimmistä kristinuskon keskuksista. Athanasios Suuri oli 300-luvulla Aleksandrian piispana. Pyhä suurmarttyyri Katariina Aleksandrialainen voitti täällä marttyyrinkruunun vuonna 305, ja roomalainen noin 800 istumapaikan marmorinen amfiteatteri, jossa hän väitteli viidenkymmenen oppineen kanssa, on yksi nykyisen Aleksandrian nähtävyyksistä. Hyvin monet muutkin saivat täällä kärsiä marttyyrikuoleman Rooman keisarien vainoissa. Pyhä Maria Egyptiläinen oli kotoisin Aleksandriasta.