Dragomirna

Dragomirnan vanha kappeli (© Pyykkönen)

Dragomirnan kirkko (© Pyykkönen)

Dragomirnan sisääntuloportti (© Pyykkönen)

Dragomirnan luostarin kirkon rakennutti metropoliitta Anastasie Crimca vuonna 1609 Mitocu Dragomirneihin Suceavan alueelle.

Ennen kirkon rakennuttamista, vuonna 1602, metropoliitta Crimca rakennutti pienen kappelin Suceavan kaupungin ulkopuolelle, joka omistettiin apostoli Johannekselle ja profeetoille Elialle ja Enokille (Hanokille). Kappelia pidetään luostarin kirkon mallina. Liekö kappeli ollut uusien arkkitehtuuristen elementtien kokeilua tai niiden esittelyä rahoittajalle. Kappeli on edelleen luostarin nähtävissä hautausmaalla.

Vaikka kappeli oli ulottuvuuksiltaan mitättömän pieni, se oli innovatiivinen pohja- ja tilaratkaisuiltaan. Siinä on puolipyöreä alttari ja suorakulmainen keskilaiva. Eteisen tilalla oli avoin kolmeen suuntaan avautuva pylväikkö, joka muodostaa eräänlaisen kuistin ikkunoineen. Siinä on ovet molemmille puolille ja kuvioidut tukikaaret sekä pylväät. Sen länsipäädyn monikulmiomuoto on luultavasti perua vanhemmasta Bălineştin kirkosta tai puisista kirkoista. Kappelin ympäri ikkunoiden alalaidassa menee kolmen rivin koristeellinen nauhamainen kuvio, joka on tehty vihreistä ja turkooseista emaloiduista tiilistä.

Vuonna 1609 metropoliitta Crimca rakennutti uuden isomman kirkon. Pyhän Hengen vuodattamisen kirkko on erikoinen myös koko Romaniassa mittasuhteidensa takia. Se on Romanian korkein ja kapein kirkko. Kirkko on noin 9.60 metriä leveä ja on korkeimmalta kohdaltaan 42 metriä korkea. Kapea kirkko muistuttaa laivaa, joka on vanha kristillinen symboli. Jos katsoo tietystä kohdasta muurien ulkopuolelta, kirkko saattaa näyttää leijuvan. Sen julkisivut on rakennettu keltaisesta hiekkakivestä.

Dragomirnan kirkkoa ei ole maalattu ikonein, mutta se on erittäin kuuluisa erikoisista kivikaiverruksistaan. Kirkon tukipilarit ja kulmat on rakennettu isoista suorakaiteen muotoisista kivistä muodostaen tasaisen pystysuoran nauhan, joka ylettyy kattoon asti. Puolivälissä kirkon ulkoseinää kirkkoa ympäröi köysimäinen kivikoristekuvio. Se kuvaa kansallista yhtenäisyyttä ja uskoa. Kuvio on tullut Valakiasta, mutta sen alkuperä on luultavasti Georgiassa tai Armeniassa. Hienoin elementti on lyhtymäinen torni ja sen kiveen veistetyt geometriset ja kukkaiset kuviot, jotka ovat Kaukasialaista alkuperää. Kirkon sisällä on seitsemänosaiset portaat, jotka nousevat vähitellen eteisestä solealle, luoden tilan tunnetta.

Luostarin sisääntuloportin yläpuolella on härkä, keskiaikaisen Moldovan tunnus ja symboli. Se on kuvattu neliapilamaiseen kuvioon. Sisääntuloportin tukikaarta koristavat ruusukuviot. Kaaren yläpuolella on Jumalanäidin ennusmerkki -ikoni, jossa on kuvattu myös kaksi ylienkeliä kunnioittamassa tulevaa lasta. Portin toiselle puolelle on maalattu Mahrama -ikoni, joka maalataan usein Romaniassa kirkkosalin länsiseinälle muistuttamaan kirkosta pois lähteviä kaikkein tärkeimmistä kasvoista, jotka tulee muistaa. Ikoni on sijoitettu tässä luostarissa tähän paikkaan samasta syystä. Sen alapuolella on perinteinen ikoni Pyhästä Kolminaisuudesta.

Vuoden 1620 jälkeen kirkkoa ryöstivät turkkilaiset, tataarit, puolalaiset ja kasakat. Vuoden 1627 turkkilaisten hyökkäysten jälkeen voievod Miron Barnovschi (Movilă), alkoi rakentaa Dragomirnasta vahvinta luostarilinnoitusta Moldovassa. Siihen asti se oli ollut suojaton ja vapaata riistaa ryöväreille. Muurista tuli 11 metriä korkea ja siinä oli mukana vartiotorneja.

Petja Pyykkönen

Moldovan härkätunnus

Härkä on perinteinen moldovan tunnus keskiajalta. Härkä kuvaa alkuhärkää (Bos primigenius), joka nykyisin on kuollut sukupuuttoon, mutta joka eli alun perin Euroopassa.

Härällä on sarvien välissä tähti. Härän vasemmalla puollella on aurinko, oikealla puolella kuun sirppi ja alapuolella risti.

Härkätunnuksen voi nykyäänkin löytää Moldovan ja Romanian vaakunoista. Se esiintyy myös muutaman Romanian maakunnan vaakunassa, kuten Maramureş'in, Neamţ'un ja Vasluin, sekä useiden kaupunkien vaakunoissa. Nykyään tähti tulkitaan joskus auringoksi ja aurinko on vaihtunut joissakin tapauksissa viisilehtiseksi kukaksi.

© Petja Pyykkönen

Lue myös

• Moldova (historiallinen alue)
• Moldovan voievodit 1400-1568
• Voievod
• Pyhä Ştefan cel Mare
• Paisie de la Neamţ
• Alexandru cel Bun
• Cleopa Ilie
• Daniel Hesykasti

Muualla Internetissä

'"`UNIQ--youtube-00000000-QINU`"'

Moldovan ja Bukovinan luostarit

Moldovan ja Bukovinan luostarit
Agapia - Arbore - Bistriţa - Dragomirna - Golia - Humor - Johannes Uuden luostari - Moldoviţa - Neamţ - Pângarati - Probota - Putna - Râşca - Secu - Sihăstria - Suceviţa - Văratec - Voroneţ